Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Pergamentinpala / Kaikkeuden kohinaa × tajunnanvirralla | K-11 | 2/?
« Uusin viesti kirjoittanut Ansa tänään kello 16:36:51 »
Nimi: Kaikkeuden kohinaa × tajunnanvirralla
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: filosofia, draama, henkisyys, new age
Paritus: pronominit/pronominit
Varoitukset: sekavuus, filosofia, henkisyys, päämäärästä eksyminen ja jaarailu

A/N: Kirjoittamisen ja postaamisen uudelleen rakastumisen harjoittelua helpolla toteutustavalla (tajunnanvirta) ja mielekkäällä aiheella (henkinen filosofia huuhaa)



1. Olipa kerran alku

Kaiken alku, sanojen, tarinoiden ja maailmojen alku.
Alussa on aina alku mistä kaikki alkaa ja lähtee liikkeelle ja mistä kaikki hiljalleen päättyy loppuun. Siinä välissä on sitten jotakin. Tämä kirjoitus, sinä, joku. Kaikki.

2. Vastakohtia

Tiesitkö että muunmuassa varislinnut näyttäytyvät mustana, mutta ovat oikeasti niin värikkäitä ettei ihmissilmä kykene sitä havainnoimaan?

Joskus ja harvoin eli aina ääripäät lisäävät ääripäitä, mutta samalla keikuttelevat kaikkeuden vaakalautaa täydellisessä tasapainossa.

hyvä paha
valo pimeys
päivä yö
feminiini maskuliini
kylmä lämmin
elämä kuolema
kruuna klaava
maa ilma
tuli vesi
jin jang
sinä minä

Ota pois vastakkainasettelu ja lisää sanojen väliin ja.

We are us, we are we.
You and me, eternity.
2
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 17.11.2025 23:45:17 »
Ihanaa, että löysit finiin ja julkaiset heti tarinaakin! Tervetuloa :D

Tykkään tarinasi rennosta tunnusta ja yksityiskohdista. Harrin mieltymys laadukkaaseen kahviin, kuuluuko-ananas-pizaan ja Dracon ura mallina ilahduttaa :D Jäin vähän miettimään, että palveleeko säeromaanityyppinen muoto(?) tätä tarinaa. Toistuva sanahtaa sana on semmonen, jolle koettaisin keksiä vaihtoehtoja, esim. ihan vaan sanoa. Älä kuitenkaan vaan "siivoa" kaikkia rosoja pois, musta tähän sopii hyvin epämuodollisempi tyyli! Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten porukan matka jatkuu.


kiitti kommentista ja vinkeitä tarinaan:) joo oon yrittäny vähän sitä just  ettei joku sana toistus useemmin mut välillä sitä ei vaan sit huomaa! mut kiva et tykkäsit!
Muokkaa viestiä
3
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 17.11.2025 23:43:08 »
Luku 13 Prinsessa ja murmeli


Dracon nk

pysäytän elokuvan ja katson Harryä otan hänet syleilyyn jossa viimeksi olimme ennekö Ron oli tullut kskeyttämään.

" Onko kaikko hyvin?" Kysyn.

Harry ei sano hetkeen  mitään musta tuntuu että hän miettii sanojaan.

" Draco mua pelottaa" Toinen sanoo surullisen kuuloisena.

Laitan pääni nojaamaan toisen päänpäälle ja kysyn " mikä sua pelottaa."

Hieron käsilläni toisen käsiä .

" kaikki " Harry nyyhkäisee.

"kaikki?" kysyn hämmentyneenä.

" Voiko tää edes toimia me ollaa samalla työpaikalla entä jos meillä menee hermot toisiimme tai jotain" toinen puhuu mulle paniikissa.

Käsken Harryä katsomaan mua hän menee makuulle ja katsoo mua ylhäältä päin.

" Harry  jos me halutaan et tää toimii ne se kyllä tulee onnistumaan."

" Sä oot pitkästä aikaa parasta mitä mulle on tapahtunut." Kumarrun ja suutelen häntä hellästi.

" Mitä me sit niikun ollaaan?" Rillipää kysyy miettien suudelman jälkeen.

" Mä voin olla sun henkilökohtanen palvelia." naurahdan.

Vihdoin näen toisen kasvoilla hymyn

" eiku oikeasti mikä tää meijän juttu on?" Harry kysyy nyt totisesti.

Hymyillen ja jatkan puhettani " noh jos lähdetään sii ettei oteta mitää stressiä ja katsotaan mitä tästä tulee."

Söpömpi osapuoli nyökkää mulle.

Aika on mennyt nopeammin kun voisin kuvitella.

Harry oli pyytänyt minut jouluksi hänen luokseen.

Tulin ilomielin , koska en tullu isäni kanssa toimeen .

Hän avasi mulle oven iloisena todella söpö essu päällään.

" olin juuri tekemässä piparkakkuja ."

" huomaan sulla on tuossa jotain" kosketan hänen huulen pieltä ja anna yllätys pusun.

Harry päästää taas maailman söpöimän kikatuksen.

Tulen keittöön auttamaan häntä.

Teemme yhdessä pipareita ja juomme glögiä.

Joululaulut soivat taustalla tuoden tunnelmaan ja ulkona sataa lunta.

Meillä oli töistä 5 päivän vapaat  mikä oli parasta.

Harry laittoi pienen kalkkunan uuniin ja minä autoin myös muissa ruuissa.

Seuraavaksi menimme olohuoneesee ja oli kuusen koristelu.

Huomaan seinälle meidän pikkujoulukuvat ja hymähdän niille.  Ne on aseteltu kauniisti vierekkäin.

" tarviiko mun pikku harry apua." sanon huvittuneena.

" Hei mä en ole pieni" Harry toistaa vihaisena yrittää kurotella laatikkoa ylähyllyltä.

Otan laatikon hänen  puolestaan kaapin ylähyllyltä missä on  joulukuusen koristeet.

Alamme laittamaan niitä kuuseen .

