Kirjoittaja Aihe: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax105 S // 6.12.  (Luettu 5574 kertaa)

Vyra

  • Vieras
Ficin nimi:Pieniä hetkiä maailmasta
Kirjoittaja: Vyra
Fandom: Hetalia
Ikäraja: Sallittu
Paritus/Päähenkilöt: Useita.
Genre: enimmäkseen huumori, fluff ja draama
Vastuunvapaus: Ei ole minun, ei.

A/N: Tämä on oikeastaan raapaleketju. Minä en aikonut enää tehdä raapaleita, mutta sitten niitä vain alkoi syntyä koska välillä tuli joku hyvä pikku idea, joka ei mahtunutkaan fikkiin ja siitä tuli sopivasti raapale, tai sitten tuli vastaan joku hauska uutinen josta tuli myös sopivasti raapale ja nyt mulla on niitä jo kasa ja mä en tiedä mitä mä niillä tekisin. Apua.
Sen lisäksi mun oli tarkoitus kirjoittaa jonkinlainen joulukalenteri, joka ei sitten kuitenkaan onnistunutkaan koska eka oli joulukuun ekan viikon Ruotsissa ja sitten tulikin tenttiviikot ja kaikki muu hauska. Siitä kuitenkin jäi taas jäljelle kasa todella pieniä one-shotteja/raapaleita ja jälleen ihmettelin, että mitäkähän mie nyt näillä teen.
Joten pitkän mietinnän jälkeen päätin antaa periksi ja pistää ketjun pystyyn. Raapaleiden kirjoittaminen on muuten addiktoivaa.

Parituksia ja hahmoja löytyy jälleen liuta. Tällä hetkellä nämä kaikki ovat sallittuja, mutta jos ikäraja nousee niin mainitsen siitä sitten (jokaisen kohdalla on ikäraja erikseen vielä, anyway.)

Jos nyt en sit tämän enempää höpisisi vaan menisin asiaan. Olkaa hyvä, toivottavasti pidätte~


1.
Nimi: Samaa sukua
Henkilöt: Unkari, Suomi, Viro + muut
Ikäraja: Sallittu


”Mitä serkut?” Unkari kysyi ja heilutti kättään kahdelle muulle valtiolle. Suomi ja Viro hymyilivät hänelle kumpikin ja vastasivat tervehdykseen omilla kielillään.

”Hienoa nähdä sinuakin taas, Unkari”, suomalainen totesi, ”viime kerrasta on jo, kolme kuukautta?”

”Jah, se oli viime maailmankokouksen aikaan”, Viro myönsi. He olivat itse asiassa nytkin juuri aloittamassa maailmankokousta ja vain odottelivat että salin ovet avattaisiin ja he voisivat etsiytyä omille paikoilleen.

”Igen, meidän pitäisi pitää enemmän sukukokouksia”, Unkari totesi, ”minusta olisi mukava nähdä serkkujani useammin!”

”Minustakin”, Viro totesi ja antoi naisvaltion laskea käsivartensa olalleen, ”muut valtiot eivät aina ymmärrä meitä. Eikö niin, Soome?” Suomalainen nauroi ja ohitti virolaisen syytöksen olankohautuksella.

”Hei, ei se ole minun vikani että Ruotsi raahasi minut mukanaan Pohjoismaiden joukkoon”, hän totesi tottuneesti sillä he olivat puhuneet tästä monta kertaa aiemminkin, ”tai ehkä se vähän on.”

”Mutta kaikki muut Pohjoismaat puhuvat aivan eri tavalla kuin sinä”, Unkari totesi ja laski toisen käsivartensa suomalaisen olalle niin että pystyi helposti kävelemään miesten välissä, ”me sentään kuulostamme samalta.”

”Paitsi, että me kaksi emme ymmärrä, mitään mitä sinä sanot”, Viro huomautti ja Unkari nauroi kirkkaasti.

”Pikkuvikoja”, hän totesi ja iski silmäänsä. He kävelivät rauhassa lähemmäs oven edessä odottavia muita valtioita jutellen samalla niitä näitä. Unkarilla ei näyttänyt olevan mitään kiirettä päästää miehiä otteestaan eivätkä hekään näyttäneet panevan naisen läsnäoloa pahakseen. He ehtivät hyvin päivittää kuulumisiaan ennen kuin ovet vihdoin avattiin ja valtiot ryntäsivät sisään etsiäkseen omat paikkansa. Siinä vaiheessa Unkari laski kätensä pois miesten harteilta ja hyvästeli heidät lyhyesti mennäkseen istumaan omalle paikalleen Itävallan viereen. Suomi käveli samoin Ruotsin luo ja Viro seurasi Liettuan perässä omalle paikalleen. He kolme olivat samaa perhettä tietyssä mielessä, mutta kokouksissa he istuivat aina kaukana toisistaan. Baltit yleensä sijoitettiin Pohjoismaiden lähelle, mutta tiettyjen valtioiden (eli Tanskan) vuoksi Suomen täytyi istua Ruotsin ja Norjan välissä. Unkari istui heistä kauempana Itävallan ja muiden saksalaismaiden seurassa.

”Hei kaikki!” Amerikka huudahti ja nousi seisomaan pöydälle jostain syystä, ”on aika aloittaa en-muista-monesko maailmankokous! Ja koska minä olen upea tyyppi, olen päättänyt tehdä muutoksen!”

”Tämä on 3507.”, Englanti totesi, ”ja tule alas sieltä.”

”Haha ha, en”, Amerikka vastasi iloisesti, ”muutos on tämä! Tällä kertaa istummekin niin, että kaikki menevät oman perheenjäsenensä viereen eivätkä ryhmäkaverin viereen. Hop hop, vaihtakaa!” Valtiot vaihtoivat keskenään häkeltyneitä katseita, osittain siksi että he olivat aina istuneet vakiintuneessa järjestyksessä ja osittain koska heidän sukulaissuhteensa olivat usein hyvin monimutkaisia. Pienen keskustelun jälkeen he kuitenkin tottelivat, vaikka muutokset eivät olleetkaan aina kovin isoja. Saksa, Sveitsi, Liechtenstein ja Itävalta pysyivät silti paikoillaan Hollannin ja Belgian liittyessä heidän seuraansa. Espanja taas huomasi yllättäen olevansa eteläamerikkalaisten ympäröimä ja hän katseli kaipaavasti Romanoa, joka nyt istui hieman kauempana veljensä ja Kreikan kanssa.

Kaikkein suurin muutos kuitenkin oli se kolmikko, jonka Unkari, Viro ja Suomi muodostivat muiden ryhmien väliin. Sattumalta heidän kummallekin puolelle jäi tyhjät penkit, mikä vain korosti heidän eroaan muista. Yleisen hälinän vaiettua muut valtiot alkoivatkin pikkuhiljaa kiinnittää huomiota heihin.

”Ovatko he samaa perhettä?” joku kysyi ja Unkari loi ääntä kohden terävän katseen ihan vain siksi, että puhuja oli uskaltanut epäillä asiaa.

”Tietenkin olemme”, Suomi sanoi rauhallisesti ja hymyili, ”me olemme samaa kieliryhmää ja asuimme yhdessä hyvin kauan sitten.”

”Hyvin, hyvin kauan sitten”, Unkari totesi, ”se oli joskus ennen sivilisaatiota.”

”Mutta”, Amerikka sanoi ja näytti siltä, että hänet oli petetty, ”minä luulin, että Finny on samaa ryhmää noiden muiden pohjoisten kanssa.” Pohjoismaat vilkuilivat toisiaan ja varsinkin joukon ruotsalainen näytti jotenkin eksyneeltä istuessaan aivan yksin Norjan ja Tanskan välissä.

”Finny on meidän maskotti!” Tanska huudahti ennen kuin kukaan ehti estää.

”Fin’ är min fru”, ruotsalainen totesi painokkaasti ja loi tuiman katseen tanskalaista kohti.

”Ruotsi, et sinä voi sanoa noin kaikille”, Suomi vastasi hänelle, mutta Ruotsi ei vaikuttanut ollenkaan katuvalta. Muutamat muut valtiot nauroivat ja kolmikon keskimmäisenä istuva Unkari laski käsivartensa jälleen miesten harteille.

”Me olemme serkkuja”, hän totesi hymyillen ja ylpeästi.


A/N: Mie olen ihan varma, että Unkari, Viro ja Suomi ovat serkkuja. Ja kyllä, tämä oli oikeastaan hyvin pieni oneshot eikä raapale.


2.
Nimi: Yksi ja ainoa nimi
Henkilöt: Norja ja Tanska
Ikäraja: Sallittu

”Dan?” Norja kutsui tanskalaista samalla kun selaili postin tuomia papereita. Hän oli juuri päässyt kotiin eikä ollut malttanut edes ottaa takkiaan pois ennen kuin alkoi tutkia paperikasaa, joten nyt hän seisoi keskellä olohuonetta avaimet ja puhelin toisessa kädessään ja postin tuoma paperi toisessa, katse seuraten tekstiä. Hän ei oikeastaan ollut edes varma, oliko Tanska talossa, mutta muutaman sadan vuoden kokemuksella hän uskalsi veikata kyllä –vaihtoehtoa.

”Norge! Minulla oli sinua ikävä!” tuttu ääni huudahti ja norjalainen onnitteli itseään lyhyesti siitä, että oli taas ollut oikeassa. Pari käsivarsia kiertyi hänen vyötärölleen ja hän siirsi paperinsa alas pöydälle voidakseen taputtaa olkapäätänsä vasten lepäävää päätä nopeasti.

”Miten äänestys meni?” hän kysyi ohittaen kaikki kysymykset kenenkään ikävöimisestä.

”Mikä äänestys?” Tanska kysyi hämmentyneenä, mutta muisti onneksi ennen kuin Norja ehti edes tuhahtaa, ”ai se äänestys! Joo, hyvin.”

”Aha”, Norja totesi, ”ja kuka on siis uusi pääministerisi ja kelle minun pitää soittaa sitten kun sinusta tulee maanvaiva?”

”Norge, et sinä halua minusta eroon”, Tanska sanoi valittavasti ja hieraisi poskeaan hänen hiuksiinsa, ”herra Rasmussen voitti.” Norja nosti katseensa paperistaan ja käänsi päätään sen verran että näki tanskalaisen silmäkulmastaan.

”Taas?” hän kysyi ja Tanska virnisti hieman.

”Tämä on eri Rasmussen!” hän sanoi.

”Mutta tämä on jo kolmas kerta!”

”Joo, eikö olekin hienoa?”


A/N:Tanskan pääministerinä on ollut vuosina 1993-2011 kolme eri herra Rasmussenia. He eivät olleet edes sukua toisilleen, mutta olihan se varmaan kiva kun ei tarvinnut työhuoneen kylttiä vaihtaa.


3.
Nimi: Gävle
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
Ikäraja: Sallittu

”Fin”, Ruotsi sanoi vakavalla, mutta jo hieman luovuttaneella sävyllä, ”onko sinun pakko?” Suomalainen oli kiireinen omien asioidensa kanssa, mutta vilkaisi kuitenkin ruotsalaista nopeasti virnistäen samalla.

”On”, hän vastasi, ”oikeasti, Sve, se on jo melkein perinne! Ja minä en ole tehnyt sitä koskaan ennen!”

”Mutta kun…”

”Joo, se on kyllä kiva”, Suomi myönsi, ”mutta minä haluan polttaa sen.”

”Etkö voisi polttaa jotain muuta?” Ruotsi kysyi vielä viimeisenä yrityksenä ja katseli kuinka suomalainen jo etsi tulitikkuja taskustaan. Oli täysin pimeää ja keskiyö joten heidän lisäkseen kaupungilla ei ollut oikeastaan ketään muita.

”En”, Suomi totesi, ”ja minä olen kuullut kaiken sinusta ja englantilaisista kirkoista, joten älä edes yritä.”

”Minä olin viikinki silloin”, Ruotsi mumisi.

”Silti”, Suomi vastasi ja käveli päättäväisesti kohti edessä kohoavaa jättimäistä olkipukkia. Hetkeksi hän pysähtyi sen eteen ja vain katseli sitä hieman kummallinen ilme kasvoillaan samalla kun Ruotsi mietti, miksi hän edes oli tullut mukaan ja mitä hän sanoisi poliiseille että he eivät veisi suomalaista mukanaan vankilaan.  Hän ei ehtinyt kuitenkaan aivan päästä lopputulokseen, kun Suomi huokaisi hieman harmistuneena ja työnsi tulitikut takaisin taskuunsa.

”Oikeastaan se on aika nätti näin lumisateessa”, suomalainen mutisi itsekseen lähtiessään kävelemään poispäin, ”ei sitä voi polttaa, jos se on noin nätti.” Ruotsi huokaisi hänkin, mutta helpotuksesta, ja lähti nopeasti toisen valtion perään ennen kuin Suomi saisi päähänsä yrittää jotain muuta ruotsalaista epäperinnettä.


A/N: "Perinteisesti" joku käy aina polttamassa Gävlen olkipukin, mutta tänä vuonna se selvisi! Hyvä olkipukki!

« Viimeksi muokattu: 06.12.2015 16:05:36 kirjoittanut Vyra »

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
« Vastaus #1 : 11.01.2015 01:03:02 »
Mun pitäs olla jo nukkumassa.. muttaa mitä väliä kun kerrankin sain itteeni sempattua samantien kommaamaan. 
Mukavaa jos alottelet, vaikka sitten epäsäännöllisen, raapaleketjun kirjoittelemista. Juurikin tänään ja eilen tuli luettua edelliset ketjut ja muuta listauksestasi. Rakastan näitä.

