1
Godrickin notko / Hermoni!, S, Hermione & Krum, tuplaraapale
« Uusin viesti kirjoittanut Maissinaksu 25.02.2026 17:58:55 »Ficin nimi: Hermoni!
Kirjoittaja: Naks
Ikäraja: S
Mukana: Hermione & Krum
Genre: Höntti draama ja slice of life
Summary: Viiden tähden hikipinkona Hermione ymmärsi, että englantia vieraana kielenä puhuvalle hänen erikoisen nimensä ääntäminen ei käynyt yhtä helposti kuin olisi voinut toivoa.
A/N: Olen aina tykännyt Hermionesta ja Ronista, mutta kieltämättä Hermionessa ja Krumissakin on jokin kiintoisa puoli. Ei sitä lapsena ja nuorena tullut juuri ajateltua, mutta tavallaan nykyään minulla on sellainen "mikä ettei" -fiilis. Lisäksi tähän ficciin liittyvä kohtaus on aina ollut minusta hauska. 😄 Osallistuu Otsikoinnin iloja -haasteeseen muun välimerkin otsikolla.
***
“Her-mu-onni.”
“Hmm, melkein!”
Hermione Grangeria saattoi kuka tahansa luonnehtia moitteettomaksi ja säntilliseksi nuoreksi noidaksi. Nämä luonteenpiirteet kuitenkin tekivät hänestä ankaran sekä itseään että muita kohtaan. Sosiaalisen älykkyyden nimissä oli silti syytä olla härkkimättä jokaista sinne päin menevää asiaa, jonka vastapuoli toi esiin. Se päti myös siihen, miten Viktor Krum yritti lausua hänen etunimeään.
Mutta voi veljet, miten Hermionen olisi tehnyt mieli härkkiä.
“Her-moo-nini?”
“Tuota...”
Viiden tähden hikipinkona Hermione ymmärsi, että englantia vieraana kielenä puhuvalle hänen erikoisen nimensä ääntäminen ei käynyt yhtä helposti kuin olisi voinut toivoa. Samalla kriittinen ääni hänen päässään sivalsi, ettei Viktor Krum vain yrittänyt tarpeeksi kovasti. Ei itsensä eikä hänen vuokseen.
“Herr-mi-onni.”
“Ömm...”
Tuhat tulimmaista, ei se voinut niin vaikeaa olla! Durmstrangin kasvatit vain taisivat olla hivenen yksinkertaisia, kun eivät ymmärtäneet, ettei vieraskielisten nimien lausumiseen ollut aina järkevää soveltaa oman äidinkielen sääntöjä. Olihan hänkin opetellut lausumaan Viktorin nimen slaavilaisemmin, mistä tämä oli näyttänyt olevan mielissään. Kunpa Hermioneakin olisi kohdannut samanlainen onni ja autuus.
“Her-mi-o-ne”, Hermione tavasi kireä hymy supielissään nykien. “Olit jo tosi lähellä aikaisemmin!”
Se oli muunneltua totuutta, mutta näytti ainakin ilahduttavan Viktoria.
“Her-mo-ni”, tämä sanoi unohtaen jostain syystä yhden tavun kokonaan.
“Niin... juuri ne!” Hermione parahti tuskastuneena ja hautasi kasvonsa käsiinsä. Hermoja sitä todella kaivattiin!
Kirjoittaja: Naks
Ikäraja: S
Mukana: Hermione & Krum
Genre: Höntti draama ja slice of life
Summary: Viiden tähden hikipinkona Hermione ymmärsi, että englantia vieraana kielenä puhuvalle hänen erikoisen nimensä ääntäminen ei käynyt yhtä helposti kuin olisi voinut toivoa.
A/N: Olen aina tykännyt Hermionesta ja Ronista, mutta kieltämättä Hermionessa ja Krumissakin on jokin kiintoisa puoli. Ei sitä lapsena ja nuorena tullut juuri ajateltua, mutta tavallaan nykyään minulla on sellainen "mikä ettei" -fiilis. Lisäksi tähän ficciin liittyvä kohtaus on aina ollut minusta hauska. 😄 Osallistuu Otsikoinnin iloja -haasteeseen muun välimerkin otsikolla.
***
“Her-mu-onni.”
“Hmm, melkein!”
Hermione Grangeria saattoi kuka tahansa luonnehtia moitteettomaksi ja säntilliseksi nuoreksi noidaksi. Nämä luonteenpiirteet kuitenkin tekivät hänestä ankaran sekä itseään että muita kohtaan. Sosiaalisen älykkyyden nimissä oli silti syytä olla härkkimättä jokaista sinne päin menevää asiaa, jonka vastapuoli toi esiin. Se päti myös siihen, miten Viktor Krum yritti lausua hänen etunimeään.
Mutta voi veljet, miten Hermionen olisi tehnyt mieli härkkiä.
“Her-moo-nini?”
“Tuota...”
Viiden tähden hikipinkona Hermione ymmärsi, että englantia vieraana kielenä puhuvalle hänen erikoisen nimensä ääntäminen ei käynyt yhtä helposti kuin olisi voinut toivoa. Samalla kriittinen ääni hänen päässään sivalsi, ettei Viktor Krum vain yrittänyt tarpeeksi kovasti. Ei itsensä eikä hänen vuokseen.
“Herr-mi-onni.”
“Ömm...”
Tuhat tulimmaista, ei se voinut niin vaikeaa olla! Durmstrangin kasvatit vain taisivat olla hivenen yksinkertaisia, kun eivät ymmärtäneet, ettei vieraskielisten nimien lausumiseen ollut aina järkevää soveltaa oman äidinkielen sääntöjä. Olihan hänkin opetellut lausumaan Viktorin nimen slaavilaisemmin, mistä tämä oli näyttänyt olevan mielissään. Kunpa Hermioneakin olisi kohdannut samanlainen onni ja autuus.
“Her-mi-o-ne”, Hermione tavasi kireä hymy supielissään nykien. “Olit jo tosi lähellä aikaisemmin!”
Se oli muunneltua totuutta, mutta näytti ainakin ilahduttavan Viktoria.
“Her-mo-ni”, tämä sanoi unohtaen jostain syystä yhden tavun kokonaan.
“Niin... juuri ne!” Hermione parahti tuskastuneena ja hautasi kasvonsa käsiinsä. Hermoja sitä todella kaivattiin!

Tuoreimmat viestit

Larjus laittoikin tosi kattavan infopaketin power upeista ja evolvauksista! Tässä pelissä, etenkin nykyisin, on niin paljon kaikenlaista että äkkiä hämmästyttää.
Voisi toki vähän aktivoitua ihan sohvanmutkastakin käsin, esim. ois kiva, jos muistaisi vaihdella lahjoja kavereiden kanssa säännöllisemmin...