Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Sanan säilä / Vs: Riku l S l Kasper/Riku
« Uusin viesti kirjoittanut Ygritte tänään kello 19:47:04 »
Valtavan iso kiitos kommentista Sisilja!:3 Ihana kuulla, että olit heti vaistonnut Rikusta huokuvat red flagit, vaikka kuten sanoit, tässä ei varsinaisesti tapahdu mitään väärää. Tuo oli nimenomainen tarkoitukseni ;D Kyllähän vanhempi ihminen, tai edes tavanomaisemman deittihistorian omaava parikymppinen, todennäköisesti tunnistaisi Rikun käytöksen erikoisuuden, mutta ei pelkästä Rikun olemassaolosta huumaantunut Kasper. Hän kun ei ole kokenut yhtään mitään, ellei yhtä 4 vuotta sitten tapahtunutta pusua lasketa, ja kerrankin tulee mahdollisuus edes katsella toista miestä.

Yritin kuvailla miesten kanssakäymistäkin juuri tuolla tavalla, josta olit tehnyt lainauksen! Se on tavallaan vähän liikaa, vähän liian nopeasti, hieman ahdistava ilmapiiri ympärillä, mutta Kasper ei ymmärrä, että Rikun käytös ei ole ok. Omassa päässäni näin tämän tilanteen vielä hieman niin, että Riku testaa mihin asti Kasper on valmis menemään. Kun Kasper vain sopeutuu ja sopeutuu, kokeilee Riku enemmän ja enemmän. Lopulta legendaarinen "jätä yleisö aina haluamaan lisää", ja Kasper on koukussa. Kasperin täydellinen sinisilmäisyys selittyy toki hänen tiukalla kasvatuksellaan. Ei hänellä ole ollut mahdollisuutta, eikä ole edelleenkään, kysyä läheisiltä ihmisiltään suhdeasioista, seurustelusta tai ihastumisesta. Hän on joutunut päättelemään kaiken itse, lähinnä pelännyt paljastuvansa, joten kun tulee tilaisuus olla toisen miehen lähellä, menevät Kasperin ajatukset ihan sekaisin. Todellakin fucked up, kun Kasper ei oikein tiedä mihin uskoa ja mitä tuntea.

Ja todellakin voi Kasper<3 Hän on niin raasu tässä sarjassa, vaikka tämä osa onkin vasta hieman pahaenteinen. Kiitos vielä tosi tosi tosi tosi tosi paljon kommentista :D Ja kiitos muuten seuraavan osan esille nostamisesta, tarkistin sen vuoksi, että linkit toimii tekstilistauksessani, ja eihän ne toimineet. Joten nyt sain nekin korjattua ;D
2
Saivartelija / Vs: Tv-sarjat #2
« Uusin viesti kirjoittanut Eveliina L tänään kello 18:19:13 »
Mulla olisi Supernaturalista katsomatta kaudet 12-15, mutta tiedän mihin sarja päättyy. Voisi silti katsoa vihdoin. Nyt on katselussa Cobra Kain uusintakierros. Mukavaa viihdettä. Mulla on noin kuukausi aikaa ennen kuin alkaa taas änärikausi ja aika sarjojen katsomiselle jää rajalliseksi.  :P
3
Sanan säilä / Vs: Riku l S l Kasper/Riku
« Uusin viesti kirjoittanut Sisilja tänään kello 16:47:06 »
Tervehdys Vaihdokkaista! Tää oli tosi mielenkiintoinen lukukokemus! Mun fiilikseni vaihtelivat melkoisesti tän lukemisen aikana, mikä on aikas upeaa, kun ottaa huomioon tekstin pituuden! Aluksi olin varma, että tää on vilpitön ja söpö kertomus ensitreffijännityksestä ja itsensä hyväksymisestä, mutta mitä pidemmälle pääsin, sitä epämukavampi olo mulle tuli. Muutos tapahtui kuitenkin niin mainion hienovaraisella tavalla, että ihan epäilin itseäni ja arvailin jo, ylitulkitsenkohan asioita sen vuoksi, että oon viime aikoina lukenut useampiakin hyväksikäyttötarinoita ja siten voisin nähdä epäilyttävää käytöstä jo sielläkin missä sitä ei ole. Joten kävi kuule niin, että mä arastelin kommentoida tätä tekstiä, sillä olisihan se ollut hiukan ikävää, jos olisit tarkoittanut tarinan ihan vain lempeän romanttiseksi, ja mä tulisin sitten kertomaan, että kyllä tuo Rikun käytös sai karvani pystyyn. ;D Onneksi tulin sitten muistelleeksi, että etkös kirjoittanut näillä hahmoilla jotain Bad Things Happen bingoon ja menin sitten varmistuksenomaisesti selaamaan sun listausta ja huomasin, että sullahan on näistä tyypeistä sarja ja että seuraavissa osissa meno on jo vähemmän hienovaraisen kamalaa! IHAN MAHTAVAA!

