21
Pergamentinpala / Vs: Alussa, me (K11) Oneshot
« Uusin viesti kirjoittanut Meldis 26.05.2026 17:53:55 »Khii, olin niin innoissani, kun näin, että olit kirjoittanu Ilkasta ja Leevistä lisää! <3 Ja vielä ensimmäinen tapaaminen! Ah, mitä parhautta! Minun pitää myöntää, että olen sääntö-Suomen puolella, koska muuten vaarallisissa töissä käy huonosti ja siitä maksaa aina sivulliset, eikä laiskat työntekijät, saati heidän työnantajansa. Juuri aloin katso sarjaa skottilaisesta kaupungista, jossa yrityksen sääntöjen noudattamattomuus johti päästöjen leviämisiin ja useisiin vammaisina syntyneisiin vauvoihin. :3 Mutta olen myös ollut itsekin tylsillä luennoilla, joilla on kerrottu tärkeitä asioita, jotka olen jo unohtanut liittyen omaan alaani, joten ymmärrän Leevin turhautumisen.
Varsinkin vanhempien työmiesten, jotka joutuvat luennolla käymään vain puumerkin saamiseksi, koska asiat ovat olleet hallussa jo kauan.
Mutta hopeareunus ja niin edelleen, koska jos ei olisi ollut tätä kuivaa luentoa, ei Leevi olisi koskaan päässyt esittäytymään Ilkalle. <3
Tämä ihastuksen poikanen oli sairaan suloista! Ja rakastin muutenkin tyyliäsi, jossa yhdistit kivasti Leevin välittömän ihailun ja turvalliseen tapaan palaaminen. Minä toivon, että kahvin tiiraaminen johtui vain hämmennyksestä, eikä sisäistetystä homofobiasta. :'''D Ja siis miten hauskaa, että he olivat niin niukkasanaisia, mutta selvästi tuo hetki jäi mieleen molemmilla, kuten tiedämme. ^^ Mutta ei kai sitä enempää tarvitse kuin nimi ja katsekontakti niin rakkaus voipi syntyä.
Ihh, tämä jäi kutkuttavaan kohtaan ja toivonkin, että pääsen lukemaan myös näistä suhteen kehitysaskelista lisää.
Kiitos tästä!
Varsinkin vanhempien työmiesten, jotka joutuvat luennolla käymään vain puumerkin saamiseksi, koska asiat ovat olleet hallussa jo kauan. Mutta hopeareunus ja niin edelleen, koska jos ei olisi ollut tätä kuivaa luentoa, ei Leevi olisi koskaan päässyt esittäytymään Ilkalle. <3
Lainaus
Vaaleat silmät olivat harmaat sinisellä vivahteella ja Leevi olisi voinut tutkia niitä pitempäänkin. Oma, sekoitusta vaativa kahvimuki oli kuitenkin turvallisempi kohde.
Tämä ihastuksen poikanen oli sairaan suloista! Ja rakastin muutenkin tyyliäsi, jossa yhdistit kivasti Leevin välittömän ihailun ja turvalliseen tapaan palaaminen. Minä toivon, että kahvin tiiraaminen johtui vain hämmennyksestä, eikä sisäistetystä homofobiasta. :'''D Ja siis miten hauskaa, että he olivat niin niukkasanaisia, mutta selvästi tuo hetki jäi mieleen molemmilla, kuten tiedämme. ^^ Mutta ei kai sitä enempää tarvitse kuin nimi ja katsekontakti niin rakkaus voipi syntyä.
Ihh, tämä jäi kutkuttavaan kohtaan ja toivonkin, että pääsen lukemaan myös näistä suhteen kehitysaskelista lisää.Kiitos tästä!

Tuoreimmat viestit
Mulla ja mun kavereilla menee tosi usein ihan ristiin kiinnostuksenkohteet, niin mä en oo aikoihin kokenut oikein sellaista "fanikulttuuria". Ja sit kun mulla vaihtelee tosi paljon se mikä milloinkin kiinnostaa, eikä mulla oo oikeastaan Pottereiden jälkeen jäänyt mikään fanituskohde silleen pysyväksi osaksi arkea. Se on sinänsä harmi ja toivon, että jonain päivänä pystyisin taas kunnolla fanittaa jotain ja saisin jonkinlaisen yhteisöllisyyden sen ympärille
Kiitos vielä!!