Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Oon lukenut tän jo pari kertaa, mutten ole ehtinyt rauhoittua kommentoimaan!

Tää on niin ihana. Ja omg, virkehaaste! En huomannut ollenkaan! Yksikään sana ei pompannut tekstistä millään tavalla esiin. Tosi hienosti ja taitavasti kirjoitettu, todella soljuvaa ja kaunista tekstiä. Tykkään niin paljon tällaisista angstisista arkielämän kuvauksista, koska niin, tällaistakin elämä välillä on! Tykkäsin kauheasti tuon lapsettomuushoitojen epäonnistumisen kuvauksesta ja siitä, miten toisen keskenmeno ja lapsensaanti on näin tuoreeltaan todella herkkä asia. Itsekin aattelin Jennan uutisia lukiessani, että montakohan höyhentä naisparin olisikaan pitänyt itseensä tatuoida... En voi ees kuvitella, miten rankkaa heillä on.

Tykkäsin siitä, että tässä tuo suru ja tuska on vielä ihan tuoretta eikä osoita vielä laantumisen merkkiä. Varmasti kestää aikansa, että asian kanssa voi tulla sinuiksi. Voi että, tää pätkä oli kyllä niin ihanan surullinen ja herkkä, kiitos ihan kauheasti <3 Erityisesti tuon höyhenen upottaminen airolla veteen, ai että...
2
Oi että, nappasin pari pride-bannua ja mm-kisa-bannua!
3
Godrickin notko / Vs: Mustikkateetä sohvannurkassa, S, Remus & Harry
« Uusin viesti kirjoittanut Lyra tänään kello 16:59:25 »
Heissan. Selailin tuossa vanhoja vaihdokkaita ja sieltä osui silmään tämä. Jostain syystä on aiemmin mennyt ihan ohi, mutta tämä oli jotenkin mukavan pehmeähkö sillä angstivireellä, että päätin sitten vielä rustata kommenttiakin. Oon viime aikoina lukenut paljon 3. gen ficcejä, ja vaikka tämä ei tavallaan sellainen olekaan, tässä mennään kuitenkin jonkun verran tulevaisuuteen. (Teddy ja James Sirius on ihania lapsia <3)

Pidin tästä miten oli tavallaan kaksi samanlaista, mutta erilaista lapsenvahti kertaa. Remus on vanhentunut ja vahdittavat lapset on muuttunut, mutta silti istutaan samalla sohvalla ja juodaan samaa teetä. Alussa puhuit, että tämä on AU niin ajattelin onnellisesti, että James, Lily ja Sirius on kaikki elossa, mutta tilanne taitaakin olla päinvastainen? Sirius taisi kuolla tässä taistelussa, ennen kuin Harry meni kouluun, mutta jotenkin tuntuu, että samoin kuolivat Harryn vanhemmat, vaikka sitä ei tässä mainitakaan. Harry, Ginny ja James kun asuvat siinä samassa talossa, missä Lily ja James asuivat ja kun sohvakin on sama, eikä Harry ollut pyytänyt omia vanhempiaan lapsenvahdiksi. Kovin surullisille reiteille lähtee ajatukset, vaikka eihän tässä selviä onko Harryn vanhemmat elossa.

Pidin kovasti myös mustikkateestä. Se on varmasti herkullista! Pienet lapset oli myös erittäin onnistuneita (kuin myös Sirius, mutta hän käyttäytyykin tuollaisella siriuksen lapsenomaisella tavalla) Pidin siitä kuinka Harry keskittyneesti väritti lehmäänsä siniseksi, koska eihän lapsia kiinnosta, että onko se nyt oikeasti sininen vai ei, saati sitten tiedä onko. :D Teddy oli myös suloinen, kun yritti opettaa James Siriusta sanomaan nimensä kunnolla ja yksivuotias poloinen ei vain osaa ja sitten teddy turhaantuu ja hiustenväri muuttuu. (Kuolikohan Tonks myös tuolla taistelussa? Kun parituksena on Sirius/Remus/Tonks ja Teddy on selkeästi Tonksin lapsi, mutta Tonks ei ole mukana lapsenvahtikeikalla, tai ehkä hänellä sattui vaan olemaan muuta menoa:D)

