Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: Vyra - 11.01.2015 00:07:28

Otsikko: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax105 S // 6.12.
Kirjoitti: Vyra - 11.01.2015 00:07:28
Ficin nimi:Pieniä hetkiä maailmasta
Kirjoittaja: Vyra
Fandom: Hetalia
Ikäraja: Sallittu
Paritus/Päähenkilöt: Useita.
Genre: enimmäkseen huumori, fluff ja draama
Vastuunvapaus: Ei ole minun, ei.

A/N: Tämä on oikeastaan raapaleketju. Minä en aikonut enää tehdä raapaleita, mutta sitten niitä vain alkoi syntyä koska välillä tuli joku hyvä pikku idea, joka ei mahtunutkaan fikkiin ja siitä tuli sopivasti raapale, tai sitten tuli vastaan joku hauska uutinen josta tuli myös sopivasti raapale ja nyt mulla on niitä jo kasa ja mä en tiedä mitä mä niillä tekisin. Apua.
Sen lisäksi mun oli tarkoitus kirjoittaa jonkinlainen joulukalenteri, joka ei sitten kuitenkaan onnistunutkaan koska eka oli joulukuun ekan viikon Ruotsissa ja sitten tulikin tenttiviikot ja kaikki muu hauska. Siitä kuitenkin jäi taas jäljelle kasa todella pieniä one-shotteja/raapaleita ja jälleen ihmettelin, että mitäkähän mie nyt näillä teen.
Joten pitkän mietinnän jälkeen päätin antaa periksi ja pistää ketjun pystyyn. Raapaleiden kirjoittaminen on muuten addiktoivaa.

Parituksia ja hahmoja löytyy jälleen liuta. Tällä hetkellä nämä kaikki ovat sallittuja, mutta jos ikäraja nousee niin mainitsen siitä sitten (jokaisen kohdalla on ikäraja erikseen vielä, anyway.)

Jos nyt en sit tämän enempää höpisisi vaan menisin asiaan. Olkaa hyvä, toivottavasti pidätte~


1.
Nimi: Samaa sukua
Henkilöt: Unkari, Suomi, Viro + muut
Ikäraja: Sallittu


”Mitä serkut?” Unkari kysyi ja heilutti kättään kahdelle muulle valtiolle. Suomi ja Viro hymyilivät hänelle kumpikin ja vastasivat tervehdykseen omilla kielillään.

”Hienoa nähdä sinuakin taas, Unkari”, suomalainen totesi, ”viime kerrasta on jo, kolme kuukautta?”

”Jah, se oli viime maailmankokouksen aikaan”, Viro myönsi. He olivat itse asiassa nytkin juuri aloittamassa maailmankokousta ja vain odottelivat että salin ovet avattaisiin ja he voisivat etsiytyä omille paikoilleen.

”Igen, meidän pitäisi pitää enemmän sukukokouksia”, Unkari totesi, ”minusta olisi mukava nähdä serkkujani useammin!”

”Minustakin”, Viro totesi ja antoi naisvaltion laskea käsivartensa olalleen, ”muut valtiot eivät aina ymmärrä meitä. Eikö niin, Soome?” Suomalainen nauroi ja ohitti virolaisen syytöksen olankohautuksella.

”Hei, ei se ole minun vikani että Ruotsi raahasi minut mukanaan Pohjoismaiden joukkoon”, hän totesi tottuneesti sillä he olivat puhuneet tästä monta kertaa aiemminkin, ”tai ehkä se vähän on.”

”Mutta kaikki muut Pohjoismaat puhuvat aivan eri tavalla kuin sinä”, Unkari totesi ja laski toisen käsivartensa suomalaisen olalle niin että pystyi helposti kävelemään miesten välissä, ”me sentään kuulostamme samalta.”

”Paitsi, että me kaksi emme ymmärrä, mitään mitä sinä sanot”, Viro huomautti ja Unkari nauroi kirkkaasti.

”Pikkuvikoja”, hän totesi ja iski silmäänsä. He kävelivät rauhassa lähemmäs oven edessä odottavia muita valtioita jutellen samalla niitä näitä. Unkarilla ei näyttänyt olevan mitään kiirettä päästää miehiä otteestaan eivätkä hekään näyttäneet panevan naisen läsnäoloa pahakseen. He ehtivät hyvin päivittää kuulumisiaan ennen kuin ovet vihdoin avattiin ja valtiot ryntäsivät sisään etsiäkseen omat paikkansa. Siinä vaiheessa Unkari laski kätensä pois miesten harteilta ja hyvästeli heidät lyhyesti mennäkseen istumaan omalle paikalleen Itävallan viereen. Suomi käveli samoin Ruotsin luo ja Viro seurasi Liettuan perässä omalle paikalleen. He kolme olivat samaa perhettä tietyssä mielessä, mutta kokouksissa he istuivat aina kaukana toisistaan. Baltit yleensä sijoitettiin Pohjoismaiden lähelle, mutta tiettyjen valtioiden (eli Tanskan) vuoksi Suomen täytyi istua Ruotsin ja Norjan välissä. Unkari istui heistä kauempana Itävallan ja muiden saksalaismaiden seurassa.

”Hei kaikki!” Amerikka huudahti ja nousi seisomaan pöydälle jostain syystä, ”on aika aloittaa en-muista-monesko maailmankokous! Ja koska minä olen upea tyyppi, olen päättänyt tehdä muutoksen!”

”Tämä on 3507.”, Englanti totesi, ”ja tule alas sieltä.”

”Haha ha, en”, Amerikka vastasi iloisesti, ”muutos on tämä! Tällä kertaa istummekin niin, että kaikki menevät oman perheenjäsenensä viereen eivätkä ryhmäkaverin viereen. Hop hop, vaihtakaa!” Valtiot vaihtoivat keskenään häkeltyneitä katseita, osittain siksi että he olivat aina istuneet vakiintuneessa järjestyksessä ja osittain koska heidän sukulaissuhteensa olivat usein hyvin monimutkaisia. Pienen keskustelun jälkeen he kuitenkin tottelivat, vaikka muutokset eivät olleetkaan aina kovin isoja. Saksa, Sveitsi, Liechtenstein ja Itävalta pysyivät silti paikoillaan Hollannin ja Belgian liittyessä heidän seuraansa. Espanja taas huomasi yllättäen olevansa eteläamerikkalaisten ympäröimä ja hän katseli kaipaavasti Romanoa, joka nyt istui hieman kauempana veljensä ja Kreikan kanssa.

Kaikkein suurin muutos kuitenkin oli se kolmikko, jonka Unkari, Viro ja Suomi muodostivat muiden ryhmien väliin. Sattumalta heidän kummallekin puolelle jäi tyhjät penkit, mikä vain korosti heidän eroaan muista. Yleisen hälinän vaiettua muut valtiot alkoivatkin pikkuhiljaa kiinnittää huomiota heihin.

”Ovatko he samaa perhettä?” joku kysyi ja Unkari loi ääntä kohden terävän katseen ihan vain siksi, että puhuja oli uskaltanut epäillä asiaa.

”Tietenkin olemme”, Suomi sanoi rauhallisesti ja hymyili, ”me olemme samaa kieliryhmää ja asuimme yhdessä hyvin kauan sitten.”

”Hyvin, hyvin kauan sitten”, Unkari totesi, ”se oli joskus ennen sivilisaatiota.”

”Mutta”, Amerikka sanoi ja näytti siltä, että hänet oli petetty, ”minä luulin, että Finny on samaa ryhmää noiden muiden pohjoisten kanssa.” Pohjoismaat vilkuilivat toisiaan ja varsinkin joukon ruotsalainen näytti jotenkin eksyneeltä istuessaan aivan yksin Norjan ja Tanskan välissä.

”Finny on meidän maskotti!” Tanska huudahti ennen kuin kukaan ehti estää.

”Fin’ är min fru”, ruotsalainen totesi painokkaasti ja loi tuiman katseen tanskalaista kohti.

”Ruotsi, et sinä voi sanoa noin kaikille”, Suomi vastasi hänelle, mutta Ruotsi ei vaikuttanut ollenkaan katuvalta. Muutamat muut valtiot nauroivat ja kolmikon keskimmäisenä istuva Unkari laski käsivartensa jälleen miesten harteille.

”Me olemme serkkuja”, hän totesi hymyillen ja ylpeästi.


A/N: Mie olen ihan varma, että Unkari, Viro ja Suomi ovat serkkuja. Ja kyllä, tämä oli oikeastaan hyvin pieni oneshot eikä raapale.


2.
Nimi: Yksi ja ainoa nimi
Henkilöt: Norja ja Tanska
Ikäraja: Sallittu

”Dan?” Norja kutsui tanskalaista samalla kun selaili postin tuomia papereita. Hän oli juuri päässyt kotiin eikä ollut malttanut edes ottaa takkiaan pois ennen kuin alkoi tutkia paperikasaa, joten nyt hän seisoi keskellä olohuonetta avaimet ja puhelin toisessa kädessään ja postin tuoma paperi toisessa, katse seuraten tekstiä. Hän ei oikeastaan ollut edes varma, oliko Tanska talossa, mutta muutaman sadan vuoden kokemuksella hän uskalsi veikata kyllä –vaihtoehtoa.

”Norge! Minulla oli sinua ikävä!” tuttu ääni huudahti ja norjalainen onnitteli itseään lyhyesti siitä, että oli taas ollut oikeassa. Pari käsivarsia kiertyi hänen vyötärölleen ja hän siirsi paperinsa alas pöydälle voidakseen taputtaa olkapäätänsä vasten lepäävää päätä nopeasti.

”Miten äänestys meni?” hän kysyi ohittaen kaikki kysymykset kenenkään ikävöimisestä.

”Mikä äänestys?” Tanska kysyi hämmentyneenä, mutta muisti onneksi ennen kuin Norja ehti edes tuhahtaa, ”ai se äänestys! Joo, hyvin.”

”Aha”, Norja totesi, ”ja kuka on siis uusi pääministerisi ja kelle minun pitää soittaa sitten kun sinusta tulee maanvaiva?”

”Norge, et sinä halua minusta eroon”, Tanska sanoi valittavasti ja hieraisi poskeaan hänen hiuksiinsa, ”herra Rasmussen voitti.” Norja nosti katseensa paperistaan ja käänsi päätään sen verran että näki tanskalaisen silmäkulmastaan.

”Taas?” hän kysyi ja Tanska virnisti hieman.

”Tämä on eri Rasmussen!” hän sanoi.

”Mutta tämä on jo kolmas kerta!”

”Joo, eikö olekin hienoa?”


A/N:Tanskan pääministerinä on ollut vuosina 1993-2011 kolme eri herra Rasmussenia. He eivät olleet edes sukua toisilleen, mutta olihan se varmaan kiva kun ei tarvinnut työhuoneen kylttiä vaihtaa.


3.
Nimi: Gävle
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
Ikäraja: Sallittu

”Fin”, Ruotsi sanoi vakavalla, mutta jo hieman luovuttaneella sävyllä, ”onko sinun pakko?” Suomalainen oli kiireinen omien asioidensa kanssa, mutta vilkaisi kuitenkin ruotsalaista nopeasti virnistäen samalla.

”On”, hän vastasi, ”oikeasti, Sve, se on jo melkein perinne! Ja minä en ole tehnyt sitä koskaan ennen!”

”Mutta kun…”

”Joo, se on kyllä kiva”, Suomi myönsi, ”mutta minä haluan polttaa sen.”

”Etkö voisi polttaa jotain muuta?” Ruotsi kysyi vielä viimeisenä yrityksenä ja katseli kuinka suomalainen jo etsi tulitikkuja taskustaan. Oli täysin pimeää ja keskiyö joten heidän lisäkseen kaupungilla ei ollut oikeastaan ketään muita.

”En”, Suomi totesi, ”ja minä olen kuullut kaiken sinusta ja englantilaisista kirkoista, joten älä edes yritä.”

”Minä olin viikinki silloin”, Ruotsi mumisi.

”Silti”, Suomi vastasi ja käveli päättäväisesti kohti edessä kohoavaa jättimäistä olkipukkia. Hetkeksi hän pysähtyi sen eteen ja vain katseli sitä hieman kummallinen ilme kasvoillaan samalla kun Ruotsi mietti, miksi hän edes oli tullut mukaan ja mitä hän sanoisi poliiseille että he eivät veisi suomalaista mukanaan vankilaan.  Hän ei ehtinyt kuitenkaan aivan päästä lopputulokseen, kun Suomi huokaisi hieman harmistuneena ja työnsi tulitikut takaisin taskuunsa.

”Oikeastaan se on aika nätti näin lumisateessa”, suomalainen mutisi itsekseen lähtiessään kävelemään poispäin, ”ei sitä voi polttaa, jos se on noin nätti.” Ruotsi huokaisi hänkin, mutta helpotuksesta, ja lähti nopeasti toisen valtion perään ennen kuin Suomi saisi päähänsä yrittää jotain muuta ruotsalaista epäperinnettä.


A/N: "Perinteisesti" joku käy aina polttamassa Gävlen olkipukin, mutta tänä vuonna se selvisi! Hyvä olkipukki!

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
Kirjoitti: hamsu - 11.01.2015 01:03:02
Mun pitäs olla jo nukkumassa.. muttaa mitä väliä kun kerrankin sain itteeni sempattua samantien kommaamaan. 
Mukavaa jos alottelet, vaikka sitten epäsäännöllisen, raapaleketjun kirjoittelemista. Juurikin tänään ja eilen tuli luettua edelliset ketjut ja muuta listauksestasi. Rakastan näitä.

Samaa sukua oli sympaattinen. Ihanaa ja tosi harvinaista herkkua lukea näistä serkuista. Voisin lukea lisääkin näistä sukulaiskielien serkkutapaamisesta. onne  niin symppiksiä. Amerikka ja sen maantiedontaidot :D Mutta jos suomi ja ruotsi olis sukua niin eikö se olisi (periasatteessa jol hämärällä tavalla) insestiä, kerta het on naimisissa ruottin mielestä ja jos ne olis jotain sukuakin.. ei kannate alkaa liian syvällisesti miettimään näitä
Lainaus
”Finny on meidän maskotti!” Tanska huudahti ennen kuin kukaan ehti estää
Aahhahaaa  XD lohkaisu kyllä kirvoitti hyvät äänettömyysnaurunpuuskan, jotenkin niin tanskamaista(perustuen lähinnä sun ficien luomaan mielikuvaan ko. valtiosta) mutta Unkari vei voiton omalla lausahduksellaan. Ja vieläpä ylpeästi, kukapa ei olisi ylpeä ollessaan meille sukua :)

Yksi ja ainoa nimi. 
en ole tietoinen juuri minkään maan politiikasta(hyvä jos tiä ees oman maan pressa ja pääministerin erotan toisistaan..) Mutta rauhalllinen iltapala DeNoria ihanaa. Kupmpikaan ei tapelllut ja vaikka mitään fluffia ei genreissä ollut, mie sieltä jostain rivien ja tunnelman välistä ongin sellaista, lievänä mutta löysimpä silti ^^  Norjan oma höppänä. 
Onkohan tuo sukunimi yleinenkin tanskassa? kerta oli jo kolmannet vaalit ja aina eri heppu kyseessä. Jännää.

Gävle. Suomi ja suomen ilkikusiruus huipussaan ;D Go Tino, Go!
No, Ruotsin onneksi se pukki oliki liian söpö poltettavaksi (/märkä).Mikäli tino olisi oikein ajatellut, niin oishan se voinu luvata tulla auttamaan ensivuonna rakentamisessa ;)
Mie oon hirmu epäreilu Bervaldille jostain syystä, olen huomannut.. syyttäkäämme jääkiekkoa. No oli tuo kyllä söpö miettiessään jo alibia suomelle valmiiksi. 
Eikös perinteitä kuulu kunnioittaa (meillä oikein urakalla äiti rikkoo joitain jouluisia perinteitä >:()

Joten kiitos näistä, näiden lukeminen on erittäin addiktoivaa.


    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
Kirjoitti: Menolly - 12.01.2015 00:32:53
Dah, en ihan ehtinyt ekaksi kommentoimaan. Mutt nyt voin ihan täydestä sydämestä kompata hamsua, mäkin rakastan näitä raapaleita. (Btw, uusi raapaleketjukin... Vyra, et voi enää paeta  kohtaloasi Hetalia-ficcarina :D)
Samaa sukua oli jännä, olis tehny mieli enemmänkin lukea että ketkä olisit laittanut istumaan keiden viereen. Ja totta, Suomi on aina jotenki osa pohjoismaita, kovin harva tietää mitään meiän sukulaisuuksista unkariin. Viro nyt sentään tiedetään, no ainakin Suomessa ja Virossa. Ja kieltämättä unkarilaiset näyttää olevan enemmän tietoisia tästä kuin me.

Yksi ja ainoa nimi. Hehhe, ihanat nippelitieto osuudet ovat palanneet :) Kiva tunnelma, tykkäsin kovasti.

