Meldis, voi miten kivaa että poimit tämän luettavaksi! Tämä on tosiaan vanha teksti, mutta jotenkin silti mulle sellainen henkilökohtainen lemppari edelleen - tää on harvoja originaalitekstejä, joissa musta tuntui että mä
loin jotain lukemisen arvoista ja liikuttavaa (vaikkakin enimmäkseen raivostuttavalla tavalla) ja
erilaista.Tällä on siksi edelleen spesiaali paikka mun sydämessäni ja ilahduin kovasti, kun luit ja kommentoit tätä! <3
Luin tosi innoissani sun ajatuksia paskaan parisuhteeseen jäämisestä, koska sun ajatukset vastasi tosi paljon sitä millainen kuva mulla oli päässäni kun kirjoitin tätä: että kyseessä on sellaisen sukupolven ihmiset, joille suhteeseen jääminen oli selviö ja niin vaan nyt tehtiin vaikka kuinka ei oltu enää onnellisia, koska niin kuului tehdä koska niin heidän vanhempansa ja vanhempien vanhempansakin tekivät. Että ehkei sellaisen terveen suhteen mallia välttämättä ole nähty, vaan ollaan nähty se kuinka ihmiset väkisin pysyvät yhdessä ja sitten toistetaan sitä samaa mallia. Ja tuo kuinka paljon helpompaa jääminen on kuin muutos - muutos on aina vaikeaa, se vaatii jotain, ponnisteluja ja itsevarmuutta ja uskoa tulevaisuuteen ja halua saavuttaa jotain muuta, mutta toisinaan muutos on myös pelottavaa eikä sitä halua kohdata. Kenties koska ei ole niitä asioita joita se vaatii tai koska on vaan niin jämähtänyt siihen missä on ettei muutos tunnu edes realistiselta vaihtoehdolta. Mielenkiintoisia keloja ja oon tosi iloinen, että tää teksti herätti ajatuksia! <3
Olen ihan superotettu sun kehuista hahmon kertojaäänestä, siitä että se tuntui uskottavalta mutta silti tragikoomiselta (ja juuri sopivassa suhteessa näitä molempia ulottuvuuksia) ja elämäänsä kyllästyneeltä. Tätä hahmoa oli tosi hauskaa kirjoittaa, koska oli tosi virkistävää kirjoittaa tyypistä joka on ihan oikeesti tosi ankea ja vittumainen ja hirveä, mutta sitten omasta näkökulmastaan ihan täydellinen ja viaton, ja musta oli aivan superilahduttavaa kuulla että hänestä oli myös kivaa lukea. Ihan vallan punastelen sun kehuille kirjoittamistaidoista, tosi kauniisti ja ihanasti sanottu, piristit mua tällä ihanalla kommentilla ihan hurjan paljon <3 Kiitos tuhannesti!
rosegold, kivaa kun päädyit tämän äärelle, kiitos kun luit ja kommentoit! Oli mukavaa kuulla että tämä oli erilainen kuin odotit, muistan myös kirjoittaessani tätä että tästä muodostui tekstin edetessä erilainen kuin mitä aluksi ajattelin - ei voi sanoa suunnittelin, koska en kauheasti suunnitellut tätä vaan tämä vaan tuli jostain, mutta musta on ollut tosi hauskaa kuulla miten moni lukija on sanonut että tää vaikuttaa ensivilkaisulta ihan erilaiselta kuin mitä tää lopulta onkaan. Se on vaan yhtä vinkeää kerta toisensa jälkeen. Oli myös kiva lukea tästä heränneitä mietteitä - se on kyllä ihan tuhannen taalan kysymys, että kuka tässä oli kauhea. Koska tässä on kertojan näkökulma ja kertoja on ihan perse ihminen, niin on vähän vaikeaa sanoa onko Juha oikeasti niin kauhea kuin epäluotettava kertoja sanoo - voihan se olla, tai sitten voi olla olematta, sillä ajatuksella leikittely on hauskaa ja siihen ei oikein koskaan tule vastausta. Siitä mä olen aika varma, että kertoja on kauhea
Mutta onko toisaalta kuitenkaan - voihan se olla niinkin, että Juha on hirveän toksinen ja väkivaltainen kumppani ja kertoja on oikeastikin uhri. Ken tietää. Kiva kuulla eniveis että tämä herätti pohdintoja, niitä oli kiva lukea ja miettiä taas itsekin - se on ehkä tajunnanvirran hauskimpia ominaisuuksia, että ei sitä kirjoittajana oikein itsekään tiedä että mikä on totuus
Kiitos kommentista!
Tuoreimmat viestit