Tuo loppu oli juuri tuollainen katkeran suloinen, kun kuten jo mainitsin niin aluksi ajattelin että kaikki on vielä tyytyväisesti elossa. Mutta ei, Siriuksen haudalle Remus ja Teddy lopussa. Kiitos tästä lukukokemuksesta!
4
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Hobitti: Unikuningas, S, Bilbo/Thorin, raapale
« Uusin viesti kirjoittanut Unohtumaton tänään kello 14:59:21 »
Ronen: Tähän tuli purettua aikoinaan ensimmäiset fiilikset elokuvasarjan loputtua ja jollain tavalla tämä on itsellenikin tärkeä tekstinpätkä. Tolkienin maailma on siitäkin kiva, että kielellä pääsee leikittelemään vähän eri tavalla - kaukomaat ja ikiajat kun eivät ihan joka tekstiin taivu.  ;D Kiitos kommentista!

Kaatosade: Luulen, että Bilbolta tosiaan löytyy pelkästään Thoriniin keskittyvä versio jostain pöytälaatikon kätköistä tai kenties tyynyn alta...  ::) Kiitos itsellesi. <3
5
Godrickin notko / Vs: Seleeni (kaikki muuttuu harmaaksi), K-11, Severus/Hermione, 3/30
« Uusin viesti kirjoittanut FractaAnima tänään kello 14:40:49 »
Ahihi, hienosti soluttauduttu, Severus! Ihan varmaan vain halusi tulla turvaamaan selustaa (ja pitämään silmällä, ettei kukaan iske Hermionea, myrteillä tai ei). Toki olisi meille lukijoille mieluista, että syyllisestä saataisiin jotain infoa samalla, mutta enemmän kyllä odotan itse pubivisaa ja sitä, miten muut reagoivat Severuksen ilmestymiseen paikalle. JA! Menevätkö Severus ja Hermione yhdessä? ::)

Olen niin iloinen tästäkin sarjasta, ai että. <3

- Frac
6
Jästitaiteen uudet tuulet / Vs: Ingrid og ikoner | 16.7
« Uusin viesti kirjoittanut Ingrid tänään kello 13:56:34 »
Kivaa, että olette tykänneet. ♥





I I I   H A A S T E  :   T U N T E E T



Y H T E E N K U U L U V U U S






H A A V E E L L I S U U S

 




I L O







7
Godrickin notko / Vs: Seleeni (kaikki muuttuu harmaaksi), K-11, Severus/Hermione, 3/30
« Uusin viesti kirjoittanut Okakettu tänään kello 12:42:25 »
Lainaus
"No, sitten lienee parasta, että tulen mukaan", professori totesi viimein synkästi.
Olin tässä vaiheessa yhtä huutomerkkiä, tämä jos mikä osoittaa, että Severus on ottanut kuparimyrtti-tapauksen ihan todella sydämenasiakseen. :D Pubivisailu kuulostaa tässä yhteydessä kyllä aina vain kiinnostavammalta, en malta odottaa. Ja tuo loppu, muodollisen keskustelun pinnan alla on paljon kaikenlaista, hee. Kiitos jälleen!
8
Hunajaherttua / Vs: Väsytysvoitto H/D -S- (ficlet)
« Uusin viesti kirjoittanut hiddenben tänään kello 10:13:30 »
Olipa tämä mielenkiintoinen katsaus Potter-maailman kotitonttuihin liittyviin asioihin! :D Jostain syystä en saanut avattua tuota loppuun laitettua linkkiä, joten en tiedä, miten paljon tässä on itse keksimääsi ja kuinka paljon ei, mutta joka tapauksessa tässä oli paljon uutta kotitonttu-asiaa, jota jäin miettimään. Tietenkin tässä on Dracon ja Harryn suhde myös suuressa roolissa, mutta minun huomioni meni jostain syystä täysin kotitonttuihin :D

Tykkäsin siitä, miten tuossa alussa rakensit tekstiä Unna-kotitontun hakemista kohti ilman, että kerroit, miksi Draco pakottaa itsensä ylös sängystä (myös otsikko ja yhteenveto lisäävät tätä mysteerin tuntua). Se toimi todella hyvin, koska Lunan kirjeen lukiessa palaset loksahtavat yhteen. Olen samaa mieltä Vendelan kanssa – ihanaa, että Lunasta on tehty taikaolentojen osaston päällikkö! Harmi vain, että hänestä on tullut niin virallinen – mutta ehkä se on vain Lunan virastokieltä ja vapaa-ajalla hän on yhtä hullunkurinen puheissaan kuin kouluaikoinakin?