Gävle. Oi, just tänä jouluna mulle kerrottiin Gävlen olkipukista! Vaikka tänä vuonna se aika masentavasti joulun yli selvisi. Ihana Suomi tässä ficissä, ensin on ihan innoissaan polttamassa, mutkun olkipukit on vaan niin symppiksiä. (Ooteko muuten lukenu niitä tapoja joilla se pukki on poltettu? Mun suosikki oli se, missä piparkakku- ja joulupukkiasuiset miehet oli käyneet ampumassa tulinuolia sitä kohti. Ei hyvä luoja ;D Ja joku amerikkalainen turisti oli sytyttäny sen, kum luuli perinteeks. Se oli varmaan Amerikka, joka joutu vankilaan kunnes ruotsin oli pakko vapauttaa se, ettei Yhdysvallat tuhoutuisi)

Menolly
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax3 S
Kirjoitti: Vyra - 12.01.2015 18:21:52
hamsu: Kiitos!
Meijän pressan ja pääministerin erottaa helposti kun aattelee että pääministeri on se jolla on levee hymy ja pressa on se Itsevaltiaiden rullaluistelija-tyyppi.
Lainaus
Joten kiitos näistä, näiden lukeminen on erittäin addiktoivaa.
Ole hyvä, se olikin mun katalan suunnitelman idea...

Menolly: Kiitos! Parasta näiden raapaleiden teossa ehkä olikin juuri se kaiken turhan/ihmeellisen nippelitiedon etsiminen ja löytäminen. Se oli muuten musta paras just se amerikkalaisen turistin polttama olkipukki. Siis kuka menee lomalle toiseen maahan ja polttaa jättimäisen olkipukin...?
Lainaus
(Btw, uusi raapaleketjukin... Vyra, et voi enää paeta  kohtaloasi Hetalia-ficcarina :D)
Voi, dämn....

Mä yritän tässä pakata, mutta ajattelin nyt vielä laittaa pari raapaletta ennen lähtöä. Sitten tuleekin varmaan taas pieni tauko fikkaamiseen siihen asti kunnes ehdin sopeutua uuteen kotiin! Mutta se hyvä puoli tässä on että yleensä ulkomailla tulee hyvin ideoita raapaleisiin.

4.
Nimi: Liian monta kieltä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska, Norja, Islanti

”Puhu tanskaa”, tanskalainen mies pyysi. Hän istui lattialla Islantia vastapäätä ja näytti heistä kahdesta selvästi innokkaammalta. Islanti, joka oli kuunnellut pyyntöjä jo jonkin aikaa, avasi lopulta suunsa. Tosin hän sai aikaan vain oudolta kuulostavan kasan äännähdyksiä eikä yhtäkään selkeää sanaa. Tanska virnisti ja toisti lauseen hitaasti ja selkeästi painottaen kohtia, joissa islantilainen oli tehnyt virheen. Hän yritti vielä kerran, mutta silti se kuulosti vain oudolta hänen suustaan.

”Jos hän rikkoo kielensä, se on sinun vikasi, Danmark”, Norja sanoi tyynesti sivusta. Tanska vain hymyili hänelle pikaisesti ja keskittyi opastamaan nuoremman valtion tanskan kielen saloihin.

”Minun kurkkuuni sattuu…”, Islanti mutisi vain muutamaa minuuttia myöhemmin vaihtaen omalle kielelleen hieman järkyttynyt ilme kasvoillaan.

”Minä varoitin”, Norja muistutti ja Tanska vain virnuili tyytyväisenä itseensä.

A/N: Islannin virallinen kieli on islanti, mutta ilmeisesti koulussa opetellaan myös tanskaa koska Islanti oli pitkään osa Tanskaa/unionissa Tanskan kanssa (tai näin ainakin huhu kertoo, en ole koskaan tavannut islantilaisia että olisin voinut kysyä).


5.
Nimi: Musiikkivaras
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa, Preussi, Itävalta

”Sinä olet niin…”, Itävalta sanoi äkäisesti yrittäen keksiä edes yhden adjektiivin, joka kuvaisi täydellisesti hänen mielipidettään eräästä preussilaisesta, mutta se oli yllättävän vaikeaa.

”Mahtava? Anna tulla vaan, Ösi. Haluat kuitenkin sanoa sen”, Preussi ilkkui häntä ja istui sohvan selkänojalla ihan vain ärsyttääkseen itävaltalaista. Saksa, joka oli jälleen kerran kuunnellut kinastelua sivusta, huokaisi ja ihmetteli, miksi juuri hänelle kävi aina niin. Sitten hän käänsi television ääntä kovemmalle ja keskittyi kuvittelemaan, että oli aivan yksin. Se ei kuitenkaan oikein toiminut, koska Itävalta alkoi puhua hänelle.

”Deutschland, miksi täällä ei ole pianoa”, hän kysyi vaativalla äänellä, ”miten voin ilman sitä kertoa, mitä ajattelen?”

”Täällä ei ole pianoa, koska niille aina tapahtuu jotain”, Saksa vastasi ja Preussi virnisti merkiksi siitä että juuri hän oli se mitä piano paroille tapahtui, ”sano vain että hän on dummkopf, niin kaikki muutkin tekevät.”

”Ja sinun musiikkisi on surkeaa!” Preussi julisti.

”Minun musiikillani on ainakin tasoa”, Itävalta sanoi entistäkin ärtyneempänä, ”toisin kuin teillä. En voi edes ymmärtää, miten olen sukua teidänkaltaisillenne joilla ei ole minkäänlaista musikaalista…”

”Minulla olisi”, Saksa totesi pitäen silti katseensa tiukasti televisiossa ja sen rikossarjassa, ”mutta sinä olet vienyt sen kaiken.” Itävalta oli hiljaa ja selvästi mietti jotain osuvaa vastausta, mutta Preussi oli sillä kertaa nopeampi.

”Musiikkivaras!” hän huusi ja osoitti itävaltalaista, ”Ösi on musiikkivaras!”

”Enkä ole! Olisitte pitänyt siitä parempaa huolta”, itävaltalainen vastasi. Saksa huokaisi taas vaimeasti aavistaen jo että tälle riidalle ei näkyisi loppua vielä ainakaan hetkeen.

”Menkää ulos leikkimään”, hän lopulta murahti kahdelle muulle valtiolle, jotka käyttäytyivät ikäänsä nähden todella lapsekkaasti, ”minä haluan nähdä, kuka murhasi sen naisen.” Preussi kinasi vielä hetken vastaan, mutta luovutti sitten ja ryntäsi ulko-ovelle pieni keltainen lintunsa mukanaan.

”Murhaaja on hovimestari!” hän huusi vielä nopeasti.

”Dummkopf!” Saksa vastasi ja Preussin nauru kaikui vielä pitkään talossa, vaikka mies itse olikin jo hävinnyt paikalta.

A/N: Itävaltaan tässä ollaan menossa niin piti sen kunniaksi yksi raapale tehdä siitä. Tosin mä taas jotenkin tein Itävallasta tuollaisen hassun... No jaa. Tässä oli itseasiassa kaksi juttua: saksalaiset katsovat ihan hirveästi rikossarjoja telkkarista. Varmaan puolet ohjelmista on niitä ja niitähän löytyy vaikka millä aiheella (yhessä sarjassa oli jopa "suomalainen" poliisi! Ja toinen sarja keskittyi kokonaan pariin saksalaiseen poliisiin jotka menivät Ruotsiin ratkomaan ruotsalaisten ongelmia.) ja toinen juttu oli sitten se, että Itävallalla on hieman tapana viedä muiden säveltäjiä. Varsinkin saksalaisten. Esimerkiksi Beethoven. Hän oli saksalainen, mutta todella kätevästi itävaltalaiset ovat saaneet kaikki uskomaan, että kyseessä on itävaltalainen mies. (Strauss, Bach... sama juttu.)

Dummkopf = idiootti (noin vapaasti käännettynä)
Ösi = Österreich = saksalaisten "lempinimi" itävaltalaisille.

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax5 S
Kirjoitti: hamsu - 12.01.2015 19:14:20
Oi mukavaa et tähän tuli näin nopesti tälläistä pientä lisää ^^


Liian monta kieltä - Tansaka on sitten söpö yrittäessään opettaa toiselle kielensä lausumista.  Arvelin aluksi et tästä tulisi vänkäys- ja väittelyshotti, mutta mukavampi näin. ehkä.
En tiä minkä ikäisiksi olit valtiot tähän kirjottanu, mutta jotenkin Ice oli sellainen lapsellisen viaton sinisilmä, nuorempi eikä ihan niin vakava:)   Norjan hieno "minähän sanoin- asenne"  ja tanska virnuilemassa vieressä tuskin Iceytä paljoa lohdutti ^^

Musiikkivaras - näin epähuomiossa luen ösin miltei aina Ötzinä, mikä siis oli se hautautunut muumio jossain itävalta-saksa-ranska välisiltä vuorilla < mahtavan minun mielessäni ösistä puhuttaessa näyttää siis 7-8 lk hissankirjan kuvan muumiolta ^^

nippelitietoa~ näitä on tosi hauska lukea kun (lue: saa) tietää jotain uutta(?) historiasta :) Voi Saksa paran hermoparkoja.  Noh, minkäs sille voi jos -löytäjä saa pitää- periaate on ollut musiikin kanssa käytössä joskus. Mitä Preussi pianoille on tehnyt? hypännyt päälle? käyttänyt bad trion suunnitelmien välikappaleena?
Hmmmh..
Lainaus
”Minun musiikillani on ainakin tasoa”, Itävalta sanoi entistäkin ärtyneempänä, ”toisin kuin teillä.
Elii esitteleekö Ösi "tasotonta" saksalaismusiikkia maailmalle omanaan? :D Sori jos tajusin jotain päin honkia, mutta noin mie sen päässäni käsitin ;D


    hamsu



Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax5 S
Kirjoitti: Vyra - 20.01.2015 20:04:26
hamsu: Kiitos! Joo, mä itseasiassa ajattelin Icen pieneksi tuossa, mutta jätin sitten mainitsematta asiasta kun tuumin, että päättäkööt kukin itse (eli oikeasti siis unohdin sanoa.)
Lainaus
Elii esitteleekö Ösi "tasotonta" saksalaismusiikkia maailmalle omanaan? :D Sori jos tajusin jotain päin honkia, mutta noin mie sen päässäni käsitin ;D
Ei, kun mä ajattelin sen niin että hän ei enää itsekään muista mitä hän on Saksalta pöllinyt ---> ottanut parhaat ----> kaikki "huono" jäänyt jäljelle ----> Saksan musiikki surkeaa. Mutta voihan sen noinkin ajatella.

6.
Nimi: Lentäen vai laivalla?
Ikäraja: Sallittu (maininta alkoholin käytöstä)
Henkilöt: Suomi, Viro ja Ruotsi

”Eesti! Moi!” suomalainen tervehti iloisesti astuessaan lähes omistajanelkein sisälle Viron taloon koputtamatta tai muutoinkaan odottamatta oven takana kiltisti sitä, että joku kutsuisi hänet sisälle. Viro ja Suomi olivat kuitenkin sen verran hyviä ystäviä, että tällainen käytös oli täysin normaalia ja sallittua.

”Hei”, virolainen tervehti ja naputteli tietokonettaan vielä hetken ennen kuin nosti katseensa epäilevästi, ”tulit sitten ilmeisesti lentokoneella?”

”Mistä arvasit?” Suomi kysyi pudottaessaan laukkunsa alas lattialle.

”Mistäköhän”, virolainen mutisi ja loi merkitsevän katseen ystäväänsä kohti. Suomelta meni vain hetki keksiä, mitä toinen valtio tarkoitti.

”Hei, se tapahtui vai kerran!”

”Sinä olit niin juovuksissa, että kysyit minulta, kummalla puolella lahtea olet ja voisitko mahdollisesti uida takaisin, koska unohdit ehkä kahvinkeittimen päälle”, Viro sanoi, ”ja sitten yritit työntää markkoja katukivien väliin siinä toivossa, että jotain tapahtuisi.”

”…Se oli silti vain yksi kerta!”

*****
”Hei, Sve!” Suomi tervehti iloisesti ruotsalaismiestä. Suomalainen ei ollut vaivautunut ilmoittamaan tulostaan etukäteen ja oli sujuvasti vain ilmestynyt paikalle tietäen hyvin, että Ruotsi olisi kaikkea muuta kuin harmistunut nähdessään hänet.

”Hej”, Ruotsi vastasi ja Suomi sai välittömästi kaiken huomion häneltä, ”oliko lento mukava?”

”Ihan kiva”, suomalainen totesi ja pysähtyi sitten miettimään hetkeksi, ”miten sinä tiesit, että minä tulin lentämällä?”

”Hmm”

”Sve! Se oli vain se yksi kerta!”


A/N: Vain pientä juttua siitä, että laivalle mennään (muka) vain juomaan. Ja missä olin, kun tämä idea tuli? Laivalla. (minulla oli tylsää)


7.
Nimi: Nimesi oli?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Espanja ja Romano

”Lovi”, espanjalainen kutsui toista valtiota pyöritellen kynää kädessään, ”kenen idea se uusi lakiehdotus eilisen kokouksessa oli?”

”Sen perunan”, italialainen vastasi nopeasti, mutta selvästi ärtyneellä sävyllä. Espanja kuitenkin kiitti ja kirjoitti muutaman asian ylös ennen kuin törmäsi uuteen kysymykseen.

”Kuka oli se, joka suututti Saksan tänään?” hän kysyi ja odotti hetken ennen kuin italialainen ehti vastata.

”Se oli se pahuksen viinihörhö”, valtio lopulta sanoi.

”Eli Ranska”, Espanja totesi, ”oliko se Englanti, joka haukkui häntä sen jälkeen?”

”Ei, se oli rahanainen”, italialainen totesi.

”Rahanainen?”

”Se tyyppi jolla on ne kaikki kasinot tai jotain.”

”Ah, Monako”, Espanja sanoi tajuttuaan viimein, ketä italialainen tarkoitti.

”Niinhän minä sanoin, idiootti”

”Anteeksi, Lovi”, espanjalainen vastasi, ”voisitko kertoa vielä, että kenen oli tarkoitus valmistella esitys huomiseksi?” Italialainen oli keskustelun aikana kävellyt lähemmäs ja seurasi nyt toisen valtion kirjoittamista tämän olan ylitse.

”Sen pahuksen pyörähullun”, Romano sanoi, ”mitä sinä edes teet?”

”Kirjoitan tästä päivästä päiväkirjaani”, Espanja selitti iloisesti ja hymyili toiselle valtiolle, ”Gil sanoi, että se on mahtava tapa viettää aikaa.”

”Niin se peruna kakkonen väittää kaikesta”, italialainen mutisi, ”näyttää typerältä. Ja tuossa kohti on virhe, minä en varmasti katsonut sinuun päin kertaakaan.” Espanja hymähti, mutta ei tehnyt elettäkään korjatakseen kohtaa, jota italialainen väitti virheeksi. Sen sijaan hän vain jatkoi hymyilyä ja Romano käveli takaisin keittiöön mutisten samalla siitä, miten joillakin muka voisi olla niin huono muisti kuin espanjalaisella.

A/N: Hmm, mie ole ollut huomaavinani että ainakin fandomin parissa Romano ei tunnu koskaan käyttävän kenestäkään oikeita nimiä ja Espanjalla on välillä huono muisti. Päätin sitten tehdä jotain pientä näistä, koska oli sellainen olo että olisi kiva kirjoittaa Espanja ja Romano.

8.
Nimi: Paprikaa kaikille
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Unkari, Saksa, Preussi

Unkari pyörähteli vaivattomasti pitkin keittiötään keräten tarvitsemiaan aineksia mukaansa sitä mukaan kun ne sattuivat hänen tielleen. Hän oli asunut samassa talossa jo vuosisatoja, joten hän tiesi täsmälleen missä kaikki sijaitsi myös sen suuressa keittiössä, jonka kiviseinät viilensivät miellyttävästi kesäisin, mutta lämpenivät tulisijan avulla talvisin.

Kattila oli porissut liedellä jo hetken ja naisvaltio tunsi herkullisen tuoksun ilmassa, mutta silti ateriasta puuttui vielä sen tärkein osa. Itsekseen hymyilen, hän avasi yhden yläkaapeista ja työnsi kätensä sisään edes kunnolla katsomatta sinne. Hän tiesi, missä kaikki oli, joten hän oli todellakin yllättynyt kun hänen kätensä tapasi pelkästään tyhjää. Hämmentyneenä hän avasi toisen kaapin, muttei löytänyt sieltäkään etsimäänsä, joten hän melkein juoksi maustehyllylle ja kävi nopeasti läpi kaikki pienet purnukat ja pussit.

Sieltäkin puuttui se asia, jota hän kaipasi, mutta sen sijaan hän löysi pienen lapun jota ei muistanut ennen nähneensä. Ilme kiristyen hän luki sen ja jokaisen sanan jälkeen hänen olemuksensa muuttui vain pelottavammaksi.

Hallo Ungarn,
Das epische mich war hier!


Unkari rutisti paperin pieneksi palloksi ja nakkasi sen olkansa yli edes välittämättä, minne se päätyisi. Sitten hän kokosi itseään hetken ja yritti rauhoittua hieman ennen kuin kaivoi puhelimensa esiin.