Samaa sukua oli sympaattinen. Ihanaa ja tosi harvinaista herkkua lukea näistä serkuista. Voisin lukea lisääkin näistä sukulaiskielien serkkutapaamisesta. onne  niin symppiksiä. Amerikka ja sen maantiedontaidot :D Mutta jos suomi ja ruotsi olis sukua niin eikö se olisi (periasatteessa jol hämärällä tavalla) insestiä, kerta het on naimisissa ruottin mielestä ja jos ne olis jotain sukuakin.. ei kannate alkaa liian syvällisesti miettimään näitä
Lainaus
”Finny on meidän maskotti!” Tanska huudahti ennen kuin kukaan ehti estää
Aahhahaaa  XD lohkaisu kyllä kirvoitti hyvät äänettömyysnaurunpuuskan, jotenkin niin tanskamaista(perustuen lähinnä sun ficien luomaan mielikuvaan ko. valtiosta) mutta Unkari vei voiton omalla lausahduksellaan. Ja vieläpä ylpeästi, kukapa ei olisi ylpeä ollessaan meille sukua :)

Yksi ja ainoa nimi. 
en ole tietoinen juuri minkään maan politiikasta(hyvä jos tiä ees oman maan pressa ja pääministerin erotan toisistaan..) Mutta rauhalllinen iltapala DeNoria ihanaa. Kupmpikaan ei tapelllut ja vaikka mitään fluffia ei genreissä ollut, mie sieltä jostain rivien ja tunnelman välistä ongin sellaista, lievänä mutta löysimpä silti ^^  Norjan oma höppänä. 
Onkohan tuo sukunimi yleinenkin tanskassa? kerta oli jo kolmannet vaalit ja aina eri heppu kyseessä. Jännää.

Gävle. Suomi ja suomen ilkikusiruus huipussaan ;D Go Tino, Go!
No, Ruotsin onneksi se pukki oliki liian söpö poltettavaksi (/märkä).Mikäli tino olisi oikein ajatellut, niin oishan se voinu luvata tulla auttamaan ensivuonna rakentamisessa ;)
Mie oon hirmu epäreilu Bervaldille jostain syystä, olen huomannut.. syyttäkäämme jääkiekkoa. No oli tuo kyllä söpö miettiessään jo alibia suomelle valmiiksi. 
Eikös perinteitä kuulu kunnioittaa (meillä oikein urakalla äiti rikkoo joitain jouluisia perinteitä >:()

Joten kiitos näistä, näiden lukeminen on erittäin addiktoivaa.


    hamsu

Menolly

  • ***
  • Viestejä: 34
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
« Vastaus #2 : 12.01.2015 00:32:53 »
Dah, en ihan ehtinyt ekaksi kommentoimaan. Mutt nyt voin ihan täydestä sydämestä kompata hamsua, mäkin rakastan näitä raapaleita. (Btw, uusi raapaleketjukin... Vyra, et voi enää paeta  kohtaloasi Hetalia-ficcarina :D)
Samaa sukua oli jännä, olis tehny mieli enemmänkin lukea että ketkä olisit laittanut istumaan keiden viereen. Ja totta, Suomi on aina jotenki osa pohjoismaita, kovin harva tietää mitään meiän sukulaisuuksista unkariin. Viro nyt sentään tiedetään, no ainakin Suomessa ja Virossa. Ja kieltämättä unkarilaiset näyttää olevan enemmän tietoisia tästä kuin me.

Yksi ja ainoa nimi. Hehhe, ihanat nippelitieto osuudet ovat palanneet :) Kiva tunnelma, tykkäsin kovasti.

Gävle. Oi, just tänä jouluna mulle kerrottiin Gävlen olkipukista! Vaikka tänä vuonna se aika masentavasti joulun yli selvisi. Ihana Suomi tässä ficissä, ensin on ihan innoissaan polttamassa, mutkun olkipukit on vaan niin symppiksiä. (Ooteko muuten lukenu niitä tapoja joilla se pukki on poltettu? Mun suosikki oli se, missä piparkakku- ja joulupukkiasuiset miehet oli käyneet ampumassa tulinuolia sitä kohti. Ei hyvä luoja ;D Ja joku amerikkalainen turisti oli sytyttäny sen, kum luuli perinteeks. Se oli varmaan Amerikka, joka joutu vankilaan kunnes ruotsin oli pakko vapauttaa se, ettei Yhdysvallat tuhoutuisi)

Menolly

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
« Vastaus #3 : 12.01.2015 18:21:52 »
hamsu: Kiitos!
Meijän pressan ja pääministerin erottaa helposti kun aattelee että pääministeri on se jolla on levee hymy ja pressa on se Itsevaltiaiden rullaluistelija-tyyppi.
Lainaus
Joten kiitos näistä, näiden lukeminen on erittäin addiktoivaa.
Ole hyvä, se olikin mun katalan suunnitelman idea...

Menolly: Kiitos! Parasta näiden raapaleiden teossa ehkä olikin juuri se kaiken turhan/ihmeellisen nippelitiedon etsiminen ja löytäminen. Se oli muuten musta paras just se amerikkalaisen turistin polttama olkipukki. Siis kuka menee lomalle toiseen maahan ja polttaa jättimäisen olkipukin...?
Lainaus
(Btw, uusi raapaleketjukin... Vyra, et voi enää paeta  kohtaloasi Hetalia-ficcarina :D)
Voi, dämn....

Mä yritän tässä pakata, mutta ajattelin nyt vielä laittaa pari raapaletta ennen lähtöä. Sitten tuleekin varmaan taas pieni tauko fikkaamiseen siihen asti kunnes ehdin sopeutua uuteen kotiin! Mutta se hyvä puoli tässä on että yleensä ulkomailla tulee hyvin ideoita raapaleisiin.

4.
Nimi: Liian monta kieltä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska, Norja, Islanti

”Puhu tanskaa”, tanskalainen mies pyysi. Hän istui lattialla Islantia vastapäätä ja näytti heistä kahdesta selvästi innokkaammalta. Islanti, joka oli kuunnellut pyyntöjä jo jonkin aikaa, avasi lopulta suunsa. Tosin hän sai aikaan vain oudolta kuulostavan kasan äännähdyksiä eikä yhtäkään selkeää sanaa. Tanska virnisti ja toisti lauseen hitaasti ja selkeästi painottaen kohtia, joissa islantilainen oli tehnyt virheen. Hän yritti vielä kerran, mutta silti se kuulosti vain oudolta hänen suustaan.

”Jos hän rikkoo kielensä, se on sinun vikasi, Danmark”, Norja sanoi tyynesti sivusta. Tanska vain hymyili hänelle pikaisesti ja keskittyi opastamaan nuoremman valtion tanskan kielen saloihin.

”Minun kurkkuuni sattuu…”, Islanti mutisi vain muutamaa minuuttia myöhemmin vaihtaen omalle kielelleen hieman järkyttynyt ilme kasvoillaan.

”Minä varoitin”, Norja muistutti ja Tanska vain virnuili tyytyväisenä itseensä.

A/N: Islannin virallinen kieli on islanti, mutta ilmeisesti koulussa opetellaan myös tanskaa koska Islanti oli pitkään osa Tanskaa/unionissa Tanskan kanssa (tai näin ainakin huhu kertoo, en ole koskaan tavannut islantilaisia että olisin voinut kysyä).


5.
Nimi: Musiikkivaras
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa, Preussi, Itävalta

”Sinä olet niin…”, Itävalta sanoi äkäisesti yrittäen keksiä edes yhden adjektiivin, joka kuvaisi täydellisesti hänen mielipidettään eräästä preussilaisesta, mutta se oli yllättävän vaikeaa.

”Mahtava? Anna tulla vaan, Ösi. Haluat kuitenkin sanoa sen”, Preussi ilkkui häntä ja istui sohvan selkänojalla ihan vain ärsyttääkseen itävaltalaista. Saksa, joka oli jälleen kerran kuunnellut kinastelua sivusta, huokaisi ja ihmetteli, miksi juuri hänelle kävi aina niin. Sitten hän käänsi television ääntä kovemmalle ja keskittyi kuvittelemaan, että oli aivan yksin. Se ei kuitenkaan oikein toiminut, koska Itävalta alkoi puhua hänelle.

”Deutschland, miksi täällä ei ole pianoa”, hän kysyi vaativalla äänellä, ”miten voin ilman sitä kertoa, mitä ajattelen?”

”Täällä ei ole pianoa, koska niille aina tapahtuu jotain”, Saksa vastasi ja Preussi virnisti merkiksi siitä että juuri hän oli se mitä piano paroille tapahtui, ”sano vain että hän on dummkopf, niin kaikki muutkin tekevät.”

”Ja sinun musiikkisi on surkeaa!” Preussi julisti.

”Minun musiikillani on ainakin tasoa”, Itävalta sanoi entistäkin ärtyneempänä, ”toisin kuin teillä. En voi edes ymmärtää, miten olen sukua teidänkaltaisillenne joilla ei ole minkäänlaista musikaalista…”

”Minulla olisi”, Saksa totesi pitäen silti katseensa tiukasti televisiossa ja sen rikossarjassa, ”mutta sinä olet vienyt sen kaiken.” Itävalta oli hiljaa ja selvästi mietti jotain osuvaa vastausta, mutta Preussi oli sillä kertaa nopeampi.

”Musiikkivaras!” hän huusi ja osoitti itävaltalaista, ”Ösi on musiikkivaras!”

”Enkä ole! Olisitte pitänyt siitä parempaa huolta”, itävaltalainen vastasi. Saksa huokaisi taas vaimeasti aavistaen jo että tälle riidalle ei näkyisi loppua vielä ainakaan hetkeen.

”Menkää ulos leikkimään”, hän lopulta murahti kahdelle muulle valtiolle, jotka käyttäytyivät ikäänsä nähden todella lapsekkaasti, ”minä haluan nähdä, kuka murhasi sen naisen.” Preussi kinasi vielä hetken vastaan, mutta luovutti sitten ja ryntäsi ulko-ovelle pieni keltainen lintunsa mukanaan.

”Murhaaja on hovimestari!” hän huusi vielä nopeasti.

”Dummkopf!” Saksa vastasi ja Preussin nauru kaikui vielä pitkään talossa, vaikka mies itse olikin jo hävinnyt paikalta.

A/N: Itävaltaan tässä ollaan menossa niin piti sen kunniaksi yksi raapale tehdä siitä. Tosin mä taas jotenkin tein Itävallasta tuollaisen hassun... No jaa. Tässä oli itseasiassa kaksi juttua: saksalaiset katsovat ihan hirveästi rikossarjoja telkkarista. Varmaan puolet ohjelmista on niitä ja niitähän löytyy vaikka millä aiheella (yhessä sarjassa oli jopa "suomalainen" poliisi! Ja toinen sarja keskittyi kokonaan pariin saksalaiseen poliisiin jotka menivät Ruotsiin ratkomaan ruotsalaisten ongelmia.) ja toinen juttu oli sitten se, että Itävallalla on hieman tapana viedä muiden säveltäjiä. Varsinkin saksalaisten. Esimerkiksi Beethoven. Hän oli saksalainen, mutta todella kätevästi itävaltalaiset ovat saaneet kaikki uskomaan, että kyseessä on itävaltalainen mies. (Strauss, Bach... sama juttu.)

Dummkopf = idiootti (noin vapaasti käännettynä)
Ösi = Österreich = saksalaisten "lempinimi" itävaltalaisille.


hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax5 S
« Vastaus #4 : 12.01.2015 19:14:20 »
Oi mukavaa et tähän tuli näin nopesti tälläistä pientä lisää ^^


Liian monta kieltä - Tansaka on sitten söpö yrittäessään opettaa toiselle kielensä lausumista.  Arvelin aluksi et tästä tulisi vänkäys- ja väittelyshotti, mutta mukavampi näin. ehkä.
En tiä minkä ikäisiksi olit valtiot tähän kirjottanu, mutta jotenkin Ice oli sellainen lapsellisen viaton sinisilmä, nuorempi eikä ihan niin vakava:)   Norjan hieno "minähän sanoin- asenne"  ja tanska virnuilemassa vieressä tuskin Iceytä paljoa lohdutti ^^

Musiikkivaras - näin epähuomiossa luen ösin miltei aina Ötzinä, mikä siis oli se hautautunut muumio jossain itävalta-saksa-ranska välisiltä vuorilla < mahtavan minun mielessäni ösistä puhuttaessa näyttää siis 7-8 lk hissankirjan kuvan muumiolta ^^

nippelitietoa~ näitä on tosi hauska lukea kun (lue: saa) tietää jotain uutta(?) historiasta :) Voi Saksa paran hermoparkoja.  Noh, minkäs sille voi jos -löytäjä saa pitää- periaate on ollut musiikin kanssa käytössä joskus. Mitä Preussi pianoille on tehnyt? hypännyt päälle? käyttänyt bad trion suunnitelmien välikappaleena?
Hmmmh..
Lainaus
”Minun musiikillani on ainakin tasoa”, Itävalta sanoi entistäkin ärtyneempänä, ”toisin kuin teillä.
Elii esitteleekö Ösi "tasotonta" saksalaismusiikkia maailmalle omanaan? :D Sori jos tajusin jotain päin honkia, mutta noin mie sen päässäni käsitin ;D


    hamsu




Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax5 S
« Vastaus #5 : 20.01.2015 20:04:26 »
hamsu: Kiitos! Joo, mä itseasiassa ajattelin Icen pieneksi tuossa, mutta jätin sitten mainitsematta asiasta kun tuumin, että päättäkööt kukin itse (eli oikeasti siis unohdin sanoa.)
Lainaus
Elii esitteleekö Ösi "tasotonta" saksalaismusiikkia maailmalle omanaan? :D Sori jos tajusin jotain päin honkia, mutta noin mie sen päässäni käsitin ;D
Ei, kun mä ajattelin sen niin että hän ei enää itsekään muista mitä hän on Saksalta pöllinyt ---> ottanut parhaat ----> kaikki "huono" jäänyt jäljelle ----> Saksan musiikki surkeaa. Mutta voihan sen noinkin ajatella.

