Voit Marzzuu myös käydä lunastamassa muiden jo löytämiä ja tänne linkkaamia tarroja, kirjoittamalla kyseisiin topikeihin! Tuossa Meldiksen viestissä olisi pari hyvää vaihtoehtoa. (:

En osaa taatusti sanoa enää mitään, mitä en olisi näistä sun Ronja/Peppi -teksteistä jo sanonut, mutta yritetään nyt jotain kuitenkin

Mutta kun tässäkin oli TAAS KERRAN niin ihanan rauhallinen fiilis <3 Tällästä mun pitäisi iltasatuina lukea, eikä mitään slashjynkkyä, jollaisia yleensä valitsen :'D Tässä tuli itsellekin niin rento olo, oikein hengitys tasaantui ja katselin välillä ikkunasta ulos järvimaisemaan ja mietin että hitsit, pitääpä itsekin mennä asap uimaan.

Jos Ronjan ja Pepin yhteiselosta huomaa sen, miten hyvin he tuntevat toisensa, niin näistä sun ficeistä sitten paistaa aina se, miten läheisiä ja tärkeitä nää hahmot sulle on :'3 Sulla on näistä jotenkin niin täydellinen ote, vaikka tää onkin ihan täysin kuvitteellinen pari ilman minkäänlaista canonpohjaa. Se on kyllä upea taito, että oot saanut niin hienosti nämä kaksi kiedottua yhteen ♥

Taas kerran ihana teksti, kiitos <3

Lukulistaus-topasta löytyi tarra, mutta mä en ole lukenut tänä vuonna kirjoja kuin ihan muutamia kymmeniä sivuja - haluaisiko joku muu tehdä itselleen lukulustauksen?

Lukupiiri-topasta löytyi myös ihan vimmatun selaamisen jälkeen tarra! Kiinnostaisiko jotakuta osallistua piiriin ja käydä ehdottamassa vaikka aihetta seuraavalle kierrokselle?


Loppupää-vihjeen innoittamana tongin myös Jästitaiteita ja löytyihän sieltä tarra! Se on lunastettu viestillä. Vielä kun sen toisen löytäis kerta niitä kaksi on! Mun energia kuitenkin loppui tältä erää

Angie, hih voi että oon virnuillut sun ihanalle kommentille niin paljon ♥ Mahtavaa että tämä yhdistelmä maistui, tuo haaste on kyllä ihan kuin tehty tälle fandomille - ja ehkä jollekin toiselle fandomille kyllä myös

Sama juttu, mä tykkään kans tosi paljon lukea sarjan loppumisesta alkavia ficcejä! Vaikka silleen jos nyt kauhean ikävän realisti olen niin oikeesti musta se että Will ja Hannibal kuolee yhdessä on kenties paras tapa lopettaa tuo tarina, mutta sitten taas leikisti kyllä leikittelen paljon mieluummin yhteiseloskenaariolla Varsinkin kun sinne lopputekstien jälkeen oli jätetty se ärsyttävä teaser siitä, että ei se tarina nyt oikeesti edes loppunutkaan! Neloskausi tänne niinku olis jo prkl

Vitsi että olin otettu noista dialogikehuista! ♥ Ne ilahdutti mua ihan suunnattoman paljon, Hannibalin puhetapa (ja just mm. se saakelinmoinen paskantärkeys ) on niin oleellinen osa hahmoa ja haastavaa kirjoittaa uskottavan kuuloisesti silleen ettei mee itellä ihan yli se pröystäily Niin ihan superkivaa kuulla että se oli onnistunutta, oon ihan onneni kukkuloilla noista kehuista! ♥

Mahtia että UST maistui vaikka jynkkykin olisi kelvannut (Ja hei kiitti hirveesti korvamadosta. Todella.) Mä harkitsin että pitäiskö kirjoittaa tästä korkean ikärajan versio eikä katkaista tekstiä tuohon, mutta sit mua jotenkin viehätti dialogiteksti ideana ja päädyin olemaan kurja ja jättämään sen jännitteen laukeamatta Kiva kuitenkin kuulla että se jännite välittyi! Ja että loppu oli mieleinen ♥ Ehkä seuraava Hannigram voi sitten olla sitä jynkkyä, jos inspis iskisi uudelleenkin!

Kiitos hurjasti ihanasta kommentista, pus ♥ Se on piristänyt mun mieltä niin monta kertaa!