”Saksa, minä haluan julistaa sodan Preussille”, hän sanoi välittömästi, kun puhelu yhdistyi, ”saanhan minä, saanhan?” Linjan toisella puolella oli hetken hiljaista, mutta sitten saksalainen huokaisi.

”Se taitaa olla hieman mahdotonta”, hän totesi, ”mitä bruder on nyt tehnyt?”

”Hän vei minun paprikani!” Unkari huusi äkäisesti, ”kaiken! Jopa kuivatun paprikan ja maustesokset! Ole kiltti, lupaan olla pyytämättä mitään muuta seuraavaan kymmeneen vuoteen kunhan vain saan sen pahuksen preussilaisen kiinni ja…”

”Ja, selvä”, Saksa sanoi nopeasti ennen kuin nainen ehti innostua liikaa, ”jos sovimme kompromissin, sinä et julista sotaa Preussille ja minä lupaan ilmoittaa sinulle, jos näen hänet.” Unkari mietti hetken, mutta myöntyi sitten vastahakoisesti osittain sen takia, että hänen nykypolitiikkansa ei aivan mahdollistanut sodanjulistuksia.

”Sillä ehdolla, että myös lukitset hänet jonnekin siihen asti että ehdin paikalle”, hän kuitenkin sanoi.

”Voin yrittää”, Saksa vastasi, ”hänellä on ikävä tapa hävitä lukituista paikoista.”

”Kiitos silti”, Unkari vastasi ja päätti puhelun nopean hyvästelyn jälkeen. Hän oli vihainen ja hän todellakin aikoi näyttää preussilaiselle, mitä tapahtui kun unkarilaiselta vietiin paprikat.

Muutama sata kilometriä kauempana Saksa pudisti päätään ja mietti ties monennenko kerran, miksi hänen veljensä halusi leikkiä elämällään näin paljon ja näin vaarallisesti.

A/N: Ei ole unkarilaista keittiötä ilman paprikaa. Unkarissa käyneet osaavat varmasti samaistua tähän...
Raapaleiden/mini-oneshottien suhteen mie muuten otan mielelläni haasteita ja/tai hahmo- ja paritustoiveita vastaan! Kaikkea en voi luvata, mutta hyvien ideoiden antajille olen syvästi kiitollinen ja kaiken kunnian he saavat.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax8 S
Kirjoitti: hamsu - 21.01.2015 18:44:59
Todellakin nämä piristivät pitkä päivääni eilen illalla kun kännyllä luin silmät ristissä ja nyt uudelleen^^

6. Ihanaa sie kirjotit Virosta ja suomesta =)  Virnistelin hulluna ja tykkäsin että taloon vain kävellään sisälle katsomaan josko joku olisi kotona (niinko meän mummolassa).  En ole aikasemmin tainnut kuulla vitsiä että laivalle mennään vaan juomaan.. voin kyllä hyvin kuvitella että sen voisi helposti mieltää semmoseksi. Tino parka, saa kuulla siitä lopun ikäänsä `veljeltään´ ja `mieheltään´^^

7. Romano ja Lovi sopuisasti kotona istuksimassa. Arvelin ensin et Roma oli jonain sihteerinä kokouksessa kun noita nimiä ja tapahtumia kirjoitti ylös, mutta päiväkirjan pitäminen kuulostaa kans hyvältä, sinnehän voi vaikka piirtää rakkaansa kuvan. Preussilla on hyviä ideoita.  Lovin "lempinimet" oli kuvaavia ja mielenkiintoisia, vaikkakin rahanaisen kohdalla Roman tapaan ihmettelin kenestä oli kyse :) onnekis selvisi.
Espanjalla ei ole huono muisti, se vaan muistaa asiat moneen erikertaan ja kierrättää muist(ia)oja


8. Preussilla ei voi olla tylsää joten elämästä on tehtävä jännittävämpää, jos jännitystä ei ole tarjolla. Paprika, (melkein) sota paprikoista? Noh kaikilla on omat pyhäkkönsä ja auta armias jos joku menee sotkemaan suunnitelmat. Uutta tietoa paprikoiden tärkeydestä :)

Lainaus
Hän oli vihainen ja hän todellakin aikoi näyttää preussilaiselle, mitä tapahtui kun unkarilaiselta vietiin paprikat.
  Mitä sille sitten tapahtuu? Preussihan voisi anoa turvapaikkaa suomesta, koska velikin on luvannut ilmiantaa sen Unkarille xD



   hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax8 S
Kirjoitti: Vyra - 22.01.2015 15:43:02
Kiitos hamsu taas! :D

Tuossa eilen illalla tuli pari kivaa idea... Ette koskaan arvaa kenestä... Hollannista!
Ihan rehellisesti, kuinka moni oli jo miettinyt että milloin ensimmäinen Hollanti-raapale ilmestyy?

9.
Nimi: Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Englanti

Hollanti antoi tuolinsa keikkua taaksepäin luottaen siihen, että ei onnistuisi kaatumaan sen kanssa. Hänellä oli kauan kaivattu vapaapäivä menossa eikä hän ollut ajatellut tehdä mitään muuta kuin ei yhtään mitään. Siihen mennessä päivän suunnitelma oli onnistunut erinomaisesti. Aamulla hän oli katsonut hieman jalkapalloa telkkarista ja tehnyt pitkän pyöräretken ihan siitä ilosta, että päivä oli kaunis. Itse asiassa se retki oli ollut niin pitkä, että hollantilainen hieman epäili että hän oli poikennut Saksan puolella matkalla mutta mitä sitä pienistä. 

Nyt hän kuitenkin istui talonsa kuistilla ja keikkui tuolillaan tuijottaen samalla mietteliäästi pientä tulppaanipeltoa, joka hänellä oli pihallaan. Oranssit, punaiset ja kymmenen muun sävyiset tulppaanit kurkottivat kaikki kohti aurinkoa ja saivat pihan näyttämään paljon värikkäämmältä kuin se oikeasti olikaan.

”Minä olen unohtanut jotain”, hän mutisi hetken päästä ääneen itsekseen, ”jotain todella tärkeää.” Hollanti pohti asiaa pari minuuttia, mutta kohautti viimein harteitaan ja päätti antaa sen olla. Jos se asia olisi ollut niin tärkeä, niin ei hän olisi varmasti sitä edes unohtanutkaan. 

Samaan aikaan toisaalla Englanti katsoi edessään seisovaa miestä hämmentyneenä.

”Me olemme siis sodassa Hollannin kanssa?” hän kysyi toistaen itse asiassa juuri täsmälleen sen, mitä hänelle oli juuri sanottu, ”olemme olleet jo yli kolmesataa vuotta?”

”Niin no, emme me kaikki. Vain tämä yksi saari”, mies selitti, ”ja se oli Alankomaiden tasavalta silloin, ei oikeastaan Hollanti…”

”Sama mies se silti on”, Englanti mutisi, ”pahus, nyt minun täytyy soittaa hänelle ja pyytää rauhansopimusta. Kaikki aikovat varmasti huomauttaa tästä seuraavassa kokouksessa.”


A/N:Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog eli kolmensadankolmenkymmenenviiden vuoden sota oli "sota" Alankomaiden tasavallan ja Scillynsaarien välillä. Se alkoi 1651 ja päättyi 1986, kun eräs historia tutkija Scillynsaarilta otti yhteyttä Alankomaiden edustajaan ja kysäisi löytyisikö mistään arkistosta mahdollisesti sodanjulistusta. Ja löytyihän se. Koko jupakka liittyy Englannin sisällissotaan ja siihen, kun rojalistit pakenivat Scillynsaarille jolloin toisen puolen liittolaisina oleva alankomaalainen laivasto julisti sodan saarelle. Sotaa ei kuitenkaan koskaan pantu täytäntöön (uhrimäärä on täysi nolla), mutta sodanjulistus oli pätevä minkä takia "sota" loppui vasta kun Alankomaiden edustaja käväisi saarella kirjoittamassa rauhansopimuksen.
Englanti pääsi tähän raapaleeseen sen takia, että Scillynsaaret on oikeastaan osa sitä. Ilmeisesti jonkinlaisella erioikeudella, mutta kuitenkin. Ja Alankomaat tosiaan oli tasavalta silloin. Sillä maalla on ollut hassu tapa vaihtua tasavallasta kuningaskunnaksi ja toisin päin koko ajan.


10.
Nimi: Nieuw Holland
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Australia

Australia puhui.

Ja puhui ja puhui. Muut valtiot alkoivat jo epäillä, oliko mies mahdollisesti sekaisin, ja joku kysyi vaimeasti puoliääneen, eikö australialainen osannut enää vaieta. Australia itse ei tuntunut huomaavan muiden kyllästymistä vaan jatkoi iloisesti tarinointiaan välittämättä mistään muusta.

Lopulta Hollanti totesi haluavansa jo pois tästä kokouksesta ja tajusi ainoan keinon olevan se, että hän jotenkin saisi Australian lopettamaan puhumisen edes hetkeksi niin että joku ehtisi lyödä nuijan pöytään ja he kaikki voisivat mennä takaisin kotiin. Onneksi hän tiesi keinon.

”Nieuw Holland”, hän sanoi kuuluvasti heti, kun Australian puheeseen tuli edes pieni tauko, ”lopeta jo. Haluan pois täältä.” Kaikkien yllätykseksi Australia vaikeni heti ja tuijotti hollantilaista pitkään järkyttyneenä. Englanti käytti tilaisuuden hyväkseen ja löi nuijan pöytää vasten julistaen kokouksen päättyneeksi ja antaen samalla kaikille luvan poistua. Viimein vain australialainen istui pöydän ääressä.

”Minä sitten niin vihaan sitä, kun hän kutsuu minua niin…”, hän mutisi ja ohikulkeva Amerikka löi häntä toverillisesti olalle.

”Yeah dude”, hän totesi, ”tiedän tunteen.”

A/N: Nieuw Holland (Uusi-Hollanti) oli Australian alkuperäinen nimi. Mulla oli jotenkin hassu olo siitä että olisin jo kirjottanut tästä, mutta sitten toisaalta olin ihan varma, että en ole koskaan kirjoittanut Australiasta... No jaa.
Amerikka osaa samaistua, koska New Yorkin alkuperäinen nimi oli Nieuw Amsterdam (siitä olen ihan varmasti kirjottanut jo!)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax10 S
Kirjoitti: hamsu - 22.01.2015 19:55:18
Itse asiassa laskin jo edellisen (7.) hollanti fikiksi koska siinä Lovi tokaisee "Sen pahuksen pyörähullun" joten.. ketä muuta se voi tarkoittaa?  Joten aavistus oli, että kai sitä tulee lisääkin

9. Ensimmäinen ajatus otsikon nähdessä -tarkoittaako se jotain vai olitko vain lappanu kirjaimia perätysten, onneksi lopussa sitten selvensit :D Rauhan omainen sota, noh voisihan sitä tärkeämpääkin unohtaa.. varmaan..
Iggy varmaan ihan turhaan pelkää toisten huomattelua asiasta, jos itse asianomaisetkaan ei sitä muista.

10. Hahah. Hollanti ilkeilemässä. hyvän asian puolesta. Näppärä konsti tukkia toisen suu(on muuten rasittavaa jos joku vain ei tajua ettei voisi vähempää kiinnostaa).  Australiasta en ole tainnut lukea kertaakaan missään(??) Myös nimeke Nieuw Holland oli aivan uusi. Ja Amerikan kokemukset myös. Etkä ole kummastakaan aikasemmin kirjottanu minun mielestä, ainakaan finissä en ole törmännyt.


   hamsu

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax10 S
Kirjoitti: Vyra - 25.01.2015 12:44:33
hamsu: Kiitos!
Ei seiska raapaletta voi laskea Hollanti-raapaleeksi, kun se oli pelkkä maininta... Vai voiko? Minä oon ihan varma, että mie kirjotin johonkin uudesta-Amsterdamista. Pahus, mulla ei ole enää alkuperäisiä tiedostoja tallella, että voisin tarkistaa. Australiaa en ole minäkään virallisena hahmona juuri nähnyt, kun se on niin uusi. Vasta tässä viime aikoina on alkanut tulla vastaan.


11.
Nimi: SWE-DEN
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Oh”, Tanska henkäisi yhtäkkiä ja muut pohjoismaat vilkaisivat häntä vain huomatakseen, että miehen normaali virne oli vaihtunut hämmentyneeseen ilmeeseen, joka hitaasti suli oivallukseksi.

”Ymmärsit viimein, miksi sanoin aamulla että jäätyneellä tiellä pyöräily on huono idea?” Norja kysyi, mutta tanskalainen pudisti päätään.

”Minusta se oli ihan hyvä idea”, hän väitti, ”päähän ei satu enää juuri ollenkaan ja minä olin perillä kaksi minuuttia nopeammin!”

”Niin”, Norja totesi, ”mitä väliä siitä pikkuseikasta, että normaali kuolevainen olisi joutunut sairaalaan sen törmäyksen jälkeen.” Tanska vain virnisti ja iski silmäänsä hänelle.

”Sinun onnesi, että en ole normaali kuolevainen!”

”Joskus toivon, että olisit”, norjalainen mutisi, ”kerrotko sen oivalluksesi nyt vai et?”

”Ai niin”, tanskalainen totesi, ”tajusin juuri, että jos minun ja Sveen nimistä otetaan ensimmäiset osat, tulee siitä Sveen nimi. Mutta jos otetaan viimeiset osat, tuleekin minun nimeni!” Muut pohjoismaat olivat hetken hiljaa.

”Mitä hän sekoilee?” Islanti lopulta kysyi ja vilkaisi veljeään tavalla, jonka olisi voinut tulkita syytökseksi. Norja ei kuitenkaan suostunut ottamaan vastuuta tanskalaisvaltion mahdollisesta sekoamisesta vaan kohautti olkiaan.

”Svedan, Rigemark?” Suomi mumisi kokeilevasti ja pudisti päätään todettuaan, ettei se hänen mielestään ainakaan kuulostanut yhtään oikealta.

”Englanniksi! Minä tarkoitin englanniksi”, Tanska huudahti, ”Sweden ja Denmark!” Neljä muuta valtiota vilkaisivat taas toisiaan.

”Hän on oikeassa”, suomalainen totesi ja Tanska virnisti tyytyväisenä saatuaan oivalluksensa selitettyä muille.

”Onneksi olkoon”, norjalainen sanoi hieman kuivalla äänellä, ”olet juuri käyttänyt kokonaisen päivän hyödyttömän faktan keksimiseen.”

”Aw, Norge, sinusta minä olen siis viisas!”

”En minä ihan sitä tarkoittanut.”


A/N: Tämä oli oikeastaan ihan typerä juttu. Joku huomautti mulle, että Tanska vs. Ruotsi peleissä maiden nimistä tulee aina SWE-DEN ja sitten loppuosista saisi Tanskan englanninkielisen nimen Denmark. Olen vieläkin hämmentynyt siitä, että ylipäätään sain tämän raapalemuotoon...


12.
Nimi: Pyörällä ihan minne vaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Benelux

”Mutta veli…”

”Ei muttia”, Hollanti vastasi, ”minä aion tehdä sen.” Belgia ja Luxembourg olivat jo hetken yrittäneet puhua veljelleen järkeä, mutta hollantilainen ei selvästikään ollut samaa mieltä heidän kanssaan siitä, mikä oli järkevä ja mikä ei.

”Mutta kun…”

”Uskokaa jo”, Hollanti sanoi ja tarkisti, että polkupyörä oli kiinnitetty tarpeeksi tukevasti hänen selkäänsä ja että valjaat eivät painaisi hänen olkapäitään epämukavasti, ”minä aion tehdä sen.”

”Neder, oikeasti…”

”Ja mikään ei voi pysäyttää minua”, hän sanoi päättäväisenä ja kohotti katseensa edessä nousevaa vuorta kohti, ”minä aion kiivetä tuonne ja pyöräillä alas.”

”Et sinä…”

”Etsikää minulle jotain syötävää valmiiksi paluujuhlaa varten, tot ziens”, Hollanti sanoi ja lähti päättäväisesti tarpomaan eteenpäin hangessa välittämättä siitä, että hänen sisarensa ja veljensä katsoivat hänen peräänsä epäuskoisena.

”Mutta kun tämä on laskettelukilpailu”, belgialainen lopulta mutisi ja Luxembourg huokaisi syvään hänen vierellään.

”Veli on menettänyt järkensä”, hän totesi, ”tule, zus, lähdetään kysymään Itävallalta, jos hän voisi järjestää myöhemmin etsintäpartion etsimään veljeä.”

”Ja, Lux”, belgialainen vastasi, ”oli ehkä virhe tulla Alpeille lomalle.”

”Oli virhe ottaa pyörä mukaan.”

”Totta.”


A/N: Tot ziens = näkemiin, zus = sisar, ja = kyllä
Ja tämän idea sitten tuli siitä, kun katoin telkkarista kisoja Kitzbühelistä ja siellä näytettiin välillä kuvaa siitä kun joku rohkea heppu kiipesi vuorenrinnettä lumisateessa pyörä selässään. Jotenkin tuli Hollanti mieleen.
Kitzbühel on Itävallassa, joten siksi häntä haetaan apuun...


