Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
A/N: Vernon on palannut romanttisempana kuin koskaan! Osassa 41 on viittaus osaan 28! Kuulisin mielelläni, jos joku lukee tätä. Kommentoinnista ei tarvitse ottaa paineita, vaan voit kirjoittaa esim. Olen lukenut. En ole botti. Olisin hyvin helpottunut pelkästä tiedosta, että joku ihminen on edes avannut tämän aiheen sitten vuoden 2022.:)
P.S. Emmerdale on ilmestynyt vuodesta 1972. En ole koskaan katsonut ainuttakaan jaksoa, mutta tarvitsin jotain saippuaista tv:n täytettä. :)



40.

”Marge tilasi meidän äitimme hautajaisiin lammaspaistin. Pahempaa virhettä ei olisi voinut tehdä! Liha oli ylikypsää ja maistui pelkältä villalta.”

Petunia laski pöydälle höyryävän kinkku-peruna-paistoksen. Vernonin puhetulva pysähtyi, kun suun lihakset siirtyivät äänekkäisiin maiskutusliikkeisiin.

Petunia kaatoi piirakkataikinan ja omenalohkojen päälle kermaviiliseoksen ja työnsi piirakan vuorostaan paistumaan. Sitten hän alkoi vispata kermaa.

”En edes muista, mitä jälkiruuaksi tarjottiin. Paistinpentele pilasi ruokahaluni moneksi päiväksi. Oli siinäkin hautajaisateria! Pitopalvelu sai kyllä kuulla kunniansa.”

Petunia siirsi kermavaahdon tarjoiluvatiin.

”Sen on täytynyt olla ikävä kokemus”, hän sanoi.




41.

Piirakan jäähtyessä Petunia tiskasi lautaset, ja Vernon tarttui Koksiston Sanomiin.

”Pahus, ovat survoneet sen alalaitaan!” Vernon tuhahti.

Petunia valpastui. Vernon osoitti yleisönosasto-palstan viimeistä mielipidekirjoitusta ”Nopeusrajoitukset tärvelevät liikenteen”. Kirjoituksen alapuolella luki nimimerkki Järjen ääni.

”Vastaanottoapulainen kehtasi ehdottaa nimimerkiksi Kiihtynyt autoilija. Halvattuako tässä kukaan kiihtyy, kun ne lässynlässyn rajoitukset kieltävät kiihdyttämisen!”

Petunia tunsi mielihyvän kohoavan punaksi kalvakoille poskilleen.

”Kyllä vastaanottoapulaisen pitäisi tuon verran omaa äidinkieltään osata”, hän sanoi. ”Sitä paitsi Järjen ääni kuvaa sinua täydellisesti.”

”Nykyään ei enää vaadita minkäänlaisia perustaitoja”, Vernon puhisi. ”Täytyy kirjoittaa seuraavaksi toistaitoisista työntekijöistä!”

Petunia tunsi itsensä mittaamattoman onnelliseksi. Elleivät keittiön verhot olisi olleet auki, hän olisi saattanut jopa pikaisesti halata Vernonia.




42.

Vernon söi hyvällä halulla kolme neljännestä Petunian leipomasta omenapiirakasta eikä lakannut maiskuttamasta aterian lopetettuaankaan.

Petunia tiskasi loput astiat ja pyyhki pöydän. Vernon yritti katsoa Emmerdalea, mutta tuskastui jo ensi minuuteilla.

”Kakista ulos!” hän karjaisi, kun nuori nainen kiemurrellen soperteli, että hänen "pitää kertoa jotakin” sulhaselleen.

Petunia huuhteli pesurätin haaleassa vedessä. Vernon sammutti television ja viittasi Petuniaa istumaan viereensä.

”Minä olen miettinyt”, Vernon sanoi. ”Nyt, kun isäsi on kuulemma höpertynyt. Kaiketi poikkeustilanteessa nainenkin kykenee sanomaan, onko hän sopiva avioon vai ei.”

Petunia jäykistyi.

”Mitä tätä asiaa nyt enää pitkittämään. Naapuritkin juoruilevat, ja sinun maineesi kärsii, jos minä rupean täällä alvariinsa ravaamaan. Petunia –”

”Odota!” Petunia kiljaisi. ”Minun pitää ensin kertoa jotakin!”