Huomaan joukossa todella vanha näköisen koristeen jota Harry pitää kädessää ja muuttuu hiljaiseksi.

" onko kaikki hyvin?" kysyn varoen

Harry pyyhkäisee kyyneeleensä ja nyökkää hän asattelee sen hyvin tarkasti kuuseen.

Kun saamme sen valmiiksi voimme vihdoin rentoutua odottamaan ruokaa .

" Harry sä voit puhuu mulle mistä vaan."

Harry nyökkää ja sanahtaa " tulitsitko sä mun mukaan ulos."

Nyökkään ja puemme päälle.

Menemme kohti hautausmaata missä yleisesti ihmiset kävivät  jouluna.

Menimme yhden Haudan luo jossa luki Lily ja James Potter.

Harry nyyhkäisi ja sytytti kynttilät sanoen " älkää huoliko mulla on kaikki hyvin."

Kun lähdemme hän sanoo " Mun vanhemmat kuoli kun olin pieni."

Ne ajo joulun aikoihin huonolla kelillä  suoraan rekan kylkeen eihän siinä ollut mitään tehtävissä.

Halaan toista sanoen " mä oon pahoillani."

Harry päästää pienen hymyn ja jatkaa " mulle tulee nyt paras joulu ikinä kun saan viettää sitä sun kanssa."

Otan toisen syvään suudelmaan ja en anna naisen häiritä joka katsoo meitä järkyttyneenä.

Harry kääntää ja sanoo " voi luoja se on Martta."

Heidän oli pitäny pitää matalaa profiilia.

Draco ei välittänyt siitä vai nosti minut helposti syliinsä suudellen vain lisää.

" olette hävyttömiä homoja vielä hautausmaam pihalla." Martta paasaa meille.

" Jospa pitäisi huoli omista asioista." sanon piikikkäästi tuolle naiselle.

Nainen irvistää ja sanoo " noh tiedätte minne joudutte ei jumala teitä rakasta."

Harry alkaa menettää hermonsa tuon naisen asenteeseen heitä kohtaa.

" Kuule Martta jos työntäisit ne sun ahdasmieliset mielipiteet sinne minne valo ei paista."

Nainen järkyttyy niin että häviää paikalta  mutisten.

Yllätyn kuinka kova suinen toien osaa olla  halutessaan.

Menemem takaisin hänen luokseen kattamaan pöytää.

Harry asettelee kaksi punaista kynttilää ja kaataa viiniä laseihin.

Hän antaa mulle luvan leikata kalkkunaa joka maistuu todella hyvälle.

Harry kertoo sen olevan äitinsä resepti kirjasta

Syömme ja juttelemme  .

" Olisit ollut töissä silloin kun jäin Ronin kassaa kahdestaa hänen suustaa tulee enemmän tekstiä kuin keneltäkään tuntemaltani ihmiseltä."

Harry nauraa kovaa ääneen ja toteaa sen olevan täysin totta.

" Olen ihan täynnä." Lyhyempi ähkii tiskatessaan astioita.

" sä meet nyt sohvalle ja mä tiskaan" sanon topakasti ja passitan Harryn sohvalle  viinilasin kanssa.

Harry katsoo mua sohvalta  hymyillen.

"  Taisin saada kotivaimon itelleni." kuulen olohuoneesta.

Tulen sinne pestyäni astiat ja hyökkää toisen kimppuu suudellen .

Harry kikattaa  " kutittaa Draco ." kuulen hänen suustaan suudelmien välistä.

Harry nousee ja tulee kahden paketin kanssa.

" Mä ostin sulle pari lahjaa tai no toisen tein itse." Punastellen.

Hymyilen ja haen omani ison paketin.

Avaan ensin Harryn antaman paketin jossa paljastuu vihreä kaulahuivi jossa on muutama valkoinen sydän.

Sitten on toisen lahjan vuoron avaa sen ja repeän nauramaan

Siinä on valkoinen tpaita tekstillä : Inhoan anaksia pizzassa mutta poikaystäväni ei ja nuoli ."

Anna paljon suukkoka toiselle kiittäen lahjoista ne merkitsivät mulle paljon.

Harry avaa mun lahjaa ja melkein kiljahtaa " Draco tää on upea."

Olin tehnyt meidän polaroid kuvasta tpaidan Harrylle sekä ostanut suklaata ja  Laadukkaita kahvija paljon erimakuja.

Nyt on Harryn vuoro halata mua ja antaa pieniä suukkoja.

Soitamme myös Ronille ja hän toivottaa meille hyvää joulua jopa kaikki muutki hänen perheensä tulevat kuvaan.

Ronin äiti sanoo " tein teillekki villapaidat , mutta Ron unohti ne paketit antaa."

Katsomme molemmat Ronia joka haroo tukkaansa nolona " sori mä vähä lipsautin sen."

Ei sille voinut enää mitää  olihan juoru Marttakin nähnyt meidät.

Ron tokaisee " näin Martan postauksen facebookissa hän oli kirjottanut sinne  näin

on hävytöntä kun homotkin saavat nykyään suudella julkisesti vielä hautasmaalla jouluna!!!"

Siinä oli lukuisia kommennetteja jotka olivat saman mieltä.

Harryä huvitti enemmänki.

Minä jatkan " antaa karenin meuhkata."

" hankkisi elämän" Harry tuhahtaa.

Lopetamme puhelin ja käperrymme viltin alle sohvalle katsomaan jotain klikeistä jouluelokuvaa.

" muuten olitko se joka lähetti noi kukat ja sillon sitä kahvia." toinen kysyy multa pohtien.

Virnistän mutta en anna suoranaista vastausta.

Harry katsoi muhun mutta on täysin varma et se olin minä.

" Mitä haluasit tehdä huonenna?" kyselen

Rillipäinen mies   pohtii pitkää kunnes sanoo " voidaanko mennä sinne joulutorille."

Nyökkää ja otan toisen lähemmäs itseäni ja suukotan häntä.

