Mä oon kans jo aikamoisen kyllästynyt siihen, että tää kolmoskauden vauhti on aivan liian nopea mulle, mä en pysy kunnolla mukana ja joudun sitten tumblr-gifeistä kertaamaan, että mitä kukakin sanoi tärkeällä hetkellä. Ja mulla on käytössä tekstitykset. Suomeksi varmaan voisin vielä sinnitellä kyydissä, mutta vieraalla kielellä ei toivoakaan. Oon koko ajan sillei että anteeksi mitä toi sanoi, mikä viittaus toi oli, ja sit tulee jo seuraava juttu. ARGH! Pitänee lainata wishbonea ja todeta, että jännä valinta, tällä nyt sit mennään. Eikä siinä sinänsä, mä katson mielelläni samoja juttuja miljoonaan kertaan. Ehkä jo kuudennella katselukerralla oon lopultakin kartalla. :'D Mä en muuten oikeasti tiiä, paljonko kirjatuntemuksesta on apua, kun tuntuu, että tästä kaudesta nyt on vaan haluttu tehdä vaikea pala purtavaksi, koska esim. Assad oli haastattelussa todennut (en äkkiseltään löytänyt linkkiä, tuun takaisin sen kanssa jahka löydän), ettei tajunnut kässäristä läheskään kaikkea ensi yrittämällä ja että fiilis koko kaudesta muuttui sit myöhemmin. Haluutko wishbone tarkentaa, mihin koit, että olisit tarvinnut kirjatuntemusta? Kiinnostaisi kuulla!

Vaikka aloitinkin valittamalla, niin mä kyllä tykkäsin tästä vitosjaksosta kovasti, kun vaan työnsin syrjään vauhtiharmistukseni. Tosin, mua kaihertaa myös se että hypitään hahmosta toiseen. Vihaan sitä tyyliä sarjasta riippumasta, se on joku nykytrendi, jota en voi sietää. Miksei kohtauksia näytetä kunnolla alusta loppuun, miksi pitää hyppiä välillä katsomassa ihan muita tyyppejä ja sit loikata taas takaisin. Ei tätä pelkällä Lestatin mielellä/kertomistyylillä selitä. Lestat voisi olla kaaottisempi kertoja kuin Louis ja silti nää jutut voisi kertoa kärsivällisemmin. 

Siinä taisi olla mun nillitykset. Mua ei (paljoa) harmittanut Armandin ja Danielin puistokohtauksen lyhyys, ehkä koska mun lähtöodotukset shippimatskun suhteen olivat aika pessimistisen matalat, niin oon hyppimässä kattoon ja seinille ja juoksemassa innokasta ympyrää tämänkin jakson paljastuksista. AAAHHH OIKEESTI. Niin paljon juttuja joihin tekisi mieli tarttua (ja varmaan tulevissa fikeissä tartunkin), ja ylipäätään se, että Armand on seurannut Danielia vuosikaudet ja vaikuttanut Danielin elämään sai mun sydämeni läpättämään kauheasti. Saati sit ne Armandin pudottelemat yksityiskohdat, aivan nannaaaaaaaaaa. Montako opiskelijapoitsunpanemisfikkiä jo löytyy ao3:sta? En ole kerennut tarkistamaan! On pitänyt niin tiivisti friikata vaan oman pään sisällä. :'D <3 Enkä usko hetkeäkään, että Armandin ja Danielin mennyt suhde on pelkkää stalkkausta, niin kuin jo monet ovat ansioituneesti netissä eritelleet, niin Armandhan mainitsi tapahtumia vain 90-luvusta eteenpäin. Mun headcanon on just nyt, että Armandilla ja Danielilla on ollut suhde, ehkä jopa vuosina 1973-1985 (jos uskallan olla oikein ahne!), ja sit Danielin terveys on heikentynyt veren jakamisesta siinä määrin, että Armandin on pitänyt päästää Daniel menemään, mutta sitten Armand on kuitenkin jatkanut Danielin tarkkailua etäältä, koska ei ole voinut pysyä poissakaan (ja olla myöskään puuttumatta Danielin elämään, ah ihania nekin yksityiskohdat!!!). Mä oon siis yhä aivan siellä wishbonen mainitsemassa yläpilvessä, eikä ole ihan heti alas tuleminen.

Ja varsinkin koska Armand sanoo että ei aikonut tunnustaa rakkauttaa ennen kuin vasta paljon myöhemmin, mutta se sitten lipsahti ulos, vaan ei hätää suunnitelma B on pitää Danielin huomiosta kiinni tiputtelemalla meheviä paljastuksia Lestatista ja opettamalla vampyyrivoimia.