6.
Nimi: Lentäen vai laivalla?
Ikäraja: Sallittu (maininta alkoholin käytöstä)
Henkilöt: Suomi, Viro ja Ruotsi

”Eesti! Moi!” suomalainen tervehti iloisesti astuessaan lähes omistajanelkein sisälle Viron taloon koputtamatta tai muutoinkaan odottamatta oven takana kiltisti sitä, että joku kutsuisi hänet sisälle. Viro ja Suomi olivat kuitenkin sen verran hyviä ystäviä, että tällainen käytös oli täysin normaalia ja sallittua.

”Hei”, virolainen tervehti ja naputteli tietokonettaan vielä hetken ennen kuin nosti katseensa epäilevästi, ”tulit sitten ilmeisesti lentokoneella?”

”Mistä arvasit?” Suomi kysyi pudottaessaan laukkunsa alas lattialle.

”Mistäköhän”, virolainen mutisi ja loi merkitsevän katseen ystäväänsä kohti. Suomelta meni vain hetki keksiä, mitä toinen valtio tarkoitti.

”Hei, se tapahtui vai kerran!”

”Sinä olit niin juovuksissa, että kysyit minulta, kummalla puolella lahtea olet ja voisitko mahdollisesti uida takaisin, koska unohdit ehkä kahvinkeittimen päälle”, Viro sanoi, ”ja sitten yritit työntää markkoja katukivien väliin siinä toivossa, että jotain tapahtuisi.”

”…Se oli silti vain yksi kerta!”

*****
”Hei, Sve!” Suomi tervehti iloisesti ruotsalaismiestä. Suomalainen ei ollut vaivautunut ilmoittamaan tulostaan etukäteen ja oli sujuvasti vain ilmestynyt paikalle tietäen hyvin, että Ruotsi olisi kaikkea muuta kuin harmistunut nähdessään hänet.

”Hej”, Ruotsi vastasi ja Suomi sai välittömästi kaiken huomion häneltä, ”oliko lento mukava?”

”Ihan kiva”, suomalainen totesi ja pysähtyi sitten miettimään hetkeksi, ”miten sinä tiesit, että minä tulin lentämällä?”

”Hmm”

”Sve! Se oli vain se yksi kerta!”


A/N: Vain pientä juttua siitä, että laivalle mennään (muka) vain juomaan. Ja missä olin, kun tämä idea tuli? Laivalla. (minulla oli tylsää)


7.
Nimi: Nimesi oli?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Espanja ja Romano

”Lovi”, espanjalainen kutsui toista valtiota pyöritellen kynää kädessään, ”kenen idea se uusi lakiehdotus eilisen kokouksessa oli?”

”Sen perunan”, italialainen vastasi nopeasti, mutta selvästi ärtyneellä sävyllä. Espanja kuitenkin kiitti ja kirjoitti muutaman asian ylös ennen kuin törmäsi uuteen kysymykseen.

”Kuka oli se, joka suututti Saksan tänään?” hän kysyi ja odotti hetken ennen kuin italialainen ehti vastata.

”Se oli se pahuksen viinihörhö”, valtio lopulta sanoi.

”Eli Ranska”, Espanja totesi, ”oliko se Englanti, joka haukkui häntä sen jälkeen?”

”Ei, se oli rahanainen”, italialainen totesi.

”Rahanainen?”

”Se tyyppi jolla on ne kaikki kasinot tai jotain.”

”Ah, Monako”, Espanja sanoi tajuttuaan viimein, ketä italialainen tarkoitti.

”Niinhän minä sanoin, idiootti”

”Anteeksi, Lovi”, espanjalainen vastasi, ”voisitko kertoa vielä, että kenen oli tarkoitus valmistella esitys huomiseksi?” Italialainen oli keskustelun aikana kävellyt lähemmäs ja seurasi nyt toisen valtion kirjoittamista tämän olan ylitse.

”Sen pahuksen pyörähullun”, Romano sanoi, ”mitä sinä edes teet?”

”Kirjoitan tästä päivästä päiväkirjaani”, Espanja selitti iloisesti ja hymyili toiselle valtiolle, ”Gil sanoi, että se on mahtava tapa viettää aikaa.”

”Niin se peruna kakkonen väittää kaikesta”, italialainen mutisi, ”näyttää typerältä. Ja tuossa kohti on virhe, minä en varmasti katsonut sinuun päin kertaakaan.” Espanja hymähti, mutta ei tehnyt elettäkään korjatakseen kohtaa, jota italialainen väitti virheeksi. Sen sijaan hän vain jatkoi hymyilyä ja Romano käveli takaisin keittiöön mutisten samalla siitä, miten joillakin muka voisi olla niin huono muisti kuin espanjalaisella.

A/N: Hmm, mie ole ollut huomaavinani että ainakin fandomin parissa Romano ei tunnu koskaan käyttävän kenestäkään oikeita nimiä ja Espanjalla on välillä huono muisti. Päätin sitten tehdä jotain pientä näistä, koska oli sellainen olo että olisi kiva kirjoittaa Espanja ja Romano.

8.
Nimi: Paprikaa kaikille
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Unkari, Saksa, Preussi

Unkari pyörähteli vaivattomasti pitkin keittiötään keräten tarvitsemiaan aineksia mukaansa sitä mukaan kun ne sattuivat hänen tielleen. Hän oli asunut samassa talossa jo vuosisatoja, joten hän tiesi täsmälleen missä kaikki sijaitsi myös sen suuressa keittiössä, jonka kiviseinät viilensivät miellyttävästi kesäisin, mutta lämpenivät tulisijan avulla talvisin.

Kattila oli porissut liedellä jo hetken ja naisvaltio tunsi herkullisen tuoksun ilmassa, mutta silti ateriasta puuttui vielä sen tärkein osa. Itsekseen hymyilen, hän avasi yhden yläkaapeista ja työnsi kätensä sisään edes kunnolla katsomatta sinne. Hän tiesi, missä kaikki oli, joten hän oli todellakin yllättynyt kun hänen kätensä tapasi pelkästään tyhjää. Hämmentyneenä hän avasi toisen kaapin, muttei löytänyt sieltäkään etsimäänsä, joten hän melkein juoksi maustehyllylle ja kävi nopeasti läpi kaikki pienet purnukat ja pussit.

Sieltäkin puuttui se asia, jota hän kaipasi, mutta sen sijaan hän löysi pienen lapun jota ei muistanut ennen nähneensä. Ilme kiristyen hän luki sen ja jokaisen sanan jälkeen hänen olemuksensa muuttui vain pelottavammaksi.

Hallo Ungarn,
Das epische mich war hier!


Unkari rutisti paperin pieneksi palloksi ja nakkasi sen olkansa yli edes välittämättä, minne se päätyisi. Sitten hän kokosi itseään hetken ja yritti rauhoittua hieman ennen kuin kaivoi puhelimensa esiin.

”Saksa, minä haluan julistaa sodan Preussille”, hän sanoi välittömästi, kun puhelu yhdistyi, ”saanhan minä, saanhan?” Linjan toisella puolella oli hetken hiljaista, mutta sitten saksalainen huokaisi.

”Se taitaa olla hieman mahdotonta”, hän totesi, ”mitä bruder on nyt tehnyt?”

”Hän vei minun paprikani!” Unkari huusi äkäisesti, ”kaiken! Jopa kuivatun paprikan ja maustesokset! Ole kiltti, lupaan olla pyytämättä mitään muuta seuraavaan kymmeneen vuoteen kunhan vain saan sen pahuksen preussilaisen kiinni ja…”

”Ja, selvä”, Saksa sanoi nopeasti ennen kuin nainen ehti innostua liikaa, ”jos sovimme kompromissin, sinä et julista sotaa Preussille ja minä lupaan ilmoittaa sinulle, jos näen hänet.” Unkari mietti hetken, mutta myöntyi sitten vastahakoisesti osittain sen takia, että hänen nykypolitiikkansa ei aivan mahdollistanut sodanjulistuksia.

”Sillä ehdolla, että myös lukitset hänet jonnekin siihen asti että ehdin paikalle”, hän kuitenkin sanoi.

”Voin yrittää”, Saksa vastasi, ”hänellä on ikävä tapa hävitä lukituista paikoista.”

”Kiitos silti”, Unkari vastasi ja päätti puhelun nopean hyvästelyn jälkeen. Hän oli vihainen ja hän todellakin aikoi näyttää preussilaiselle, mitä tapahtui kun unkarilaiselta vietiin paprikat.

Muutama sata kilometriä kauempana Saksa pudisti päätään ja mietti ties monennenko kerran, miksi hänen veljensä halusi leikkiä elämällään näin paljon ja näin vaarallisesti.

A/N: Ei ole unkarilaista keittiötä ilman paprikaa. Unkarissa käyneet osaavat varmasti samaistua tähän...
Raapaleiden/mini-oneshottien suhteen mie muuten otan mielelläni haasteita ja/tai hahmo- ja paritustoiveita vastaan! Kaikkea en voi luvata, mutta hyvien ideoiden antajille olen syvästi kiitollinen ja kaiken kunnian he saavat.

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax8 S
« Vastaus #6 : 21.01.2015 18:44:59 »
Todellakin nämä piristivät pitkä päivääni eilen illalla kun kännyllä luin silmät ristissä ja nyt uudelleen^^

6. Ihanaa sie kirjotit Virosta ja suomesta =)  Virnistelin hulluna ja tykkäsin että taloon vain kävellään sisälle katsomaan josko joku olisi kotona (niinko meän mummolassa).  En ole aikasemmin tainnut kuulla vitsiä että laivalle mennään vaan juomaan.. voin kyllä hyvin kuvitella että sen voisi helposti mieltää semmoseksi. Tino parka, saa kuulla siitä lopun ikäänsä `veljeltään´ ja `mieheltään´^^

7. Romano ja Lovi sopuisasti kotona istuksimassa. Arvelin ensin et Roma oli jonain sihteerinä kokouksessa kun noita nimiä ja tapahtumia kirjoitti ylös, mutta päiväkirjan pitäminen kuulostaa kans hyvältä, sinnehän voi vaikka piirtää rakkaansa kuvan. Preussilla on hyviä ideoita.  Lovin "lempinimet" oli kuvaavia ja mielenkiintoisia, vaikkakin rahanaisen kohdalla Roman tapaan ihmettelin kenestä oli kyse :) onnekis selvisi.
Espanjalla ei ole huono muisti, se vaan muistaa asiat moneen erikertaan ja kierrättää muist(ia)oja


8. Preussilla ei voi olla tylsää joten elämästä on tehtävä jännittävämpää, jos jännitystä ei ole tarjolla. Paprika, (melkein) sota paprikoista? Noh kaikilla on omat pyhäkkönsä ja auta armias jos joku menee sotkemaan suunnitelmat. Uutta tietoa paprikoiden tärkeydestä :)

Lainaus
Hän oli vihainen ja hän todellakin aikoi näyttää preussilaiselle, mitä tapahtui kun unkarilaiselta vietiin paprikat.
  Mitä sille sitten tapahtuu? Preussihan voisi anoa turvapaikkaa suomesta, koska velikin on luvannut ilmiantaa sen Unkarille xD



   hamsu

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax8 S
« Vastaus #7 : 22.01.2015 15:43:02 »
Kiitos hamsu taas! :D

Tuossa eilen illalla tuli pari kivaa idea... Ette koskaan arvaa kenestä... Hollannista!
Ihan rehellisesti, kuinka moni oli jo miettinyt että milloin ensimmäinen Hollanti-raapale ilmestyy?

9.
Nimi: Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Englanti

Hollanti antoi tuolinsa keikkua taaksepäin luottaen siihen, että ei onnistuisi kaatumaan sen kanssa. Hänellä oli kauan kaivattu vapaapäivä menossa eikä hän ollut ajatellut tehdä mitään muuta kuin ei yhtään mitään. Siihen mennessä päivän suunnitelma oli onnistunut erinomaisesti. Aamulla hän oli katsonut hieman jalkapalloa telkkarista ja tehnyt pitkän pyöräretken ihan siitä ilosta, että päivä oli kaunis. Itse asiassa se retki oli ollut niin pitkä, että hollantilainen hieman epäili että hän oli poikennut Saksan puolella matkalla mutta mitä sitä pienistä. 

Nyt hän kuitenkin istui talonsa kuistilla ja keikkui tuolillaan tuijottaen samalla mietteliäästi pientä tulppaanipeltoa, joka hänellä oli pihallaan. Oranssit, punaiset ja kymmenen muun sävyiset tulppaanit kurkottivat kaikki kohti aurinkoa ja saivat pihan näyttämään paljon värikkäämmältä kuin se oikeasti olikaan.

”Minä olen unohtanut jotain”, hän mutisi hetken päästä ääneen itsekseen, ”jotain todella tärkeää.” Hollanti pohti asiaa pari minuuttia, mutta kohautti viimein harteitaan ja päätti antaa sen olla. Jos se asia olisi ollut niin tärkeä, niin ei hän olisi varmasti sitä edes unohtanutkaan. 

Samaan aikaan toisaalla Englanti katsoi edessään seisovaa miestä hämmentyneenä.