Huomaan elokuvan lopussa Harry jo nuokkuu pää minun hartiaan nojaten.

" Oisko meidän aika mennä nukkumaan pikku prinssi." kuiskaan hellästi.

Harry hieroo silmiää " varmaa sori olen tämmöinen vanhus ."

Nauran se ei haittaa minua.

menemme pesemään hampaat ja kun pääsemme Harry huoneese hän sanoo pieni punaa poskillaam " haittaako sinua jos tykkään nukkua vain boxserit jalassa."

" ihan hirveää että vieressäni tulee olemaan puoli alaston homo mies kuinka kestänkään tämän , pitäisikö Martalle kertoa." sanon ylidramaattisella äänellä ja naurahdan perään.

Toinen vain pyöräyttää silmiään söpösti ja mönkii peiton alle.

Katson omaa peittoani joka oli vaaleanpunaien  missä luki princesses

" sori ei ollut muita puhtaina, voitin sen joskus arvonnasta ."

hymähdän ja tulen Harry viereen.

Otan hänent lähelleni itseäni ja toinen tarttuu minusta kiinni.

" hyvää yötä murmeli." suutelen häntä samalla.

Harry kikattaa ja  sanoo " hyvää yötä prinesessa." suukottaen mua uudestaan.

" hei ajattele meistä vois tehdä elokuva prinsessa ja murmeli."

Harry ei voi kuin nauraa. Ei mene pitkään kun hän jo tuhiseen vieressäni.

Itselläni on hyvin levoton olo mutta onneksi sain olla tämän ihanuuden vieressä.


4
Pimeyden voimat / Vs: Oodeja irtosormelle (K-11) "sankarivainaja" Peter Piskuilan
« Uusin viesti kirjoittanut valokki 17.11.2025 20:34:59 »
Vau, mä olen muiden tavoin ihan sanaton tästä tekstistä! Tämä on samaan aikaan jotenkin todella nerokas ja hurjan mielenkiintoinen; kukapa olisi uskonut, että Peterin irtosormesta saisi näin mielenkiintoisen fikin aikaiseksi! Pidin kovasti sun kirjoitustyylistä ja eritoten siitä, miten leikittelit tässä eri tyyleillä, ja mukana oli niin eri henkilöiden kirjeitä, lehtijuttuja kuin muistokirjoituksiakin. Mikä parasta, kaikissa tuli kirjoittajan persoona esille, ja oli helppo erottaa, koska oli kyseessä Remuksen tai Peterin äidin kirjoittama kirje tai Ritan kirjoittama lehtijuttu.

En jotenkin tätä lukemaan alkaessa oikein tiennyt, mitä tässä olisi luvassa, ja odotinkin jotain Peterin itsensä kirjoittamia kirjeitä marttyyrisormelleen. :D Sen sijaan tässä pääsi kurkistamaan niin Peteriin kuin muihinkin hahmoihin vähän syvemmin. Peterin äitiä kävi kovasti sääliksi, kun hän ei millään tahtonut pystyä päästämään irti siitä ajatuksesta, että Peter vielä palaisi hänen luokseen kummituksena. Ja huh, millainen isä Peterillä on ollutkaan! En ole koskaan suonut ajatustakaan sille, millaisia Peterin vanhemmat saattaisivat olla, ja tämä sinun tulkintasi oli kyllä kiehtova. Ei selvästikään mitkään terveimmät lähtökohdat Peterilläkään, vaikka hänen äitinsä kovin rakastava selvästi onkin.

Lainaus
"Se tapahtui niin siististi, että tuskin huomasin sitä", kertoo Todd Piskuilanin haamu, joka tätä nykyä tunnetaan paremmin ns. aavenimellä Päätön teloittaja. "Olin juuri langettamaisillani tainnutusloitsun, kun yhtäkkiä huomasin katselevani kukkoliskon munia lähietäisyydeltä. Pääni oli nimittäin singahtanut pesään ja kukkoliskoemo oli vierittänyt sen muniensa joukkoon. Lihallisen vartaloni kukkoliskokoiras jätti Vaarallisten otusten hävittämisoperaatioiden jälkitarkastuksen kerättäväksi."

Voin vain kuvitella tämän tilanteen, kun yhtäkkiä pää itsekseen tarkkaileekin näitä kukkoliskon munia lähietäisyydeltä. Mutta siis onneksi tapahtui pään menetys nopeasti ja siististi. :D

Remus oli toinen, joka suretti aivan erityisesti, ja hän oli niin kiltti Peterin äitiä kohtaan vastatessaan niin perinpohjaisesti ja alkaessaan kunnolla tutkimaan Peterin potentiaalisia haaveita kummitukseksi ryhtymisestä. Aivan erityisesti sydäntä riipaisi, kun hän oli kirjoittamassa Siriuksesta, mutta joutui aina yliviivaamaan nimen tai viittaamalla häneen "eräänä ystävänä". Ja voi reppanaa, kun ei lopulta saanut apuakaan kummitussormen alkaessa vainoamaan häntä. Ei ihme, että Remuksesta tuli lopulta aika kyyninen sen suhteen, ettei voisi koskaan tulla kohdelluksi tasavertaisena taikamaailmassa.

Peteristä taas on jotenkin ristiriitaiset tuntemukset. Hänen lähtökohtansa eivät ole olleet parhaimmat mahdolliset, ja hän on jäänyt paljon ystäviensä varjoon. Nyt, kun häntä luullaan kuolleeksi, hän saa paljon huomiota ja tulee äänestetyksi jopa suosituimmaksi sotasankariksi (olisipa muuten kiinnostavaa tietää, ketkä hänen faneistaan näin mahtipontisia runoja hänen haudalleen rustailevat!), mutta siitä huolimatta hän jää edelleen kakkoseksi, kun James ja Lily saavat niin hienon patsaan haudalleen, eikä Peteriä suostuta tähän liittämään. Ja siis onneksi tässä lopulta kävi näin, kun eihän hän todellisuudessa olisi ansainnut lainkaan saamaansa huomiota tai ihailua.