Tuossa lopussa puolestaan mielestäni hienoa oli se, miten Harrykin hyväksyi uuden kotitontun Kalmanhanaukiolle (ja ylipäätänsä kivaa, että Harry ja Draco asuvat siellä). Talo on niin suuri, että sinne tarvitaan kotitonttu enkä edes jotenkin osaa kuvitella, että Harry tai Draco olisivat kovinkaan innokkaita siivoamaan :D Koko tarinan kruunasi minulle tämä lause:

Lainaus
”Se tonttu tarvitsee sinunkaltaisesi lempeän isännän. Ja me tarvitsemme sen taloudenpitoa.”

Tämä jotenkin kiteytti paljon sekä Harryn ja Dracon suhteessa että molempien arvostuksessa kotitonttua kohtaan. Kiitos tästä! :)
9
Godrickin notko / Vs: Seleeni (kaikki muuttuu harmaaksi), K-11, Severus/Hermione, 2/30
« Uusin viesti kirjoittanut Nevilla tänään kello 09:58:38 »
FractaAnima: Kaikilla tuntuu olevan epäilyksiä Vanessasta. :D Ihme meno. Mutta katsotaan. ;)

hiddenben: Oikeasti kyllä unohdin, satuin vain muistamaan juuri samoihin aikoihin kommenttisi kanssa. :D Ja olet kyllä oikeassa, pitää käsitellä Ronia ja Harryakin vielä tässä ficissä! Ja aloitusluvun kuuluu tosiaan olla irrallinen, koskapa siihen päädytään sitten mutkien kautta, ja lopussa tosiaan kaikki palaset (toivottavasti) loksahtelevat kohdilleen. :)

Okakettu: Ihanaa, että joku sentään luottaa Vanessaan. :D Ja kivaa, että tykkäsit tästä muutenkin. :) Suopöllöt ovat muuten tosi söpöjä!

Kiitos kaikille kommenteista, olette ihania!

*

3.

"Onkohan pubivisa erityisen viisas ajatus?" Severuksen äänensävy teki hyvin selväksi miehen oman mielipiteen.

"En voi jatkuvasti pakoilla. Se olisi epäilyttävää. Sitä paitsi parhaimmillaan saisin ehkä vihjeitä siitä, kuka huumaaja oli. Voihan olla, että hän käyttäytyisi seurassani jotenkin kummallisesti", Hermione perusteli. 

Severus oli hetken vaiti. He olivat palanneet liemilaboratorioon ja työskentelivät totuttuun tapaan. Aloitusrutiinit ja valmistelutyöt tuntuivat tutuilta ja turvallisilta. 

"No, sitten lienee parasta, että tulen mukaan", professori totesi viimein synkästi.

"Miksi ihmeessä? Osaan kyllä pitää huolen itsestäni", Hermione vastasi ärtyneesti.

"Ehkäpä", Severus vastasi. Hänen äänensävynsä ei varsinaisesti tihkunut luottamusta. "Mutta minä olen taitava lukitiliksessa, eikä sitä täällä tiedä kovin moni. Voi hyvin olla, että joku lipsauttaa ajatuksissaan jotakin."

"Mutta teidän täytyy kuitenkin lausua lukitilisloitsu, eikö totta?" Hermione kohotti kulmaansa. Severus hymyili ohuesti.

"Näin paljon vaivaa opetellakseni sanatonta ja sauvatonta taikuutta silloin, kun henkeni oli jatkuvasti vaarassa", mies hymähti. "Siitä oli paljon apua."

"Mutta lukitilis on jo itsessään hyvin hankala loitsu", Hermione kuulosti edelleen epäluuloiselta. Severus hymähti.

"En näe mitään syytä liioitella kykyjäni kanssanne, neiti Granger. Se ei hyödyttäisi minua millään tavalla."

Hermione kohautti olkiaan vastaukseksi, mutta tiesi liemimestarin puhuvan totta. Professori ei voittaisi mitään pöyhkeilemällä, ja vaikka tällä olikin ajoittain taipumusta dramaattisuuteen, se pohjasi yleensä todellisiin kykyihin liioittelun sijaan. 

