Ai vitsit. Tykkään kuinka tässä implikoidaan kyllä et mihin ollaan menossa, mutta koska ikäraja on se S ni ei kerrota sen enempää. Mä olen lukenut muutaman Witcher-kirjan et fandom on tuttu, mutta kyllä nää hahmot tulee tutuimmiks fanifiktion puolelta. Tää toimi musta hyvin, tulkinta ei ollut se ennalta-arvattavin, mutta sama tropee tässäkin on käytössä joten tavallaan tässä on jotain tuttua.

Voi Ron, mikä ihana ihminen! ^^ Minusta oli tosi kivaa, miten Ron ei ollut tässä täydellinen puoliso, vaan alkuun tumpeloi sanansa, mutta tärkeintähän on, että osaa korjata virheen. Aika ison korjauksen hän tekikin, eihän tuollainen huonosti ajoitettu valitus olisi noin isoa pahoittelua vaatinut. <3 Aivan ihanaa, miten hienon eleen Ron teki, kun tajusi, että nyt pitää tehdä jotain vaimolle, eikä vain siksi, että valitti, vaan koska välittää vaimostaan.

Hän katsahti pulloa, kohautti hartioitaan ja pumppasi vielä vähän lisää.

Hyvin Ronmaisesti hän kaiken tämän hemmottelun myös teki. ^^ Hän otti selvää, että laventeli auttaa rentoutumaan, mutta asia ei ollut hänelle tuttu, joten hän laittoi kaiken varalta runsaasti. Oii, kaipaan vaahtokylpyjä, en ole koskaan asunut asunnossa, jossa olisi kylpyamme, ainoastaan harvoin hotelleissa on päässyt kylpyyn. Tämä supervaahto kuulosti niin upealta, minäkin tahdon niin ison vaahtovuoren, ettei sieltä näekään kunnolla. ^^ Ronin valmistamat voileivät kuulostivat paljon paremmilta kuin kynttiläillallinen pihvin ja viinin sijaan. Rakkaan valmistama ruoka ja juoma maistuu aina paremmalta. <3 Ihana Ron ja ihana Hermione myös, että jaksaa surkeassa säässäkin edistää tärkeitä asioita yhteiskunnassa. Sitä onkin varmaan helpompi tehdä, kun on kotijoukot tukemassa.
Kiitos tästä!

Virkehaasteen kautta lukaisin tämän aiemmin ja halusin palata kommentoimaan, kun jäi silloin niin mieleen!

"Kudunvihreät silmät" kuulostaa alkuun erikoiselta sananvalinnalta, mutta se tuo heti kiinnostavaa syvyyttä tähän kertojan mielittyyn. Munkin piti tuo termi nereidi googlettaa, ja ilmeisesti tarkoittaa merenneitoa? En tiedä, onko sitä yhteyttä tarkoitus muodostaa, mutta samankaltaiseen suuntaan kertojan ajatukset ohjaavat. Tulee olo, että tässä henkilössä on jotain salattua ja ehkä hieman uhkaavaakin, kun miettii tulen voimaa ja palaneita rakennuksia. Päällimmäisenä on kuitenkin tosiaan vesi, ja kiinnostaa, onko tuli todella sammunut, vai odottaako se vain omaa paikkaansa tulla taas esiin. Ja onko hiillos kastunut omia aikojaan, vai onko joku muu sen sammuttanut?

Arvailen, siis olen siirtänyt omat ennakko-odotukseni sinuun.

Edellisen pohdinnan perään tämä pysähdyttää lujasti.

Totta kai minä haluaisin upottaa muiden käsissä kärsimäni vammat suonsilmäkkeeseen, sinun loputtomaan syliisi.

Herättää monia ajatuksia luonnosta ja ihmissuhteista, mutta ennen kaikkea vaan pidän tästä niin hirmuisesti - mikä kuvaa ehkä koko tarinaa muutenkin.

Osaatko sinä lumota ihmisiä? -- Mutta miten sitten niin haistan sinussa kevään? Olenko haavoittanut sinua?