Kiitos paljon tästä lukukokemuksesta, olet ihan todella taitava kirjoittaja!
5
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 16.11.2025 18:08:41 »
Uuutta lukuu teille taas :) katotaan miten pitkää tää fiksaatio kestää tähän tarinaan
✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨

Luku  12 rakastavaiset

Harryn nk

Herään siihen kun kuulen jotain kolinaa mikä kuuluu naapuri talosta.

Suutani kuivaa ja päätäni särkee.

Yhtäkkiä tajuan olevan jonkun lämpimässä syleisyssä sängyllä. Otan lasini pöydältä ja näen Dracon.

Hän nukkuu todella söpösti ja levollisesti minä hänen kainalossaan. Hörppään pöydältä vesipullosta vettä ja kömmin takaisin peiton alle.

Siinä vaiheessa tajua että me molemmat olemme vain boxserit jalassa. Se saan poskeni punoittamaan.

Yhtäkkiä tunnen toisen vierelläni liikahtavan.

Draco suukottaa mua otsalle sanoen " huomenta  mun söpöys."

Menen hänen  kaunaloonsa paremmin ja laitan toisen käteni hänen rintakehän päälle.

" huomenta" sanon hiljaa.

Minulla oli taas todella hatarat muistkuvat. Ron oli juottanut tequlaa jossain vaiheessa ja sen jälkee muisti katoaa.

Draco painaa päänsä minun tukkaan ja nuuhkii sitä.

" Hei lopeta mä haisen varmana iha  kuolemalle." sanahdan nolona

Draco ei lopeta mutta päätän sanoa" lähden suihkuun."

Nousen sängyn reunalle . Toinen tulee takaa päin ja halaa minua kuiskaten " pääsenkö mä mukaan."

Kikatan koska Draco hivelee mun kaulaa kädellään.

En vastaa mitää vain nousem ylös.

Toinen tulee perässäni ja häviämme suihkuu.

Matkalla sinne olen saada sydärin kun kuulen sohvalta " huomenta rakastavaiset."

Hiljahdan joka Dracon kuuleman mukaa kuulostaa söpölle.

Näen Ronin sohvallani.

" älkää musta välikkö" Ystäväni virnuilee.

Häviämme molemmat suihkuun.

Ron pakkaa tavaransa ja huudahtaa " mä tästä  lähenki nähdään maanantaina."

Avaan vessan ovea ja nyökkään .

Menen suihkuun joka tuntuu parhaalta pienessä krapulassa. Draco tulee taakseni sanoen  " mä voin auttaa." Hän ottaa shamppoon ja levittää sitä tukkaani.

" Osaan kyllä itsekki" murahdan mutta anna hänen tälläkertaa tehdä sen.

Suihkun jälkee menen peilin eteen kun Draco häviää jo pukemaan.

Kiljahdan kun näen kaulani.

" Draco sä oot syöny mun kaulaa ku pahainen teini!"

Tulen ulos vessasta pukemaan ja toinen  katsoo kaulaani ylpeyttä rinnassaan.

" Sovitaa että ei enää ikinä jälkiä kaulaan olen kuitenki jo  27." mutisen nolona.

Draco tokaisee " voit peittää huivilla kun kun talvi mut eilen oli villi ilta."

Katson punastuneena ja mutisten " minä en muista  oikein loppu iltaa."

Draco kertoo että olimme tanssineet ottaneet kuvia ja pidimme hauskaa ja kun oli tullut lähdön aika olin itse vaatinut Ronia ja häntä tulemaan luokseni.

Ron oli samantie sammunut sohvalle.

Draco  nk yön tapahtumat.

Katson kun Ron on sammunut sohvalle .

Kaappaan Harry seinää vasten ja suutelen häntä intohimoisesti Harry päästellessä pieniä söpöjä huokauksia.

Nostan häne syliinii ja kannat makuuhuoneen sängylle.

Jatkamme sängyllä suudelmia, kunnes alan kuulla pientä tuhinaa. Rillipää oli nukahtanut. Nousin pois hänen päältään ja ja suukotin vielä otsaa ottaen toisen kainaloon laitan vielä hänet lasinsa pöydälle.

Mietin alku illan tapahtumia.

Juhlissa

Harry vetää mua perässään yläkerran huoneeseen.

Tunne pienen ahdistuksen kehossani kun alamme juttelemaan.

Yhtäkkiä huomaa että olen kertonut koko tarinan yställälleni joka halaa mua.

Minunki poskille valahtaa pari kyyneltä.

Harry päästä otteen musta ja laittaa kätensä mun poskelle ja sivelee sitä.

Sydämeni hakkaa todella  kovaa ja minä yritän lukea tilannetta missä tunne suuren jännitteen meidän välillä.

Yhtäkkiä onki  jo sylissäni ja tulee vain lähemässä ja lähemmäs huulia. Ensin tunne pienen näykkäyksen ja sen jälkeen se on menoa.

Huulemme on kuin luotuja toisillemme. Asiat olivat meinanneet eskaloitua mutta Harry keskeytti sen ja päätimme mennä takaisin alas juhlimaan.

nyhyhetki

Istumme Harry sohvalla . Minulla ei taaskaa ole niin paha olo kuin toisella osapuolella vieressäni.

Haen hänelle mehua kaapista ja otan kainalooni.

" sä oot ihan kylmä." Vedän häntä lähemmäs.

Ron soittaa Harrylle video puhelua ja puhumme illan tapahtumista.

Ron melkein huutaa ääneen sanoessaan " näittekö juoru Martta  oli sen ykkös osaston miehen kanssa aika lähäinen."

" Ron parempi kun en edes muista" Harry tokaisee päätään pudistellen.

" noh rakastavaiset mites teidän olo?" Ron hymyilee meille.

" Harry joi liikaa kun taas mä osasin lopettaa hyvissä ajoin."

Puhumme vielä hetken juhlista kunnes lopetamme .