Nimi: E-bikes
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti + joukko muita

Hollanti katsoi epäilevästi kulkuvälinettä edessään. Hän oli tutkinut sitä jo hetken ja jokaisen kuluvan minuutin myötä hänen ilmeensä vain synkistyi ja hän alkoi mutista itsekseen puoliääneen jotain, mikä ei kuulostanut ainakaan hyväksyvältä. Oikeastaan hän alkoi näyttää vihaiselta ja hieman turhautuneelta kiertäessään harkituin askelin epäilyttävän pyörän ympäri. Hän tarkasteli sitä huolellisesti ja tarkisti jokaisen pienenkin mutterin samalla kun kuljetti käsiään pyörän runkoa pitkin. Lopulta hän astui taaksepäin ja risti käsivartensa rinnalleen merkiksi siitä, että oli valmis tutkimuksensa kanssa.

”Tämä on väärin”, hän totesi mulkoillen pyörää syyttävästi aivan kuin kaikki olisi sen viattoman esineen vika, ”tämä on huijausta ja petosta.” Sen sanottuaan hän kääntyi ja harppoi pitkin askelin pois vilkaisematta kertaakaan taakseen. Paikalle jääneet valtiot vilkuilivat toisiaan osa näyttäen yllättyneiltä ja osa erittäin tyytyväisiltä.

”Hän ei siis pidä sähköpyöristä”, Englanti mutisi, ”mielenkiintoista…”

”Minä olin ihan varma, että hän hyväksyisi sen”, espanjalainen totesi pettyneellä äänellä ja muutkin valtiot alkoivat keskustella siitä, miten he olivat luulleet hollantilaisen reagoivan.

”Selvä”, Saksa sanoi korottaen ääntään, kun keskustelu oli kestänyt hetken, ”asia on nyt varmistunut: Hollanti ei pidä sähköpyöristä. Ne jotka löivät asiasta vetoa, hoitakaa rahanvaihto nyt nopeasti ja sujuvasti, jotta pääsemme jatkamaan kokousta.” Hieman nuristen osa valtioista luopui rahoistaan samalla, kun oikein veikanneet ottivat sitä tyytyväisenä vastaan.


A/N: Sähköpyörät (eli e-bikes) ovat todella suosittuja varsinkin siellä, missä on paljon mäkiä ( = Itävalta) En tiedä hollantilaisten oikeaa suhtautumista niihin, mutta jotenkin musta tuntuu siltä että hän ei olisi ollut ainakaan kovin innostunut.
Oonko mä muuten koskaan kirjoittanut siitä, kun Hollanti tutustui pyörään ekan kerran? Se voisi olla mielenkiintoista...
Ja ei, mä en tiedä miten ja mistä nämä Hollanti ja pyörä -raapaleet tulevat. Ne vain vainoavat minua.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
Kirjoitti: hamsu - 25.01.2015 16:14:42
No ehkä sen 7. semmoisena etiäisenä tulevista voi ottaa :D

11. Olen todella iloinen et sait kirjoitettua tuon raapaleeksi, koska tanska oli tosi sulosen höppänä mietittyään asiaa ja todettuaan sen hyvinkin tärkeäksi, sekä ilmeisesti kaaduttuaan pyörällä siinä sivussa. Ihania tälläiset raapaleet joissa ei periaatteessa ole mitään asiaa, muuta kuin elämän pieniä oivalluksia^^

12. Pyörällä vuorta alas? hiihtokisojen aikana? sie näit tämän suuntasta oikiasti? Hullua, mutta voisi toimiakin jos renkaiden tilalle laittais sukset. Päättäväisyyttä oli mukavasti Hollannilla, voisin haluta lukea miten tuossa sitten kävi/käy laskun kanssa.

13.  :D Vedonlyönti keskellä kokousta. Luulin et ne oli jossain rannikolla tai ulkona kuuntelemassa "tuomarin" kuoliniskua vanhasta antiikkisen pyörän lopullisesta arvosta :)
No joo, ovathan nuo sähköpyörät hivenen pelottavia ja epäurheilijamaisen kuuloisia. Mutta eiköhän se siitä, kun huomaa että niitä voi yrittää viritellä nopeammiksi^^

   
     hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
Kirjoitti: Sieppeli - 25.01.2015 18:41:14
The Queen is back ja sillä on meille paljon nautittavaa.

Sanotaan nyt näin, että tähänastiset lempparini ovat olleet 6, 7 ja 8. Kasissa tuli ihania/kamalia muistoja siltä yhdeltä kerralta kun Unkarissa kävin ja ruuassa oli paprikaa. Paprika on elämä, paprika on rakkaus ja ne italialaiset hassut luuli että en pitäis siitä. Taitaa olla edelleen paras kastike (kanalle? Emmie enää muista), minkä sieltä sain. Joten joo, paprika on kiva.

Ihanaa oli lukea siulta Romanoa ja Espanjaa. Heidän yhteispelinsä toimi jälleen vaihteeksi täydellisesti ja tuli taas elävä muistutus siitä, miksi heistä on ollu siun käsialalla kiva lukea. Roma-bby oli ainakin oma ihanainen itsensä ja tästä hampurilaisen sisältöön: Alkaaks siun hahmoilta kadota luonne? Tai siis, niil on Vyra-luonne, mut miust alkaa vähän näyttää et siul alkaa hiukan sekottua  luonteet toisiinsa. Hetalia tarjoilee ison hahmokasan ja tottahemmetissä sitä kasaa on vaikea pitää käsissä, joten tää on täysin ymmärrettävä ongelma. Itselleni tulee aina välillä näitä lukiessa, et ton ois voinu sanoa ihan kuka tahansa muu hahmo. Siis tässä nyt tämmöinen pieni asia minkä voit pistää korvan taakse, koska sie kuitenkin kykenet käsittelemään upeasti hahmoja, älä missään nimessä anna sen mahtavan kykysi kadota!

Ja sitten hampuraiselle vielä pohja, kutonen on lempparini. Se muistutti miulle täysin miks oon itte nauttinu raapaleistäsi niin paljon. Kutonen yksinkertaisesti toimii .

Ei miulla muuta.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax13 S
Kirjoitti: Vyra - 26.01.2015 15:22:32
hamsu: Kiitos! Okei, lasketaan se etiäiseksi.
Lainaus
Pyörällä vuorta alas? hiihtokisojen aikana? sie näit tämän suuntasta oikiasti? Hullua, mutta voisi toimiakin jos renkaiden tilalle laittais sukset. Päättäväisyyttä oli mukavasti Hollannilla, voisin haluta lukea miten tuossa sitten kävi/käy laskun kanssa.
Joo. Joo. Joo, näin! Katotaan, jos mie keksin jotain hauskaa siitä alastulosta niin sitten voin kirjoittaa sen :D

Sipi: ....Oooooh! Sinä kommentoit! Ihan oikiasti kommentoit! Mie luulin et sie oot miut hyljännyt... Kiitos~!
Lainaus
Alkaaks siun hahmoilta kadota luonne?
Joo, olin itekin huomaavanani samaa. En oo vielä keksinyt syytä siihen, mutta yritän selvittää.

Mu ei ollut tarkoitus laittaa tänään mitään, mutta sitten innostuin.

14.
Nimi: Mikä on vikana TV:ssä?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Preussi

Saksalla ei yleensä ollut aikaa katsoa televisiota. Joko hän teki töitä, yritti estää veljeään tekemästä mitään typerää tai Italia piti hänelle seuraa, joten lukuun ottamatta satunnaista rikossarjan jaksoa silloin tällöin iltasella, hän ei juurikaan katsonut televisiota.
Nyt hänellä kuitenkin sattui olemaan harvinaisen hiljainen ilta. Työt olivat kaikki tehty, keittiö oli siistimpi kuin koskaan, Italia vietti perheiltaa veljensä kanssa ja Preussi oli ollut jo hetken epäilyttävän hiljaa kellarikerroksessa. Keksimättä mitään muutakaan tekemistä, saksalainen oli istunut alas sohvalle ja alkanut selailla kanavia.

”Keskipäivän ohjelmat ovat todella erikoisia”, hän mutisi tuijottaessaan television ruutua otsa kevyesti rypyssä. Mitä enemmän hän näki, sitä vähemmän hän alkoi uskoa että kyseessä oli tosiaankin saksalainen kanava.

”Bruder!” hän huusi hetken päästä kutsuen veljensä paikalle. Preussi saapuikin yllättävän kiltisti olohuoneeseen, kunhan oli ensin hetken kolistellut ja juossut sitten portaat ylös.

”Was?” hän kysyi ja vilkaisi sitten televisiota, ”oho West, onko sinusta tulossa sohvaperuna?”

”Ei”, Saksa vastasi täysin totisena, ”bruder, mitä sinä olet tehnyt televisiolle?” Preussi katsoi häntä pitkään epäilevästi ja vilkaisi sitten laitetta, joka näytti hänen mielestään toimivan täysin niin kuin sen pitkin toimia. Ainakin se näytti liikkuvaa kuvaa ja äänetkin tuntuivat uskottavilta.

”En mitään?” hän vastasi, vaikka se kuulosti enemmän kysymykseltä kuin vastaukselta.

”Miksi nämä ohjelmat ovat sitten täysin epäuskottavia?” Saksa kysyi ja Preussi oli hetken täysin hiljaa ennen kuin virnisti.

”Ei mahtavaa, West”, hän sanoi, ”et voi syyttää minua omista ongelmistasi!”

”Sinä et siis todellakaan tehnyt mitään?”

”En”, Preussi vastasi suoraan, ”mutta… Sinun ei ehkä kannata katsoa Deutschland sucht des superstarsia.” Saksa katsoi häntä totisena.

”Mitä sinä teit?” hän kysyi, vaikka ei ollut aivan varma halusiko edes tietää.

”No, minulla, Fraalla ja Toniolla oli tylsää ja muutenkin epämahtava päivä, joten me menimme karsintoihin ja pääsimme telkkariin!”

”Bruder…”

”Mitä? Me sentään osasimme laulaa mahtavasti toisin kuin kukaan muu niistä ajantuhlaajista”, preussilainen totesi ylpeällä äänellä ja perääntyi samalla takaisin kohti kellariaan, ”ja me pääsimme semifinaaliin asti!” Viimeiset sanat Preussi huusi portaista ennen kuin löi oven kiinni ja katosi takaisin omiin oloihinsa. Saksa pudisti hiljaa päätään ja katsoi television epäuskottavaa ohjelmaa vielä muutaman sekunnin ennen kuin totesi, että oikeastaan olisi paljon parempi idea vain mennä ulos tai tehdä ihan mitä tahansa muuta.

A/N: Tämä syntyi siitä, että minun mielestäni Saksan kanavat ovat välillä erittäin... epäsaksamaisia. Ihan hirveesti draamaa, tositeeveetä, teenäistä yritystä... Saksan idols, Deutschland sucht des superstar on ihan oikeasti show jossa etsitään kaikkea muuta paitsi laulajaa. Yleensä finalistit ei ees osaa laulaa, mut niillä on joku surkea tarina / menneisyys jota sitten paapotaan koko ohjelma.
On siellä kyl sitten ihan järkevääkin ohjelmaa. kuten rikossarjat!


15.
Nimi: ORF
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi ja Itävalta

”Ösi! Ösi!” Preussi huusi tietäen että itävaltalaine oli jossain päin taloa ja vastaisi kyllä kunhan ärsyyntyisi tarpeeksi, ”Ösi, Ösi, Ösi…”

”Mitä sinä haluat?” Itävalta kysyi kyllästyneellä ja hieman ärtyneellä äänellä, ”minä olin lepäämässä.”

”No anteeksi, jos pilasin kauneusunesi”, preussilainen sanoi eikä edes yrittänyt näyttää pahoittelevalta vaan vain heilautti kaukosäädintä jonnekin television suuntaan, ”mistä tuo on lyhenne?”

”Mitä sinä edes tarkoitat?” Itävalta kysyi luoden vain nopean vilkaisun television uutisia kohti.

”ORF. Mitä se tarkoittaa?”

”Österreichischer Rundfunk”, Itävalta vastasi suoraan, ”etkö sinä tosiaankaan tiennyt edes sitä?”

”Eikö sen sitten pitäisi olla ÖRF?” Preussi kysyi ja virnisti nähdessään kuinka itävaltalainen teki kaikkensa pitääkseen tyynen etäisen ilmeensä samalla kun yritti keksiä jotain vastaukseksi.

”Minä en halua puhua sinulle”, hän lopulta tokaisi ja poistui paikalta äkäisin askelin samalla kun Preussi nauroi sohvalla.

A/N: Koska minulla on epäilykseni siitä miksi se on ORF eikä ÖRF...

Tää seuraava on nyt sit Sipille, ole hyvä!

16.
Nimi: Amato, a matto
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Espanja, Italia, Romano

”Kuule Feli”, Espanja sanoi oudon apealla sävyllä, ”minä olen miettinyt yhtä juttua.” Italialainen heilutteli jalkojaan matalan muurin reunan yli ja hymyili hilpeästi jollekin asialla. Espanjan sanojen jälkeen hän kuitenkin pysähtyi hetkeksi ja katsoi valtiota miettien.

”Oi, minäkin ajattelen paljon asioita!” hän lopulta ilmoitti, ”kuten pastaa, pizzaa, aurinkoisia päiviä, Saksaa… Oi, Saksaa ajattelen tosi paljon! Melkein yhtä paljon kuin pasta, ei kun, kyllä minä ajattelen Saksaa enemmän kuin pastaa. Ihan varmasti.”

”Minä en tarkoittanut sellaista ajattelemista” Espanja sanoi ja hymähti hieman italialaisen innokkuudelle, ”minä olen miettinyt Lovia.”

”Fratelloa?” Italia varmisti aivan kuin he olisivat tunteneet toisenkin Lovi nimisen miehen. Hän myös vilkaisi ympärilleen aivan kuin olettaisi toisen italialaisen ilmestyvän kuin tyhjästä, mutta Romano kuitenkin pysyi poissa näkyvistä.

”Sí”

”Ai”, italialainen sanoi, ”mitä fratellosta?”

”Minä olen vain hieman… Tuota… Ihmetellyt, mitä hän minusta ajattelee”, espanjalainen sanoi ja jostain syystä Italia henkäisi syvään.

”Etkö sinä rakasta fratelloa enää?” hän kysyi hätääntyneenä, ”voi ei! Miksi? Mitä tapahtui? Fratello ei varmasti kestä, jos sinä…”

”Ei, ei!” Espanja huudahti, ”tietenkin minä rakastan häntä. Minä rakastan häntä ikuisesti, mutta minä mietin että rakastaako hän minua.” Italia rauhoittui heti ja mietti hetken espanjalaisen sanoja.

”Sinä siis rakastat häntä, vaikka hän ei rakastaisi sinua?”

”Tietenkin”, Espanja vastasi varmalla sävyllä ja Italia hymyili leveästi.

”Oi, sittenhän kaikki on hyvin”, hän totesi iloisesti, ”oikein hyvin!” Espanja ei kuitenkaan ollut valmis pohdintojensa kanssa vaan huokaisi hieman nojatessaan kivimuuria vasten.

”Hän kutsuu minua välillä sanalla a matto”, mies totesi, ”minä tiedän, että se tarkoittaa hullua. Toisaalta hän on vain entistä suloisempi kiukkuisena, mutta joskus minä vain… No….” Espanja puhui pitkään, mutta Italia vain nyökkäili ja antoi espanjalaisen puhua niin paljon kuin halusi. Vasta, kun hän oli varma, ettei mies enää halunnut sanoa mitään, hän avasi suunsa.

”A matto vai?” hän totesi hieman miettivällä sävyllä, ”heh, fratello on aina niin hyvä piilottamaan oikeat tunteensa.”

”Mitä sinä tarkoitat?” Espanja kysyi.

”Katsos kun”, Italia aloitti selityksensä kepeällä sävyllä, ”a matto on hullu, mutta amato tarkoittaa rakastettua. Ne kuulostavat aikalailla samalta. Hassua, eikö?” Espanja oli pitkään hiljaa, mutta pian hänen hämmentynyt ilmeensä vaihtui maailman onnellisimman miehen ilmeeksi ja hänen hymynsä palasi takaisin hänen kasvoilleen.

”Hän siis rakastaa minua!” Espanja huudahti sen verran kovaa, että ohikulkijat vilkaisivat häntä kummeksuen, ”kiitos, Feli! Minun on nyt mentävä.”

”Sano fratellolle terveisiä!” italialainen huusi hänen peräänsä ja vilkutti.

*****

Buongiorno Italia gli spaghetti al dente…~

”Pronto?”

”Oliko sinun ihan pakko kertoa hänelle?”

”Fratello, hän oli niin surullinen! Olisit nähnyt hänen ilmeensä ja…”

”Minä en välitä siitä! Nyt hän ei jätä minua enää rauhaan.”

”Heh, sitähän sinä halusit?”

”…Idiootti.”