Samalla tavalla kuin kertojalle, niin ainakin mulle lukijana jää tulkinnan ja pohdinnan varaan, kuka ja millainen tämä "nereidi" lopulta onkaan, samoin kuin hänen ja kertojan suhde. Kiehtova runollinen teksti, joka lyhyydellään jättää tilaa isolle tulkinnalle, pidin erittäin paljon. Pienellä sanamäärällä tehty inspiroivan kokoinen tarina. Kiitos tästä.

valokki ja Eveliina L., kiitos kommenteistanne! ♥ Kannustan Eveliina L.:ää palaamaan myös Potter-ficcien pariin, täältä löytyy kaikenlaisia helmiä - ja minä puolestani voisin kurkkia enemmän RPF-puolta. En totta puhuakseni ajatellut, että kotoisiin tunnelmiin mahtuisi lohikäärmeitä, mutta toisaalta - miksipäs ei! Katsotaan. Ja katsotaan, kuinka tämän slow burneilun kanssa käypi, kun olen lukenut nyt niin sanottua romantasiaa ja ne hahmot soutaa ja huopaa kyllä, mutta himottelee varsin varhain. XD Mietin myös, ettei tämä ehkä riitä kirjoittaa aiemmin puhumaani lukumäärään. Pitänee siis laittaa vauhtia julkaisuun (ja kirjoittamiseen), jos tämä valmiiksi meinaa tulla.


Charlie katseli Malfoyta hieman varautuneena, mutta enimmäkseen hän oli huvittunut. Kartanon poika oli kaukana kotoa ja näytti juuri niin rähjäiseltä kuin temppuilleen porttiavainmatkan jälkeen saattoi ollakin. Draco vaikutti olevan lievästi pahoinvoiva, mutta ehkä se johtui siitä, ettei porttiavainmatkat koskaan olleet erityisen mukavia. Charlie myös ymmärsi, että ehkä matka Romaniaan ei ollut sellainen yllätys, jota Malfoy oli toivonut.

He seisoivat vastatusten Charlien pihamaalla ja vain vuoristotuuli humisi heidän välissään. Sanoja ei ollut. Charlie oli kaivannut yksinoloa, eikä ollut toivonut ainakaan Malfoyn rikkovan hänen arkeaan. Silti Charlie tunsi tarvetta astua askeleen eteenpäin ja tarjota kättään uuden alun merkiksi.

Draco näytti epäröivän, mutta tarttui sitten ojennettuun käteen. Charlien kädenpuristus oli aina ollut vahva, mutta Malfoyn ote oli onnettoman kevyt. Kädenpuristus viipyili Charlien aloitteesta, mutta lopulta hän päästi irti. Hän oli hetken harkinnut sanojaan ennen kuin totesi:

"Koska viivyt täällä vielä jonkun aikaa, ehkä meidän tulisi esittäytyä uudestaan."

"Lähden heti, kun se on mahdollista", Draco vastasi, vaikka ei vaikuttanut lainkaan olevan varma, kuinka sen tekisi.

"Ei onnistu", Charlie sanoi. Hän ei mahtanut mitään, että häntä nauratti. Malfoyn kartanon perijä vaikutti eksyneeltä lampaalta.

"Miten niin ei? Sinähän olet velho ja kai täällä jossain on kaupunki, josta…"

"Porttiavaimet ja hormipulveri myytiin loppuun jo kuukausia sitten. Eikä täältä kaikkoonnuta mitenkään Bradfordiin saati kotikartanoosi. Olisit tuhannessa palassa ennen kuin pääsisit perille", Charlie kertoi, eikä Malfoy olisi voinut muuttua yhtään kalpeammaksi.

"Johtuu mestaruuskisoista", Charlie täydensi.

"Mutta…"

"Olet tervetullut jäämään, kunnes keksimme kuinka pääset kotiin."

Charlie tiesi olevansa liiankin hyvä sydäminen, mutta ei hän voinut jättää Malfoyta oman onnensa nojaankaan.

Kummallisuudet on nyt lähetetty kaikille osallistujille ja niitä saa alkaa suorittamaan heti, kun siltä tuntuu. Mikäli et jostain kumman syystä ole saanut meiltä yksäriä tehtäviin liittyen niin tule nykäisemään meitä hihasta!

Aikaa kummastuttamiselle on 23.11. asti.