The Tale of the Body Thief on ollut kyllä ainakin alultaan viihdyttävä eikä ole vielä hakattu pahasti uskonnolla päähän. Mä huomaan, että mua myös mukavasti viehättää, että Lestat ei ole nuorten perään vaan vanhempien, koska musta siinä on enemmän järkeä, että niin kauan elänyt on enemmän kiinnostunut aikuisista ja vanhoistakin ihmisistä kuin nuorista. Se tosin on vähän huvittavaa, että Lestat on niin kiinnostunut Davidista, mutta tavallaan se on jopa ymmärrettävää.

Missä kohti Viistokujaa Weasleyn Welhowitsit on? Mikä tai mitkä kaupat siinä vieressä/lähellä on? En muista, että onko kirjoissa kerrottu tarkemmin(eikä oo esim puoliverinen prinssi nyt saatavilla.) Ja muistanko oikein, että Irveta on ns kadun toisessa päässä?

Apua, multa on jäänyt vastaamatta teidän kaikkien kommentteihin vaikka olen ne lukenut aikanaan ja tykkäsin tekstistä, niin toki kaikki kommentitkin siihen ilahduttivat! Nyt en palannut itse tekstin pariin, mutta ihanien kommenttienne kyllä ja sovitan syntini sekä vastaan jokaiselle. Yhteisesti haluan kiittää kaikkia tämän lukeneita, niin fandomin pariin palanneita kuin ummikkona tämän pariin löytänyttä! Kaikki tuntuivat tykkäävän lopusta (jos tulkitsin oikein!) ja se oli tosi kiva kuulla.

zilah, päivää päivää (tai iltaa 2 vuotta myöhemmin). Musta on aina ihanaa, kun joku kokeilee uusia fandomeita, olipa se sitten kommenttikampanja tai ihan muuten vaan. Hauskaa, että viihdyit myös tämän tunnelman parissa. :3 Mullakin tovi kirjan lukemisesta (enkä ole edes saanut jatkettua sarjaa), mutta Juko taisi paikoitellen ollakin aika yrmy! Jos en muista ihan väärin, alkuperäinen teos sijoittuu 1500-luvulle ja perhe on uudisraivaajaperhe, että onhan tuosta ajasta maailmanmeno muuttunut. Suosittelen kyllä kirjaa! En kyllä osaa suositella vielä sarjaa, kun eka osa itselläkin vasta koettuna, mutta eiköhän se hyvänä jatku.

Thelina, on ihanaa kuulla että on tavoittanut kirjan tunnelman! "Suoraan kirjasta" on tosi kauniisti sanottu ja kohteliaisuus, mikä kyllä sulattaa sydäntä lätäköksi. Ihana kuulla, että pidit kovasti, koska muistaakseni pidin tästä aikanaan itsekin - ja kirjahan on mitä mainioin! Vielä joku päivä jatkettava sarjan parissa! Ootko sä jatkanut sarjaa miten pitkälle? Jos koskaan huomaat tätä kaksi vuotta vanhaa kommenttivastaustani.

Sokerisiipi, kiitos monipuolisesta kommentista! Oot kyllä varmasti (jälkikäteen ajateltuna) asian ytimessä, että tottelemattomuudelle ois voinut ehkä antaa enemmän painoarvoa, kuin jankkaukselle (toki en lukenut ficciäni uudestaan, mutta luottanen sanaasi se, mitä silloin ajattelin, jää iäksi mysteeriksi). Kiva, että kuitenkin tykkäsit tästä ja että kirjan vanhahtava kieli on onnistunut. Ilahduttaa suuresti!

Vendela, sinäkin oot jättännä puumerkkisi - ja kiitos siitä! Metsän kansan eka osa, tää Ikimetsien sydänmailla, oli kyllä upea teos. En ole vieläkään jatkanut sarjan muiden osien pariin, mutta tulkitsen viestistäsi, että kannattaisi.  (Aionkin vielä joku päivä!). Tenho on minunkin suosikkini. Nyt, kun luen kommentteja (ja muistelen ficciäni!) tulee kyllä itsellekin ikävä Metsän kansan pariin, että ehkä nyt on tosiaan aika pian jatkaa sarjaa eteenpäin. ♥

rakasta vilnaa takaisin? [ x ] yes. ♥
Jos sulla meni kauan kommentoida, mulla meni (tosi) kauan vastata, mutta olen tämän kommenttisi lukenut aikoinaan ja nyt tuli melkeen itku palata siihen! Kommenttisi on niin kaunis, ja iski ihan hirmuinen Vilna-ikävä! ;_; Ihana, että aikoinaan tykkäsit tästä. En itse uskaltanut lukea, onko tämä kestänyt aikaa vai ei, mutta sun kommenttisi saa kyllä muistelemaan omia aktiivisempiani Bagginshield-aikojani lämmöllä. Ehkä vielä joskus on niiden aika taas, koska Bagginshieldia ei voi koskaan ollu liikaa!

Hazyel, sun kommentistasi on jo aikaa, mutta hyvä mieli tuli lukea se uudestaan (toki, kun luin Vilnan kommentin ja sinun kommentin, mutta en itse tekstiä, herää kysymysmerkki mitä tässä oikeen tapahtuu ). Kiitos, että olet aikanaan lukenut ja pitänytkin, vaikka Thorin on ehkä ollutkin liian lälly, mutta silti jätit kommentin ja kuulut oivalliseen Bagginshield-kerhoon, eikös!

Kiitos molemmille kommenteista, näin kymmenen vuotta myöhässä. Olette kultaa.

Mä meinasin lopettaa lukemisen noihin suomennettuihin, mutta mun kaveri päätti lykätä mulle viikonloppuna matkaan The Tale of the Body Thiefin ja Memnockin niin katsotaan miten noiden kanssa käy. Ilmeisesti ainakin yritän kahlata niitä nyt sitten läpi koko sarjan tai ainakin siihen asti kuin kaverilla on kirjoja. Ja jos onnistun yllyttämään riittävästi ihmisiä, panen porukan larppaamaan uskonnollisfilosofisessa hengessä, jossa varmaan kenelläkään ei ole hauskaa. 

Syksy on saapunut ja se tuottaa omituisia mielitekoja.