22
Sanan säilä / Vs: Ensimmäinen koeviikko | S | nostalgiadraama
« Uusin viesti kirjoittanut Sokerisiipi 12.01.2026 14:08:03 »
Violetu: Jee, ihanaa, että tämä onnistui nostamaan pintaan omia lukiomuistoja! Jep, panikoivan teinin katastrofiajattelu on aivan omalla tasollaan ;D Mullakin on vähän ikävä konseptipaperiaikoja! Siitä on tullut oman, menneen lukioajan rakas symboli, kun eihän nykyään kokeita edes kirjoiteta käsin! Kiva, että pidit tästä ja kiitos kommentista!!
23
Hunajaherttua / Vs: Miksi sinä, Fred/Hermione, K-11, fluffy, romance
« Uusin viesti kirjoittanut mervii 12.01.2026 10:54:57 »
ihanaa jatkoa. :) vaikuttaa edelleen hyvältä.
24
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Hazbin Hotel: Haa-vei-lu, S, Vincent/Alastor, oneshot
« Uusin viesti kirjoittanut lotus 11.01.2026 21:28:48 »
Ai vitsi, tämäpä oli hauska ;D Taisin tämän tuoreimmat viestit-välilehdeltä alkujaan bongata, ja setup oli niin makoisa, että olihan tämä pakko lukea. Mun omalle henkiselle hyvinvoinnille aterinten järjestys on tärkeää, taisin oppia haa-vei-lu-säännön kotitalouden tunnilla. Kätevästi voi auttaa keittiötöissä ilman ylimääräistä hämmennystä esim. vanhempien kotona ilman suurempaa hämmentymistä, jos järjestys on sama...

Lainaus
“Äh, ei se mikään neuroosi ole, vaan eräänlainen... kotitaloudellinen luonnonlaki! Haarukat, veitset ja lusikat eli haa-vei-lu! Järkevää ja helppo muistaa!”

Minä olen Vincentin kanssa täysin samaa mieltä. :D Vaikka en kyllä lähtisi ehdottelemaan toisen aterinkaapin uudelleenjärjestelyä...

Olet tosi taitava kirjoittamaan dialogia ja hahmojen nokkelaa sanailua oli mukava lukea (erityisesti haa-ve-ri, miten nerokasta!). Mä oon katsonut Hazbin Hotelin ekan tuokkarin ja siinä Alastor omasta mielestäni oli jää-tä-vä kusipää, mutta tykkäsin hänestä kyllä tässä. En ole katsonut toista kautta, mutta ehkä tämän ficin myötä innostun! Muistan, että Hazbin Hoteliin sai tarttumaan alunperinkin sun kirjoittama ficcikalenteri. :)
25
MITEN tämä on mennyt multa ohi : DDDD Huut, repeilin huolella.

Onneksi Wade tietää, että on erittäin tärkeää huolehtia siitä, onko toinen legal age XDDDD Ja no siis, logiikka täydellinen, naimisiinmenolla se ainakin selviäisi!

Ja vaikka tää suurimman osan ajasta nauratti, niin tuli mun vähän surkukin:

Lainaus
Hän oli ihan paska, kyllä hän sen tiesi.

Meinasin sanoa, että voi Wade ethän ole, mutta toisaalta onhan se vähän, mutta niin kaikki ihmiset. Paskoja ollaan.

Lainaus
No, Iron Man sitten käski minun lopettaa Spidermanin stalkkaaminen. No daa? En minä sitä stalkannut! Mutta milloin rikkaat olisivat kuunnelleet köyhiä, niin?! Paitsi että kyllä minä vähän ehkä stalkkasin.

Mitä se köyhille kuuluu mitä rikkaat tekee ja mitä se rikkaita liikuttaa mitä köyhät jne. Ihanaa kuitenkin, että myös herkkuperse Iron Man aka Tony Stark aka RDJ oltiin saatu myös mukaan huolehtimaan ihQ-Spideysta <3

Joo älytön kommentti, mutta tää oli aivan loistava shuffle-kokonaisuus ;D Nautin joka hetkestä!

Ja kieltäydyn uskomasta, että tää olis ykspuolista.
26
Hunajaherttua / Vs: Puolimatkassa (K-11, Harry/Draco, 5/5 VALMIS)
« Uusin viesti kirjoittanut valokki 11.01.2026 20:15:14 »
Luin tätä edeltävän osan jo silloin, kun sen aikanaan julkaisit, ja ilahduin kovasti, kun huomasin Fini-taukoni jälkeen, että sille oli tullut jatkoa! Dracon tuska oli niin riipaisevaa ensimmäisessä osassa, joten oli mahtavaa saada jatkoa Dracon tarinalle ja hänen paranemiselleen.