Siis mitä sinä nainen nyt hourit siellä, tää ei todellakaan ollut tekotaiteellinen!! Korkeintaan vaan ja ainoastaan taiteellinen Siis mä en saanut tästä irti tekotaiteellisuuden hiventäkään, en vaikka luin tämän sellaiset lasit päässä kun kerta jo etukäteen sellaista manasit, mutta ei. Lestatin kertojaäänelle sitä paitsi pieni dramatiikka on ihan pakollista Mut ihan oikeesti, en kyllä löytänyt tästä yhtään tekotaiteellisuutta. Mä myös luin tän tietoisena virkehaasteesta ja silti en saanut tikulla silmään mitään sanaa sieltä, siis yleensä virkehaasteen teksteistä pystyy edes jonkun pari sanaa arvata että no tässä virkkeessä sen sanan on pakko olla tää kun tulee joku vähän ihmeellinen aasinsilta tai hassu kielikuva, mutta kun ei tässä ollut sitäkään. Olen ällistynyt näin hyvästä virkehaasteen toteuttamisesta! Ja olen myös ällistynyt aaännän absoluuttisesta höpöpuheesta!! ❤️

Tykkäsin tehokeinona tosi paljon tosta toistosta, että kun makaa arkussa niin on aikaa miettiä ja Lestat miettii. Se toimi tosi hyvin ja oli vaan kovin hieno. Tykkäsin myös siitä että tää koko teksti oli tunteissa piehtaroimista laidasta laitaan, kuinka välillä oli oikein myrkyllisen vihainen tunnelma ja välillä sitten taas lällyn rakastava, Lestat ja sen tunteet on kyllä... Siis ne vaan on juttu Niitä tunteita on kovin paljon ja ah kun kuolematon elämä on vaikeaa kun ei kykene mieltäosoittamaan tunteistaan millään dramaattisilla tempuilla vaan pitää miettiä niitä yksin ja paikoillaan, hyi. Kerta kaikkiaan karmaisevaa. Tykkäsin siitä että Lestat jossain vaiheessa Louisin ja Claudian tekosten lisäksi mietti kriittisesti myös omiaan, on mahtanut kauan joutua maata arkussa että joutuu lopulta myöntymään myös itsereflektion äärelle tässä oli musta tuotu hyvin esille se muutos mikä Lestatissa tapahtuu että hänestä tulee sellainen kuin kakkoskauden vikan jakson reunion-kohtauksessa. Koska siinä oli selvä muutos ja musta tässä on möyhitty sitä muutosta esille hyvin. (Toi yliviivattu lause oli kosto siitä että "Claudia oli virhe" koska 😡😡😤😤 Lestat you suck a lot sometimes)

Haluan kuun taivaalta, Lestat ja minä tuon sen sinulle, mon cher. Minä haluan, että vesi muuttuu viiniksi ja Pinot Noir vai Merlot, mon amour?

Aaaaa tää oli niin sairaan hieno!! Tää oli mun ehdoton lempparikohta. Tuo on niin just paikkaansapitävä että mitä Louis tahtoi niin sitä Lestat myös tahtoi, ja tää miten oot muotoillut sen tässä on vaan yksinkertaisesti nerokas. Tykkäsin ihan hirveästi tuosta muotoilusta, kuinka tässä oli pyyntö ja vastaus ja kuinka se toistui uudelleen samanlaisena mutta vähän erilaisena, eri hellittelynimellä (ah oon heikkona siihen kun Lestat puhuu ranskaa ❤️) ja eri toiveella. Molemmat olivat sellaisia klassisia "ihmeitä" mutta tuntuivat tässä tosi freeseiltä. Ja siis ihan kirsikkana kakun päällä tuo kysymys että millaiseksi viiniksi, ihan täydellinen Lestatin versio siitä että hyppäämiskäskyyn vastataan vaan että kuinka korkealle ❤️ Tää kohta. Oli. Upea.

Tämä oli aivan täydellistä luettavaa mun aamuuni, ah suuria tunteita ja niissä sopivasti piehtarointia niin mikäs sen parempaa tunnelmointia. Tässä oli ne monet ekat toteutettu niin hyvin, että mulla on täysi luotto siihen että seuraavassa tekstissä ne monta haastetta toteutuu ihan helposti! 😌 Että kyllä se nyt vaan niin on että kitinät sikseen ja sormet näppikselle, kerta sieltä tällaista mahtavuutta tulee! 😌😌 Kiitos tästä, pidin kovin ❤️