A/N: Tänään opin, että a matto tarkoittaa hullua (tai verbinä, tehdä jotain hullua/olla hullu) ja amato rakastettua. Ja nämä kaksi kuulostavat hämäävän samalta. Sen lisäksi a matto on ilmeisesti varsin suosittu termi Roomassa... (mutta tästä en ole varma, koska englanti petti siinä vaiheessa selitystä.) Kuitenkin, eikö se olisi niin suloista, että Roma "piilottaa" kiintymyksensä käyttämällä noin hämääviä sanoja?
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
Kirjoitti: Sieppeli - 26.01.2015 16:42:46
Minulle? Oih, minulle! Tietenkin sinä sait kaikkea kivaa aikaan asioista joista pääsimme puhumaan eilen, tietenkin sait. Tunnen sinut liian hyvin, amore mia.

Roman täytyy tykätä Espanjasta todella paljon, kun käyttää moisia sanoja. Varsinkin, kun a on sana itsessään. En jaksa nousta ja etsiä italiankirjoja, joten pieni keltainen sanakirjani saa opettaa sinulle kivoja asioita: "a (prep) (+määräinen artikkeli, al, allo, all', alla, ai, agli, alle), paikka, suunta, aika, etäisyys, tapa, kenelle. Eli kun Google kääntäjä sanoo että "a matto" on "to fool", niin siinä ollaan aika lähellä. Mutta pyhä ihmeellinen kääntäjä näyttää hyväksyvän myös "a fool", joten ehkä, ehkä?
Mutta, mutta, eiköhän se ole meille kaikille selvää, että Roma haluaa "to fool" Espanjan kanssa.

Lainaus
Kuitenkin, eikö se olisi niin suloista, että Roma "piilottaa" kiintymyksensä käyttämällä noin hämääviä sanoja?
Olisi.
Ps, Roma oli ihana. Taas. Minkäs sille voi kun Roma on ihana?
Lainaus
”A matto vai?” hän totesi hieman miettivällä sävyllä, ”heh, fratello on aina niin hyvä piilottamaan oikeat tunteensa.”
Ja Espanja niitä lukemaan. Mikä kaksikko...
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
Kirjoitti: hamsu - 26.01.2015 22:23:28
14. Kolmikollahan on varmasti ollut kunnon nyyhkytarinat joilla päässä jatkoon ;) Mutta eikö olisi ollut mielenkiintoisampaa, saksallekin antaa totuuden tulla ilmi tv:stä. Päivällä harvoin mistään mitään järkevää ohjelmaa tulee, pätenee myös saksassa.

15. Njoo mullakin heräsi epäilykset siitä miksi se on ORF, vaikka kaiken järjen mukaan sen kuuluisi olla ÖRF.. huutonaurua*  Peussi muistuttaa jotenkin Tanskaa ja toisinpäin, molemmilla omat lapselliset ja vakavatkin(?) puolensa. varsinaisia ilopillereitä.

16. Onhan se tapa tuokin piilottaa tunteensa, jos toinen ei osaa tulkita kunnolla. Ja ehdottomasti se olisi suloista.  Italia jotenkin tuli olo et se on koko ajan äänessä ja yhtäkkiä se hiljeni miettimään ja tuumimaan espanjan sanastoprobleemaa, sillai hymyillen kieron söpösti :)   



    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax16 S
Kirjoitti: Vyra - 29.01.2015 22:02:27
Kiitos kummallekin~

Sipi: Heh, mä tiesin että mä otan suuren riskin, kun alan kirjottaa italiankielestä... :D Ja Roma on ihana.

hamsu: Joku päivä mä vielä kysyn joltain miksi se on ORF, mutta ÖBB (junayhtiö) on silti ÖBB...

Pari uutta ja sitten seuraa luultavasti taas pieni tauko (jos en huomenna innostu kirjoittamaan mitään) koska mie vaihdan maata (taas) ja netin saaminen on vielä kysymysmerkki.

17.
Nimi: Paha mies tulee ja vie sinut Espanjaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti, Espanja + mikrovaltiot.

Mikrovaltioilla oli silloin tällöin paha tapa yrittää livahtaa mukaan oikeiden valtioiden kokouksiin ja muutaman ikävän vahingon jälkeen kaikki aikuiset valtiot tai ainakin ne, jotka näyttivät aikuisilta, päätyivät äärimmäiseen ratkaisuun.

He palkkasivat lapsenvahdin.

Tai olisivat palkanneet, jos budjetti olisi riittänyt. Mutta se ei riittänyt eikä kukaan halunnut joutua selittämään pomolleen, miksi tarkalleen he tarvitsivat ylimääräistä rahaa lastenvahtiin tai edes au-pairiin, joten he päätyivät toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon. He jakoivat vahtivuorot keskenään.

Jälkikäteen ajateltuna se ei ollut ollut aivan niin hyvä idea.

”No niin, penikat”, Hollanti totesi hieman tylsistyneellä äänellä ja kiroten mielessään huonoa tuuriaan sekä joutumistaan tähän tehtävään, ”teille pitää siis kertoa joku tarina, vai?”

”Tai voisit myös päästää meidät pois täältä”, Wy ehdotti.

”Minä haluan olla jossain muualla”, Ladonia mutisi hieman äkeissään siitä, että oli myös päätynyt samaan paikkaan muiden nuorten valtioiden kanssa. Hollanti ei kuitenkaan heltynyt vaan murahti vain jotain siihen suuntaan, että hänkin halusi pois mutta aina ei saanut mitä halusi joten lasten oli syytä kärsiä nyt kiltisti hänen kanssaan.

”Jos te ette osaa kertoa, millaisen tarinan haluatte, minä päätän sen”, Hollanti kuitenkin sanoi ääneen ja odotti muutaman pitkältä tuntuvan sekunnin lasten vastausta.

”Päätä sinä!” Sealand lopulta huudahti ja Hollanti teki juuri niin.

”Selvä”, hän sanoi, ”minäpä kerron teille tarinan siitä, mitä tapahtuu lapsille, jotka käyttäytyvät huonosti…”

*****

”Wou, se oli aika hurja tarina!” Sealand totesi jälkeenpäin, kun kokous oli päättynyt ja Hollanti vapautettu tehtävästään.

”Jeah”, Ladonia myönsi ollen harvinaisesti samaa mieltä muiden kanssa, ”en olisi koskaan uskonut, että hän…”

”Oi, lapsia!” lämmin miesääni huudahti iloisesti, ”hola! Miten voitte?” Espanjalainen hymyili, mutta lapsivaltiot näyttivät kauhistuneilta.

”Se… Se on hän!” Sealand huusi osoittaen espanjalaista.

”Juoskaa!” Wy sanoi noudattaen heti omaa neuvoaan. Pian jokainen heistä oli hävinnyt paikalta ja jäljellä oli vain hyvin hämmentynyt Espanja.

”Mitä… Mitä minä tein?” espanjalainen kysyi ihmetellen ja haroi hiuksiaan, ”miksi he juoksivat pois?”

”Viisaita kakaroita”, Romano totesi kävellessään Espanjan ohitse, ”minun olisi pitänyt tehdä noin jo vuosisatoja sitten.” Espanja murjotti hetken, mutta seurasi sitten italialaista kun ei muutakaan keksinyt tai saanut vastauksia kysymyksiinsä.

Muutaman metrin päässä Hollanti hymähti itsekseen ja näytti hetken jopa joltain muulta kuin täysin kyllästyneeltä.


A/N: Hollantilaisten "joulupukki", Sinterklaas, saapu ilahduttamaan hollantilaislapsia Espanjasta aina joulukuun alussa. Kilttejä lapsia siis. Kaikki ilkeät lapset hän vie mukaan Espanjaan.
Eli hollantilaislapsia pelotellaan sillä, että he joutuvat Espanjaan jos eivät käyttäydy. Kukaan ei tosin ole vielä selittänyt mulle mitä tarkalleen lapsille Espanjassa tapahtuu.
Voiko näiden valtioiden suhde enää hassummaksi muuttua...?


18
Nimi: Pizzaburgeri
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Italia


Italia itki.

Tai ei aivan itkenyt, mutta se oli hyvin lähellä että hän ei puhjennut kyyneleisiin. Saksalle tilanne oli kuitenkin täysin käsittämätön eikä hän tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tehdä. Kaikki vuodet Italian seurassa eivät olleet koulineet häntä tähän eikä yksikään lukemattomista opaskirjoista ollut kertonut hänelle, mitä hänen pitäisi tehdä tämän kaltaisessa tilanteessa. Hänellä ei myöskään ollut kokemusta asiasta sillä hän itse oli periaatteessa Preussin kasvattama eikä preussilainen ollut koskaan ollut kovin hyvä lohduttamaan ketään. Oikeastaan Preussi olisi varmasti ollut aivan yhtä hämmentynyt kuin Saksa, jos olisi ollut paikalla nyt.

”Italia…”, saksalainen huokaisi ja yritti saada jonkinlaisen otteen hysteerisestä italialaisesta, ”kaikki on hyvin.”

”Eikä ole!” Italia huusi itkunsekaisella äänellä, ”Saksa, miten sinä saatoit? Minä luotin sinuun ja sitten sinä… teit… tämän…”

”Anteeksi”, Saksa vastasi, ”minä olen todella pahoillani. Voisitko rauhoittua nyt?”

”En halua rauhoittua”, Italia nyyhki, mutta puhui jo selvästi hiljaisemmalla äänellä. Saksa ei ollut varma, oliko se hyvä merkki vai ei.

”Rauhoittuminen on hyvä”, Saksa totesi, koska hänen mielestään se oli todella järkevä asia tässä tilanteessa.

”Mutta kun…” Italia sanoi ja pyyhkäisi sitten silmiään kädellään, ”kunhan fratello kuulee tästä, hän raivostuu!” Saksa kalpeni aavistuksen, koska hän ei epäillyt hetkeäkään etteikö toinen italialaisvaltio olisi enemmän kuin raivoissaan.

”Hm, mitä jos emme kertoisi hänelle tästä”, saksalainen totesi ja taputti sitten hieman kömpelösti italialaisen olkaan, ”tule nyt Feli, mennään keittiöön, niin saat näyttää minulle, miten hyvää pastaa teet. Eikö se kuulosta hyvältä idealta?” Italia epäröi hetken, mutta nyökkäsi sitten ja alkoi jopa hieman hymyillä. Hän todellakin rakasti sitä, kun Saksa antoi hänen käyttää keittiötään ja näyttää hänelle miten tehtiin oikeaa italialaista ruokaa.

”Ja me emme puhu tästä enää koskaan, sí?” hän kuitenkin varmisti ja Saksa nyökkäsi ymmärtäen täysin, mitä italialainen tarkoitti.

”Sinun ei tarvitse koskaan enää kuulla siitä”, hän lupasi, ”minä pidän huolen asiasta.” Sen kuullessaan Italia hymyili hänelle leveästi ja lähti kävelemään iloisin askelin keittiötä kohti.

”Tule, tule Saksa!” hän sanoi jälleen omalla pirteällä äänellään, ”aika tehdä pastaa!”

”Ja, Italia”, Saksa vastasi seuratessaan häntä ja onnitellen itseään siitä, että selvisi hengissä tästäkin koitoksesta. Aamulla hän soittaisi heti ensimmäisenä pizzaburgerien valmistajalle ja neuvoisi heitä pysymään poissa Italian markkinoilta.   


A/N: Mie näin telkkarissa mainoksen pizzaburgerista (joka on juuri sitä, mitä nimi sanoo) ja mietin itsekseni mitähän Italia tuosta tuumaisi. Pieni googlailu paljasti, että näitä pizzaburgereita tekevä firma on saksalainen ja siinähän se raapale syntyi kuin itsestään!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax18 S
Kirjoitti: Vyra - 03.02.2015 17:17:11
Ei mitään mielipidettä? Sitten ei varmaan haittaa, jos saatte lisää raapaleita pyöristä ja Hollannista...

19.
Nimi: Energiaa hyötyliikunnasta
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: BeNeLux

”Mikä tämä on ja miksi sen pitäisi kiinnostaa minua?” Hollanti kysyi ja tarkasteli epäillen laitetta edessään. Se näytti pyörältä tai ainakin siinä oli pyörät ja satula, mutta se ei kuitenkaan näyttänyt siltä että sillä pääsisi yhtään mihinkään. Pyörät oli nostettu ylös maasta jonkinlaisen telineen avulla ja niiden ympärillä oli vaikka millaista johtoa ja liitintä. Pyörän näköisen laitteen edessä oli myös painavan näköinen laatikko, joka ei tosiaankaan viitannut siihen että se laitos liikkuisi paikaltaan yhtään mihinkään. Jostain syystä hollantilaisen sisarukset olivat kuitenkin erittäin innostuneina esitelleet sen hänelle.

”Se on generaattori”, Belgia selitti hymyillen ja Luxembourg nyökkäili vieressä.

”Sillä voi tuottaa sähköä”, nuorin valtioista totesi, mutta Hollanti ei näyttänyt kovin innostuneelta.

”Ihan turha”, hän mutisi ja kääntyi lähteäkseen pois paikalta. Hän oli päätellyt jo sen verran, että ilmeisesti sähkön tuottamiseen sisältyi se, että jonkun olisi poljettava laitteella todella kovaa ja pitkään.

”Ajattele sitä rahan säästöä”, Luxembourg sanoi, ”sähkö on yleensä niin kallista, mutta tällä se on oikeastaan täysin ilmaista!”

”Ja sinä pyöräilet koko ajan muutenkin, joten sama pistää sekin vaiva hyötykäyttöön”, belgialainen totesi ja Hollanti pysähtyi hetkeksi. Hänen sisarensa melkein näkivät hänen kasvoillaan kuinka hän laski mielessään säästyvän rahan määrää ja pohti asiaan liittyviä riskejä.

”Hyvä on. Minä kokeilen”, hän lopulta sanoi nopeasti ennen kuin käveli pois. Hänen mentyä Belgia ja Luxembourg jakoivat voitonriemuisen katseen.

”Suunnitelman eka osa onnistui”, belgialainen totesi tyytyväisenä ja hänen veljensä nyökkäsi.

”Nyt meidän täytyy vain keksiä, miten saamme hänet tuottamaan sähköä meille”, hän mutisi mietteliäänä.


A/N: Tämä juontaa juurensa siihen kun törmäsin huutokaupassa sellaiseen ikivanhaan pyörä-generaattoriin ja hihittelin sille aikani itsekseen kunnes se huutokaupan vartija katsoi tosi pahasti ja mun oli pakko jatkaa matkaa koska mulla ei ollut mukana 600 euroa sen härvelin ostamiseen.


20.
Nimi: Hevonen vai polkupyörä?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Belgia

Hollanti seisoi vaikean kysymyksen edessä. Toisessa kädessään hän piteli ratsuhevosen ohjaksia, mutta hänen miettivä katseensa oli suunnattu edessä seisovaan uuteen keksintöön. Hän oli kokeillut sitä jo ja todennut sen hyvin nopeaksi tavaksi päästä paikasta toiseen. Se oli kuitenkin toisiaan myös vaikea hallita ja se saattaisi ihan hyvin aiheuttaa onnettomuuden, joka tappaisi hänet.

Hän vilkaisi hevostaan. Oikeastaan sekin oli aivan yhtä hankala hallittava välillä ja lisäksi sillä oli oma tahto, joka ei aina ollut samaa mieltä ratsastajan kanssa. Vaarallinenkin se oli, mutta toisaalta Hollanti oli jo tottunut ja ratsastanut hevosella vuosisatoja.

Niin, ja hänhän ei edes voinut kuolla. Hän oli valtio.

Vielä hetken mietinnän jälkeen hän nyökkäsi vakavana tehden päätöksensä. Ilme täysin totisena hän kääntyi mustan hevosen puoleen ja taputti sen turpaa ennen kuin sujautti suitset pois sen päästä.

”Olen pahoillani, mutta sinut on erottu tehtävistä”, hän sanoi virallisella sävyllä, ”sinä syöt enemmän kuin tuo polkupyörä, joten olet kalliimpi.” Hevonen ei näyttänyt olevan yhtään pahoillaan. Se vain laski päänsä alas ja alkoi mutustella vihreää nurmikkoa jalkojensa juuressa.

”Juuri tuota tarkoitin”, hollantilainen mutisi, ”olen iloinen, että voimme erota väleissä…”

”Ei se noin mennyt”, Hollanti murahti keskeyttäen sisarensa tarinankerrontatuokion. Belgialainen vilkaisi häntä nopeasti ja tuhahti.

”Se meni juuri noin”, hän väitti vastaan ja häntä kuunnelleet muut valtiot vain kohauttivat harteitaan, koska he eivät tienneet oliko tarina tosi vai ei. He vain kuuntelivat.

”Ei mennyt”, Hollanti totesi.

”Mikä sinusta sitten oli muka eri tavalla?” Belgia kysyi hieman haastavalla sävyllä ja Hollanti oli hetken hiljaa ennen kuin vastasi.

”Sinä saat minut kuulostamaan hirviöltä”, hän lopulta totesi, ”mutta oikeasti minä en vain jättänyt sitä hevosta vaan etsin sille hyvän eläkekodin.”