SIIS JUST NÄIN. Ihan tosi toimiva viettelytaktiikka minusta. <3 Mutta pitää olla eri mieltä siitä, voiko Armandin ja Danielin suhde olla loppukauden suurin yllätys. Kuka siinä yllättyy? Kasuaalikatsoja?? Mut ku nää tyypit väittää, että tulee jotain mitä kukaan ei ole osannut odottaa. Niin kyllä mä vaan osaan odottaa tuollaista, jos heittäydyn aivan hillittömän toiveikkaaksi ja kyltymättömäksi shippinälässäni. Niin kuin toki nyt heittäydyn! Eli toivotaan, että oot wishbone oikeassa! Varmaankin tää suhdepaljastuskin saadaan käärittyä aivan hirveään murheellisuuspakettiin. Katsotaan löytyykö paketista sit Danielin irtopää vai mikä.  AI KAMALA!!!

Irtopäistä takaisin suhdekiemuroihin, mua jäi kyllä kauheasti kutkuttamaan, mitä se Louis'n osa tässä Armandaniel-kuviossa merkitsi. Että Louis on huomaavaisesti sallinnut Armandille kivan ihmisharrastuksen, kun saa kuulla itsekin Danielin edesottamusten mehukkaimmat palat? Ei aivan kuulosta itsekin itseään itsekkäänä pitävältä Louis'lta mut heeeeeei, ostan tän selityksen tässä vaiheessa. Millä nyt ikinä saa 77 vuotta kulumaan ja tuhoon tuomitun liiton pidettyä kasassa. :'D Oon itse kyllä sillä kannalla, ettei Louis ole tiennyt kaikkea Armandin ja Danielin suhteesta, ehkä koska musta on kiva ja reilu ajatus, ettei ainoastaan Louis ole pettänyt Armandia ihmisten kanssa, vaan homma on toiminut myös toisinpäin ja vielä monta astetta vakavammalla tasolla. Haluun että suosikkimuruni Armand on karmein kaikista joka osa-alueella.

Oliko jaksossa taas muutakin kuin Armand ja Daniel? AI NIIN MARIUS. Se on kirjojen perusteella mun SUURIN INHOKKINI, HYI HELE, mut sitten katsoin tota uutta jaksoa ja olin sitä mieltä, että ooh miten herkullinen hahmo, toivottavasti nään sen vielä kaltoinkohtelevan Armandia oikein kunnolla, sit joskus Armandin omalla kaudella. Joo, Marius saa jäädä. Ehkä Daniel tappaa sen julmasti ja verisesti joskus myöhemmin, elän kajahtaneessa toivossa. <3

Tykkäsin valtavasti siitä, miten Lestatin Akasha-sekoilu oli kuvattu, niin hullua ja pelottavaa ja hauskaakin. Ja Sheila Atim on just niin mahtava kuin ennakkohehkutukset on antaneet ymmärtää. Kyllä mäkin olisin hänen vertaan juonut, ei kahta kysymystä, joten ymmärrän Lestat parkaa täysin. :'DDDD

Louis'n Claudia-sekoilusta sen sijaan en pitänyt, mun mielestä tää sivujuoni on kauhea ja toivon että se pikku hiljaa kääntyy joksikin muuksi. Ja niiden feikki!Claudian ja feikki!Madeleinen suutelointi sai mut tajuamaan, että tosiaan, eipä nähty niiden oikeiden Claudian ja Madeleinen ikinä suutelevan toisiaan. Että mitä helvettiä. Selittyykö tää kertoja!Louis'n häveliäisyydellä vai käsikirjoittajien naispariarvostuksen puutteella?

Armandin murhameiningeistä tykkäsin possuna. Hän saa mieluusti tappaa kaikki loputkin bändiläiset. Ne ovat muutoinkin saaneet aivan liikaa ruutuaikaa, sekin aika olisi voitu käyttää paljon mieluummin Pariisi-muisteluiden pidentämiseen. Oon vähän katkera, että Lesmand-jutut ovat olleet niiiiiin vähäiset ainakin tähän asti. Olisin halunnut nähdä Armandin oikein epätoivoisena ulisemassa Lestatin perään.