Joo, aluksi mullakin oli vähän perhosia vatsassa Kasperin puolesta, koska onhan toi nyt jännää, olla 20-vuotias nuori poitsunen ja ensitreffeillä. Olla niin kovin nuori mutta omasta mielestään tietenkin jo tosi vanha, ja tietty on kauhea kiire hankkia äkkiä niitä kuuluisia kokemuksia. Etenkin kun treffikumppani vielä kauhistelee, ettei Kasper ole koskaan aiemmin seurustellut ja kysyy miksi ei. :') Mutta sitten aika nopeasti moni asia alkoi tuntua musta ikävältä, jo siitä lähtien että Kasperin oma ystävä Juho on saattanut kaverinsa ekoille treffeille tällaisen tyypin luo. Toki, ehkäpä Juhokaan ei tiedä Rikusta ihan kaikkea, mutta silti jotenkin surullista, että kyse ei ole vain Kasperin harkitsemattomuudesta, vaan Juho on tarkastellut tilannetta ja todennut, että Kasper on ihan Rikun tyyppiä. Voih. Sitten kuitenkin oot kuvannut Rikun tässä tosi taitavasti, koska missään kohtaa se ei tee mitään oikeasti hälyttävää tai varsinaisesti väärää, mutta silti koko ajan pohjimmainen fiilis on, että voi kunpa Kasper kiittäisi treffeistä ja lopettaisi ne jo ja lähtisi kotiin. Ai että.

Lainaus
Riku kumartui suutelemaan Kasperin niskaa aivan tämän korvanlehden alapuolelta. Kasper ei ollut millään tavalla valmistautunut Rikun lähentelyyn.
Sitten täällä on tällaisia pieniä vihjeitä niin kuin vaikka sanavalinta lähentely, joka paljastaa, ettei tilanne ole kaikilta osin ihan ok, Kasperinkaan mielestä. Riku myös eteni treffeillä aika vikkelään, etenkin kun ottaa huomioon, että tätä suutelua edelsi Rikun toteamus, ettei sitä haittaa Kasperin kokemattomuus. Niin ei siitä huolimatta mitään varmistelua, mikä olisi Kasperista kivaa, vaan sen kuin suutelemaan niskaa, ja heti seuraavaksi kiskomaan Kasper hajareisin syliin! Taas, jossain muussa kontekstissa, tää olisi voinut olla tosi kuuma suutelukohtaus, mutta jokin on tässä tilanteessa ja tunnelmassa ihan inasen vinossa ja mä oon viittä vaille hyppimässä innosta seinille, koska voi luoja mikä teksti!!

Lainaus
Yksikään mies ei ollut koskenut häntä tällä tavalla, kertaakaan aiemmin elämässään hän ei ollut tuntenut vastaavaa himoa toista ihmistä kohtaan. Riku saisi tehdä hänelle mitä ikinä haluaisi, heidän ei tarvitsisi koskaan enää puhua Juhosta tai Kasperin elämättömästä lapsuudesta ja nuoruudesta.
So fucked up. Voi EIH!

Lainaus
He suutelivat kauan, eikä Riku Kasperin yllätykseksi yrittänyt saada tilannetta etenemään mihinkään suuntaan. Hän ei jaksaisi edes laskea kuinka monta kertaa oli yllättynyt tänään, mutta suurin niistä oli ollut Rikun suhtautuminen häneen. Kukaan ei ollut halunnut Kasperia sillä tavalla, ja Kasper tunsi välittömästi olevansa koukussa.
Olin minäkin ihan äimistynyt, ettei tilanne eskaloitunut enempää. Ja toki toki Kasper on aivan koukussa. Ei mitään muuta mahdollisuutta. Voi Kasper. <3

Häkellyttävä teksti, aivan upea. Kiitos, tykkäsin tästä tosi paljon!
4
Saivartelija / Vs: Tv-sarjat #2
« Uusin viesti kirjoittanut rosegold tänään kello 16:26:56 »
Itse en koe pystyväni aloittamaan mitään juttua yhtään minkään uuden tv-sarjan kanssa :D Jotenkin se vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja katson mieluummin niitä kolmea samaa sarjaa kuin aina ennenkin.