Ron oli saanut jopa Hermionen numeron.

kysyn söpöltä poikaystävältäni mitä hän haluaa syödä ja Harry sanoo " ananas pizzaa extra ananaksella kiitos."

Naurahdan ja tilaan kinkku ananaksen ja itselleni tonnikalapizzan.

Kun pizza tulevat aloitamme katsomaan jotain elokuvaa. 

Yhtäkkiä huomaan Harry olemuksen muutteen . Toinen  pyörittelee hermostuneesti hiuksiaan ja näen hänestä että toisella olisi jotain asiaa.


6
Hunajaherttua / Vs: Puolimatkassa (K-11, Harry/Draco, 5/5 VALMIS)
« Uusin viesti kirjoittanut Meldis 16.11.2025 10:57:53 »
Pura, kiva, kun tulit lukemaan tämänkin. ^^ Ihana kuulla, että olet tykännyt arjesta myös. Harry ei tule koskaan olemaan paras sanojen asettelussa, mutta ei se haittaa. :D Narcissaa oli kivaa kirjoittaa, ihanaa, että olet tykännyt. Kiitos kommentistasi!
7
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 16.11.2025 00:58:22 »
Luku 11 Suudelmia mistelin oksan alla

Harryn nk

Kun Pääsimme isolle huvilalle paikalle se oli täynnä porukkaa jopa juoru Martta oli sielä.

Ron ojensi taskumattiaan ja join siitä kamalan polttavaa viinaan.

" Hyi tää maistuu ihan kauheelle." Huudahdan

Ron virnistää ja sanoo " sut pitää saada rentoutuu oot nii jäykkä kuin kivi ollu jo pitkään"

Pyörytän silmiäni ja tulen ystäväni peressä sisällem Pomo halaa meitä innoissaa.

Hän ojentaa meille Glögi maljat ja juomme niitä.

Ensin on  puuduttavia puheita kuinka huokea vuosi meillä on ollut ja  sen jälkee oli kunnon ruoka.

Kun olimme saaneet syötyä pystyi olemaan rennosti.

Jokaisella tuntui olevan oma kuppikuntansa.

Hermione tuli juttelemaan meille ja Ronin ilmeestä näki kuinka mielissään hän oli. He menivät jopa tanssimaan yhdessä.

Yritin etsiä Dracoa silmilläni mutten nähnyt häntä.

Hän ei tainut tulla juhliin minun takiani. Tunnen surua siitä.

Istun yksin sohvalla ja katson kun muut juttelevat toisilleen. Toiset nauravat joku tanssiin hassusti ja joku pari pussailee .

Näen jopa Ronin ja Hermionen läheisissä tunnelmissa. Olin Iloinen Ronin puolesta.

Yhtäkkiä ovi aukeaa ja näen nenäästään punainen Draco astuu sisälle ja pomo halaa häntä iloisena.

Dracon päällä on vihreä villapaita ja tumma farkut ja päässä hauskat poron sarvi panta.

Draco katsoo ympärillee ja näkee minut selvästi.

Katseemme kestää hetken kunnes hän häviää hakemaan juomaan.

Lähden heti perään ja päätän että meidän oli pakko saada puhua nyt.

Draco hörppää juuri juomaansa kun tulen  ja sanon topakalla äänellä " mä en kestä enää voidaanko puhua?"

Blondi  nyökkää minulle ja yllätyn siitä.

Otan hänen kädestään ja vien yläkertaa jossa ei satu yhdessä huoneessa olemaan ketään.

Sielä loumuaa takkatuli ja sen edessä on iso punainen sohva.

Laitan oven perässäni kiinni lukko asentoo niin saisimme olla kahdestaan rauhassa.

Istumme molemmat sohvalle

Piinava hiljaisuus laskee yllemme kuulemme vain puitten poksumisen.

Dracon iho näyttää täydellisen virheettömältä takan valossa.

" Anteeksi" Draco sanoo hiljaa puristaen lasiaan.

Pudistan päätäni ja otan toisen kädestä kiinni " Mä en ole vihainen haluasin vain tietää onko sulla kaikki hyvin."

Näen toisen silmistä pelkoa.

" Mä en sua pakota puhumsam, mutta se voisi helpottaa." Katson lempästi.

Draco puree huultaan söpösti.

Hän suunsa aukeaa mutta sieltä ei tulee yhtää sanaan hetkeen.

" Tää ei johdu susta vaa musta" toinen sanoo ääni värähtäen.

Nyökkään ja hymyillen hänelle.

Draco ottaa paremman asennon ja juo kerralla juoman loppuun laskien lasin lattialle

Hän kertoo mulle menneisyydestää josta olin luvannut olla kertomatta kellekkään.

"  Sitten kuuliin laukausen ääniä ja tajusin että se hullu yritti tappaa minut."

" Sen jälkee mun on todella vaikea päästää ketää mun lähelle." Toinen jatkaa

En voi mitää järkytyn siitä mitä kuulen ja päätän halata Dracoa joka puristaa mua lujaa.

" anteekis Harry mä oon ääliö."

Pyyhin omia kyyneleitä ja sanon" et ole mä ymmärrän sua nyt sä olet tärkee mulle."

" Etkö sä vihaa mua?." Ystäväni kysyy varovasti.

Naurahdan " Sä oot parasta mitä mun elämässä on tapahtunut." Pyyhin kyyneleitäni

Dracon kasvot punehtuvat uudestaan.

Katsomme nyt sohvalla tosiamme. Taustalla kuuluu musiikkia himmeää ihmisten puhetta.

Otan Dracon poskesta kiinni kädellä ja silitän hennosti.

" Sä oot tuonu mulle elämään merkityksen." Kuiskaan

Katsomme toisiamme intensiivisesti.

Aika tuntuu pysähtyvän ja tuli roihuaa kuin minun rakkaus Dracoa kohtaa sydämessäni.

Ei mene pitkään kun olem päässyt Dracon lähelle hän nojaa sivuttain sohvan nojaa ja minä olen hänen sylissään.