Ei tämä spin-offkaan missään nimessä mitään ruusuilla tanssimista ollut, mutta tässä oli selvästi nähtävissä valoa tunnelin päässä ja askelia kohti paranemista. Pidin hirmuisesti siitä, kuinka aidolta tämä paranemisprosessi tuntui, kun tässä ei hätiköity ollenkaan ja takapakkiakin tuli. Tästä tuli oikeastaan mieleen sun Harry/Cedric-fikki Joulukadulta (Ihan vähän selvemmin), jossa myös on parituksen ohella teemana mielenterveys, joskin erilaisesti näkökulmasta. Ja nyt, kun alan miettiä, sellaiset teemat nousevat usein esille fikeissä, joita olen sulta lukenut, ja vaikka kaikissa fikeissä kamppaillaankin ihan eri ongelmien kanssa, tunnistan kaikkien taustalta myös hyvin samankaltaisen mallin, joka ei kiirehdi masennuksen, alkoholismin tai työriippuvuuden selvittämiseen yhdellä taikasauvan heilautuksella. Ongelmiin pureudutaan kunnolla ja hahmolle annetaan aikaa parantua rauhassa ja ottaa niitä takapakkeja. Eikä sun tarinoissa välttämättä edes päästä siihen pisteeseen lopussa, että hahmo olisi parantunut, mutta kaikissa on mukana kuitenkin lohtua ja toivoa, ja hahmo on pikkuhiljaa matkalla kohti paranemista. Vähän ajauduin ohi aiheesta, mutta halusin vain sanoa, että ihailen sun fikeissä paljon tätä realistista otetta mielenterveysongelmiin ja sitä, että niille annetaan tilaa.

Myöskään tässä fikissä päätös ei ollut sellainen, että Draco olisi jotenkin maagisesti parantunut, mutta hän oli selvästi paremmassa kunnossa kuin ensimmäisessä osassa, ja hän otti aktiivisesti askeleita kohti paranemista. Olit rakentanut Dracolle semmoisen turvaverkon, jonka turvin hänen oli turvallista ottaa niitä askeleita eteenpäin, ja erityisesti Narcissa ja Harry olivat muodostuneet hänelle todella tärkeiksi. Ihastuin kovasti tähän Harryyn, joka osasi olla tukeva, lempeä ja kärsivällinen Dracon kanssa (vaikka se hänelle on välillä myös hieman hankalaa ja kömpelöä, mutta sen näen lähinnä inhimillisenä piirteenä) ja pikkuhiljaa Dracokin vaikutti alkavan luottaa siihen, ettei Harry katoaisi minnekään, vaikka hänelle tulisi takapakkeja, ja tulin jotenkin todella iloiseksi, että Dracolla oli elämässään ihmisiä, joiden kanssa hän pystyi olemaan avoimesti oma itsensä ja joihin hän pystyi tukeutumaan silloin, kun hänellä oli vaikeaa.

Kiitos hurjan paljon tästä spin-offista! Ilahduin hirmuisesti, kun pääsin lukemaan, kuinka paljon toivoa, lohtua ja luotettavaa turvaverkkoa Dracon elämään olikaan hiljalleen tullut!
27
Hunajaherttua / Vs: Se, jota ei käsin voi koskettaa, S, Hermione/Luna
« Uusin viesti kirjoittanut Meldis 11.01.2026 19:41:07 »
Kivaa, kun kirjoitit femmeä ensimmäistä kertaa, itselläkin tulee sitä luettua hirveän harvoin. Mutta tämä oli kiva ja parituskin yllättävä, koska kuten hyvin kuvasit, heidän ei uskoisi ymmärtävän oikein toisiaan. Mutta minkä sille voi, kun tunteet iskevät. Tässä oli hieman runomainen, tajunnanvirtaimainen fiilis, juuri sellainen, joka tulee kun rakkaus iskee ja on vaikea käsittää tunteitaan. Ehkä tässä voisikin olla hyvin toisiaan täydentävä parivaljakko, vastakohdat viehättävät ja niin edelleen. ^^ Kiitos tästä!
28
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Heated Rivalry: Ei tarpeeksi | S
« Uusin viesti kirjoittanut Angelina 11.01.2026 17:20:47 »
Mulle on yksi kaveri nyt huutanut Heated Rivalrya jo jonkin aikaa, mutta en oo vielä saanut aikaiseksi katsoa sitä kokonaisuudessaan mistään. Klippejä olen kuitenkin nähnyt ja koska tää yhdistää kaksi mun suosikkiasiaa (gays + hockey), niin täähän on aivan kuin mulle tehty fandom ;D Joudun kyllä todennäköisesti odottamaan, että HBO alkaa Suomessakin sarjaa näyttää, ellen jaksa etsiä sitä jostakin muualta, mutta kyllä nyt aina yhden ficin voi lukea ennen sarjan katsomistakin!