”Me olemme siis sodassa Hollannin kanssa?” hän kysyi toistaen itse asiassa juuri täsmälleen sen, mitä hänelle oli juuri sanottu, ”olemme olleet jo yli kolmesataa vuotta?”

”Niin no, emme me kaikki. Vain tämä yksi saari”, mies selitti, ”ja se oli Alankomaiden tasavalta silloin, ei oikeastaan Hollanti…”

”Sama mies se silti on”, Englanti mutisi, ”pahus, nyt minun täytyy soittaa hänelle ja pyytää rauhansopimusta. Kaikki aikovat varmasti huomauttaa tästä seuraavassa kokouksessa.”


A/N:Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog eli kolmensadankolmenkymmenenviiden vuoden sota oli "sota" Alankomaiden tasavallan ja Scillynsaarien välillä. Se alkoi 1651 ja päättyi 1986, kun eräs historia tutkija Scillynsaarilta otti yhteyttä Alankomaiden edustajaan ja kysäisi löytyisikö mistään arkistosta mahdollisesti sodanjulistusta. Ja löytyihän se. Koko jupakka liittyy Englannin sisällissotaan ja siihen, kun rojalistit pakenivat Scillynsaarille jolloin toisen puolen liittolaisina oleva alankomaalainen laivasto julisti sodan saarelle. Sotaa ei kuitenkaan koskaan pantu täytäntöön (uhrimäärä on täysi nolla), mutta sodanjulistus oli pätevä minkä takia "sota" loppui vasta kun Alankomaiden edustaja käväisi saarella kirjoittamassa rauhansopimuksen.
Englanti pääsi tähän raapaleeseen sen takia, että Scillynsaaret on oikeastaan osa sitä. Ilmeisesti jonkinlaisella erioikeudella, mutta kuitenkin. Ja Alankomaat tosiaan oli tasavalta silloin. Sillä maalla on ollut hassu tapa vaihtua tasavallasta kuningaskunnaksi ja toisin päin koko ajan.


10.
Nimi: Nieuw Holland
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Australia

Australia puhui.

Ja puhui ja puhui. Muut valtiot alkoivat jo epäillä, oliko mies mahdollisesti sekaisin, ja joku kysyi vaimeasti puoliääneen, eikö australialainen osannut enää vaieta. Australia itse ei tuntunut huomaavan muiden kyllästymistä vaan jatkoi iloisesti tarinointiaan välittämättä mistään muusta.

Lopulta Hollanti totesi haluavansa jo pois tästä kokouksesta ja tajusi ainoan keinon olevan se, että hän jotenkin saisi Australian lopettamaan puhumisen edes hetkeksi niin että joku ehtisi lyödä nuijan pöytään ja he kaikki voisivat mennä takaisin kotiin. Onneksi hän tiesi keinon.

”Nieuw Holland”, hän sanoi kuuluvasti heti, kun Australian puheeseen tuli edes pieni tauko, ”lopeta jo. Haluan pois täältä.” Kaikkien yllätykseksi Australia vaikeni heti ja tuijotti hollantilaista pitkään järkyttyneenä. Englanti käytti tilaisuuden hyväkseen ja löi nuijan pöytää vasten julistaen kokouksen päättyneeksi ja antaen samalla kaikille luvan poistua. Viimein vain australialainen istui pöydän ääressä.

”Minä sitten niin vihaan sitä, kun hän kutsuu minua niin…”, hän mutisi ja ohikulkeva Amerikka löi häntä toverillisesti olalle.

”Yeah dude”, hän totesi, ”tiedän tunteen.”

A/N: Nieuw Holland (Uusi-Hollanti) oli Australian alkuperäinen nimi. Mulla oli jotenkin hassu olo siitä että olisin jo kirjottanut tästä, mutta sitten toisaalta olin ihan varma, että en ole koskaan kirjoittanut Australiasta... No jaa.
Amerikka osaa samaistua, koska New Yorkin alkuperäinen nimi oli Nieuw Amsterdam (siitä olen ihan varmasti kirjottanut jo!)
« Viimeksi muokattu: 22.01.2015 15:47:05 kirjoittanut Vyra »

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax10 S
« Vastaus #8 : 22.01.2015 19:55:18 »
Itse asiassa laskin jo edellisen (7.) hollanti fikiksi koska siinä Lovi tokaisee "Sen pahuksen pyörähullun" joten.. ketä muuta se voi tarkoittaa?  Joten aavistus oli, että kai sitä tulee lisääkin

9. Ensimmäinen ajatus otsikon nähdessä -tarkoittaako se jotain vai olitko vain lappanu kirjaimia perätysten, onneksi lopussa sitten selvensit :D Rauhan omainen sota, noh voisihan sitä tärkeämpääkin unohtaa.. varmaan..
Iggy varmaan ihan turhaan pelkää toisten huomattelua asiasta, jos itse asianomaisetkaan ei sitä muista.

10. Hahah. Hollanti ilkeilemässä. hyvän asian puolesta. Näppärä konsti tukkia toisen suu(on muuten rasittavaa jos joku vain ei tajua ettei voisi vähempää kiinnostaa).  Australiasta en ole tainnut lukea kertaakaan missään(??) Myös nimeke Nieuw Holland oli aivan uusi. Ja Amerikan kokemukset myös. Etkä ole kummastakaan aikasemmin kirjottanu minun mielestä, ainakaan finissä en ole törmännyt.


   hamsu


Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax10 S
« Vastaus #9 : 25.01.2015 12:44:33 »
hamsu: Kiitos!
Ei seiska raapaletta voi laskea Hollanti-raapaleeksi, kun se oli pelkkä maininta... Vai voiko? Minä oon ihan varma, että mie kirjotin johonkin uudesta-Amsterdamista. Pahus, mulla ei ole enää alkuperäisiä tiedostoja tallella, että voisin tarkistaa. Australiaa en ole minäkään virallisena hahmona juuri nähnyt, kun se on niin uusi. Vasta tässä viime aikoina on alkanut tulla vastaan.


11.
Nimi: SWE-DEN
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Oh”, Tanska henkäisi yhtäkkiä ja muut pohjoismaat vilkaisivat häntä vain huomatakseen, että miehen normaali virne oli vaihtunut hämmentyneeseen ilmeeseen, joka hitaasti suli oivallukseksi.

”Ymmärsit viimein, miksi sanoin aamulla että jäätyneellä tiellä pyöräily on huono idea?” Norja kysyi, mutta tanskalainen pudisti päätään.

”Minusta se oli ihan hyvä idea”, hän väitti, ”päähän ei satu enää juuri ollenkaan ja minä olin perillä kaksi minuuttia nopeammin!”

”Niin”, Norja totesi, ”mitä väliä siitä pikkuseikasta, että normaali kuolevainen olisi joutunut sairaalaan sen törmäyksen jälkeen.” Tanska vain virnisti ja iski silmäänsä hänelle.

”Sinun onnesi, että en ole normaali kuolevainen!”

”Joskus toivon, että olisit”, norjalainen mutisi, ”kerrotko sen oivalluksesi nyt vai et?”

”Ai niin”, tanskalainen totesi, ”tajusin juuri, että jos minun ja Sveen nimistä otetaan ensimmäiset osat, tulee siitä Sveen nimi. Mutta jos otetaan viimeiset osat, tuleekin minun nimeni!” Muut pohjoismaat olivat hetken hiljaa.

”Mitä hän sekoilee?” Islanti lopulta kysyi ja vilkaisi veljeään tavalla, jonka olisi voinut tulkita syytökseksi. Norja ei kuitenkaan suostunut ottamaan vastuuta tanskalaisvaltion mahdollisesta sekoamisesta vaan kohautti olkiaan.

”Svedan, Rigemark?” Suomi mumisi kokeilevasti ja pudisti päätään todettuaan, ettei se hänen mielestään ainakaan kuulostanut yhtään oikealta.

”Englanniksi! Minä tarkoitin englanniksi”, Tanska huudahti, ”Sweden ja Denmark!” Neljä muuta valtiota vilkaisivat taas toisiaan.

”Hän on oikeassa”, suomalainen totesi ja Tanska virnisti tyytyväisenä saatuaan oivalluksensa selitettyä muille.

”Onneksi olkoon”, norjalainen sanoi hieman kuivalla äänellä, ”olet juuri käyttänyt kokonaisen päivän hyödyttömän faktan keksimiseen.”

”Aw, Norge, sinusta minä olen siis viisas!”

”En minä ihan sitä tarkoittanut.”


A/N: Tämä oli oikeastaan ihan typerä juttu. Joku huomautti mulle, että Tanska vs. Ruotsi peleissä maiden nimistä tulee aina SWE-DEN ja sitten loppuosista saisi Tanskan englanninkielisen nimen Denmark. Olen vieläkin hämmentynyt siitä, että ylipäätään sain tämän raapalemuotoon...


12.
Nimi: Pyörällä ihan minne vaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Benelux

”Mutta veli…”

”Ei muttia”, Hollanti vastasi, ”minä aion tehdä sen.” Belgia ja Luxembourg olivat jo hetken yrittäneet puhua veljelleen järkeä, mutta hollantilainen ei selvästikään ollut samaa mieltä heidän kanssaan siitä, mikä oli järkevä ja mikä ei.

”Mutta kun…”

”Uskokaa jo”, Hollanti sanoi ja tarkisti, että polkupyörä oli kiinnitetty tarpeeksi tukevasti hänen selkäänsä ja että valjaat eivät painaisi hänen olkapäitään epämukavasti, ”minä aion tehdä sen.”

”Neder, oikeasti…”

”Ja mikään ei voi pysäyttää minua”, hän sanoi päättäväisenä ja kohotti katseensa edessä nousevaa vuorta kohti, ”minä aion kiivetä tuonne ja pyöräillä alas.”

”Et sinä…”

”Etsikää minulle jotain syötävää valmiiksi paluujuhlaa varten, tot ziens”, Hollanti sanoi ja lähti päättäväisesti tarpomaan eteenpäin hangessa välittämättä siitä, että hänen sisarensa ja veljensä katsoivat hänen peräänsä epäuskoisena.

”Mutta kun tämä on laskettelukilpailu”, belgialainen lopulta mutisi ja Luxembourg huokaisi syvään hänen vierellään.

”Veli on menettänyt järkensä”, hän totesi, ”tule, zus, lähdetään kysymään Itävallalta, jos hän voisi järjestää myöhemmin etsintäpartion etsimään veljeä.”

”Ja, Lux”, belgialainen vastasi, ”oli ehkä virhe tulla Alpeille lomalle.”

”Oli virhe ottaa pyörä mukaan.”

”Totta.”


A/N: Tot ziens = näkemiin, zus = sisar, ja = kyllä
Ja tämän idea sitten tuli siitä, kun katoin telkkarista kisoja Kitzbühelistä ja siellä näytettiin välillä kuvaa siitä kun joku rohkea heppu kiipesi vuorenrinnettä lumisateessa pyörä selässään. Jotenkin tuli Hollanti mieleen.
Kitzbühel on Itävallassa, joten siksi häntä haetaan apuun...


Nimi: E-bikes
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti + joukko muita

Hollanti katsoi epäilevästi kulkuvälinettä edessään. Hän oli tutkinut sitä jo hetken ja jokaisen kuluvan minuutin myötä hänen ilmeensä vain synkistyi ja hän alkoi mutista itsekseen puoliääneen jotain, mikä ei kuulostanut ainakaan hyväksyvältä. Oikeastaan hän alkoi näyttää vihaiselta ja hieman turhautuneelta kiertäessään harkituin askelin epäilyttävän pyörän ympäri. Hän tarkasteli sitä huolellisesti ja tarkisti jokaisen pienenkin mutterin samalla kun kuljetti käsiään pyörän runkoa pitkin. Lopulta hän astui taaksepäin ja risti käsivartensa rinnalleen merkiksi siitä, että oli valmis tutkimuksensa kanssa.

”Tämä on väärin”, hän totesi mulkoillen pyörää syyttävästi aivan kuin kaikki olisi sen viattoman esineen vika, ”tämä on huijausta ja petosta.” Sen sanottuaan hän kääntyi ja harppoi pitkin askelin pois vilkaisematta kertaakaan taakseen. Paikalle jääneet valtiot vilkuilivat toisiaan osa näyttäen yllättyneiltä ja osa erittäin tyytyväisiltä.

”Hän ei siis pidä sähköpyöristä”, Englanti mutisi, ”mielenkiintoista…”

”Minä olin ihan varma, että hän hyväksyisi sen”, espanjalainen totesi pettyneellä äänellä ja muutkin valtiot alkoivat keskustella siitä, miten he olivat luulleet hollantilaisen reagoivan.

”Selvä”, Saksa sanoi korottaen ääntään, kun keskustelu oli kestänyt hetken, ”asia on nyt varmistunut: Hollanti ei pidä sähköpyöristä. Ne jotka löivät asiasta vetoa, hoitakaa rahanvaihto nyt nopeasti ja sujuvasti, jotta pääsemme jatkamaan kokousta.” Hieman nuristen osa valtioista luopui rahoistaan samalla, kun oikein veikanneet ottivat sitä tyytyväisenä vastaan.


A/N: Sähköpyörät (eli e-bikes) ovat todella suosittuja varsinkin siellä, missä on paljon mäkiä ( = Itävalta) En tiedä hollantilaisten oikeaa suhtautumista niihin, mutta jotenkin musta tuntuu siltä että hän ei olisi ollut ainakaan kovin innostunut.
Oonko mä muuten koskaan kirjoittanut siitä, kun Hollanti tutustui pyörään ekan kerran? Se voisi olla mielenkiintoista...
Ja ei, mä en tiedä miten ja mistä nämä Hollanti ja pyörä -raapaleet tulevat. Ne vain vainoavat minua.