Nyt jotenkin innostuin siitä, kun itsellä on HBO Max ja siellä on Supernatural. En ole koskaan katsonut sarjan myöhempiä kausia, mutta alkukausilla on joitain jaksoja, joita olen katsonut jopa useamman kerran ja nyt on tarkoitus niitä fiilistellä.
5
Toinen ulottuvuus / Vs: Captive Prince: Hunajakakkuja, k-11, Damen/Laurent, angst,hurt/comfort
« Uusin viesti kirjoittanut Angelina 25.08.2026 22:01:08 »
Yhyyy ;; Pöllähdin tänne Vaihdokkaista kertomaan, että olipas tämä nätti <3

Luin keväällä Captive Prince-sarjan ensimmäistä kertaa ja rakastuin siihen aivan täysin. Ficcien osalta oon vielä aika ummikko, jotain sentään kahlaillut läpi, mutta en vielä yhtäkään, jossa asetelma olisi heitetty näin päälaelleen! Onneksi kuitenkin Auguste oli elossa, oli heti vähän vähemmän epätoivoinen fiilis :'') Ja muutenkin pidin tuosta, miten Laurent oli Damenin "orja" vain sen vuoksi, että pysyisi turvassa. Ah, Damenilla on selkeästi alusta asti ollut soft spot ystävänsä veljeen :'3 Damen oli muutenkin ihanan rauhallinen ja huolehtivainen, mikä sopi loistavasti tekstin tunnelmaan. Toki hänessä niitä puolia oli canonissakin, hän tuntui oikein omalta itseltään.

Samalla oli kuitenkin myös kiva lukea Laurentista vähän erilaisena - ei toki ole kiva seurata toisen epätoivoa, mutta tällainen pehmeämpi Laurent on kivaa vaihtelua ;D Uskon, että hänen taistelutahtonsa kuitenkin vielä palaa (ja hän pääsee yhdessä veljensä ja Damenin kanssa tappamaan kamalan setänsä, hyi olkoon). Tässä olisi muutenkin aihiota pidemmälle tarinalle tai edes pienelle jatkolle, jota en suinkaan tässä nyt yhtään vihjaile toivovani ja haluavani, en. En suinkaan ;)

Oon ihan järkyttävän iloinen siitä, että tästäkin fandomista ilmestyy vielä tekstejä! Oon aina kaikessa niin auttamattoman myöhässä, että pelkäsin jääneeni kelkasta ihan kokonaan. Mitä vielä, lisää tällaista ♥
6
Pergamentinpala / Vs: Kauhulasten vieraat, K-11, kauhu, fantasia, slice of life, hygge 7/7
« Uusin viesti kirjoittanut Linne 25.08.2026 18:43:56 »
Kosmik apua olen ihan myöhässä vastaamassa kommentteihin mutta ihana kuulla, että pidit! Otsikot on kyllä tosiaan murheenkryynejä, mutta olkoot nämä lapset vielä ainakin toistaiseksi kauhulapsia xD

Olen kyllä samaa mieltä että nyt kun maailma on niin synkkä paikka, kaipaa fiktiossa vähän jotain lämmintä ja kiiltokuvamaista.

Ihana huomio tuo, että Hawkins kohtelee Raphia vertaisenaan! Hänellä on syynsä epäillä, ettei Raph ole mikään tavallinen lapsi, mutta tuossa kaupungissa ei kannata katsoa lahjahevosen suuhun ja Raph kuitenkin auttoi heitä pyyteettömästi. Ihana kuulla että hahmot jaksavat kiinnostaa, hahmot ja maailmanrakennus kun on itselle kirjoittamisessa tärkeimpiä juttuja <3 Kiitos vielä kommentista!