Emme tee vielä mitää annan hänen katsoa minua ja odotan hetken miten häne  kehonsa reakoi tähän .

Hivuttaudun lähemmäksi ja lähemmäksi hänen huuliaan . Näykkää ensin pienesti joka saa toisen puolen huokaisemaan kunnes en voi enää mitää huuleni koskettavan hänen huulian. Meidän huulet liikkivat tasaisesti , mutta se tuntuu luonnolliselta.

Mahassni on sata perhosta jotka yrittävät päästä ulos.

Draco laittaa kätensä hiuksiini ja jatkaa minun suutelemista niin että päästä itsekki hengätyksen.

Hän siirtyy kaulalleni ja tunne kuinka kehoni jännittyy hetkeksi .

Alan kikattamaan kun minua kutittaa. Kaulani on hyvin herkkä kutiamaan .

Dracon lopettaa ja katsoo minua. Hänen huulensa ovat hieman turvonneet ja punertuneet meidän suudelmista.

Katsahdan ylös päin ja näen katossa roikkuvan Mistelin oksan . Oliko tämä joku merkki. Ehkä hieman kliseistä

Draco katsoo edellee minua silmät säyhkyen .

"Harry mä taidan tykästä susta."  Hän sanoo sen kuulosten hassulta söpöltä samaan aikaan.

" ai ootko ihan varma" virnuille hänen sylissään."

Näen Dracon hämmetyneen ilmeen hetken kunnes toinen tajuaa vitsin.

Hänkin alkaa nauramaan suutelee mua uudestaan .

Emme meinaa päästää irti toisistamme mutta ennenkö menemme jatkamaan juhlia lupaamme pitää mataalaa profiilia.

tulemme tanssimaan Ronin ja Hermionen luo .

Ron virnuillee mulle mutta en vastaa sen yhteenkää kysymykseen.

Mulla oli pitkästä aikaa hauskaa . Otamme  porukalla kuvaus pisteellä hassuja joulukuvia polaroid kameralla .

Ron kääskee minut ja Dracon kuvaan kahdestaan . Meillä on päässämme tonttu lakit ja Draco nostaa mut yllättäen syliinsä saaden mut punastumaan.

Ron ottaa kaksi kuvaa ja me laitamme ne hetkeksi tekeytymään.

Kun kuvat ovat valmiit Draco kuiskaa mulle " sä oot maailman söpöin."

Kikatan ja juoksemme takaisin tanssimaan.

Minulla oli olo kuin vasta rakastuneela teinillä.

Aamu alkaa sillä kun kuulen hirveä kolinan jostain.

8
Saivartelija / Vs: Elokuvat # 2
« Uusin viesti kirjoittanut Abarat 15.11.2025 09:46:49 »
rosegold kiva kun kysyit! Yks ok on The Fall Guy jonka lainasin kirjastosta. :D Anime-elokuvat on myös hyviä.

Talvella katselen enemmän elokuvia kuin kesällä. Syksyllä enemmän kuin keväällä. Jouluelokuvia en katsele kun ne on niin kliseisiä. Käyttekö paljon elokuvateatterissa?
9
Rinnakkaistodellisuus / MCU: Lokin kolme huonetta | S | ABO, modern!AU
« Uusin viesti kirjoittanut Kelsier 14.11.2025 15:09:41 »
Ficin nimi: Lokin kolme huonetta
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Fandom: MCU
Tyylilaji/Genre; ABO, modern!AU
Paritus: viitteellinen Thor/Loki
Vastuuvapaus: MCU kuuluu tekijöilleen. Kirjoitan huvikseni enkä saa tästä rahaa.
Haasteet: 3 kertaa kun... VII, Otsikoinnin iloja II (intertekstuaalinen otsikko)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Loki katseli pikkuista asuntoa kiitollisuuden sekaisella hämmennyksellä. Oliko tämä todella heidän? Hänen vauvansa saisi syntyä omaan kotiin.

”Eihän tämä kummoinen ole…”, hänen takanaan seisova Thor aloitti.

”Voi, tämä on oikein hieno! Saanko tosiaan pitää huonekalutkin?”

Alkovissa oli sängynrunko ja täysin käyttökelpoinen patja, keittokomeron edessä oli pieni ruokapöytä tuoleineen.

”Saat. Tuttuni ei tarvitse niitä.”

Loki hymyili miehelle. ”Milloin takuuvuokra on maksettava?”

Thor näytti ensin hölmistyneeltä ja alkoi sitten pyöritellä päätään. ”Älä siitä huolehdi, se on jo hoidettu.”

Lokin sisällä sykähti. Tuo ihminen huolehti hänestä, vaikka tällä ei ollut siihen mitään velvoitetta ja hän vieläpä kantoi toisen miehen lasta. Hän halasi Thoria lämpimästi. ”En oikein osaa ilmaista kiitollisuuttani enkä varmaan voi koskaan korvata tätä sinulle…”

Thor kosketti hänen hiuksiaan. ”Kunhan sinulla ja pikkuisella on kaikki hyvin”, tämä sanoi hiljaa.

Lokin silmiin herahti kyyneleitä. ”Minä laitan tämän kauniiksi meitä varten. Tule pian taas käymään.”

Thor hyvästeli ja Loki istahti sängylle katselemaan uutta kotiaan.



*****



Loki puuhaili ruokaa tason edessä. Hän tunsi pöydän ääressä istuvan Thorin katseen selässään ja se tuntui mukavalta. Vatsa alkoi olla jo hieman tiellä, oli ulotuttava asioihin eri kulmista, mutta se ei haitannut. Hänestä oli ihanaa, kun Thor oli tullut käymään. Loki oli tuntenut vauvan potkut ensi kertaa aamupäivällä ja halusi jakaa tiedon jonkun kanssa. Hän asetti pöydälle, jonka oli jo kattanut lautasilla ja laseilla, pienen iltapalalautasen. He söivät sopuisassa hiljaisuudessa. Silloin Loki tunsi uudelleen pienen pehmeän töytäisyn alavatsan tienoilla. Hän puhkesi hymyyn, nousi ylös ja astui Thorin viereen asettaen tämä kämmenen vatsalleen. Toisen silmät suurenivat, kun tämä alkoi tuntea potkut.

