8. SYKSY 1936 (HALMEEN EMMAN HAUTAJAISET)(Ficlet300 sanalla 054 sosiaalinen. 365 sanaa.)Lauri on varma, ettei Emma Halmeen hautajaisten osuminen samalle sunnuntaille Artturi Yllön hautajaisten kanssa ole sattumaa. Janne Kivivuori on hoitanut Emman hautajaisjärjestelyt yhdessä sosialistien kunnallisjärjestön kanssa, ja vaikka hänestä on varsinkin eduskuntaan päästyään tullut entistä vakuuttavampi esiintyjä, on Lauri silti näkevinään jkin haastavaa pilkettä hänen silmäkulmassaan heidän keskustellessaan asiasta. Kunnallisjärjestössä on ilmeisesti noussut ajatus siitä, että koska kunnan sosialidemokraattien henkiseksi esi-isäksi kohotettu Halme ei aikanaan saanut arvolleen kuuluneita hautajaisjuhlallisuuksia, tulee sellaiset nyt antaa kunnianosoituksena hänen leskelleen.
Niin siis tapahtuu. Eikä Laurilla periaatteessa olisi mitään sitä vastaan – onhan ajatus kaunis, ja hänen mielestään aikaa on kulunut aivan riittävästi, että Halmeen muiston voi päästää pannasta – mutta hautajaisten ajoitus saa tilaisuuden tuntumaan poliittiselta mielenosoitukselta, joka kohtuuttomasti ottaa pitäjän vanhan mahtimiehen syntipukikseen. Se uhkaa lietsoa pintaan sellaisia syvälle painettuja kaunoja, joiden Lauri soisi jäävän pysyvästi menneisyyteen. Jo aamuvarhain kirkolle saapuessaan hän on kiusallisen tietoinen kireästä tunnelmasta ihmisjoukkojen kyräillessä toisiaan, ja Emman hautajaissaattueen lähtiessä liikkeelle tunne vain syvenee. Paikalle on tuotu suuri kuoro ja torvisoittokunta, ja on räikeän selvää, että työväenyhdistyksen punaisten lippujen rinnalle kunniavartioon tuotu siniristi on mukana ainoastaan laillisista syistä.
Lauri tietää, mitä mieltä Ellen olisi kaikesta tästä. Kuinka pöyristynyt hän olisi tällaisesta röyhkeydestä. Lauri melkein pystyy kuulemaan mielessään Ellenin äänen syyttämässä sosialisteja yhteiskuntarauhan tahallisesta järkyttämisestä, jonka tarkoituksena on saada aikaan heidän salaa yhä suunnittelemansa uusi kapina.
Itse Lauri ei mene ajatuksissaan yhtä pitkälle, mutta hänestäkin tuntuu irvokkaalta, että näistä hautajaisista on tehty tällainen spektaakkeli, johon joka ikinen pitäjän sosialisteista tuntuu ottavan osaa. Jopa Akseli Koskela, joka on vankilasta palattuaan ollut poliittisesti hyvin hiljaa, on paikalla kantamassa Emman arkkua yhdessä Janne Kivivuoren ja muiden työväenyhdistyksen aktiivien kanssa. Erityisen vastenmieliseksi tilanteen tekee se, että Laurin käsityksen mukaan Emmalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä minkään poliittisen kanssa. Hänen mielikuvansa Emma Halmeesta on nöyrä, harras ja hiljainen. Jos hän aikoinaan seisoikin miehensä ajatusten ja tekojen takana, ei Lauri voi häntä siitä syyttää, koska juuri niinhän hyvän vaimon kuuluu tehdä. Eihän Lauri itsekään olisi siinä missä on nyt, ellei hänellä olisi ollut Elleniä tukenaan.
Kun hauta on täytetty ja seppeleet laskettu kummulle, virittävät kuoro ja soittokunta laulun. Lauri pitää ilmeensä kohteliaan vakavana, mutta suoritettuaan välttämättömät velvollisuutensa hän poistuu heti. Hautausmaan pääportilla, jossa toinen hautajaisjoukko odottelee jo vuoroaan, luodaan vihaisia katseita punalippujen suuntaan.
Spoiler: A/N eli merkityksetöntä aikajanalätinää • näytä Kirjassahan ei oikeasti kerrota, milloin Halmeen Emma tarkalleen ottaen kuolee. Tarina on siinä kohtaa sellaisessa vaiheessa, että tapahtumia selostetaan jokseenkin suurpiirteisesti ja päällekkäin eikä niitä ajoiteta edes vuodenajan tarkkuudella. Siinä luvussa, jossa Emman kuolemasta kerrotaan, selostetaan tällaiset avaintapahtumat:
1) Koskelan Eero ja hänen kanssaan samanikäinen Leppäsen Valtu menevät sotaväkeen
2) Valtun palattua sotaväestä Leppäsen Preeti loukkaantuu ja joutuu kunnalliskotiin, missä yhteydessä selitetään myös Valtun tulemisista ja menemisistä yleisesti ennen ja jälkeen sotaväen
3) Susi-Kustaa joutuu kunnalliskotiin hiukan sen jälkeen kuin Preeti
4) Halmeen Emma kuolee "samoihin aikoihin" kun nuo joutuvat kunnalliskotiin.
Aikajanallisesti tiedämme sen verran, että Eerolla ja Valtulla on armeijan kutsunnat vuonna 1935, jolloin ne täyttävät 20 vuotta, ja että niiden varusmiespalvelus kestää about vuoden ja ne kotiutuisivat näin ollen joskus vuoden 1936 aikana (tarkka aika riippuu siitä milloin ne astuvat palvelukseen, minkä lisäksi Valtu kotiutuu Eeroa myöhemmin rangaistuksista kertyneen ylipalveluksen takia, mutta sitä sitten taas ei kerrota että kuinka paljon myöhemmin). Lisäksi tästä seuraavan luvun alussa kerrotaan vuodesta 1937, ja ihan tämän perusteella päättelin, että nää edellisen luvun kunnalliskotiin menemiset ja Emman kuolema eivät vielä tapahtuisi vuonna 1937. Varsinkin koska tämmösellä aikahaarukalla tuo "samoihin aikoihin" voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Tällä ei oikeasti ole mitään väliä ja jos oon väärässä niin se on itse asiassa Väinö Linnan syytä eikä minun koska mitäs ei eritellyt tapahtumia tarkemmin. Nää kirjat vie multa vielä joku päivä järjen (← nämä kirjat ovat jo vieneet häneltä järjen)
Tuoreimmat viestit
Väänan nimi on peräisin Venäjän alueelta, mutta jos ei tunne saamelaisia kieliä, niin se ei taidakaan olla kovin selvää muille kuin kirjoittajalle. 
Ajattelin, että vanhat tontut pitävät häntä muistutuksena ajasta, kun Suomi oli Venäjän vallan alla ja siksi jotkut vierastavat häntä. 
Kiitos, kun tulit kommentoimaan. ^^ Näistä kahdesta olisi kivaa kirjoittaa joskus lisää ja pitää taas joulun alla pohtia, jos saisin aikaan heistä uuden tarinan. 
<3