Terveisiä vaihdokkaista!

Oi, tämähän oli ihanan mukaansatempaava teksti! Merlin ei ole minulle fandomina tuttu, mutta kuten Greer ja hänen ystävänsä, pidin tätä Merliniä hassuna ja oikein mukavana seurana. Oli hauskaa päästä hänen kanssaan pienelle aikamatkalle 1000-luvun Tylypahkaan.

Merlin tuntui tästä hyvin luontevalta vieraalta. Hänen pohdiskelunsa siitä, mitä tupien värit oikein tarkoittivat ja hämmennys siitä, miksi Greer suhtautui häneen alkuun epäilevästi, tuntuivat hyvin realistisilta. Onneksi Greer ei kuitenkaan ollut ennakkoluuloinen ja Merlin pääsi näkemään vähän tavallista tylypahkalaisten elämää (olipa muuten hauska yksityiskohta, että he kävivät jo tuohon aikaan Tylyahossa) ennen kuin palasi takaisin omaan elämäänsä. Vaikka Greer olikin pienessä osassa, pidin myös hänestä hahmona ja erityisesti siitä, ettei hän juuri kysellyt oudon luihuisen taustatarinan perään. Ehkä hänkin ajatteli, että olisi aikaisemmin kuullut tästä oudosta seiskaluokkalaisesta aikaisemmin, jos tämä kävisi säännöllisesti koulua (ja ehkä ihan hyväkin, ettei tästä ystävyyttä enempää syntynyt, 484 vuoden ikäero voisi vähän aiheuttaa ongelmia).

Suurena yksityiskohtien rakastajana pitää nostaa esim nuo ihanat tupamekot ja -kaavut, kunpa niitä olisi ollut myöhemminkin vaikka edes juhlakaapuina! Musta on ihan tylsä väri.

Kiitos paljon tästä ficistä, tämä oli hauska lukukokemus joka toimi fandomtietämyksen puutteesta huolimatta hyvin!

Valtavan iso kiitos kommentista Sisilja!:3 Ihana kuulla, että olit heti vaistonnut Rikusta huokuvat red flagit, vaikka kuten sanoit, tässä ei varsinaisesti tapahdu mitään väärää. Tuo oli nimenomainen tarkoitukseni Kyllähän vanhempi ihminen, tai edes tavanomaisemman deittihistorian omaava parikymppinen, todennäköisesti tunnistaisi Rikun käytöksen erikoisuuden, mutta ei pelkästä Rikun olemassaolosta huumaantunut Kasper. Hän kun ei ole kokenut yhtään mitään, ellei yhtä 4 vuotta sitten tapahtunutta pusua lasketa, ja kerrankin tulee mahdollisuus edes katsella toista miestä.

Yritin kuvailla miesten kanssakäymistäkin juuri tuolla tavalla, josta olit tehnyt lainauksen! Se on tavallaan vähän liikaa, vähän liian nopeasti, hieman ahdistava ilmapiiri ympärillä, mutta Kasper ei ymmärrä, että Rikun käytös ei ole ok. Omassa päässäni näin tämän tilanteen vielä hieman niin, että Riku testaa mihin asti Kasper on valmis menemään. Kun Kasper vain sopeutuu ja sopeutuu, kokeilee Riku enemmän ja enemmän. Lopulta legendaarinen "jätä yleisö aina haluamaan lisää", ja Kasper on koukussa. Kasperin täydellinen sinisilmäisyys selittyy toki hänen tiukalla kasvatuksellaan. Ei hänellä ole ollut mahdollisuutta, eikä ole edelleenkään, kysyä läheisiltä ihmisiltään suhdeasioista, seurustelusta tai ihastumisesta. Hän on joutunut päättelemään kaiken itse, lähinnä pelännyt paljastuvansa, joten kun tulee tilaisuus olla toisen miehen lähellä, menevät Kasperin ajatukset ihan sekaisin. Todellakin fucked up, kun Kasper ei oikein tiedä mihin uskoa ja mitä tuntea.