”Hän tassutteli jo aamulla”, Loki kertoi. ”Olin niin iloinen, kun soitit. Halusin jonkun jakamaan tämän kanssani.”

Thor näytti pöllämystyneeltä, mutta ilmeessä oli myös jotain hyvin hellää. ”Reipas pikkuinen”, tämä henkäisi tuskin kuuluvasti.

He olivat niin hetken aikaa, kunnes vauva väsyi kokeilemaan raajojensa rajoja ja Thor laski kätensä alas onnellisen oloisena.



*****



Loki tiesi, että aika mennä klinikalle koittaisi minä päivänä hyvänsä. Thor oli taas hänen huoneistossaan ja siirteli kaakaokuppiaan kädestä toiseen. 

”Joko sinua jännittää?” tämä kysyi selvästi jotain keskustellakseen.

Loki naurahti. ”Ei oikeastaan. Luotan lääkäreihin ja hoitajiin, he ovat ammattilaisia ja osaavat kyllä hoitaa hommansa. Pääsen pian tapaamaan pikkuiseni.”

Thor nyökkäsi ja hörppäsi juomaansa.

Loki työnsä muutaman karanneen hiussuortuvan korvansa taakse. ”Tulisitko katsomaan meitä sairaalaan?” hän tiedusteli arasti. ”Minä… minä en oikein tunne täältä ketään vieläkään ja… ja tuntuisi niin oudolta, jos… jos kukaan ei tulisi…”

Vaikka Loki piti heitä ystävinä, hän koki hyvin intiimiksi kysyä asiaa. Ei hän odottanut Thorin roikkuvan koko ajan itsessään kiinni.

”Totta kai… mielelläni… tai siis tulen”, Thor vastasi niin innokkaasti, että sanat menivät sekaisin.

Loki uskalsi viimein istua tuoliin toista vastapäätä. Hän oli tietämättään jännittänyt tämän vastausta ilmeisen paljon. ”Sittenhän minulla ei ole mitään hätää”, hän totesi hiljaa ja tyytyväisenä.

Thor hymyili suloisesti kaakaoviiksien lomasta.
10
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 14.11.2025 00:07:11 »
Uutta lukuu taas XD katotaan miten pitkää tätä intoo riittää tähän
✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨✨

Luku 9 Miksi elämä on niin hankalaa?

Drcon nk

Kun pääsen kotiin siellä ei ole enää ketään. Pansy oli muuttanut eilen uuteen kotiin jo.

Istuin sohvalle ja vihasin itseäni. En pystynyt  luottamaan ihmisiin. Heti kun joku oli päässyt lähemmäs minä työnsin hänet kauvemmas.

Tieisn ettei Harry tekeisi minulle mitää. Hän oli maailman hyvä sydämisin ihminen jonka olin tutustunut.  Hänen hymynsä valoitti
 sydämen joka kerta kun näin hänet.

Otin kaapista yhden kirjan ja heitin sen lattialle raivon vallassa , kunnes lysähdin maahan itkemään.

Olin pettynyt itseeni olin kamala ihminen kuka tekee toiselle noin. Mitähän Harry ajatteli minusta nyt.

Harryn nk

Istuin sohvallani ja söin jälkiruokaa minkä olin myös tehnyt. Oloni oli hölmö . En tiennyt mitää väärä olin tehnyt vai olinko tehnyt mitään.

Dracosta oli tullu kuukauden sisällä minulle tärkeä. Hän jaksoi sempata töissä ja välillä yllätti sillä ihanalla jääkahvilla. Se hymy jonka näin joka aamu toimistolla sulatti sydänmeni.

En ollut pitkää aikaa tuntenut mitää tälläistä.

En tiedä mitä ajatella tästä. Olinko mennyt ihastumaan häneen vain   oliko tämä vain merkki ystävyydestä.

Ron ei tietenkää sitä uskonut hän sanoin että olin aivan pihkassa Dracoon. Minun oli vaikea vain itse ymmärtää omia tunteitani.

Olin ollut Naisen kanssa noin vuoden , mutta sitten olin alkanut ihmetellä kun mikään ei tunnu miltää.

Kun suutelimme se oli vain suudelma. Se ei tuntunut mitenkää erikoiselta .  Kaikki arkiset asiat mitä teimme eivät loppu ajalla tuntuneet oikein miltää ja näin melkein hänet vain ystävänä.

Jouduin kerämään rohkeutta yhtenä iltana paljon että sain juteltua Ginnyn  kanssa. En halunnut häntä satuttaa,mutta se oli väistämätöntä.

Kun Ginny sinä iltana tuli luokseni suoraa töistä  sisälläni oli kamala ahdistus.

Pyysin häntä istumaan sohvalle jonka pöydän päällä oli kupit teetä.

Aloitin sanomalla " Minulls olisi asiaa."

Ginny hymyili kauniisti niikuin aina ja odotti innolla mitä olin sanomssa.

haroin tukkaani ja yritin muotoilla päässäni sanoja mutta se oli hankalampaa mitä pitempää mieitin sitä .

" En tiedä miten sanoa tämän."

Ginny ottaa kädestäni kiinni ja sanahtaa  " Harry kulta vois puhua minulle mistä vain."

Nyökkää ja tunnen hikipisaroiden valuvan otsalla.

En voinut enää töksäytin sanat suustani " Kuule Ginny sinussa ei ole mitää mutta minusta tämä ei toimi."

Näen naisen  hämmentyneen ilmeen kasvoilla ja hän toistaa " mikä ei toimi?"

Huokaisen ja vastaan hänelle " meidän suhde."

Ginny katsoo minua kyyneleitä pidätellen. Hän nousee ylös ja melkein huuta minulla suustaan asiota.