”Sinä toit sen minun talliini kysymättä lupaa”, belgialainen muistutti ja Hollanti nyökkäsi.

”Se tarvitsi kodin”, hän mutisi ja Belgia mulkoili häntä hetken ennen kuin päätti antaa asian olla ja kääntyi muiden valtioiden puoleen.

”Siis, se oli tarina siitä kuinka Hollanti vaihtoi hevosen pyörään…”


21.
Nimi: Karkit pitävät sinut terveenä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi, Saksa, Itävalta ja Unkari

”Minun kurkkuuni sattuu”, Preussi valitti puoliksi siksi, että hänen kurkkunsa oli oikeasti kipeä ja puoliksi siksi että Saksa oli käskenyt hänen olla kiltisti ja hiljaa, joten hän ei todellakaan aikonut olla kiltisti ja hiljaa.

”Ja sen pitäisi vaikuttaa minuun millä tapaa?” Saksa kysyi hivenen kyllästyneellä äänellä ja tuskin vilkaisten veljeään. Heillä oli saksalaismaiden epävirallinen kokousmenossa eikä Saksalla ollut aikaa keskittyä preussilaisen ongelmiin. Heidän kahden lisäksi paikalla olivat tietenkin Sveitsi, Liechtenstein, Itävalta ja Unkari. Joskus Hollanti ja Tanska osallistuivat myös, mutta kumpikin vastahakoisesti ja nuristen siitä, että heidät laskettiin muiden joukkoon. Unkarin ei oikeasti pitänyt edes olla paikalla sillä hän ei ollut enää osa Itävaltaa, mutta kukaan ei muistanut tai tohtinut käskeä häntä enää poistumaan eikä Unkari itse näyttänyt olevan pahoillaan osallistumisen vuoksi. Oikeastaan hän oli välillä kaikkein innokkain koko joukosta, saapui paikalle aina etuajoissa ja auttoi Sveitsiä pitämään Liechtensteinin kaukana niistä, jotka sveitsiläinen laski ”Epäilyttävien henkilöiden” – listalle. Sillä listalla oli yli puoli maailmaa.

”Eivätkö äidilliset vaistosi herää mahtavan minun kärsimyksen edessä, West?” Preussi kysyi.

”Minä en ole nainen, bruder”, Saksa vastasi nopeasti.

”Oletko aivan varma?”

”Miksi sinun täytyy aina kyseenalaistaa kaikkien muiden sukupuoli-identiteetit?” Saksa kysyi ja jatkoi sitten nopeasti, ”ja ennen kuin vastaat. Minä olen aivan varma siitä, että olen mies. Ole nyt hiljaa.” Veljesten kinastellessa hetken, Unkari loi sillä välin pitkän ja merkitsevän katseen kohti Itävaltaa, joka hetken epäröinnin jälkeen vastasi katseeseen.

”Minä en halua sekaantua tuohon”, itävaltalainen totesi arvaten, että nainen halusi häneltä kuitenkin jotain siihen liittyvää. Hänen sanoillaan ei kuitenkaan ollut Unkariin minkäänlaista vaikutusta.

”Anna hänelle jotain”, hän pyysi, ”jotta hän viimein hiljenee ja pääsemme jatkamaan. Minulla Japanin kanssa tärkeä… valokuvaukseen liittyvä kokous iltapäivällä enkä halua olla myöhässä siitä.” Itävalta epäröi vielä hetken, mutta luovutti sitten huokaisten samalla hiljaa.

”Hyvä on”, hän totesi, ”mutta hän saa vain yhden!” Sen sanottuaan hän kaivoi taskustaan pienen karkin ja koruttomasti heitti sen pöydälle. Preussi yllättyi eleestä niin paljon, että vaikeni kesken selityksensä siitä, miksi tarkalleen oli päivänselvää että Italia oli se joka oli hänen ja Saksan suhteessa oikeasti se mies.

”Mikä tämä muka on?” hän kysyi ja katsoi karkkia epäilevästi.

”Se auttaa kurkkukipuun”, Itävalta sanoi lyhyesti, kun preussilainen poimi karkin sormiinsa ja tarkasteli sitä tarkkaan.

”Syö se”, Saksa käski jo kyllästyneenä siihen kaikkeen valitukseen ja kokouksen polkemiseen paikoillaan, ”ja ole hiljaa jo. Minä saan kohta päänsäryn.” Mitään sanomatta Itävalta nakkasi toisen karkin hänelle.

”Se auttaa päänsärkyyn”, hän kuitenkin selitti lyhyesti, kun saksalainen oli hetken katsonut häntä kysyvästi.

”Aha, kiitos”, Saksa mutisi ja mietti sitten hetken ennen kuin jatkoi, ”onko sinulla mitään sellaista, mikä parantaisi egoistisen luonteen?”

”Ikävä kyllä sen suhteen tuotekehittely ei ole edennyt toivotulla tavalla”, Itävalta vastasi epäröimättä hetkeäkään.

”Harmillista”, Saksa sanoi ja vilkaisi sitten veljeään, joka nyt pyöritteli karkkia suussaan ja ilmiselvästi yritti päättää oliko kyseessä mahtava vai epämahtava asia, ”no, jos koskaan tarvitset koekaniinia…”


A/N: Itävaltalaiset rakastavat kaikkea makeaa ja varsinkin kakkuja! Mutta se mikä on hauskaa, on se että niillä on tosiaan karkkeja jokaisen vaivan parantamiseen. Yleensä nämä karkit on sellaisia, joihin on käytetty erilaisia yrttejä, ne maistuvat hassulta ja paketti mainostaa niiden olevan ihan oikeita ja aitoja itävaltalaisia mitälie. Mie en ole koskaan oikeastaan ajatellut tätä asiaa sen enempää, mutta sitten kuulin ja näin ohimennen kun eräs itävaltalainen tuttu ihan tosissaan kiikutti toiselle pussin karkkeja, kun tämä oli valittanut tuntevansa olonsa hieman kipeäksi. Ja sitten kaikki olivat kauhistuneita, kun lopputuloksena ne karkit eivät ihan riittäneet parantumiseen.

Preussin ja Saksan väittely saksalaisen naiseudesta oli plussaa, koska telkkarista tuli jotain todella typerää ja outoa samalla kun kirjoitin ja kanava oli tietenkin RTL (se kaikkein sekopäisin kaikista saksalaisista kanavista)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax21 S
Kirjoitti: Vyra - 06.02.2015 23:28:18
22.
Nimi: Putinoff
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Venäjä, Puola + muita

”Joku täällä”, venäläinen mies sanoi rauhallisella, mutta silti hitusen pelottavalla äänellä, ”yrittää selvästi kertoa minulle jotain.” Hän hymyili, mutta se hymy ei ollut sitä tyyppiä joka sai kaikki muutkin hymyilemään. Oikeastaan kaikki tuntuivat mieluummin katsovan jonnekin aivan muualla. Latvia painoi katseensa pöytää kohden, Viro teeskenteli löytäneensä tietokoneeltaan jotain todella mielenkiintoista ja Liettua keskittyi ihastelemaan vastapäisen seinän taulua. Ainoa, joka vastasi Venäjän katseeseen, oli Puola. Hän istui tuolillaan toinen jalka nostettuna toisen alle ja toinen käsi leväten käsinojalla. Toisessa kädessään hän piti lasipulloa eikä edes yrittänyt peitellä, mitä pullon sisältämä neste oli.

”Lenkija…”, Liettua kuiskasi hieman hermostuneena siitä, että venäläisen ja puolalaisen hiljainen tuijotuskilpa ei näyttänyt loppuvan.

”Ei nyt, Liet”, Puola kuiskasi takaisin kääntämättä katsettaan, ”minulla on niinku tosi tärkeä juttu menossa.”


A/N: Lenkija = Puola liettuaksi
Putinoff on vodka-merkki. Itseasiassa se on Lidl:n tuotemerkki, mutta Suomen lainsäädännön vuoksi meillä ei sitä Lidlissä nähdä. Täällä Slovakiassa kuitenkin saa alkoholia myydä ruokakaupoissa ihan miten vaan lystää ja tänään kauppareissulla bongasin sitten Putinoffin. (ei, en ollut itse ostamassa mitään... kämppikseni oli. Hän on Puolasta). Vodka on puolalaisten keksintö ja muutenkin jotenkin oli sellainen Puola-fiilis, joten kirjotin hänet tuohon.
Muutoin yritän pysyä kaukana kaikesta poliittisesta.


23.
Nimi: Kuinka monta tarvitaan vaihtamaan lamppu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Italia

”Saksa! Saksa!” Italia huusi ja heilutti käsiään varmistaakseen, että saksalainen varmasti huomasi että se oli juuri hän joka kutsui miestä. Ei sillä, että Saksan olisi muutenkaan ollut vaikea huomata, kun joku juoksi huutaen kohti.

”Italia, rauhoitu hieman”, Saksa pyysi ja italialainen totteli sen verran, että lopetti käsiensä huitomisen hetkeksi, jotta saisi tasattua hengityksensä juoksemisen jälkeen.

”Kuinka monta saksalaista tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?” hän sitten kysyi välittömästi kun oli hieman palautunut. Saksa vilkaisi häntä, mutta ei näyttänyt edes kovin yllättyneeltä. Jollakin tavalla hän oli jo tottunut.

”Yksi”, hän vastasi totuudenmukaisesti.

”Yksi ja…?” Italia kysyi ja odotti jatkoa, mutta sitä hän ei saanut.

”Vain yksi”, Saksa totesi, ”lampun vaihtaminen ei ole kovin monimutkainen tehtävä suoritettavaksi.”

”Mutta kun tämän pitäisi olla vitsi”, italialainen valitti ja huokaisi hieman.

”Minä en vitsaile, minä olen tehokas”, Saksa totesi.


A/N: Mä oon ennenkin kirjottanut lampunvaihtamisvitseistä, mutta ne on niin hauskoja!


24.
Nimi: Kenestä me vitsailemme?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Hah, kaikki ruotsalaisvitsit ovat täyttä totta!” Tanska julisti ja virnisti ruotsalaiselle valtiolle, ”ei voi olla pelkkää sattumaa että me kaikki kolme vitsailemme samoista asioista.” Hän viittasi jonnekin Norjan ja Suomen suuntaan, mutta kyseiset valtiot eivät näyttäneet juurikaan kuuntelevan häntä. Norja teeskenteli, ettei kuulunut ryhmään ollenkaan ja Suomi hymähteli itsekseen ilmeisesti miettien jotain vitsiä joka oli hänestä tosi hyvä, mutta jota hän ei viitsinyt sanoa ääneen, koska he olivat kiusanneet Ruotsia jo aika paljon yhdelle illalle.

Kaikki oli alkanut siitä, kun Tanska oli kesken pohjoismaiden yhteisen illanvieton päättänyt kertoa omalla maallaan kuuluisan vitsin, jossa epäonninen ruotsalainen oli kohteena. Pian oli paljastunut, että myös Norjalla ja Suomella oli samanlaisia vitsejä Ruotsista.

”Entä sitten?” Ruotsi kysyi eikä kuulostanut juurikaan harmistuneelta. Hän oli jo tottunut siihen, että muut tekivät pilaa hänestä ja sitä paitsi hänen ajatusmaailmassaan oli kunnia olla se, joka sai Suomen nauramaan. Oli syy sitten mikä tahansa.

”Se tarkoittaa sitä, että me kaikki pidämme sinua tyhmänä”, Tanska totesi.

”Hm.”

”Suutu nyt. Haluan tapella.”

Norja vilkaisi kahta vanhinta valtiota ja tuhahti itsekseen. Vaikka asia ei oikeasti hänelle kuulunut eikä hän ollut kiinnostunut siitä mitä muut valtiot tekivät, hän tiesi että hänen pitäisi ehkä estää alkava tappelu. Hän oli sentään juuri löytänyt täydellisen rennon asennon sohvalta ja hänellä oli mukavan lämmin olo viltin alla eikä hän jaksanut nousta nakkaamaan tanskalaista pihalle.

”Hei, lillebror”, hän sanoi sen sijaan ja katsoi Islantia, joka istui nojatuolissa.

”Mitä?” hopeahiuksinen valtio kysyi hieman unisella äänellä.

”Kerro se vitsi”, norjalainen pyysi ja islantilainen katsoi häntä hetken ennen kuin vastasi.

”Mikä vitsi?” hän lopulta kysyi, ”ja miksi minun täytyy sekaantua tähän?”

”Se hyvä”, Norja vastasi tyynesti, ”ja sinä ymmärrät syyn kyllä.” Islanti mietti hetken ja hänen katseensa siirtyi Tanskaan, joka silti yritti saada ruotsalaista suuttumaan. Sitten hän nyökkäsi ymmärryksen merkiksi ja nousi istumaan hieman parempaan asentoon.

”Hei”, hän sanoi kuuluvalla ja teeskennellyn iloisella äänellä, ”minä olen tanskalainen.” Hänen äänensä oli tarpeeksi kova, että Tanska hiljeni, mutta vielä suuremman vaikutuksen valtiojoukkoon teki se mitä tapahtui seuraavaksi.

Norja nauroi.

Hänen naurunsa oli oikeastaan tuskin kuuluva hymähdys, mutta täysin tunnistettavissa silti jos tiesi mitä etsi. Islanti otti kyllästyneen ilmeensä takaisin kasvoilleen ja piiloutui sohvatyynyjen alle, mutta norjalainen näytti hetken todella huvittuneelta.

”Hei, Nor, miksi sinä naurat?” Tanska kysyi selvästi hämmentyneenä ja vielä enemmän hän hämmentyi kun myös Suomi naurahti ja Ruotsin ilmeessä viivähti samoin huvittuneisuus.

”Se oli aika hyvä vitsi, Is”, suomalainen kehaisi, mutta Tanska näytti vain entistä kummastuneemmalta.

”Vitsi? Mikä vitsi?” hän kysyi, ”Is vain väitti itseään tanskalaiseksi. Ei se ole mikään vitsi…” Norja naurahti toisen kerran ja pudisti päätään aivan kuin kyseessä olisi ollut maailman paras juttu. Tanska näytti vielä hetken eksyneeltä, mutta sitten hän päätti että asia ei ollut ehkä aivan niin tärkeä ja hän virnisti katsoessaan norjalaista.


A/N: Ilmeisesti meidän lisäksi myös tanskalaiset ja norjalaiset vitsailevat ruotsalaisten kustannuksella (jotka vitsailevat norjalaisista). Islantilaiset taas vitsailevat tanskalaisista, mutta ilmeisesti heillä on hieman poikkeava huumorintaju... Esimerkkivitsinä sanottiin vain "hi, I'm danish!" Minusta tämä oli jotenkin todella huvittavaa, mutta kukaan muu ei tuntunut ymmärtävän sitä...(Tässä vielä kiva linkki: http://europeisnotdead.com/disco/expressions-of-europe/european-jokes/ (http://europeisnotdead.com/disco/expressions-of-europe/european-jokes/))


Bonus-raapale:Slovakia ja Tšekki
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: OC-Slovakia ja OC-Tsekki

”…Ja sitten me teemme näin”, slovakialainen sanoi innostuneena ja yritti selittää ideaansa tšekkiläiselle, joka lähinnä seurasi häntä ja katsoi mitä hän teki.

”Oletko aivan varma tästä?” hän kuitenkin kysyi, kun kaikki oli selitetty loppuun asti. Slovakia katsoi häntä ja tuhahti sillä hän oli tietenkin täysin varma siitä mitä oli tekemässä.

”Totta kai olen”, hän ilmoitti, ”tuletko sinä nyt vai et?”

”Kyllä, kyllä, Suur-Määri”, Tšekki vastasi nopeasti ja slovakialainen pysähtyi yhtäkkiä.

”Tšekki”, Slovakia sanoi merkitsevästi ja katsoi valtiota, joka ei ymmärtänyt miksi slovakialainen oli pysähtynyt ja katsoi häntä sillä tietyllä tavalla. Häneltä kului oikeastaan kokonaiset pari minuuttia ymmärtämiseen.

”Kutsuinko minä sinua taas…?” hän kysyi ja Slovakia nyökkäsi.

”Minä olen Slovakia nykyään”, hän muistutti, ”ihan oikeasti, Tšekki, siitä on jo yli tuhat vuotta, kun Suur-Määri kaatui.”

”Niin, mutta…”

”Ja Määri on nykyään osa sinua.”