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
« Vastaus #10 : 25.01.2015 16:14:42 »
No ehkä sen 7. semmoisena etiäisenä tulevista voi ottaa :D

11. Olen todella iloinen et sait kirjoitettua tuon raapaleeksi, koska tanska oli tosi sulosen höppänä mietittyään asiaa ja todettuaan sen hyvinkin tärkeäksi, sekä ilmeisesti kaaduttuaan pyörällä siinä sivussa. Ihania tälläiset raapaleet joissa ei periaatteessa ole mitään asiaa, muuta kuin elämän pieniä oivalluksia^^

12. Pyörällä vuorta alas? hiihtokisojen aikana? sie näit tämän suuntasta oikiasti? Hullua, mutta voisi toimiakin jos renkaiden tilalle laittais sukset. Päättäväisyyttä oli mukavasti Hollannilla, voisin haluta lukea miten tuossa sitten kävi/käy laskun kanssa.

13.  :D Vedonlyönti keskellä kokousta. Luulin et ne oli jossain rannikolla tai ulkona kuuntelemassa "tuomarin" kuoliniskua vanhasta antiikkisen pyörän lopullisesta arvosta :)
No joo, ovathan nuo sähköpyörät hivenen pelottavia ja epäurheilijamaisen kuuloisia. Mutta eiköhän se siitä, kun huomaa että niitä voi yrittää viritellä nopeammiksi^^

   
     hamsu

Sieppeli

  • Val(v)hekakkua
  • ***
  • Viestejä: 185
  • "Pretend to be a piano"
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
« Vastaus #11 : 25.01.2015 18:41:14 »
The Queen is back ja sillä on meille paljon nautittavaa.

Sanotaan nyt näin, että tähänastiset lempparini ovat olleet 6, 7 ja 8. Kasissa tuli ihania/kamalia muistoja siltä yhdeltä kerralta kun Unkarissa kävin ja ruuassa oli paprikaa. Paprika on elämä, paprika on rakkaus ja ne italialaiset hassut luuli että en pitäis siitä. Taitaa olla edelleen paras kastike (kanalle? Emmie enää muista), minkä sieltä sain. Joten joo, paprika on kiva.

Ihanaa oli lukea siulta Romanoa ja Espanjaa. Heidän yhteispelinsä toimi jälleen vaihteeksi täydellisesti ja tuli taas elävä muistutus siitä, miksi heistä on ollu siun käsialalla kiva lukea. Roma-bby oli ainakin oma ihanainen itsensä ja tästä hampurilaisen sisältöön: Alkaaks siun hahmoilta kadota luonne? Tai siis, niil on Vyra-luonne, mut miust alkaa vähän näyttää et siul alkaa hiukan sekottua  luonteet toisiinsa. Hetalia tarjoilee ison hahmokasan ja tottahemmetissä sitä kasaa on vaikea pitää käsissä, joten tää on täysin ymmärrettävä ongelma. Itselleni tulee aina välillä näitä lukiessa, et ton ois voinu sanoa ihan kuka tahansa muu hahmo. Siis tässä nyt tämmöinen pieni asia minkä voit pistää korvan taakse, koska sie kuitenkin kykenet käsittelemään upeasti hahmoja, älä missään nimessä anna sen mahtavan kykysi kadota!

Ja sitten hampuraiselle vielä pohja, kutonen on lempparini. Se muistutti miulle täysin miks oon itte nauttinu raapaleistäsi niin paljon. Kutonen yksinkertaisesti toimii .

Ei miulla muuta.
Great ninjas are not killed with kunais.

"If they are best friends - they are lovers.
If they hate each other - they are lover.
If they've never met - they are lovers."
- Fangirl motto

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
« Vastaus #12 : 26.01.2015 15:22:32 »
hamsu: Kiitos! Okei, lasketaan se etiäiseksi.
Lainaus
Pyörällä vuorta alas? hiihtokisojen aikana? sie näit tämän suuntasta oikiasti? Hullua, mutta voisi toimiakin jos renkaiden tilalle laittais sukset. Päättäväisyyttä oli mukavasti Hollannilla, voisin haluta lukea miten tuossa sitten kävi/käy laskun kanssa.
Joo. Joo. Joo, näin! Katotaan, jos mie keksin jotain hauskaa siitä alastulosta niin sitten voin kirjoittaa sen :D

Sipi: ....Oooooh! Sinä kommentoit! Ihan oikiasti kommentoit! Mie luulin et sie oot miut hyljännyt... Kiitos~!
Lainaus
Alkaaks siun hahmoilta kadota luonne?
Joo, olin itekin huomaavanani samaa. En oo vielä keksinyt syytä siihen, mutta yritän selvittää.

Mu ei ollut tarkoitus laittaa tänään mitään, mutta sitten innostuin.

14.
Nimi: Mikä on vikana TV:ssä?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Preussi

Saksalla ei yleensä ollut aikaa katsoa televisiota. Joko hän teki töitä, yritti estää veljeään tekemästä mitään typerää tai Italia piti hänelle seuraa, joten lukuun ottamatta satunnaista rikossarjan jaksoa silloin tällöin iltasella, hän ei juurikaan katsonut televisiota.
Nyt hänellä kuitenkin sattui olemaan harvinaisen hiljainen ilta. Työt olivat kaikki tehty, keittiö oli siistimpi kuin koskaan, Italia vietti perheiltaa veljensä kanssa ja Preussi oli ollut jo hetken epäilyttävän hiljaa kellarikerroksessa. Keksimättä mitään muutakaan tekemistä, saksalainen oli istunut alas sohvalle ja alkanut selailla kanavia.

”Keskipäivän ohjelmat ovat todella erikoisia”, hän mutisi tuijottaessaan television ruutua otsa kevyesti rypyssä. Mitä enemmän hän näki, sitä vähemmän hän alkoi uskoa että kyseessä oli tosiaankin saksalainen kanava.

”Bruder!” hän huusi hetken päästä kutsuen veljensä paikalle. Preussi saapuikin yllättävän kiltisti olohuoneeseen, kunhan oli ensin hetken kolistellut ja juossut sitten portaat ylös.

”Was?” hän kysyi ja vilkaisi sitten televisiota, ”oho West, onko sinusta tulossa sohvaperuna?”

”Ei”, Saksa vastasi täysin totisena, ”bruder, mitä sinä olet tehnyt televisiolle?” Preussi katsoi häntä pitkään epäilevästi ja vilkaisi sitten laitetta, joka näytti hänen mielestään toimivan täysin niin kuin sen pitkin toimia. Ainakin se näytti liikkuvaa kuvaa ja äänetkin tuntuivat uskottavilta.

”En mitään?” hän vastasi, vaikka se kuulosti enemmän kysymykseltä kuin vastaukselta.

”Miksi nämä ohjelmat ovat sitten täysin epäuskottavia?” Saksa kysyi ja Preussi oli hetken täysin hiljaa ennen kuin virnisti.

”Ei mahtavaa, West”, hän sanoi, ”et voi syyttää minua omista ongelmistasi!”

”Sinä et siis todellakaan tehnyt mitään?”

”En”, Preussi vastasi suoraan, ”mutta… Sinun ei ehkä kannata katsoa Deutschland sucht des superstarsia.” Saksa katsoi häntä totisena.

”Mitä sinä teit?” hän kysyi, vaikka ei ollut aivan varma halusiko edes tietää.

”No, minulla, Fraalla ja Toniolla oli tylsää ja muutenkin epämahtava päivä, joten me menimme karsintoihin ja pääsimme telkkariin!”

”Bruder…”

”Mitä? Me sentään osasimme laulaa mahtavasti toisin kuin kukaan muu niistä ajantuhlaajista”, preussilainen totesi ylpeällä äänellä ja perääntyi samalla takaisin kohti kellariaan, ”ja me pääsimme semifinaaliin asti!” Viimeiset sanat Preussi huusi portaista ennen kuin löi oven kiinni ja katosi takaisin omiin oloihinsa. Saksa pudisti hiljaa päätään ja katsoi television epäuskottavaa ohjelmaa vielä muutaman sekunnin ennen kuin totesi, että oikeastaan olisi paljon parempi idea vain mennä ulos tai tehdä ihan mitä tahansa muuta.

A/N: Tämä syntyi siitä, että minun mielestäni Saksan kanavat ovat välillä erittäin... epäsaksamaisia. Ihan hirveesti draamaa, tositeeveetä, teenäistä yritystä... Saksan idols, Deutschland sucht des superstar on ihan oikeasti show jossa etsitään kaikkea muuta paitsi laulajaa. Yleensä finalistit ei ees osaa laulaa, mut niillä on joku surkea tarina / menneisyys jota sitten paapotaan koko ohjelma.
On siellä kyl sitten ihan järkevääkin ohjelmaa. kuten rikossarjat!


15.
Nimi: ORF
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi ja Itävalta

”Ösi! Ösi!” Preussi huusi tietäen että itävaltalaine oli jossain päin taloa ja vastaisi kyllä kunhan ärsyyntyisi tarpeeksi, ”Ösi, Ösi, Ösi…”

”Mitä sinä haluat?” Itävalta kysyi kyllästyneellä ja hieman ärtyneellä äänellä, ”minä olin lepäämässä.”

”No anteeksi, jos pilasin kauneusunesi”, preussilainen sanoi eikä edes yrittänyt näyttää pahoittelevalta vaan vain heilautti kaukosäädintä jonnekin television suuntaan, ”mistä tuo on lyhenne?”

”Mitä sinä edes tarkoitat?” Itävalta kysyi luoden vain nopean vilkaisun television uutisia kohti.

”ORF. Mitä se tarkoittaa?”

”Österreichischer Rundfunk”, Itävalta vastasi suoraan, ”etkö sinä tosiaankaan tiennyt edes sitä?”

”Eikö sen sitten pitäisi olla ÖRF?” Preussi kysyi ja virnisti nähdessään kuinka itävaltalainen teki kaikkensa pitääkseen tyynen etäisen ilmeensä samalla kun yritti keksiä jotain vastaukseksi.

”Minä en halua puhua sinulle”, hän lopulta tokaisi ja poistui paikalta äkäisin askelin samalla kun Preussi nauroi sohvalla.

A/N: Koska minulla on epäilykseni siitä miksi se on ORF eikä ÖRF...

Tää seuraava on nyt sit Sipille, ole hyvä!

16.
Nimi: Amato, a matto
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Espanja, Italia, Romano

”Kuule Feli”, Espanja sanoi oudon apealla sävyllä, ”minä olen miettinyt yhtä juttua.” Italialainen heilutteli jalkojaan matalan muurin reunan yli ja hymyili hilpeästi jollekin asialla. Espanjan sanojen jälkeen hän kuitenkin pysähtyi hetkeksi ja katsoi valtiota miettien.

”Oi, minäkin ajattelen paljon asioita!” hän lopulta ilmoitti, ”kuten pastaa, pizzaa, aurinkoisia päiviä, Saksaa… Oi, Saksaa ajattelen tosi paljon! Melkein yhtä paljon kuin pasta, ei kun, kyllä minä ajattelen Saksaa enemmän kuin pastaa. Ihan varmasti.”

”Minä en tarkoittanut sellaista ajattelemista” Espanja sanoi ja hymähti hieman italialaisen innokkuudelle, ”minä olen miettinyt Lovia.”

”Fratelloa?” Italia varmisti aivan kuin he olisivat tunteneet toisenkin Lovi nimisen miehen. Hän myös vilkaisi ympärilleen aivan kuin olettaisi toisen italialaisen ilmestyvän kuin tyhjästä, mutta Romano kuitenkin pysyi poissa näkyvistä.

”Sí”

”Ai”, italialainen sanoi, ”mitä fratellosta?”

”Minä olen vain hieman… Tuota… Ihmetellyt, mitä hän minusta ajattelee”, espanjalainen sanoi ja jostain syystä Italia henkäisi syvään.

”Etkö sinä rakasta fratelloa enää?” hän kysyi hätääntyneenä, ”voi ei! Miksi? Mitä tapahtui? Fratello ei varmasti kestä, jos sinä…”

”Ei, ei!” Espanja huudahti, ”tietenkin minä rakastan häntä. Minä rakastan häntä ikuisesti, mutta minä mietin että rakastaako hän minua.” Italia rauhoittui heti ja mietti hetken espanjalaisen sanoja.

”Sinä siis rakastat häntä, vaikka hän ei rakastaisi sinua?”

”Tietenkin”, Espanja vastasi varmalla sävyllä ja Italia hymyili leveästi.

”Oi, sittenhän kaikki on hyvin”, hän totesi iloisesti, ”oikein hyvin!” Espanja ei kuitenkaan ollut valmis pohdintojensa kanssa vaan huokaisi hieman nojatessaan kivimuuria vasten.

”Hän kutsuu minua välillä sanalla a matto”, mies totesi, ”minä tiedän, että se tarkoittaa hullua. Toisaalta hän on vain entistä suloisempi kiukkuisena, mutta joskus minä vain… No….” Espanja puhui pitkään, mutta Italia vain nyökkäili ja antoi espanjalaisen puhua niin paljon kuin halusi. Vasta, kun hän oli varma, ettei mies enää halunnut sanoa mitään, hän avasi suunsa.

”A matto vai?” hän totesi hieman miettivällä sävyllä, ”heh, fratello on aina niin hyvä piilottamaan oikeat tunteensa.”

”Mitä sinä tarkoitat?” Espanja kysyi.

”Katsos kun”, Italia aloitti selityksensä kepeällä sävyllä, ”a matto on hullu, mutta amato tarkoittaa rakastettua. Ne kuulostavat aikalailla samalta. Hassua, eikö?” Espanja oli pitkään hiljaa, mutta pian hänen hämmentynyt ilmeensä vaihtui maailman onnellisimman miehen ilmeeksi ja hänen hymynsä palasi takaisin hänen kasvoilleen.