Ygritte Ihana kuulla, että pidit! Mietin itsekin, riittääkö raapalemitta tällaisen tarinan kertomiseen, mutta jotenkin sain sen venytettyä riittämään. Jean on kieltämättä kyynisempi kuin Raph, ja pitää omaa perhettä tärkeämpänä kuin ulkopuolisia. Raph on kuitenkin ehkä vähän tylsistynyt ja siksi utelias xD Ihana jos maailma jaksaa kiinnostaa, mulla on nimittäin muitakin tekstejä suunnitteilla. Kiitos kommentista!
7
Sanan säilä / Vs: Ittelleen sika vahinkoa tekkee l S
« Uusin viesti kirjoittanut Ygritte 23.08.2026 22:03:47 »
Voi kiitos kommenteista Larjus, Sokerisiipi ja Sielulintu! :D

Olisi varmasti hyvin ihmisestä riippuvaista miten hyvin Matin sutkautuksia sietäisi. Itsehän en kestäisi hetkeäkään ;D Tuo, mistä Hilla lopulta pahoittaa mielensä, on Matin vihjaus siihen, että Jannen pitäisi hoitaa asiat "oikeassa järjestyksessä, ei mitään peräkammarin kihloja", vaikka Janne ja Hilla ovat juuri siinä järjestyksessä asiat halunneet hoitaa. Hillan ärsytyskynnys kun ylittyy välittömästi Matin ilmestyttyä mökille, olen taipuvainen myös kuvittelemaan, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Hilla joutuu kuuntelemaan sanontojen alle verhoiltua, joko tahallista tai tahatonta, ilkeilyä.

Mutta onneksi Jannen ja Hillan mökillä sauna on erillisessä rakennuksessa, niin Janne ja Matti saavat sulloutua sitten sinne ;D Vaikka koko juhannukseksi.
8
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Tuntematon sotilas: Kärppä | S | ficlet muunsukupuolisesta Määtästä
« Uusin viesti kirjoittanut Ygritte 19.08.2026 22:06:40 »
Tää on kyllä ihanaa, kun oot niin asiantuntija näissä Linnan teoksissa :D Ulkopuolisuus oli ehkä hieman huono sana, mutta juuri tuota mielenmaisemaa hain takaa, jossa Määttä vain on, sellainen kuin on, eikä anna toisten määritellä itseään. Tai jos määrittelevätkin, niin se on Määtälle aika se ja sama meneekö päätelmät nappiin. Tästä jopa kumpuaa sellaista suuren henkisen herätyksen jälkeistä varmuutta asioiden oikeasta laidasta. Silloinhan sanotaan, että ihminen menettää usein motivaation todistella mitään muille, sillä hän vain on, ja on niin tyytyväinen siinä olotilassaan. Menenköhän taas ihan sivuraiteille. Joka tapauksessa tämä oli hienosti kirjoitettu, ja antoi lyhyessä sanamäärässään valtavasti pohdittavaa Määtän hahmosta :D
9
Pergamentinpala / Vs: Prinsessa-enkeli | K-11
« Uusin viesti kirjoittanut flawless 19.08.2026 22:06:13 »
Sielulintu, olen kovin otettu kehuista tämän vaikuttavuudesta, kiitos! Ihan mahtavaa että tästä on saanut lukiessa jotain irti, ja vieläpä jotain vähän erilaista. Oon siitä ihan samaa mieltä että on jotenkin erikoista lukea sellaisen kertojan näkökulmasta johon ei pysty yhtään samaistumaan, koska tyyppi on ihan karsea, mutta se on toisaalta tosi mielenkiintoista jos ja kun sitten löytääkin sellaisenkin tyypin kanssa jotain samaistumispintaa, vaikka sitten ne aamupalatarvikkeet tai jotain - se on omalla tavallaan kutkuttavaa, kun tavallaan ei haluaisi samaistua yhtään missään :D Mutta jotain inhimillistäkin kuitenkin löytyy. Kivaa kun luit ja kommentoit ja kiitos kun kerroit ajatuksiasi, niitä oli kiva lukea! <3
10
Rinnakkaistodellisuus / Resident Evil: Erikoisagentti T. P. Bluefield, S, Leon & Chris & Jill (Chris/Leon?), ficlet
« Uusin viesti kirjoittanut Maissinaksu 19.08.2026 20:51:29 »
Ficin nimi: Erikoisagentti T. P. Bluefield
Kirjoittaja: Naks
Fandom: Resident Evil
Ikäraja: S
Mukana: Leon, Chris & Jill (Chris/Leon?)
Genre: Slice of life ja arkihuumori

Summary: “Nyt lopetatte tuon sekoilun, tai saatte kävellä takaisin päämajaan, saamarin kutaleet. Tämä on käsky!”

A/N: Olen viime aikoina muuan Linnen ansiosta tutustunut Resident Evilin Leoniin ja Chrisiin (tai no Leon oli ikonisuudessaan tunnistettava mutta hahmona aika tuntematon) ainakin jotenkutisesti ja kehtaisin väittää, että ko. kaksikko on vähän pönkännyt itseään Hellaverse-inspisten vierelle. Vaihtelu virkistää ja uusiin hahmoihin ja shippeihin on aina kiva tutustua. 😁✨ Kourallinen muitakin ideoita pyörii mielessä, mutta tästä on hyvä aloittaa!