”Silti…”
 

A/N: Koska minä niin toivon, että Slovakia ja Tsekki olisivat virallisia hahmoja. Mulla on niin paljon ideoita heistä....
Slovakia oli ennen Suur-Määri ( ja montaa muuta asiaa. Slovakia, jos mikä, on ollut osa vaikka mitä ja vaihtanut nimeä useaan otteeseen), mutta nykyään Määri on osa Tsekkiä. Ja minä olen ihan varma, että näillä kahdella olisi hyvä suhde toisiinsa. Joo, olihan Tsekkoslovakia aika karua ja Prahan kevät ja kaikki, mutta mie oon nyt oppinut että oikeastaan tsekit ja slovakit eivät olleet toisiaan vastaan vaan kommunismia vastaan. Oikeastaan Tsekkoslovakia oli sotien välisenä rauhanaikana Euroopan vaurain ja demokraattisin maa ja Tsekkoslovakian viimeinen jakaantuminen oli hyvin rauhanomainen. Kielinä tsekki ja slovakia ovat hyvin samankaltaiset (kumpikin yhtä vaikeita minulle...) ja näyttää noi tulevan muutenkin ihan hyvin toimeen keskenään.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax24 S
Kirjoitti: Vyra - 08.02.2015 13:35:33
25.
Nimi: Kukaan ei halua tanssia
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Unkari ja Preussi

”Minä en halua”, Preussi sanoi sillä äänensävyllä, josta jokainen olisi arvannut hänen sanoneen täsmälleen saman asian jo muutaman kerran ilman minkäänlaista tulosta.

”Minua ei kiinnosta, mitä sinä haluat”, Unkari vastasi täysin iloisena ja huolettomana, ”minä sanon, että sinä tanssit ja sinähän tanssit.”

”Mutta minä en halua”, mies sanoi jälleen kerran, ”tanssiminen ei ole mahtavaa.”

”Nyt se on!” Unkari julisti ja kiskoi miestä mukaansa väkijoukon halki, ”tule nyt, Itävalta odottaa meitä jo.”

”Miten sinä edes saat sen tylsän aristokraatin mukaan joka kerta?” Preussi mumisi

”Hän aina kysyy, että miten minä saan itseään täynnä olevan preussilaisen mukaan”, unkarilainen totesi pysähtymättä, ”ja minä vastaan sinulle samalla tavalla kuin hänelle; minulla on keinoni.”

”Sinä olet hirveä nainen”, Preussi totesi, mutta Unkari vain nauroi, ”ja minä en halua tanssia.”

”Mikset muka halua?” unkarilainen viimein kysyi syytä, ”äläkä yritä väittää, ettet osaisi. Minä olen nähnyt sinun tekevän tämän monta kertaa ja sinulla on jo oikea univormukin päällä.” Naisen katse käväisi pikaisesti perinteisissä vaatteissa, jotka preussilainen oli pukenut.

”Se on epämahtavaa”, Preussi sanoi ja mumisi sitten, jotain mikä melkein jäi unkarilaiselta kuulematta.

”Mitä sinä sanoit?” Unkari kysyi ja pysähtyi viimein hetkeksi. Kaikkialla heidän ympärillään ihmiset nauroivat ja näyttivät iloisilta kansallispuvuissaan ja puhuessaan murteella, jota Preussi ei aivan ymmärtänyt, vaikka uskoi kielen olevan silti vielä saksaa.

”En mitään”, Preussi vastasi nopeasti, mutta ei onnistunut huijaamaan unkarilaista.

”Preussi.”

”Unkari.”

”Minä voin jatkaa tätä kauemmin kuin sinä, joten ala kertoa”, unkarilainen totesi rauhallisena ja hetken he kävivät äänetöntä tuijotuskilpailua, vaikka kumpikin tiesi tasan tarkkaan että Unkari voitti sen aina.

”Ösi lyö aina oikeasti…”, preussilainen lopulta mumisi. Unkari katsoi häntä hetken, mutta hymähti sitten.

”Pitäisikö minun siis sanoa hänelle, että pienten preussilaisten lyöminen on kielletty?” hän kysyi viattomaan sävyyn ja Preussi loi häneen pitkän katseen.

”Sinä olet julma ja ilkeä nainen”, hän totesi, ”sinun pitäisi löytää harrastus tai jotain ja jättää minut rauhaan.” Unkari nauroi ja lähti taas kiskomaan preussilaista juhlakentän keskipistettä kohti.

”Voi, on minulla harrastuksia”, hän sanoi, ”monia harrastuksia…”


A/N:https://www.youtube.com/watch?v=2LEAiGDw220 (https://www.youtube.com/watch?v=2LEAiGDw220)
Itseasiassa tämä tanssi ei ole varsinaisesti "saksalainen" vaan ennemmin alppi-alueiden (Baijeri, Sveitsi, Tirol ja ne muut Itävallan alueet). Tolla videollakin näkyy myös Itävallan lippu nurkassa, jos oikein tarkasti kattoo (yleensä tanssimisen aikana jossain lähellä on joku pitelemässä maan ja/tai osavaltion lippua, mutta tuossa nyt ei ollut ketään. En löytänyt parempaakaan videota ja tämä on ilmesesti kuvattu Australiassa...)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax25 S
Kirjoitti: minja - 09.02.2015 20:54:14
Heippa! Halusin vaan sanoa, et nää siun raapaleet on tosi kivoja. Oon lukenu muutki siun ketjut, mut en oo vaa ikinä kommentoinu, sori! Se oli varmaa just joku siun teksti, ku löysin Hetalian pari vuotta tai jotai sitte ja tykkään siit hirveesti :) Oikees elämässä en piä Ruotsista yhtää, mut näis Hetalia-teksteissä se on paras yhessä Suomen kanssa <3 Nyt unohin, et mitä piti sanoo, mut kiitos! Nää on ollu miulle semmosia arjen piristyksiä, et en osaa es sanoo sitä <3 Toivottavasti kirjotat näitä viel paljo!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax25 S
Kirjoitti: Vyra - 10.02.2015 00:51:52
minja: Jee, kiitos! Kyllähän mie kirjottelen niin kauan kun joku tahtoo lukea. Nyt mulla tuli itseasiassa vähän kiire, kun päätin että laitan uudet raapaleet vasta kun joku kommentoi ja aattelin että siihen menis vielä ainakin pari päivää, joten mulla ei ollut mitään valmiina...

26.
Nimi:Laita ruokaa
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Ranska ja Englanti

Englanti seisoi hänen mielestään aivan liian tutun oven luona ja piti muutaman minuutin tauon, jonka aikana hän mietti miksi ihmeessä hän taas oli täällä ja miten hän oli tänne edes päätynyt. Sitten hän muisti syyn. Hänellä oli nälkä.

Kolme täsmällistä ja terävää, melkein vihaista, koputusta kuului ovelta eikä Ranskan tarvinnut arvata kahdesti, kuka oven takana oli. Itsekseen hymähtäen hän pyyhkäisi kätensä keittiöpyyhkeeseen, tarkisti että kaikki oli varmasti kunnossa ja ruoka aivan yhtä herkullisen näköistä kuin oli ollut viisi minuuttia aiemmin ja sitten hän käveli ovelle.

”Mon cheri, Angleterre!” Ranska tervehti heti kun sai oven auki, ”mikä yllätys!” Englanti murahti ja työntyi hänen ohitseen sisälle.

”Minulla on nälkä”, hän totesi kävellessään keittiötä kohti tuttua reittiä. Hänen ei edes tarvinnut kysyä ranskalaiselta, missä päivällinen oli ja mitä se tarkalleen oli. Hän tiesi jo.

”Aivan niin kuin joka sunnuntai”, Ranska hymähti ja seurasi toista valtiota.


A/N: Mulla on tämä headcanoni, että Englanti menee joka sunnuntai päivälliselle Ranskan luo.


27.
Nimi: Ruusuja
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Ranska, Englanti ja muita

Ranska käyttäytyi aivan niin kuin käyttäytyi aina maailmankokousten aikaan. Hän jutteli ystävilleen sekä muille valtiolle ja aina välillä hän antoi jollekulle ruusun tai ainakin yritti tarjota sitä. Kukaan ei tiennyt, mistä hän tarkalleen kaikki ruusunsa löysi, mutta ne olivat aina täydellisen muotoisia, kauniita ja syvän punaisia.

”Hm, miksi hän muuten aina antaa ruusuja?” Italia kysyi eräänä päivänä ääneen. Espanja kohotti hieman katsettaan ja vilkaisi pikaisesti ranskalaista ennen kuin kohautti olkiaan.

”Hassua, en oikeastaan tiedä”, hän myönsi hymyillen hieman, ”mutta sen syyn on oltava jotain romantiikkaan liittyvää, eikö niin Roma?”

”Älä sotke minua tähän”, vanhempi italialainen mumisi äkäisesti ja painoi kasvonsa käsivarsiensa taakse.

”Mutta eihän ruusu ole edes hänen kansalliskukkansa”, Italia tuumi ääneen ja hetken pohdinnan jälkeen päätti antaa asian olla ja lähteä etsimään jotain mielenkiintoisempaa tekemistä. Hän oli ihan varma, että oli juuri hetki sitten kuullut jonkun puhuvan ohimennen lounastauosta ja nyt kun asia tuli puheeksi, hän oli jo aika nälkäinen. Lounaan jälkeen hän voisikin sitten etsiä mukavan sohvan itselleen ja ottaa nokoset.

Italian hävitessä paikalta ja Espanjan puhuessa puoliääneen Romanolle, kukaan ei huomannut kun Englanti tuhahti vaimeasti ja mulkaisi ranskalaista valtiota, joka juuri jutteli Seychellille huoneen toisessa päässä.

Minä tiedän, miksi hän aina antaa ruusuja”, mies mutisi, ”pahuksen sammakko…” Hän puhui hyvin matalalla äänellä, mutta silti Ranska käänsi katseensa häntä kohti ja iski hymyillen silmäänsä aivan kuin olisi kuullut, mitä hän sanoi.


A/N: Ruusu on Englannin kansalliskukka.
Näin sivutietona: Hollannin kansalliskukkaa ei muuten ole vaikea arvata...


28.
Nimi: Norwegian –käsirasva
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja Norja

”Norge!” tanskalainen huusi tullessaan sisälle ja etsiessään norjalaista, jonka hän lopulta löysi olohuoneesta, ”kokeile käsiäni!”

”Minä en keksi yhtäkään syytä, miksi minun pitäisi koskea sinun käsiisi”, norjalainen vastasi tyynesti eikä edes vilkaissut kohti käsiä, joita tanskalainen niin innokkaasti tarjosi hänelle.

”Koske nyt vain”, Tanska sanoi hymyillen, ”haluat kuitenkin, Norge.”

”En varmasti halua.”

”Norge.” Norjalainen huokaisi ja ojensi sitten yhden sormen, jolla hän kosketti kevyesti tanskalaisen toisen käden kämmenselkää.

”Oletko nyt tyytyväinen ja jätät minut rauhaan?” hän kysyi, mutta Tanska vain virnisti.

”Eikö tuntunutkin pehmeältä?” hän kysyi ja viimein Norja vaivaantui kääntämään katseensa, jotta voisi tuijottaa tanskalaista hetken hyvin epäilevä ilme kasvoillaan.

”Mitä sinä olet tehnyt?” hän kysyi, ”älä vain sano…”

”Ja!”

”Minä olen kieltänyt sen sinulta.”

”Miksi minä olisin totellut?” Tanska kysyi virnistäen.


A/N: Otsikko varmaan kertoi jo kaiken.
Kiitos ideasta, Myrsi <3!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax28 S
Kirjoitti: Slytherin cat - 10.02.2015 21:54:13
Oh, Norja! Jee~

Jännä headcanon sinulla. Täytyy tosin sanoa, että tuo ensimmäinen näistä uusimmista tuntui minusta kovin oudolta.. Se kun ei todellakaan minun headcanoneihini kuulu, että Arthur kävisi sunnuntaisin syömässä tuon ranskalaisen luona. :D Mutta miksipä ei, hyvin olit kuitenkin kirjoittanut.

Tuosta toisesta, pikkuveljeni on kirjoittanut joskus (laaduttoman) ficin melkein samasta aiheesta.  Tuo oli kiva, ja ehdottomasti nätimmin kirjoitettu kuin veljeni luomus..
Ranskalla on tosiaan ihmeellinen taito repiä niitä ruusuja tyhjästä. Kummaa.

Kolmas: kuten jo sanoin, jee, Norja! Jo otsikko sai hymyilemään. Rakastan edelleenkin tapaasi kirjoittaa nuo kaksi... Tämä oli suloinen. ^^ Ja todella mahtava idea.. Kiitos tosiaan Myrsis. Minäkin tahdon sitä käsirasvaa... : D

Ja koska en näköjään aiemmin kommentoinut, tuo olkipukki-ficci oli aivan mahtava.! Luin kolmekin kertaa, ja sitten vielä ääneen veljelleni. Hänestäkin se oli aivan mahtava~         



Että kiitoksia näistä. Odotan innolla seuraavia~
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax25 S
Kirjoitti: minja - 11.02.2015 00:16:25
minja: Jee, kiitos! Kyllähän mie kirjottelen niin kauan kun joku tahtoo lukea. Nyt mulla tuli itseasiassa vähän kiire, kun päätin että laitan uudet raapaleet vasta kun joku kommentoi ja aattelin että siihen menis vielä ainakin pari päivää, joten mulla ei ollut mitään valmiina...
Mie ainaki luen näitä varmaa maailman tappiin saakka, et sen puolesta voit kirjotella näitä! Ja kiitti vielä! Miullaki on tota käsirasvaa ja se on tosi hyvä (jos jaksaa käyttää) :) nyt hihittelen tälle aina ku laitan tota
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax28 S
Kirjoitti: Kuolotar - 15.02.2015 18:26:25
Tämä on kyllä tullut luettua monta kertaa aikaisemmin mutta en ole saanut aikaiseksi kommentin kokoamista, päätin nyt sitten korjata sen tilanteen. Nimi tälle raapalekirjolle on kyllä aivan ihana. Toivottavasti näitä tulee myöhemmin lisää.

1: Tästä kolmikosta on mukava lukea, heidän kemiansa vain toimii ja heistä kirjoitetaan aivan liian vähän.  Sukulaissuhteet ovat varmasti monimutkaisia näillä valtioilla, mutta Unkarista, Virosta ja Suomesta pitäisi kyllä kirjoittaa enemmän.

2: No Norjalle ei tule ainakaan ongelmaa muistaa kenelle pitää soittaa kun hän toivoo saavansa hetkellisen rauhan uskollisesta varjostaan.

3: Voi Suomi sinua, no onneksi hän piti tätä taideteosta liian kauniina poltettavaksi. Mitäköhän muita ongelmia Valtiot mahtavat aiheuttaa kun yrittävät soveltaa toistensa kulttuureja, nyt kun mietin niin tulen siihen tulokseen etten halua ehkä tietää. Voi Suomea hän käytti tuossa keskustelussa ihan selvästi viikinkikorttia.

4: Tanska osaa selvästi käyttää tahtonsa saamiseksi monen viisivuotiaan suosimaan keinoa eli mankumista. Voi Islanti parkaa kun toisen kurkkuun sattuu toivottavasti Tanska korvaa hänelle jotenkin sen kun hänen kielensä kerran tuon aiheutti.

5: Musiikki varas oli lupaava nimi, enkä joutunut pettymään. Valtiot taitavat tosiaan lainata innokkaasti muiden keksintöjä varsinkin jos he itse ihastuvat näihin. Itävalta on tehnyt hyvää työtä valitessaan ne muusikot saksalta jotka on hyviä.

6: Valtiot taitaa kuittailla kaikesta sattuneesta toisilleen usein ja pitkään, mutta toisaalta heillä on sen verran ikää että he ovat ehtineet jokainen hieman säheltää elämänsä aikana.
”Sinä olit niin juovuksissa, että kysyit minulta, kummalla puolella lahtea olet ja voisitko mahdollisesti uida takaisin, koska unohdit ehkä kahvinkeittimen päälle”, Viro sanoi, ”ja sitten yritit työntää markkoja katukivien väliin siinä toivossa, että jotain tapahtuisi.”
Voi Suomi parkaa, hänen täytyy matkustaa joskus uudestaan laivalla ja videoida koko matka todistus aineistoksi Ruotsille ja Virolle.

7: Romano harrastaa lempinimiä, tosin hänen lempinimensä eivät ole aivan niin luovia niin kuin osa mitä nykyään kuulee. Espanja kokeilee preussin tapaan päiväkirjan pitämistä, ihan järkeen käypää, sillä kukapa voi muistaa kaiken monen sadan vuoden elämän jäljiltä kaiken, jollei kirjoita niitä ylös. Jotenkin Espanjan voi kuvitella lukemassa noita kirjoituksiaan muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä, aurinkoinen hymy huulillaan.

8: Älä varasta Unkarin paprikoita niin elät pidempään, preussi ei opi vaikka on varmasti saanut useasti paistinpannusta. Preussi on tainnut olla pulassa niin usein että osaa jo
”Saksa, minä haluan julistaa sodan Preussille”, hän sanoi välittömästi, kun puhelu yhdistyi, ”saanhan minä, saanhan?” Linjan toisella puolella oli hetken hiljaista, mutta sitten saksalainen huokaisi.
”Se taitaa olla hieman mahdotonta”, hän totesi, ”mitä bruder on nyt tehnyt?”
”Hän vei minun paprikani!” Unkari huusi äkäisesti, ”kaiken! Jopa kuivatun paprikan ja maustesokset! Ole kiltti, lupaan olla pyytämättä mitään muuta seuraavaan kymmeneen vuoteen kunhan vain saan sen pahuksen preussilaisen kiinni ja…”
Voi Unkari parkaa, harmillista ettei hän oikein voi käydä sotaa paprikan vuoksi mutta toisaalta suuttumus on kyllä täysin ymmärrettävä.