Tunnen itseni vain kamallamksi ihmiseksi ja pelkään mitä Ron ajatellee tästä. En halunnut olla hänen silmissää hirviö.

Ginny kyselee johtuuko se hänestä onko minulla joku toinen? eikö hän ole viehättävä.

Pahoittelen itse ja sanon etten osaa oikein vastata kysmyksiin , mutta vakuutan ettei tässä ole kyse pettämisestä.

Ginny pakkaa vihaisen laukkusan . En uskalla enää sanoa mitää ja kun hän on lähtenyt ovesta ulos . Päästän tunteeni ulos.

Kerroin melkein heti Ronille .  Hän oli hieman hämillään asiasta muttei vihainen . Onneks ystäväni ymmärsi ettei tunteille mahda mitään.

Nyt minun ongelmani ovat ihan uusia. Aina kun olen Dracon lähellä tunne sähköisiä kipinöitä tuon blondin lähellä. Jokainen  kehon osani jännittyy ja haluisin vain pörrötellä toisen pehmeää ja söpö tukkaa. Se näytti aina niin pehmeältä ja tuoksui sitäkin paremmalta.

Nämä tuneet olivat aivan uusia minulle. En ollut Ginny jälkee oikein tiennyt haluanko suhdetta ja ylipäätänsä.

Draco kyllä viimeksi ottanut minut syleilyyn ja ollut sanomassa jotain kunnes Ron tuli.

Kai ystävätkin voivat syleillä mietin.

Yöllä en pystynyt nukkumaan tämä kaikki oli vain sekavaa.

Katsoin kelloa joka näytti 5 aamulla enkä ole nukkunut tippaakaa. Nousen ylös ja keitän itselleni kahvia ja istun pöytään.

Päätän sen juotuani tehdä jotain uutta ja lähteä aamukävelylle.

Raikas talvinen ilma tuntuu kasvoillani , mutta tunnen sen piristävän hieman.

Katsoa paria oravaa jotka  kiipeävät puuhun hirveällä vauhilla. Se näytti hauskalle.

Muutama lintu  visertää ja aurinko tekee vasta nousua.  Pienet lumihiutaleet alkavat putoilla puista ja päätänä puolen tunnin kohdalla kääntyä takaisin kotia.

Kun pääsen kotiini käyn vielä lämpimässä suihkussa ja kun tulen sieltä vaihdan vaatteitani.

Huomaan kaapissa kauniisti viikattuna Dracon vihreän hupparin jota hän oli kerran lainannut toimistolla. En tiedä miksi mutta olin unohtanut sen päälleni ja kotiini tullessa se jäi vain penkin nojalle.

Ajattelematta nuuhkaisin sitä ja punastuin suuresti. Minun pitäisi kyllä palauttaa se kun aika olisi oikea.

Puin päälleni äkkiä hupparin ja farkut. Harjasin tukkani joka ei koskaa asettunut paikoilleen.

Silmän aluseni ovat todella tummat . Haukottelen ja mene keittämään termosmukiini uuden kupin laadusta kahvia . Nappaa sen mukaa ja otan pari hedelmää laukkuuni.

Nousen Junaan ja syön hedelmiäni kuulokkeissa soiden

I have died every day waiting for you
Darling, don't be afraid
I have loved you for a thousand years
I'll love you for a thousand more

Silmäni kostuvat hiemam mutta pyyhkäisen sen äkkiä. Olin väsyneenä todella herkkä ja helposti suuttuva. Toivon ettei Ron aiheuttaisi minulle hermoromahdusta.

Kun pääsen toimistolle Draco ei ole siellä.

Istun Ronin vieree joka huomaa minun olemukseni olevan väsynyt.

" Harry oot sä kunnossa?" Ystäväni kysyy.

Katson häntä ja huokaisen kysyen " miksi elämä on niim monimutkaista?"

"mmh?" Ron mumahtaa.


Juuri kun olen sanomassa jotakin pellavapää ilmestyy myös väsyyneen näköinesä penkilleen.

Ron aistii heidän välillää jotain outoa ja päättää keventää tunnelmaa.

" Olisitte nähteet Neville tänä aamuna  hän kaatoi ison pinon papereita ja keräsi niitä käytävällä."

Kumpikaan meistä ei huvittunut tuosta.

Draco nousi ylös ja hävisi hakemaan kahvia.

Ron muuttui myös vaivaantuneeksi .

Teimme hiljaa taas töitä ja jopa Ron oli hiljaa joka oli ihme .

Hän nousi ja sanoi menevänsä asiakkaan luo .

Nyökkää ja yritän jatkaa töitäni mutta keskittyminen on vaikeaa.

Näen Dracom söpösti pyörittelevän hiuksiaaan kun  hän katsoo konettaa ja miettii.

" meidän pitäs puhua" Sanon hiljaa.

Blondi kääntää muhun katseen näen hänen kasvoissaan säikähtäneen ilmeen.

jatkan lausettani " puhutaan sitten kun sinä olet valmis"  ja hymyille lempästi.

Draco nyökkää muttei sano mitään.

Näen varmana hänen poskillaa punastumista.

Lähden vähin äänin pois töistä ja haukottelen .  Väsymys hiipii vain pahempana kehooni.

Kun pääsen kotiin välillä toivoisin että siellä olisi joku jolle sanoa olen kotona. Vain muutana kasvi tuijottaa minua jotka näyttävät kuoleelta.

Istun viltin kanssa sohvalle. Ensiviikonloppuna olisi firman pikkujoulut. Olin päättänyt vain käydä siellä. Minulla ei ollut juhla fiilistä.

En halunnut ahdistaa Dracoa mutta haluisin tietää mitä tuon miehen päässä liikkui. Osaisimpa lukea häntä mutta tuo mies oli hyvin vaikealukuinen.

Yhtiäkkä huomaan puhelimen soivan , katson näyttöä  ja hämmennyn kun näen kuka on soittaja.



Sivuja: [1] 2 3 ... 10