AAH, piti vielä kommentoida sun kristallipalloiluja, wishbone. Toivon, ettei Danielin muuttumispäivämäärä ole virhe vaan ihan tosi juttu. Mulla on myös tosi paljon ajatuksia sen suhteen, josko Armand voisi myöhemmin kertoa oman tarinansa just Danielille ja Daniel voisi sitten kirjoittaa oikein oikein upean teoksen Armandin kärsimyksistä. Nyt kun David Talbot on kuollut ja kuopattu sarjan maailmassa, niin Danielhan olisi mitä parhain tyyppi olemaan Talbotin sijaan se, jolle Armand avautuu. Kävisi tuhat kertaa paremmin järkeenkin. Kunhan tekijät eivät ime Danieliin Talbotista liikaa vaikutteita ja esim. nuorenna tämän ulkomuotoa kehonvaihtamistempuilla. Haluun pitää n. 70-vuotiaan hahmon tällä kertaa oikeanikäisen näköisenä, kiitos vain!!!!!

Olin koko viikon niin jossain maanisessa past devil's minion confirmed -yläpilvessä, että sitä ei edes toistuva migreeni täysin pilannut, aivan puhdasta emotionaalista sekoilua. Varmaan siitä johtuen, ja koska viime jakso oli niin hyvä, odotukset tätä jaksoa kohtaan olivat tosi korkealla. Ja tapahtuihan tässä taas paljon mielenkiintoisia ja raastavia asioita. Mutta silti oma kokemukseni oli jotenkin... underwhelmed? Tuntuu, että koska sisältö oli haarautettu hahmollisesti, ajallisesti ja tapahtumien puolesta niin laajalle, fokus oli jotenkin hukassa ja taas sama vanha ongelma liian kiireellisen pacingin kanssa läsnä. Olihan tässä kantava punaisena lankana jotenkin se, miten eristys, yksinäisyys ja pohjaton suru särkevät mielen, ja kuinka musiikki voi olla kanava pelastukseen mutta myös helposti kaiken nielevä syöveri (ah, taiteilijaelämää). Mutta silti. Mielipiteet somessa vaikuttavat olevan aika jakautuneita, joten voi olla että jollakulla muulla teistä oli eri kokemus!

Hyvää:

- Louis vihdoin tunnustamassa Regina -kuvion Lestatille, että me katsojatkin päästään tästä piinasta (feikki-Madeline oli taas itselleni aivan liikaa) ja ylipäätään koko tämä juoni; Lestat ja Louis haavoittuvaisia yhdessä; Lestat työstämässä Claudian biisiä, joka oli juuri niin piinaava ja kaunis kuin odotinkin sen olevan
- Sheila Atim Akashana, enough said
- Jäljelläolevien bändiläisten muutto vampyyreiksi, juonenkäänne jota en todellakaan odottanut! Ajattelin että TC:lle tapahtuisi jotakin ja Lestatin olisi pakko tehdä valinta muuttaa tämä. Mutta että näin! Koska TC on ainut jonka on promoissa sun muissa vihjailtu olevan Lestatin fledgling ja koska Gabriella väläytteli myös innoissaan kohtauksessa hampaitaan, olen todella utelias sen suhteen kenelle bändiläiselle osui kolmesta vampyyristä kuka luojaksi. Olisiko niin että Salamander Samille ja Alex Gabriellalle? Jos näin niin onnea vain Alexille, ensin Armand tukihenkilönä ja nyt Gabi luojana... Oletan, että koska Alex on jo repsahtanut ihan kaiken suhteen (veganismin ja kaikkien päihteiden) niin lopussa Gabi vain uhraa Alexin kuten kaikki ihmislapsensa. Larryn kuolema ei ainakaan tee Alexista yhtään tasapainoisempaa vampyyriä, varsinkin jos Armandin mielipelit vielä kummittelevat jossakin takaraivossa
- Sarja ei selkeästi ole Mariuksen fani, jes (Kiva tämä Mariuksen taipumus raahata nuoria miehiä johonkin tunkkaisella menneen maailman luksuksella täytettyyn linnakkeeseen ja suunnilleen lukita sinne, väittää että näillä on joku pyhä tehtävä ja että nämä on valittu, vain jotta voi itse hilpaista pois kuvioista ja vetää sitten kilarit kun kyseisten nuorten selviämiskeinot eivät äkkiä olekaan herran mieleen, ja julistaa nämä arvottomiksi)
- Armand saa taas olla hirveä murhagremlin, yleisö hurrasi