"En siitä huolimatta usko, että soluttautuminen pubivisajoukkueeseemme olisi kovin hyvä ajatus", Hermione pudisti päätään. "Eikö se muka herättäisi epäilyksiä? Teidän ei ole varsinaisesti tiedetty viihtyvän opiskelijoidenne seurassa vapaa-ajalla."

"Rehtori on puhunut paljon siitä, että meidän pitäisi kohdella teitä akateemisen yhteisön jäseninä ja olla avoimempia", Severus tuhahti. "En varsinaisesti pidä siitä, mutta voinen vedota herra Kaleidoksen toiveisiin."

"Ikään kuin te olisitte ikinä juuri välittäneet sellaisista."

"Minulla ei ole tapana tuhlata aikaani moisiin", Severus vastasi. "Ei tosin myöskään pubivisoihin, joten toivon kovasti, että huumaajasi vaivautuu paikalle."

Hermione arveli, ettei professorin päätä käännettäisi, joten hän huokaisi ja nyökkäsi. Sitten he palasivat kuin sanattomasta sopimuksesta takaisin liemiainesten ja tarkkojen mittausten ja punnitusten maailmaan. Kumpikaan ei ottanut puheeksi Hermionen muistoja, valeversioita tai todellisia.
10
Godrickin notko / Vs: Paras velho voittakoon! | S, Hermione & Severus + Feeniksin kilta
« Uusin viesti kirjoittanut hiddenben tänään kello 09:43:12 »
Tulin lukemaan tämän ficin nyt toista kertaa ja viihdyin tämän parissa yhtä hyvin kuin ensimmäiselläkin kerralla! Todella hauska idea ja hyvin todentuntuinen – jotain, mitä Kalmanhanaukiolla hyvinkin oltaisiin voitu jonain iltana pelata :D Olen samaa mieltä Fiorellan kanssa siitä, että tällainen kotivisailu toimi hyvin (ja paremmin) kuin tosi-tv-parodia. Tuo tietovisaan käytetty koje oli hauska, mielestäni hyvää mielikuvitusta kaikki nuo kehut ja kommentit, mitä koje heittää oikeista vastauksista!

Kokonaisuudessaan tämä ficci tuntui melko yksinkertaiselta (mikä on siis hyvä asia) – aivan kuin prosessi ideasta paperille olisi ollut vaivaton ja helppo kirjoittaa. En tiedä, pitääkö se paikkaansa, mutta tästä tuli viihdyttävä ja positiivinen fiilis, mikä sai minut miettimään, mistä se johtuu. Päädyin ajatuksissani jotenkin siihen, että tunteen herättää se, että tässä on hyvin yksinkertainen idea, joka toteutetaan ilman sen suurempia tunnekuohuja, suhdeselvityksiä tai muuta dramatiikkaa (paitsi että seuratessani aktiivisesti sinun pakkoavioliitto-ficciäsi ja Nevillan Ouroboros-sarjaa, oli hankalaa pitää Severus professori Kalkaroksena ja muistaa, että hänellä ei ole mitään säpinää Hermionen kanssa ;D). Ja tämä on ehdottomasti kehu! Toivottavasti otat sen sellaisena :D

Hahmot tässä ficissä ovat aivan tajuttoman luontevia ja uskollisia itselleen, siis aivan kaikki hahmot Tonksista Roniin, Harryyn (joka ei btw arvannut yhtäkään asiaa, mikä on hyvin harrymaista) ja Dumbledoreen kaikessa tämän huvittuneisuudessa. Hymähtelin ja naureskelin monelle kohtaa itsekseni, koska tässä on tavoitettu sellainen hyvä tunnelma ja kisailun meininki. Mielestäni oli hauska yksityiskohta, miten kaikki muut huusivat itselleen vastausvuoron etunimellään, mikä teki heistä koneelle herra Remuksia ja neiti Hermioneja, mutta Severus kutsuu itseään Kalkarokseksi, mikä tekee hänestä herra Kalkaroksen, mikä on aivan oikein :D

Mutta – todella viihdyttävä ficci, jossa on erittäin monta hyvää ja toimivaa asiaa! Kiitos tästä :D
Sivuja: [1] 2 3 ... 10