Ja todellakin voi Kasper<3 Hän on niin raasu tässä sarjassa, vaikka tämä osa onkin vasta hieman pahaenteinen. Kiitos vielä tosi tosi tosi tosi tosi paljon kommentista Ja kiitos muuten seuraavan osan esille nostamisesta, tarkistin sen vuoksi, että linkit toimii tekstilistauksessani, ja eihän ne toimineet. Joten nyt sain nekin korjattua

Tervehdys Vaihdokkaista! Tää oli tosi mielenkiintoinen lukukokemus! Mun fiilikseni vaihtelivat melkoisesti tän lukemisen aikana, mikä on aikas upeaa, kun ottaa huomioon tekstin pituuden! Aluksi olin varma, että tää on vilpitön ja söpö kertomus ensitreffijännityksestä ja itsensä hyväksymisestä, mutta mitä pidemmälle pääsin, sitä epämukavampi olo mulle tuli. Muutos tapahtui kuitenkin niin mainion hienovaraisella tavalla, että ihan epäilin itseäni ja arvailin jo, ylitulkitsenkohan asioita sen vuoksi, että oon viime aikoina lukenut useampiakin hyväksikäyttötarinoita ja siten voisin nähdä epäilyttävää käytöstä jo sielläkin missä sitä ei ole. Joten kävi kuule niin, että mä arastelin kommentoida tätä tekstiä, sillä olisihan se ollut hiukan ikävää, jos olisit tarkoittanut tarinan ihan vain lempeän romanttiseksi, ja mä tulisin sitten kertomaan, että kyllä tuo Rikun käytös sai karvani pystyyn. Onneksi tulin sitten muistelleeksi, että etkös kirjoittanut näillä hahmoilla jotain Bad Things Happen bingoon ja menin sitten varmistuksenomaisesti selaamaan sun listausta ja huomasin, että sullahan on näistä tyypeistä sarja ja että seuraavissa osissa meno on jo vähemmän hienovaraisen kamalaa! IHAN MAHTAVAA!

Joo, aluksi mullakin oli vähän perhosia vatsassa Kasperin puolesta, koska onhan toi nyt jännää, olla 20-vuotias nuori poitsunen ja ensitreffeillä. Olla niin kovin nuori mutta omasta mielestään tietenkin jo tosi vanha, ja tietty on kauhea kiire hankkia äkkiä niitä kuuluisia kokemuksia. Etenkin kun treffikumppani vielä kauhistelee, ettei Kasper ole koskaan aiemmin seurustellut ja kysyy miksi ei. :') Mutta sitten aika nopeasti moni asia alkoi tuntua musta ikävältä, jo siitä lähtien että Kasperin oma ystävä Juho on saattanut kaverinsa ekoille treffeille tällaisen tyypin luo. Toki, ehkäpä Juhokaan ei tiedä Rikusta ihan kaikkea, mutta silti jotenkin surullista, että kyse ei ole vain Kasperin harkitsemattomuudesta, vaan Juho on tarkastellut tilannetta ja todennut, että Kasper on ihan Rikun tyyppiä. Voih. Sitten kuitenkin oot kuvannut Rikun tässä tosi taitavasti, koska missään kohtaa se ei tee mitään oikeasti hälyttävää tai varsinaisesti väärää, mutta silti koko ajan pohjimmainen fiilis on, että voi kunpa Kasper kiittäisi treffeistä ja lopettaisi ne jo ja lähtisi kotiin. Ai että.

Riku kumartui suutelemaan Kasperin niskaa aivan tämän korvanlehden alapuolelta. Kasper ei ollut millään tavalla valmistautunut Rikun lähentelyyn.

Sitten täällä on tällaisia pieniä vihjeitä niin kuin vaikka sanavalinta lähentely, joka paljastaa, ettei tilanne ole kaikilta osin ihan ok, Kasperinkaan mielestä. Riku myös eteni treffeillä aika vikkelään, etenkin kun ottaa huomioon, että tätä suutelua edelsi Rikun toteamus, ettei sitä haittaa Kasperin kokemattomuus. Niin ei siitä huolimatta mitään varmistelua, mikä olisi Kasperista kivaa, vaan sen kuin suutelemaan niskaa, ja heti seuraavaksi kiskomaan Kasper hajareisin syliin! Taas, jossain muussa kontekstissa, tää olisi voinut olla tosi kuuma suutelukohtaus, mutta jokin on tässä tilanteessa ja tunnelmassa ihan inasen vinossa ja mä oon viittä vaille hyppimässä innosta seinille, koska voi luoja mikä teksti!!