Sitten se vähän negatiivisempi, aka asia josta olin eniten silleen Eli tietenkin Armandin ja Danielin kohtaus, josta olin heti shipperinä itsekkäästi kärttyinen että se oli suunnilleen yhtä lyhyt kuin jäätelökauhan ihasteluun käytetty aika. Ja jotenkin aika kummallisesti kuvattu ja leikattu, missä on hei ne viime jakson pitkät ja herkät lähikuvat, häh? Niin upeaa kuin onkin että tässä vain lisävarmistettiin se 52 vuoden yhteinen historia, niin olin kyllä ensin ihan näreissäni että onko se edes yhteinen. Että pelkällä stalkkauksellako aiotte tämän kuitata? Mutta sitten sulattelin hetken ja lueskelin muiden fiiliksiä somesta, ja tosiaan, Armandin kertomukset tästä vakoilusta alkavat vasta vuodesta 1990 eteenpäin. Että mitenkäs ne 17 vuotta ennen sitä? Ja varsinkin koska Armand sanoo että ei aikonut tunnustaa rakkauttaa ennen kuin vasta paljon myöhemmin, mutta se sitten lipsahti ulos, vaan ei hätää suunnitelma B on pitää Danielin huomiosta kiinni tiputtelemalla meheviä paljastuksia Lestatista ja opettamalla vampyyrivoimia. Olen nyt siis vakaasti siinä leirissä, että Armandin ja Danielin varsinainen historia eli se konkreettinen suhde on kauden lopun the paljastus, koska jos Daniel saisi tietää siitä jo nyt niin siinä oltaisiin vaan uudelleen vihan äärellä.

Keskityn siis elämään tässä toivossa, ja nauttimaan sillä aikaa Danielin vahvistetusta biseksuaalisuudesta ja Armandista opettamassa Danielilla päivänvalossa kävelyä <3 Varhaisvampyyrivuosistaan asti voimakas nepobaby Daniel oli itselleni niin rakas headcanon, että kun Daniel sarjassa valitti Armandin veren olevan kuraa ja olevansa voimaton, olin ihan että höh. Mutta kärttyilin selkeästi siitä(kin?) liian aikaisin, koska romanttisia päiväkävelyitä on luvassa. Ottaen huomioon miten uskomattoman harva vampyyri kykenee liikkumaan auringossa, se ajatus että Armand ja Daniel voivat viettää päivät yhdessä kun kaikki muut nukkuvat on vaan aivan *chef's kiss* Omassa maailmassaan jälleen kerran, todellakin.

Tästä tuli mieleen, että se asia jota piti siinä bittiavaruuteen kadonneessa kommentissa pohtia, liittyi tähän mysteeriseen kolmen viikon jaksoon Louisin haastattelun ja Danielin muuttamisen välillä. Oli olemassa mahdollisuus että käsikirjoittajat olivat vain tehneet mokan, vaikka koko yksityiskoneessa muuttaminen sotikin paljon sitä vastaan, mutta olikohan se nyt Assad vai kuka joka jossakin haastattelussa mainitsi kyseisen ajanjakson aivan sillä painotuksella että kyllä, se on tarkoituksellista. Joten, ravistan taas kristallipalloa ja teorisoin, että mitä jos Daniel jäikin Dubaihin koska Armand suostui antamaan jatkohaastattelun omasta historiastaan ja näkökulmastaan. Ja sen lopuksi Armand ystävällisesti tarjosi kyydin Jenkkeihin, mutta yksi asia johti toiseen ja kenties Danielin diagnoosi tosiaan konkretisoitui, ja loppu onkin sitten historiaa. Mutta että Daniel olisi jo haastatellut Armandia ja sitten viimeistään neloskaudella tätä haastattelua voidaan näyttää, koska se jatkaisi haastattelurakennetta ja toisaalta antaisi tilaisuuden tuoda mukaan elementtejä Armandin kirjasta. Ajatuksia?

Enää kaksi jaksoa jäljellä. Jotenkin aika hulvaton tämä asetelma, että Lestatin näkökulma maalaa Armandista ja Danielista pahiksia, koska Lestat itse on Gabin kannustuksella tuomion airut ja great conversionin/Akashan herätyksen ykkösmies. Luojan kiitos Danielin ensimmäinen synti vaikuttaa olevan insestikuvion paljasminen laajemmalle yleisölle, koska alan jo olla siinä pisteessä että haluan vain ravistella läppäriä että puuttukaa nyt joku tähän Gabriellan toistuvaan manipulointiin ja Lestatin roikotukseen, pliis. Onneksi Louis vaikuttaa nyt tulevan narratiiviin vahvemmin mukaan.