”Hän siis rakastaa minua!” Espanja huudahti sen verran kovaa, että ohikulkijat vilkaisivat häntä kummeksuen, ”kiitos, Feli! Minun on nyt mentävä.”

”Sano fratellolle terveisiä!” italialainen huusi hänen peräänsä ja vilkutti.

*****

Buongiorno Italia gli spaghetti al dente…~

”Pronto?”

”Oliko sinun ihan pakko kertoa hänelle?”

”Fratello, hän oli niin surullinen! Olisit nähnyt hänen ilmeensä ja…”

”Minä en välitä siitä! Nyt hän ei jätä minua enää rauhaan.”

”Heh, sitähän sinä halusit?”

”…Idiootti.”


A/N: Tänään opin, että a matto tarkoittaa hullua (tai verbinä, tehdä jotain hullua/olla hullu) ja amato rakastettua. Ja nämä kaksi kuulostavat hämäävän samalta. Sen lisäksi a matto on ilmeisesti varsin suosittu termi Roomassa... (mutta tästä en ole varma, koska englanti petti siinä vaiheessa selitystä.) Kuitenkin, eikö se olisi niin suloista, että Roma "piilottaa" kiintymyksensä käyttämällä noin hämääviä sanoja?

Sieppeli

  • Val(v)hekakkua
  • ***
  • Viestejä: 185
  • "Pretend to be a piano"
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
« Vastaus #13 : 26.01.2015 16:42:46 »
Minulle? Oih, minulle! Tietenkin sinä sait kaikkea kivaa aikaan asioista joista pääsimme puhumaan eilen, tietenkin sait. Tunnen sinut liian hyvin, amore mia.

Roman täytyy tykätä Espanjasta todella paljon, kun käyttää moisia sanoja. Varsinkin, kun a on sana itsessään. En jaksa nousta ja etsiä italiankirjoja, joten pieni keltainen sanakirjani saa opettaa sinulle kivoja asioita: "a (prep) (+määräinen artikkeli, al, allo, all', alla, ai, agli, alle), paikka, suunta, aika, etäisyys, tapa, kenelle. Eli kun Google kääntäjä sanoo että "a matto" on "to fool", niin siinä ollaan aika lähellä. Mutta pyhä ihmeellinen kääntäjä näyttää hyväksyvän myös "a fool", joten ehkä, ehkä?
Mutta, mutta, eiköhän se ole meille kaikille selvää, että Roma haluaa "to fool" Espanjan kanssa.

Lainaus
Kuitenkin, eikö se olisi niin suloista, että Roma "piilottaa" kiintymyksensä käyttämällä noin hämääviä sanoja?
Olisi.
Ps, Roma oli ihana. Taas. Minkäs sille voi kun Roma on ihana?
Lainaus
”A matto vai?” hän totesi hieman miettivällä sävyllä, ”heh, fratello on aina niin hyvä piilottamaan oikeat tunteensa.”
Ja Espanja niitä lukemaan. Mikä kaksikko...
Great ninjas are not killed with kunais.

"If they are best friends - they are lovers.
If they hate each other - they are lover.
If they've never met - they are lovers."
- Fangirl motto

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 363
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
« Vastaus #14 : 26.01.2015 22:23:28 »
14. Kolmikollahan on varmasti ollut kunnon nyyhkytarinat joilla päässä jatkoon ;) Mutta eikö olisi ollut mielenkiintoisampaa, saksallekin antaa totuuden tulla ilmi tv:stä. Päivällä harvoin mistään mitään järkevää ohjelmaa tulee, pätenee myös saksassa.

15. Njoo mullakin heräsi epäilykset siitä miksi se on ORF, vaikka kaiken järjen mukaan sen kuuluisi olla ÖRF.. huutonaurua*  Peussi muistuttaa jotenkin Tanskaa ja toisinpäin, molemmilla omat lapselliset ja vakavatkin(?) puolensa. varsinaisia ilopillereitä.

16. Onhan se tapa tuokin piilottaa tunteensa, jos toinen ei osaa tulkita kunnolla. Ja ehdottomasti se olisi suloista.  Italia jotenkin tuli olo et se on koko ajan äänessä ja yhtäkkiä se hiljeni miettimään ja tuumimaan espanjan sanastoprobleemaa, sillai hymyillen kieron söpösti :)   



    hamsu

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
« Vastaus #15 : 29.01.2015 22:02:27 »
Kiitos kummallekin~

Sipi: Heh, mä tiesin että mä otan suuren riskin, kun alan kirjottaa italiankielestä... :D Ja Roma on ihana.

hamsu: Joku päivä mä vielä kysyn joltain miksi se on ORF, mutta ÖBB (junayhtiö) on silti ÖBB...

Pari uutta ja sitten seuraa luultavasti taas pieni tauko (jos en huomenna innostu kirjoittamaan mitään) koska mie vaihdan maata (taas) ja netin saaminen on vielä kysymysmerkki.

17.
Nimi: Paha mies tulee ja vie sinut Espanjaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti, Espanja + mikrovaltiot.

Mikrovaltioilla oli silloin tällöin paha tapa yrittää livahtaa mukaan oikeiden valtioiden kokouksiin ja muutaman ikävän vahingon jälkeen kaikki aikuiset valtiot tai ainakin ne, jotka näyttivät aikuisilta, päätyivät äärimmäiseen ratkaisuun.

He palkkasivat lapsenvahdin.

Tai olisivat palkanneet, jos budjetti olisi riittänyt. Mutta se ei riittänyt eikä kukaan halunnut joutua selittämään pomolleen, miksi tarkalleen he tarvitsivat ylimääräistä rahaa lastenvahtiin tai edes au-pairiin, joten he päätyivät toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon. He jakoivat vahtivuorot keskenään.

Jälkikäteen ajateltuna se ei ollut ollut aivan niin hyvä idea.

”No niin, penikat”, Hollanti totesi hieman tylsistyneellä äänellä ja kiroten mielessään huonoa tuuriaan sekä joutumistaan tähän tehtävään, ”teille pitää siis kertoa joku tarina, vai?”

”Tai voisit myös päästää meidät pois täältä”, Wy ehdotti.

”Minä haluan olla jossain muualla”, Ladonia mutisi hieman äkeissään siitä, että oli myös päätynyt samaan paikkaan muiden nuorten valtioiden kanssa. Hollanti ei kuitenkaan heltynyt vaan murahti vain jotain siihen suuntaan, että hänkin halusi pois mutta aina ei saanut mitä halusi joten lasten oli syytä kärsiä nyt kiltisti hänen kanssaan.

”Jos te ette osaa kertoa, millaisen tarinan haluatte, minä päätän sen”, Hollanti kuitenkin sanoi ääneen ja odotti muutaman pitkältä tuntuvan sekunnin lasten vastausta.

”Päätä sinä!” Sealand lopulta huudahti ja Hollanti teki juuri niin.

”Selvä”, hän sanoi, ”minäpä kerron teille tarinan siitä, mitä tapahtuu lapsille, jotka käyttäytyvät huonosti…”

*****

”Wou, se oli aika hurja tarina!” Sealand totesi jälkeenpäin, kun kokous oli päättynyt ja Hollanti vapautettu tehtävästään.

”Jeah”, Ladonia myönsi ollen harvinaisesti samaa mieltä muiden kanssa, ”en olisi koskaan uskonut, että hän…”

”Oi, lapsia!” lämmin miesääni huudahti iloisesti, ”hola! Miten voitte?” Espanjalainen hymyili, mutta lapsivaltiot näyttivät kauhistuneilta.

”Se… Se on hän!” Sealand huusi osoittaen espanjalaista.

”Juoskaa!” Wy sanoi noudattaen heti omaa neuvoaan. Pian jokainen heistä oli hävinnyt paikalta ja jäljellä oli vain hyvin hämmentynyt Espanja.

”Mitä… Mitä minä tein?” espanjalainen kysyi ihmetellen ja haroi hiuksiaan, ”miksi he juoksivat pois?”

”Viisaita kakaroita”, Romano totesi kävellessään Espanjan ohitse, ”minun olisi pitänyt tehdä noin jo vuosisatoja sitten.” Espanja murjotti hetken, mutta seurasi sitten italialaista kun ei muutakaan keksinyt tai saanut vastauksia kysymyksiinsä.

Muutaman metrin päässä Hollanti hymähti itsekseen ja näytti hetken jopa joltain muulta kuin täysin kyllästyneeltä.


A/N: Hollantilaisten "joulupukki", Sinterklaas, saapu ilahduttamaan hollantilaislapsia Espanjasta aina joulukuun alussa. Kilttejä lapsia siis. Kaikki ilkeät lapset hän vie mukaan Espanjaan.
Eli hollantilaislapsia pelotellaan sillä, että he joutuvat Espanjaan jos eivät käyttäydy. Kukaan ei tosin ole vielä selittänyt mulle mitä tarkalleen lapsille Espanjassa tapahtuu.
Voiko näiden valtioiden suhde enää hassummaksi muuttua...?


18
Nimi: Pizzaburgeri
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Italia


Italia itki.

Tai ei aivan itkenyt, mutta se oli hyvin lähellä että hän ei puhjennut kyyneleisiin. Saksalle tilanne oli kuitenkin täysin käsittämätön eikä hän tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tehdä. Kaikki vuodet Italian seurassa eivät olleet koulineet häntä tähän eikä yksikään lukemattomista opaskirjoista ollut kertonut hänelle, mitä hänen pitäisi tehdä tämän kaltaisessa tilanteessa. Hänellä ei myöskään ollut kokemusta asiasta sillä hän itse oli periaatteessa Preussin kasvattama eikä preussilainen ollut koskaan ollut kovin hyvä lohduttamaan ketään. Oikeastaan Preussi olisi varmasti ollut aivan yhtä hämmentynyt kuin Saksa, jos olisi ollut paikalla nyt.

”Italia…”, saksalainen huokaisi ja yritti saada jonkinlaisen otteen hysteerisestä italialaisesta, ”kaikki on hyvin.”

”Eikä ole!” Italia huusi itkunsekaisella äänellä, ”Saksa, miten sinä saatoit? Minä luotin sinuun ja sitten sinä… teit… tämän…”

”Anteeksi”, Saksa vastasi, ”minä olen todella pahoillani. Voisitko rauhoittua nyt?”

”En halua rauhoittua”, Italia nyyhki, mutta puhui jo selvästi hiljaisemmalla äänellä. Saksa ei ollut varma, oliko se hyvä merkki vai ei.

”Rauhoittuminen on hyvä”, Saksa totesi, koska hänen mielestään se oli todella järkevä asia tässä tilanteessa.

”Mutta kun…” Italia sanoi ja pyyhkäisi sitten silmiään kädellään, ”kunhan fratello kuulee tästä, hän raivostuu!” Saksa kalpeni aavistuksen, koska hän ei epäillyt hetkeäkään etteikö toinen italialaisvaltio olisi enemmän kuin raivoissaan.

”Hm, mitä jos emme kertoisi hänelle tästä”, saksalainen totesi ja taputti sitten hieman kömpelösti italialaisen olkaan, ”tule nyt Feli, mennään keittiöön, niin saat näyttää minulle, miten hyvää pastaa teet. Eikö se kuulosta hyvältä idealta?” Italia epäröi hetken, mutta nyökkäsi sitten ja alkoi jopa hieman hymyillä. Hän todellakin rakasti sitä, kun Saksa antoi hänen käyttää keittiötään ja näyttää hänelle miten tehtiin oikeaa italialaista ruokaa.

”Ja me emme puhu tästä enää koskaan, sí?” hän kuitenkin varmisti ja Saksa nyökkäsi ymmärtäen täysin, mitä italialainen tarkoitti.

”Sinun ei tarvitse koskaan enää kuulla siitä”, hän lupasi, ”minä pidän huolen asiasta.” Sen kuullessaan Italia hymyili hänelle leveästi ja lähti kävelemään iloisin askelin keittiötä kohti.

”Tule, tule Saksa!” hän sanoi jälleen omalla pirteällä äänellään, ”aika tehdä pastaa!”

”Ja, Italia”, Saksa vastasi seuratessaan häntä ja onnitellen itseään siitä, että selvisi hengissä tästäkin koitoksesta. Aamulla hän soittaisi heti ensimmäisenä pizzaburgerien valmistajalle ja neuvoisi heitä pysymään poissa Italian markkinoilta.   


A/N: Mie näin telkkarissa mainoksen pizzaburgerista (joka on juuri sitä, mitä nimi sanoo) ja mietin itsekseni mitähän Italia tuosta tuumaisi. Pieni googlailu paljasti, että näitä pizzaburgereita tekevä firma on saksalainen ja siinähän se raapale syntyi kuin itsestään!

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax18 S
« Vastaus #16 : 03.02.2015 17:17:11 »
Ei mitään mielipidettä? Sitten ei varmaan haittaa, jos saatte lisää raapaleita pyöristä ja Hollannista...

19.
Nimi: Energiaa hyötyliikunnasta
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: BeNeLux

”Mikä tämä on ja miksi sen pitäisi kiinnostaa minua?” Hollanti kysyi ja tarkasteli epäillen laitetta edessään. Se näytti pyörältä tai ainakin siinä oli pyörät ja satula, mutta se ei kuitenkaan näyttänyt siltä että sillä pääsisi yhtään mihinkään. Pyörät oli nostettu ylös maasta jonkinlaisen telineen avulla ja niiden ympärillä oli vaikka millaista johtoa ja liitintä. Pyörän näköisen laitteen edessä oli myös painavan näköinen laatikko, joka ei tosiaankaan viitannut siihen että se laitos liikkuisi paikaltaan yhtään mihinkään. Jostain syystä hollantilaisen sisarukset olivat kuitenkin erittäin innostuneina esitelleet sen hänelle.