Yksikään mies ei ollut koskenut häntä tällä tavalla, kertaakaan aiemmin elämässään hän ei ollut tuntenut vastaavaa himoa toista ihmistä kohtaan. Riku saisi tehdä hänelle mitä ikinä haluaisi, heidän ei tarvitsisi koskaan enää puhua Juhosta tai Kasperin elämättömästä lapsuudesta ja nuoruudesta.

So fucked up. Voi EIH!

He suutelivat kauan, eikä Riku Kasperin yllätykseksi yrittänyt saada tilannetta etenemään mihinkään suuntaan. Hän ei jaksaisi edes laskea kuinka monta kertaa oli yllättynyt tänään, mutta suurin niistä oli ollut Rikun suhtautuminen häneen. Kukaan ei ollut halunnut Kasperia sillä tavalla, ja Kasper tunsi välittömästi olevansa koukussa.

Olin minäkin ihan äimistynyt, ettei tilanne eskaloitunut enempää. Ja toki toki Kasper on aivan koukussa. Ei mitään muuta mahdollisuutta. Voi Kasper. <3

Häkellyttävä teksti, aivan upea. Kiitos, tykkäsin tästä tosi paljon!

// Pitikin muuten huikata niistä linkeistä, mutta tyystin unohdin, no mutta hyvä että ne on nyt fiksattu, niin pääsen vaivattomasti lukemaan lisää.

Yhyyy ;; Pöllähdin tänne Vaihdokkaista kertomaan, että olipas tämä nätti <3

Luin keväällä Captive Prince-sarjan ensimmäistä kertaa ja rakastuin siihen aivan täysin. Ficcien osalta oon vielä aika ummikko, jotain sentään kahlaillut läpi, mutta en vielä yhtäkään, jossa asetelma olisi heitetty näin päälaelleen! Onneksi kuitenkin Auguste oli elossa, oli heti vähän vähemmän epätoivoinen fiilis :'') Ja muutenkin pidin tuosta, miten Laurent oli Damenin "orja" vain sen vuoksi, että pysyisi turvassa. Ah, Damenilla on selkeästi alusta asti ollut soft spot ystävänsä veljeen :'3 Damen oli muutenkin ihanan rauhallinen ja huolehtivainen, mikä sopi loistavasti tekstin tunnelmaan. Toki hänessä niitä puolia oli canonissakin, hän tuntui oikein omalta itseltään.

Samalla oli kuitenkin myös kiva lukea Laurentista vähän erilaisena - ei toki ole kiva seurata toisen epätoivoa, mutta tällainen pehmeämpi Laurent on kivaa vaihtelua Uskon, että hänen taistelutahtonsa kuitenkin vielä palaa (ja hän pääsee yhdessä veljensä ja Damenin kanssa tappamaan kamalan setänsä, hyi olkoon). Tässä olisi muutenkin aihiota pidemmälle tarinalle tai edes pienelle jatkolle, jota en suinkaan tässä nyt yhtään vihjaile toivovani ja haluavani, en. En suinkaan

Oon ihan järkyttävän iloinen siitä, että tästäkin fandomista ilmestyy vielä tekstejä! Oon aina kaikessa niin auttamattoman myöhässä, että pelkäsin jääneeni kelkasta ihan kokonaan. Mitä vielä, lisää tällaista ♥

Voi kiitos kommenteista Larjus, Sokerisiipi ja Sielulintu!

Olisi varmasti hyvin ihmisestä riippuvaista miten hyvin Matin sutkautuksia sietäisi. Itsehän en kestäisi hetkeäkään Tuo, mistä Hilla lopulta pahoittaa mielensä, on Matin vihjaus siihen, että Jannen pitäisi hoitaa asiat "oikeassa järjestyksessä, ei mitään peräkammarin kihloja", vaikka Janne ja Hilla ovat juuri siinä järjestyksessä asiat halunneet hoitaa. Hillan ärsytyskynnys kun ylittyy välittömästi Matin ilmestyttyä mökille, olen taipuvainen myös kuvittelemaan, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Hilla joutuu kuuntelemaan sanontojen alle verhoiltua, joko tahallista tai tahatonta, ilkeilyä.

Mutta onneksi Jannen ja Hillan mökillä sauna on erillisessä rakennuksessa, niin Janne ja Matti saavat sulloutua sitten sinne Vaikka koko juhannukseksi.