Yksi syy miksi tää fandom mua kiinnostaa on juurikin tuo, miten homoutta ja/tai salasuhdetta lätkäpiirissä käsitellään. Miesten pukukoppi ei taatusti ole se paikka, jossa Shane voisi tunteistaan tai ajatuksistaan puhua ja surullista on sekin, että periaatteessa vain oman kodin yksinäisyydessä voi niitä kulisseja raottaa :< Jotenkin myös niin kipeän samaistuttavaa, että koko homma alkaa ensin vain pelkkänä hauskanpitona, mutta myöhemmin realiteetit iskee kasvoille Shanen tajutessa, että tämä ei nyt riitä, eikä tämä ole sitä, mitä hän oikeasti haluaa </3

Samaten oli vähän kivuliasta mutta toisaalta söpöä, että Shane istuu kotona katsomassa Ilyan peliä telkkarista :'3 Eiiii sillä että asiaa olisi sen tarkemmin selvitetty, kunhan nyt sattuu tietämään ;D

Joka tapauksessa tykkäsin! Pitää yrittää kyllä katsoa tää sarja asap, jos vaikka kirjoituskärpänen iskisi itseenkin! Kiitos tästä <3
29
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Heated Rivalry: Ei tarpeeksi | S
« Uusin viesti kirjoittanut valokki 11.01.2026 17:07:12 »
Minä liityn myös tänne HR-faneihin, joilla myös Insta ja Tiktok täyttyi ihan yllättäen HR-sisällöstä ja se oli menoa sitten. Vähän fikkejä näistä kahdesta olen yrittänytkin kaivella, koska näiden kahden tarinasta ei vain voi saada tarpeekseen, ja oli ihan huippua löytää HR-fikkejä myös täältä Finin puolelta!

Tämä osui niin hyvin Shanen sisäiseen maailmaan, että voisin helposti kuvitella tämän olevan osa kirjaa. Shane elää tässä selkeässä murroskohdassa, kun hän alkaa tunnistaa omien tunteidensa syvenemistä Ilyaa kohtaan, mutta toisaalta hän omalla tavallaan vielä kieltää ne. Hyvin loogista, kun heidän suhteensa ei alussa pohjautunut syvemmin tunteisiin, eikä kummallakaan ollut mitään syvempiä odotuksia heidän suhdettaan kohtaan. Nyt tunteet alkavat kuitenkin puskea pintaan, mutta pelisäännöt ovat toistaiseksi samat kuin ennenkin, ettei ihmekään, että Shanen ajatukset ovat näin ristiriitaiset.

Lainaus
Ei sillä, että hän olisi asiaa sen enempää selvittänyt… Kunhan vain sattui tietämään.
Hehheh, voi Shanea, kun hän vielä tässä kohtaa jaksaa selitellä itselleen tällaista. :D Onhan se ihan normijuttu tietää yhden satunnaisen vastustajansa peliaikataulut.

Kiitos kovasti tästä! Ja liityn tässäkin edellisten mielipiteisiin, ja lukisin itsekin oikein mielelläni lisääkin Heated Rivalrya!
30
Miten tämä tämmöinen on jäänyt minulta väliin, varsinkin tällaisella otsikolla, joka kävi vieläkin paremmin järkeen, kun luin ficin. :D Kirjoitat hurjan värikkäästi ja tuntui, että olin itse hurrikaanissa mukana joka lauseen kohdalla. Ensimmäisistä sanoista alkaen olin ihan myyty.

Lainaus
Joku vaahtosammuttimen kokoinen kiitää katapulttina hänen ohitseen piittaamatta jäätyneestä tunnelmasta.

Kääk, söpöintä ikinä ja samalla hyvin kuvaavaa, että ei ne lapset kauheasti huomaa, kun aikuisilla on kiusallinen hetki käsillä. Pitää sanoa että puhekielen käyttä särähti hieman korvaan, mutta näin kauniin kuvailun lomassa sen unohti. Tämä kun toimi myös todella hyvin vähäisellä dialogilla, mitä korostitkin tuolla lyhyellä joo-sanalla, erittäin tehokasta. Jamesin tunteiden kuohunnasta oli antoisaa lukea ja loppuun saakka jännitti, onko hurrikaani voimistumassa vai laimentumassa.

Enkä edes maininnut vielä, miten jännittävää, että hahmot ovat tässä kunnolla aikuisia! Olen tottunut lukemaan Jamesista ja Teddystä hieman päälle parikymppisinä, joten tosi kivaa, että Teddy oli tässä jo isä, ollut usean vuoden ja Jameskin oli ollut jo jonkin aikaa oikea aikuinen. Joskin ihastunut hölmö hän vaikutti silti olevan Teddyn seurassa, asia, joka on parasta minusta ficeissä. :D Ja myös tämä eroperheen elo oli kiva yksityiskohta ja miten sopuisaa se voi olla, kun ymmärretään olla aikuisia. Teddystä kuulsi tahto olla hyvä isä ja ymmärtää Victorieta sekä löytää jotain uutta omaan elämäänsä. Onneksi löytyi. Lopetus oli kivan höttöinen ja pyörremyrsky saikin tuulta alleen entisestään. <3
Kiitos tästä!
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10