”Se on generaattori”, Belgia selitti hymyillen ja Luxembourg nyökkäili vieressä.

”Sillä voi tuottaa sähköä”, nuorin valtioista totesi, mutta Hollanti ei näyttänyt kovin innostuneelta.

”Ihan turha”, hän mutisi ja kääntyi lähteäkseen pois paikalta. Hän oli päätellyt jo sen verran, että ilmeisesti sähkön tuottamiseen sisältyi se, että jonkun olisi poljettava laitteella todella kovaa ja pitkään.

”Ajattele sitä rahan säästöä”, Luxembourg sanoi, ”sähkö on yleensä niin kallista, mutta tällä se on oikeastaan täysin ilmaista!”

”Ja sinä pyöräilet koko ajan muutenkin, joten sama pistää sekin vaiva hyötykäyttöön”, belgialainen totesi ja Hollanti pysähtyi hetkeksi. Hänen sisarensa melkein näkivät hänen kasvoillaan kuinka hän laski mielessään säästyvän rahan määrää ja pohti asiaan liittyviä riskejä.

”Hyvä on. Minä kokeilen”, hän lopulta sanoi nopeasti ennen kuin käveli pois. Hänen mentyä Belgia ja Luxembourg jakoivat voitonriemuisen katseen.

”Suunnitelman eka osa onnistui”, belgialainen totesi tyytyväisenä ja hänen veljensä nyökkäsi.

”Nyt meidän täytyy vain keksiä, miten saamme hänet tuottamaan sähköä meille”, hän mutisi mietteliäänä.


A/N: Tämä juontaa juurensa siihen kun törmäsin huutokaupassa sellaiseen ikivanhaan pyörä-generaattoriin ja hihittelin sille aikani itsekseen kunnes se huutokaupan vartija katsoi tosi pahasti ja mun oli pakko jatkaa matkaa koska mulla ei ollut mukana 600 euroa sen härvelin ostamiseen.


20.
Nimi: Hevonen vai polkupyörä?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Belgia

Hollanti seisoi vaikean kysymyksen edessä. Toisessa kädessään hän piteli ratsuhevosen ohjaksia, mutta hänen miettivä katseensa oli suunnattu edessä seisovaan uuteen keksintöön. Hän oli kokeillut sitä jo ja todennut sen hyvin nopeaksi tavaksi päästä paikasta toiseen. Se oli kuitenkin toisiaan myös vaikea hallita ja se saattaisi ihan hyvin aiheuttaa onnettomuuden, joka tappaisi hänet.

Hän vilkaisi hevostaan. Oikeastaan sekin oli aivan yhtä hankala hallittava välillä ja lisäksi sillä oli oma tahto, joka ei aina ollut samaa mieltä ratsastajan kanssa. Vaarallinenkin se oli, mutta toisaalta Hollanti oli jo tottunut ja ratsastanut hevosella vuosisatoja.

Niin, ja hänhän ei edes voinut kuolla. Hän oli valtio.

Vielä hetken mietinnän jälkeen hän nyökkäsi vakavana tehden päätöksensä. Ilme täysin totisena hän kääntyi mustan hevosen puoleen ja taputti sen turpaa ennen kuin sujautti suitset pois sen päästä.

”Olen pahoillani, mutta sinut on erottu tehtävistä”, hän sanoi virallisella sävyllä, ”sinä syöt enemmän kuin tuo polkupyörä, joten olet kalliimpi.” Hevonen ei näyttänyt olevan yhtään pahoillaan. Se vain laski päänsä alas ja alkoi mutustella vihreää nurmikkoa jalkojensa juuressa.

”Juuri tuota tarkoitin”, hollantilainen mutisi, ”olen iloinen, että voimme erota väleissä…”

”Ei se noin mennyt”, Hollanti murahti keskeyttäen sisarensa tarinankerrontatuokion. Belgialainen vilkaisi häntä nopeasti ja tuhahti.

”Se meni juuri noin”, hän väitti vastaan ja häntä kuunnelleet muut valtiot vain kohauttivat harteitaan, koska he eivät tienneet oliko tarina tosi vai ei. He vain kuuntelivat.

”Ei mennyt”, Hollanti totesi.

”Mikä sinusta sitten oli muka eri tavalla?” Belgia kysyi hieman haastavalla sävyllä ja Hollanti oli hetken hiljaa ennen kuin vastasi.

”Sinä saat minut kuulostamaan hirviöltä”, hän lopulta totesi, ”mutta oikeasti minä en vain jättänyt sitä hevosta vaan etsin sille hyvän eläkekodin.”

”Sinä toit sen minun talliini kysymättä lupaa”, belgialainen muistutti ja Hollanti nyökkäsi.

”Se tarvitsi kodin”, hän mutisi ja Belgia mulkoili häntä hetken ennen kuin päätti antaa asian olla ja kääntyi muiden valtioiden puoleen.

”Siis, se oli tarina siitä kuinka Hollanti vaihtoi hevosen pyörään…”


21.
Nimi: Karkit pitävät sinut terveenä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi, Saksa, Itävalta ja Unkari

”Minun kurkkuuni sattuu”, Preussi valitti puoliksi siksi, että hänen kurkkunsa oli oikeasti kipeä ja puoliksi siksi että Saksa oli käskenyt hänen olla kiltisti ja hiljaa, joten hän ei todellakaan aikonut olla kiltisti ja hiljaa.

”Ja sen pitäisi vaikuttaa minuun millä tapaa?” Saksa kysyi hivenen kyllästyneellä äänellä ja tuskin vilkaisten veljeään. Heillä oli saksalaismaiden epävirallinen kokousmenossa eikä Saksalla ollut aikaa keskittyä preussilaisen ongelmiin. Heidän kahden lisäksi paikalla olivat tietenkin Sveitsi, Liechtenstein, Itävalta ja Unkari. Joskus Hollanti ja Tanska osallistuivat myös, mutta kumpikin vastahakoisesti ja nuristen siitä, että heidät laskettiin muiden joukkoon. Unkarin ei oikeasti pitänyt edes olla paikalla sillä hän ei ollut enää osa Itävaltaa, mutta kukaan ei muistanut tai tohtinut käskeä häntä enää poistumaan eikä Unkari itse näyttänyt olevan pahoillaan osallistumisen vuoksi. Oikeastaan hän oli välillä kaikkein innokkain koko joukosta, saapui paikalle aina etuajoissa ja auttoi Sveitsiä pitämään Liechtensteinin kaukana niistä, jotka sveitsiläinen laski ”Epäilyttävien henkilöiden” – listalle. Sillä listalla oli yli puoli maailmaa.

”Eivätkö äidilliset vaistosi herää mahtavan minun kärsimyksen edessä, West?” Preussi kysyi.

”Minä en ole nainen, bruder”, Saksa vastasi nopeasti.

”Oletko aivan varma?”

”Miksi sinun täytyy aina kyseenalaistaa kaikkien muiden sukupuoli-identiteetit?” Saksa kysyi ja jatkoi sitten nopeasti, ”ja ennen kuin vastaat. Minä olen aivan varma siitä, että olen mies. Ole nyt hiljaa.” Veljesten kinastellessa hetken, Unkari loi sillä välin pitkän ja merkitsevän katseen kohti Itävaltaa, joka hetken epäröinnin jälkeen vastasi katseeseen.

”Minä en halua sekaantua tuohon”, itävaltalainen totesi arvaten, että nainen halusi häneltä kuitenkin jotain siihen liittyvää. Hänen sanoillaan ei kuitenkaan ollut Unkariin minkäänlaista vaikutusta.

”Anna hänelle jotain”, hän pyysi, ”jotta hän viimein hiljenee ja pääsemme jatkamaan. Minulla Japanin kanssa tärkeä… valokuvaukseen liittyvä kokous iltapäivällä enkä halua olla myöhässä siitä.” Itävalta epäröi vielä hetken, mutta luovutti sitten huokaisten samalla hiljaa.

”Hyvä on”, hän totesi, ”mutta hän saa vain yhden!” Sen sanottuaan hän kaivoi taskustaan pienen karkin ja koruttomasti heitti sen pöydälle. Preussi yllättyi eleestä niin paljon, että vaikeni kesken selityksensä siitä, miksi tarkalleen oli päivänselvää että Italia oli se joka oli hänen ja Saksan suhteessa oikeasti se mies.

”Mikä tämä muka on?” hän kysyi ja katsoi karkkia epäilevästi.

”Se auttaa kurkkukipuun”, Itävalta sanoi lyhyesti, kun preussilainen poimi karkin sormiinsa ja tarkasteli sitä tarkkaan.

”Syö se”, Saksa käski jo kyllästyneenä siihen kaikkeen valitukseen ja kokouksen polkemiseen paikoillaan, ”ja ole hiljaa jo. Minä saan kohta päänsäryn.” Mitään sanomatta Itävalta nakkasi toisen karkin hänelle.

”Se auttaa päänsärkyyn”, hän kuitenkin selitti lyhyesti, kun saksalainen oli hetken katsonut häntä kysyvästi.

”Aha, kiitos”, Saksa mutisi ja mietti sitten hetken ennen kuin jatkoi, ”onko sinulla mitään sellaista, mikä parantaisi egoistisen luonteen?”

”Ikävä kyllä sen suhteen tuotekehittely ei ole edennyt toivotulla tavalla”, Itävalta vastasi epäröimättä hetkeäkään.

”Harmillista”, Saksa sanoi ja vilkaisi sitten veljeään, joka nyt pyöritteli karkkia suussaan ja ilmiselvästi yritti päättää oliko kyseessä mahtava vai epämahtava asia, ”no, jos koskaan tarvitset koekaniinia…”


A/N: Itävaltalaiset rakastavat kaikkea makeaa ja varsinkin kakkuja! Mutta se mikä on hauskaa, on se että niillä on tosiaan karkkeja jokaisen vaivan parantamiseen. Yleensä nämä karkit on sellaisia, joihin on käytetty erilaisia yrttejä, ne maistuvat hassulta ja paketti mainostaa niiden olevan ihan oikeita ja aitoja itävaltalaisia mitälie. Mie en ole koskaan oikeastaan ajatellut tätä asiaa sen enempää, mutta sitten kuulin ja näin ohimennen kun eräs itävaltalainen tuttu ihan tosissaan kiikutti toiselle pussin karkkeja, kun tämä oli valittanut tuntevansa olonsa hieman kipeäksi. Ja sitten kaikki olivat kauhistuneita, kun lopputuloksena ne karkit eivät ihan riittäneet parantumiseen.

Preussin ja Saksan väittely saksalaisen naiseudesta oli plussaa, koska telkkarista tuli jotain todella typerää ja outoa samalla kun kirjoitin ja kanava oli tietenkin RTL (se kaikkein sekopäisin kaikista saksalaisista kanavista)

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax21 S
« Vastaus #17 : 06.02.2015 23:28:18 »
22.
Nimi: Putinoff
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Venäjä, Puola + muita

”Joku täällä”, venäläinen mies sanoi rauhallisella, mutta silti hitusen pelottavalla äänellä, ”yrittää selvästi kertoa minulle jotain.” Hän hymyili, mutta se hymy ei ollut sitä tyyppiä joka sai kaikki muutkin hymyilemään. Oikeastaan kaikki tuntuivat mieluummin katsovan jonnekin aivan muualla. Latvia painoi katseensa pöytää kohden, Viro teeskenteli löytäneensä tietokoneeltaan jotain todella mielenkiintoista ja Liettua keskittyi ihastelemaan vastapäisen seinän taulua. Ainoa, joka vastasi Venäjän katseeseen, oli Puola. Hän istui tuolillaan toinen jalka nostettuna toisen alle ja toinen käsi leväten käsinojalla. Toisessa kädessään hän piti lasipulloa eikä edes yrittänyt peitellä, mitä pullon sisältämä neste oli.

”Lenkija…”, Liettua kuiskasi hieman hermostuneena siitä, että venäläisen ja puolalaisen hiljainen tuijotuskilpa ei näyttänyt loppuvan.

”Ei nyt, Liet”, Puola kuiskasi takaisin kääntämättä katsettaan, ”minulla on niinku tosi tärkeä juttu menossa.”


A/N: Lenkija = Puola liettuaksi
Putinoff on vodka-merkki. Itseasiassa se on Lidl:n tuotemerkki, mutta Suomen lainsäädännön vuoksi meillä ei sitä Lidlissä nähdä. Täällä Slovakiassa kuitenkin saa alkoholia myydä ruokakaupoissa ihan miten vaan lystää ja tänään kauppareissulla bongasin sitten Putinoffin. (ei, en ollut itse ostamassa mitään... kämppikseni oli. Hän on Puolasta). Vodka on puolalaisten keksintö ja muutenkin jotenkin oli sellainen Puola-fiilis, joten kirjotin hänet tuohon.
Muutoin yritän pysyä kaukana kaikesta poliittisesta.


23.
Nimi: Kuinka monta tarvitaan vaihtamaan lamppu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Italia

”Saksa! Saksa!” Italia huusi ja heilutti käsiään varmistaakseen, että saksalainen varmasti huomasi että se oli juuri hän joka kutsui miestä. Ei sillä, että Saksan olisi muutenkaan ollut vaikea huomata, kun joku juoksi huutaen kohti.

”Italia, rauhoitu hieman”, Saksa pyysi ja italialainen totteli sen verran, että lopetti käsiensä huitomisen hetkeksi, jotta saisi tasattua hengityksensä juoksemisen jälkeen.