***



“...kunnes tekaisin lennosta salanimen ja ne päästivät minut valvomoon.”

“Eivätkä vaatineet nähdä mitään todistetta henkilöllisyydestäsi?” pelkääjän paikalle hypännyt Jill tarkensi takapenkillä makoilevalta Leonilta. “Aika hälyttävän huolimatonta.”

“Eivät tosiaan olleet mitään ruudinkeksijöitä”, Chris hymähti ratin takaa.

“Onneksi minä olin”, Leon tokaisi. “Täydestä meni kuin väärä raha. Voitte tekin tästä lähtien kutsua allekirjoittanutta erikoisagentti T. P. Bluefieldiksi.”

Jillin hartiat hytkyivät naurusta, ja Chris puolestaan rutisti rattia huultaan jäytäen.

“Bluefield”, Chris toisti. “Et sitten pöljempää keksinyt.”

“Mikä vikana? Punainen oli sitä paitsi varattu.” Leon virnisti ja töytäisi kuskin penkkiä tavalla, jonka tiesi ärsyttävän Chrisiä.

“Eihän ‘erikoisagentti Redfieldissä’ olisi ollut järjen hiventäkään, kun niillä oli naamani tiedossa”, Chris tuhahti luoden peilin kautta merkitsevän silmäyksen Leoniin. “Siitä olisi herännyt epämääräisiä kysymyksiä, ja olisit ollut liemessä tuota pikaa.”

“Siksi minä pelasinkin korttini niin järkevästi”, Leon virkkoi. “Sääli toisaalta. Redfield on kiva sukunimi.”

“Se kyllä on”, Jill yhtyi hänen tuumailuunsa. “Erikoisagentti Leon Redfieldissäkin olisi nätti sointi.”

“Eikö?”

“No niin, sitten riittää”, Chris murahti kuin luokallista teinejä käskyttävä opettaja.

“Chris on selvästi samaa mieltä”, Jill totesi.

“Niinkö päättelit?” Chrisin vastaus oli Saharaakin kuivakampi.

“Anna armoa, hän on vain ujolla päällä”, Leon tokaisi Jillille ja sipaisi sormiensa syrjällä Chrisin jännittynyttä olkavartta. “Vähän hitaallakin isojen siirtojen osalta, mutta eiköhän tämä jörrikkä vielä jonain päivänä tee minusta kunniallisen miehen.”

“Ole sinäkin nyt siinä.”

“Minä olen juuri tässä, muru.”

“Hetki – punastutko sinä, Redfield?” Jill härnäsi, ja kun Leon oli kurkottamaisillaan etupenkkiä kohti todistaakseen asian itse, Chris teki pienen varoittavan äkkijarrutuksen ennen kuin kiihdytti taas asialliseen ajonopeuteen.

“Nyt lopetatte tuon sekoilun, tai saatte kävellä takaisin päämajaan, saamarin kutaleet. Tämä on käsky!”

“Kyllä, sir”, Jill ja Leon vastasivat yhteen ääneen ja katsoivat parhaaksi olla härkkimättä arvon kuljettajaansa enempää. Luonnollisesti he arvostivat autokyytiä jalkapatikkaa enemmän.

“Mikä se T. P. muuten oli?” Jill kysyi sitten.

“Hm?”

“Siinä valenimessäsi.”

“Ai niin”, Leon sanoi muistellessaan improvisointiaan. “Turhaa Paskaa.”

“Vau”, Jill tuhahti vino hymy suupielessään, mutta kuskin paikalta kuului yllättäen hiljainen naurunpurskahdus.

“Hah, näetkö? Chris sentään arvostaa!” Leon myhäili ja pukkasi tätä hartiaan.

“En nyt tiedä, onko arvostaminen oikea sana”, Chris totesi ilmeisestä huvittuneisuudestaan huolimatta. “Mutta sinulta jos keneltä nyt odotti vastaavaa soopaa. Pahuksen tolvana...”

“No jaa, ainakin rakastat minua.”

“Se on kyllä totta”, Chris sanoi tietoisen asialliseen sävyyn ja nautti katsella, miten Jillin huulille kohosi kiusoitteleva hymy ja miten takapenkillä kököttävä Leon meni epätavallisen hiljaiseksi.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10