”Kuinka monta saksalaista tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?” hän sitten kysyi välittömästi kun oli hieman palautunut. Saksa vilkaisi häntä, mutta ei näyttänyt edes kovin yllättyneeltä. Jollakin tavalla hän oli jo tottunut.

”Yksi”, hän vastasi totuudenmukaisesti.

”Yksi ja…?” Italia kysyi ja odotti jatkoa, mutta sitä hän ei saanut.

”Vain yksi”, Saksa totesi, ”lampun vaihtaminen ei ole kovin monimutkainen tehtävä suoritettavaksi.”

”Mutta kun tämän pitäisi olla vitsi”, italialainen valitti ja huokaisi hieman.

”Minä en vitsaile, minä olen tehokas”, Saksa totesi.


A/N: Mä oon ennenkin kirjottanut lampunvaihtamisvitseistä, mutta ne on niin hauskoja!


24.
Nimi: Kenestä me vitsailemme?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Hah, kaikki ruotsalaisvitsit ovat täyttä totta!” Tanska julisti ja virnisti ruotsalaiselle valtiolle, ”ei voi olla pelkkää sattumaa että me kaikki kolme vitsailemme samoista asioista.” Hän viittasi jonnekin Norjan ja Suomen suuntaan, mutta kyseiset valtiot eivät näyttäneet juurikaan kuuntelevan häntä. Norja teeskenteli, ettei kuulunut ryhmään ollenkaan ja Suomi hymähteli itsekseen ilmeisesti miettien jotain vitsiä joka oli hänestä tosi hyvä, mutta jota hän ei viitsinyt sanoa ääneen, koska he olivat kiusanneet Ruotsia jo aika paljon yhdelle illalle.

Kaikki oli alkanut siitä, kun Tanska oli kesken pohjoismaiden yhteisen illanvieton päättänyt kertoa omalla maallaan kuuluisan vitsin, jossa epäonninen ruotsalainen oli kohteena. Pian oli paljastunut, että myös Norjalla ja Suomella oli samanlaisia vitsejä Ruotsista.

”Entä sitten?” Ruotsi kysyi eikä kuulostanut juurikaan harmistuneelta. Hän oli jo tottunut siihen, että muut tekivät pilaa hänestä ja sitä paitsi hänen ajatusmaailmassaan oli kunnia olla se, joka sai Suomen nauramaan. Oli syy sitten mikä tahansa.

”Se tarkoittaa sitä, että me kaikki pidämme sinua tyhmänä”, Tanska totesi.

”Hm.”

”Suutu nyt. Haluan tapella.”

Norja vilkaisi kahta vanhinta valtiota ja tuhahti itsekseen. Vaikka asia ei oikeasti hänelle kuulunut eikä hän ollut kiinnostunut siitä mitä muut valtiot tekivät, hän tiesi että hänen pitäisi ehkä estää alkava tappelu. Hän oli sentään juuri löytänyt täydellisen rennon asennon sohvalta ja hänellä oli mukavan lämmin olo viltin alla eikä hän jaksanut nousta nakkaamaan tanskalaista pihalle.

”Hei, lillebror”, hän sanoi sen sijaan ja katsoi Islantia, joka istui nojatuolissa.

”Mitä?” hopeahiuksinen valtio kysyi hieman unisella äänellä.

”Kerro se vitsi”, norjalainen pyysi ja islantilainen katsoi häntä hetken ennen kuin vastasi.

”Mikä vitsi?” hän lopulta kysyi, ”ja miksi minun täytyy sekaantua tähän?”

”Se hyvä”, Norja vastasi tyynesti, ”ja sinä ymmärrät syyn kyllä.” Islanti mietti hetken ja hänen katseensa siirtyi Tanskaan, joka silti yritti saada ruotsalaista suuttumaan. Sitten hän nyökkäsi ymmärryksen merkiksi ja nousi istumaan hieman parempaan asentoon.

”Hei”, hän sanoi kuuluvalla ja teeskennellyn iloisella äänellä, ”minä olen tanskalainen.” Hänen äänensä oli tarpeeksi kova, että Tanska hiljeni, mutta vielä suuremman vaikutuksen valtiojoukkoon teki se mitä tapahtui seuraavaksi.

Norja nauroi.

Hänen naurunsa oli oikeastaan tuskin kuuluva hymähdys, mutta täysin tunnistettavissa silti jos tiesi mitä etsi. Islanti otti kyllästyneen ilmeensä takaisin kasvoilleen ja piiloutui sohvatyynyjen alle, mutta norjalainen näytti hetken todella huvittuneelta.

”Hei, Nor, miksi sinä naurat?” Tanska kysyi selvästi hämmentyneenä ja vielä enemmän hän hämmentyi kun myös Suomi naurahti ja Ruotsin ilmeessä viivähti samoin huvittuneisuus.

”Se oli aika hyvä vitsi, Is”, suomalainen kehaisi, mutta Tanska näytti vain entistä kummastuneemmalta.

”Vitsi? Mikä vitsi?” hän kysyi, ”Is vain väitti itseään tanskalaiseksi. Ei se ole mikään vitsi…” Norja naurahti toisen kerran ja pudisti päätään aivan kuin kyseessä olisi ollut maailman paras juttu. Tanska näytti vielä hetken eksyneeltä, mutta sitten hän päätti että asia ei ollut ehkä aivan niin tärkeä ja hän virnisti katsoessaan norjalaista.


A/N: Ilmeisesti meidän lisäksi myös tanskalaiset ja norjalaiset vitsailevat ruotsalaisten kustannuksella (jotka vitsailevat norjalaisista). Islantilaiset taas vitsailevat tanskalaisista, mutta ilmeisesti heillä on hieman poikkeava huumorintaju... Esimerkkivitsinä sanottiin vain "hi, I'm danish!" Minusta tämä oli jotenkin todella huvittavaa, mutta kukaan muu ei tuntunut ymmärtävän sitä...(Tässä vielä kiva linkki: http://europeisnotdead.com/disco/expressions-of-europe/european-jokes/)


Bonus-raapale:Slovakia ja Tšekki
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: OC-Slovakia ja OC-Tsekki

”…Ja sitten me teemme näin”, slovakialainen sanoi innostuneena ja yritti selittää ideaansa tšekkiläiselle, joka lähinnä seurasi häntä ja katsoi mitä hän teki.

”Oletko aivan varma tästä?” hän kuitenkin kysyi, kun kaikki oli selitetty loppuun asti. Slovakia katsoi häntä ja tuhahti sillä hän oli tietenkin täysin varma siitä mitä oli tekemässä.

”Totta kai olen”, hän ilmoitti, ”tuletko sinä nyt vai et?”

”Kyllä, kyllä, Suur-Määri”, Tšekki vastasi nopeasti ja slovakialainen pysähtyi yhtäkkiä.

”Tšekki”, Slovakia sanoi merkitsevästi ja katsoi valtiota, joka ei ymmärtänyt miksi slovakialainen oli pysähtynyt ja katsoi häntä sillä tietyllä tavalla. Häneltä kului oikeastaan kokonaiset pari minuuttia ymmärtämiseen.

”Kutsuinko minä sinua taas…?” hän kysyi ja Slovakia nyökkäsi.

”Minä olen Slovakia nykyään”, hän muistutti, ”ihan oikeasti, Tšekki, siitä on jo yli tuhat vuotta, kun Suur-Määri kaatui.”

”Niin, mutta…”

”Ja Määri on nykyään osa sinua.”

”Silti…”
 

A/N: Koska minä niin toivon, että Slovakia ja Tsekki olisivat virallisia hahmoja. Mulla on niin paljon ideoita heistä....
Slovakia oli ennen Suur-Määri ( ja montaa muuta asiaa. Slovakia, jos mikä, on ollut osa vaikka mitä ja vaihtanut nimeä useaan otteeseen), mutta nykyään Määri on osa Tsekkiä. Ja minä olen ihan varma, että näillä kahdella olisi hyvä suhde toisiinsa. Joo, olihan Tsekkoslovakia aika karua ja Prahan kevät ja kaikki, mutta mie oon nyt oppinut että oikeastaan tsekit ja slovakit eivät olleet toisiaan vastaan vaan kommunismia vastaan. Oikeastaan Tsekkoslovakia oli sotien välisenä rauhanaikana Euroopan vaurain ja demokraattisin maa ja Tsekkoslovakian viimeinen jakaantuminen oli hyvin rauhanomainen. Kielinä tsekki ja slovakia ovat hyvin samankaltaiset (kumpikin yhtä vaikeita minulle...) ja näyttää noi tulevan muutenkin ihan hyvin toimeen keskenään.

Vyra

  • Vieras
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax24 S
« Vastaus #18 : 08.02.2015 13:35:33 »
25.
Nimi: Kukaan ei halua tanssia
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Unkari ja Preussi

”Minä en halua”, Preussi sanoi sillä äänensävyllä, josta jokainen olisi arvannut hänen sanoneen täsmälleen saman asian jo muutaman kerran ilman minkäänlaista tulosta.

”Minua ei kiinnosta, mitä sinä haluat”, Unkari vastasi täysin iloisena ja huolettomana, ”minä sanon, että sinä tanssit ja sinähän tanssit.”

”Mutta minä en halua”, mies sanoi jälleen kerran, ”tanssiminen ei ole mahtavaa.”

”Nyt se on!” Unkari julisti ja kiskoi miestä mukaansa väkijoukon halki, ”tule nyt, Itävalta odottaa meitä jo.”

”Miten sinä edes saat sen tylsän aristokraatin mukaan joka kerta?” Preussi mumisi

”Hän aina kysyy, että miten minä saan itseään täynnä olevan preussilaisen mukaan”, unkarilainen totesi pysähtymättä, ”ja minä vastaan sinulle samalla tavalla kuin hänelle; minulla on keinoni.”

”Sinä olet hirveä nainen”, Preussi totesi, mutta Unkari vain nauroi, ”ja minä en halua tanssia.”

”Mikset muka halua?” unkarilainen viimein kysyi syytä, ”äläkä yritä väittää, ettet osaisi. Minä olen nähnyt sinun tekevän tämän monta kertaa ja sinulla on jo oikea univormukin päällä.” Naisen katse käväisi pikaisesti perinteisissä vaatteissa, jotka preussilainen oli pukenut.

”Se on epämahtavaa”, Preussi sanoi ja mumisi sitten, jotain mikä melkein jäi unkarilaiselta kuulematta.

”Mitä sinä sanoit?” Unkari kysyi ja pysähtyi viimein hetkeksi. Kaikkialla heidän ympärillään ihmiset nauroivat ja näyttivät iloisilta kansallispuvuissaan ja puhuessaan murteella, jota Preussi ei aivan ymmärtänyt, vaikka uskoi kielen olevan silti vielä saksaa.

”En mitään”, Preussi vastasi nopeasti, mutta ei onnistunut huijaamaan unkarilaista.

”Preussi.”

”Unkari.”

”Minä voin jatkaa tätä kauemmin kuin sinä, joten ala kertoa”, unkarilainen totesi rauhallisena ja hetken he kävivät äänetöntä tuijotuskilpailua, vaikka kumpikin tiesi tasan tarkkaan että Unkari voitti sen aina.

”Ösi lyö aina oikeasti…”, preussilainen lopulta mumisi. Unkari katsoi häntä hetken, mutta hymähti sitten.

”Pitäisikö minun siis sanoa hänelle, että pienten preussilaisten lyöminen on kielletty?” hän kysyi viattomaan sävyyn ja Preussi loi häneen pitkän katseen.

”Sinä olet julma ja ilkeä nainen”, hän totesi, ”sinun pitäisi löytää harrastus tai jotain ja jättää minut rauhaan.” Unkari nauroi ja lähti taas kiskomaan preussilaista juhlakentän keskipistettä kohti.

”Voi, on minulla harrastuksia”, hän sanoi, ”monia harrastuksia…”


A/N:https://www.youtube.com/watch?v=2LEAiGDw220
Itseasiassa tämä tanssi ei ole varsinaisesti "saksalainen" vaan ennemmin alppi-alueiden (Baijeri, Sveitsi, Tirol ja ne muut Itävallan alueet). Tolla videollakin näkyy myös Itävallan lippu nurkassa, jos oikein tarkasti kattoo (yleensä tanssimisen aikana jossain lähellä on joku pitelemässä maan ja/tai osavaltion lippua, mutta tuossa nyt ei ollut ketään. En löytänyt parempaakaan videota ja tämä on ilmesesti kuvattu Australiassa...)
« Viimeksi muokattu: 08.02.2015 13:37:12 kirjoittanut Vyra »

minja

  • Ocean Soul
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax25 S
« Vastaus #19 : 09.02.2015 20:54:14 »
Heippa! Halusin vaan sanoa, et nää siun raapaleet on tosi kivoja. Oon lukenu muutki siun ketjut, mut en oo vaa ikinä kommentoinu, sori! Se oli varmaa just joku siun teksti, ku löysin Hetalian pari vuotta tai jotai sitte ja tykkään siit hirveesti :) Oikees elämässä en piä Ruotsista yhtää, mut näis Hetalia-teksteissä se on paras yhessä Suomen kanssa <3 Nyt unohin, et mitä piti sanoo, mut kiitos! Nää on ollu miulle semmosia arjen piristyksiä, et en osaa es sanoo sitä <3 Toivottavasti kirjotat näitä viel paljo!
*Anteeksi, että olen olemassa.*
Time to rest and finish the show.
30.11.1939-13.3.1940 <3
Yksäröinti sallittu :) = yksinäinen ihminen
Virhe
Saatan myös olla Miriadell