10: Australialla oli selvästi asiaa ja hän halusi jakaa sen kaikkien mahdollisten kuuntelijoiden kanssa. Hollanti oli ilkeä Australialle, onneksi Amerikka voi olla Australiaan kanssa tukiryhmää siitä kun ei pidä nimestä jolla hollanti heitä kutsuu. Toisaalta Hollanti oli ilkeä ehkä jopa hieman hyvän asian puolesta.

11: Pohjoismaista on aina mukava lukea yhdessä he saavat aina jotain aikaan. En usko että Norja toivoisi Tanskan olevan kuolevainen, sillä Tanska olisi siirtynyt aikoja sitten haudanlepoon ja jättänyt rakkaansa Norjan yksin tänne maailmaan.  Tanskan oivallus oli kyllä aika nerokas.

12: Hollanti omistautuu intohimolleen eli pyöräilylle aivan liikaa, itse asiassa minusta tuntuu että sen voisi alkaa laskea jo pakkomielteeksi.  Voi tuota kaksikko parkaa kun he eivät onnistuneet puhumaan veljeään ympäri, no toivottavasti itävalta suostuu auttamaan hollannin etsinnässä. Belgian olisi pitänyt kiinnittää veljensä selkään iso lappu jossa on puhelinnumero mihin pitää soittaa jos sattuu löytämään hänet sieltä vuorelta.

15: Preussi on nopea kun hän ehtii pitämään Saksan, Itävallan ja Unkarin kiireisenä, siinä mahtaa olla paljon tekemistä yhdelle miehelle.

16: Voi miten suloinen ja ovela Romano osaa toisinaan olla, Feli osaa selvästi hoitaa pikkuveljensä roolin ja pitää huolta veljensä ja Espanjan suhteesta. [

17: Lapsenvahtina toimiminen on varmasti hyödyllistä toimintaa näille aikuisille valtioille. Hollanti päätti sitten opettaa lapsille heti että Espanjan kanssa pitää olla varuillaan, Espanja parka.

18: Voi Italia parkaa, onneksi Saksa onnistui lohduttamaan Italiaa.  Pitsa ja Pasta ovat sellaisia aiheita italia kaksikolle että niiden kanssa kannattaa olla hieman varovainen. Amerikka kyllä varmasti pitäisi tuosta ideasta.

20: Hollannin syy oli kyllä ymmärrettävä minä olisin kyllä silti valinnut hevosen. Hollanti hyödyntää myös hienosti sisarellisia suhteitaan hankkiessaan hevoselleen kodin, ja toisaalta kun hevonen on jo tallissa, on Belgian puolet vaikeampi käskeä Hollannin hakemaan se takaisin. 

21: Voi Preussia hän saa itsensä kuulostamaan lapselta. Oikeastaan koska Preussi on isoveli, niin hänellä pitäisi olla niitä äidillisiä vaistoja Saksaa kohtaan, jos jommalla kummalla niitä pitäisi ylipäätään olla. Olisi muuten mielenkiintoista miten nämä hetalian isoveljet pärjäisivät jos he kokeilisivat kisata keskenään kuka on paras isoveli. Karkkia kaikkeen vaivaan, miksei onhan karkki sen verran suosittu keksintö nykymaailmassa.

”Eivätkö äidilliset vaistosi herää mahtavan minun kärsimyksen edessä, West?” Preussi kysyi.

”Minä en ole nainen, bruder”, Saksa vastasi nopeasti.

”Oletko aivan varma?”

”Miksi sinun täytyy aina kyseenalaistaa kaikkien muiden sukupuoli-identiteetit?” Saksa kysyi ja jatkoi sitten nopeasti, ”ja ennen kuin vastaat. Minä olen aivan varma siitä, että olen mies. Ole nyt hiljaa.” Veljesten kinastellessa hetken, Unkari loi sillä välin pitkän ja merkitsevän katseen kohti Itävaltaa, joka hetken epäröinnin jälkeen vastasi katseeseen.
Preussilla on selvästi tylsää ja hän haluaa viihdyttää itseään omalla tavallaan.

23: Voi Italiaa joskus on varmasti vaikeaa olla vakavan kumppanin kanssa yhdessä, mutta toisaalta sen voi ottaa haasteena. Keksi vitsi joka saa Saksan taipumaan kaksin kerroin naurusta ja hohottamaan kuin heikkopäinen, eipä taida kovinkaan monelta onnistua.

”Yksi ja…?” Italia kysyi ja odotti jatkoa, mutta sitä hän ei saanut.

”Vain yksi”, Saksa totesi, ”lampun vaihtaminen ei ole kovin monimutkainen tehtävä suoritettavaksi.”

”Mutta kun tämän pitäisi olla vitsi”, italialainen valitti ja huokaisi hieman.

”Minä en vitsaile, minä olen tehokas”, Saksa totesi.

26: Ranska varmasti pitää siitä että Englanti tulee käymään hänen luonaan ainakin kerran viikossa, ja luulen että Englanti on salaa myös tyytyväinen tähän järjestelyyn.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax28 S
Kirjoitti: Vyra - 20.02.2015 17:19:48
Sly: Kiitos! Olen aivan varma, että veljesi luomuksessa oli omanlaistaan tyyliä myös. Onko hän harkinnut hetafikkarin uraa?

minja: Kiitos :) Mullakin oli sitä käsirasvaa, mutta hukkasin sen jonnekin. Tais jäädä Saksaan yhdellä reissulla, silti kaiholla sitä muistelen koska se oli niin hyvää.

Kuolotar: Kiitos! Wou, pitkä kommentti. Mulla meni yli puolituntia sen lukemiseen, koska kävin aina välillä hyppelemässä ympäriinsä :D

Kirjottelin taas pari juttua teijän iloksi/suruksi


Nimi: Wienissä on aina lämmintä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa, Preussi, Unkari ja Itävalta

”Miten”, Saksa sanoi kuulostaen hämmentyneemmältä kuin oli kuulostanut aikoihin, ”tämä on edes mahdollista.”

”Taikuutta”, Preussi mumisi ja katseli ympärilleen epäilevänä, ”pahuksen epämahtavaa.”

”Minä luulin, että sinä lasket taikuuden mahtavaksi”, Unkari totesi tyynestä. Hän ei ollut yhtään niin hämmentynyt kuin kaksi muuta valtiota. Hän oli jo tottunut kaikkiin Wienin erikoisuuksiin.

”En Ösin taikuutta!” Preussi julisti.

”Mutta missä kaikki lumi on?” Saksa kysyi edelleen hämmentyneenä, ”tämä ei ole loogista. Lumisade ei voi aina vain yllättäen loppua kaupungin rajalla ja kaikkialla muualla lunta oli enemmän kuin tarpeeksi, joten kaiken järjen mukaan täälläkin pitäisi olla lunta, mutta kuitenkin kadut ovat täysin puhtaat aivan niin kui keväällä.”

”Taikuutta!”

”Voi teitä”, Unkari huokaisi ja vilkaisi Itävaltaa, joka oli pysynyt jo hetken täysin hiljaa, ”haluatko selittää heille?” Itävalta näytti harkitsevan asiaa, mutta tuhahti sitten.

”En”, hän sanoi, ”pieni hämmennys tekee heille vain hyvää.” Unkari kohautti olkiaan ja katsoi veljeksiä, jotka nyt kiistelivät keskenään taikuuden olemassaolosta. Preussi intti että mikään muu ei voisi selittää outoa lumen puutetta ja Saksa yrittäen selventää veljelleen ettei taikuus ollut loogista tai edes olemassa, joten se ei voinut olla vastaus.


A/N: Mä olin Itävallassa tossa pari viikkoa sitten ja tiedättekö, mikä oli outoa? Kaikkialla muualla oli lunta paitsi Wienissä! Siellä näytti aivan keväältä ja kadut oli täysin puhtaat lumesta ja jäästä eikä edes sohjoa ollut missään, mutta heti kaupungin ulkopuolella oli 20 sentin hanget joka suuntaan. En ymmärrä, miten se on mahdollista. (eikä tosin ymmärtänyt se unkarilainenkaan, joka meillä oli mukana mutta oletan että Unkari ymmärtäisi kuitenkin)


Nimi:Polish remover
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Puola ja Liettua

”Liet!” Puola huusi ja liettualainen ehti juuri ja juuri huokaista ennen kuin valtio ilmestyi paikalle juosten.

”Mitä nyt?” hän kysyi rauhallisena eikä edes keskeyttänyt porkkanoiden kuorimista. Hän voisi aivan hyvin kuunnella puolalaisen ongelmat samalla kun valmisteli päivällistä.

”Tämä on niinku todella kamalaa!” Puola sanoi ja työnsi pienen purkin Liettuan kasvojen eteen, ”tämä on siis niinku salaliitto! Minua vastaan!” Liettualta meni hetki käsittää, mitä Puola tarkoitti, mutta lopulta hän ymmärsi lukea pullon kylkeen painetun tekstin ja varsinkin kaksi tiettyä sanaa.

Polish remover

”Um… Lenkija”, Liettua sanoi edelleen rauhallisella äänellä, ”tässä yhteydessä tuo ei tarkoita puolalaista.”

”…Eikö?” Puola kysyi keskeyttäen viimein kiihtyneen puheensa salaliitoista ja puola-vastaisuudesta.

”Ei”, Liettua sanoi, ”tuo on kynsilakanpoistoainetta.”

”Ai”, Puola totesi ja katsoi pulloa toisen kerran ennen kuin kaappasi liettualaisen tiukkaan halaukseen, ”kiitos Liet, sinä niinku pelastit minut!”

”On aina ilo olla avuksi”, Liettua hymähti, kun toinen valtio juoksi takaisin sinne, mistä oli tullutkin.

A/N: Huono vitsi. Tiedän.


Nimi: Suchar
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola, Liettua +muita

”Ja sitten meidän on muokattava taloussuunnitelma uudelleen”, Englanti sanoi yrittäen selittää ideaansa muille valtiolle. Ikävä kyllä tässäkään kokouksessa ei näyttänyt tulevan kovin tuloksekas.

”Suchar!” Puola huusi kyllästyneenä ja englantilainen sekä pari muuta valtiota loivat häneen pikaisen katseen ennen kuin jatkoivat.

”Minä vastustan Englannin ideaa totta kai”, Ranska totesi hymyillen, ”minusta meidän pitää jatkaa nykyisen suunnitelman kanssa.”

”Suchar!”

”Ei!” Amerikka huudahti, ”minun sankarillinen ideani oli parempi!”

”Suchar!”

”Yrittäkää nyt kaikki istua paikoillanne ja pysyä edes hetki aivan rauhassa”, Saksa sanoi hieman voimakkaammalla äänellä, mutta ilman kovin kummoista tulosta.

”Suchar!”

”Ja voisiko Puola nyt viimein lopettaa tuon ärsyttävän sanan hokemisen?” saksalainen jatkoi totisella äänellä, mutta puolalainen vain hymyili viattomasti. Hänen ilmeensä palasi kyllästyneeksi vasta kun Saksa käänsi katseensa uudelleen poispäin ja keskittyi taas muiden valtioiden ongelmiin.

”Minulla on siis todellakin niin tylsää”, Puola valitti puoliääneen ja Liettua hänen vierellään huokaisi hieman.

”Ei sinun silti tarvitsisi valittaa kaikkien ideoista ja kutsua niitä huonoiksi vitseiksi”, Liettua totesi.

”Suchar”, puolalainen mutisi ja hymähti hieman.


A/N: ...Huonoista vitseistä puheenollen. Suchar tarkoittaa puolaksi suurin piirtein samaa kuin puujalkavitsi ja ilmeisesti sitä on tapana huudella, jos jollain on huonot jutut. Sama sana tarkoittaa myös kuivaa leipää. Jotenkin mulle tuli vaan sellainen olo, että Puola voisi kyllästyttyään aivan hyvin huudella jotain sattumanvaraista puolaksi ihanvaankoskaniintylsää.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax31 S
Kirjoitti: Vyra - 21.02.2015 22:49:59
32.
Nimi: Tiedän, mitä olet tekemässä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Ruotsi, Suomi, Norja ja Ruotsi (SuFin)

”Ruotsi”, Suomi sanoi äänellä, joka sai ruotsalaisen heti hieman varuilleen. Se oli se ääni, jonka hän oli kuullut viimeksi vuosikymmeniä tai satoja sitten ja silti hän muisti sen vieläkin aivan hyvin.

”Ja?” hän kuitenkin kysyi ja helpottui hieman, kun näki pienen hymyn ja huvittuneisuuden pilkahduksen suomalaisen silmissä ärtymyksen sijaan. Tosin ei hän siltikään uskaltanut aivan täysin julistaa tilannetta turvalliseksi.

”Minun puhelimestani loppui akku hetki sitten”, Suomi selitti ja istahti ruotsalaisen viereen sohvalle, ”joten ajattelin, että voisin aivan hyvin tarkistaa sähköpostini sinun kännykällä.”

”Hm?”

”Joo, minä tiedän sen salasanan”, suomalainen totesi, ”se on Kalmarinunionin päättymisvuosi, ei kovin vaikea arvattava.”

”Aha”, Ruotsi mumisi silti epävarmana, oliko suomalainen ärtynyt vai huvittunut jostain.

”Niin siis, minä satuin sitten huomaamaan, että sinulla on uutispalvelusovellus ja ajattelin sitten että voisin aivan hyvin vilkaista uutisetkin samalla”, Suomi jatkoi ja kaivoi ruotsalaisen puhelimen esiin taskustaan. Sitä tehdessään hän samalla painautui hieman Ruotsia vasten ja jäi nojaamaan hänen olkaansa, ”huomasin erään mielenkiintoisen asian.”

”Hm?” Ruotsi kysyi hyvin tietoisena siitä, että suomalainen oli todella lähellä ja selasi puhelinta miettivä ilme kasvoillaan.

”Finland, Finlands ekonomi, Finland –EU…”, Suomi luetteli ja nosti katseensa taas Ruotsiin, ”ja monta muuta samankaltaista aihetta. Tiedätkö, mitä yhteistä näillä kaikilla on?” Suomalainen nojautui vielä lähemmäs ja Ruotsin oli todella vaikea päättää, nojautuisiko samoin lähemmäs suomalaista vai yrittäisikö pysyä kaikin voimin paikoillaan.

”Ne ovat kaikki sinun hälytyslistallasi”, Suomi totesi, kun ruotsalainen ei saanut sanaa suustaan.

”Ja”, Ruotsi lopulta mumisi. Tietenkin hän tiesi tasan tarkkaan, mitä hän oli itse listalleen laittanut eikä hän oikein voinut kieltääkään sitä. Suomi hymähti ja tiputti puhelimen sohvalle samalla kuin nousi hieman ylös. hänen kasvonsa olivat nyt lähes kiinni ruotsalaisen kasvoissa ja Ruotsin oli yhtäkkiä todella vaikea muistaa, miten hengittäminen oikein toimi käytännössä.

”Joku voisi kutsua sitä vakoilemiseksi”, Suomi kuiskasi ja nousi sitten ylös sohvalta. Läheisyys ja kevyt paino Ruotsin kyljeltä hävisi niin nopeasti että ruotsalainen ei ehtinyt kunnolla edes tajuta suomalaisen lähteneen ennen kuin mies oli jo ovella.

”Minun täytyy kiirehtiä toiseen kokoukseen”, Suomi totesi Ruotsille olkansa ylitse, ”hei hei, Ruotsi.” Ovi sulkeutui nopeasti valtion jäljessä, mutta kului monta pitkää minuuttia ennen kuin Ruotsi palasi takaisin oikeaan maailmaan. Tanska ja Norja, jotka olivat hiljaa ja uteliaina seuranneet tapahtumia sivusta, vilkaisivat toisiaan ja sitten Tanska purskahti nauramaan samalla kun Norja tuhahti hiljaa.

”Wou”, Tanska totesi, ”Finny ei tainnut tykätä.”

A/N: Uutissovelluksissa on usein se kätevä juttu, jolla itseään kiinnostavista aiheista saa hälytyksen, jos jotain uutta ilmaantuu.
Tuli vaan mieleen, että Ruotsilla on varmaan häly kaikista aiheista, jotka vähäänkään liittyy Suomeen ja Suomi ei välttämättä ihan hirveesti arvosta tätä asiaa (tai sitten arvostaa. Ihan miten vaan.)


33.
Nimi: Aina eväät mukana
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Puola, Liettua ja Latvia

”Minulla on nälkä”, Latvia valitti vaimeasti ja hänen mahansa kurina vahvisti sanoja tehokkaasti. Muut baltit loivat häneen säälivän katseen, koska he kaikki tiesivät että kuluisi vielä pitkä aika ennen kuin he saapuisivat minkäänlaisen ruokapaikan tai kaupan luokse. Korvessa patikoimisessa oli se huono puoli, että lähikioskeja ei ollut aivan joka puun luona. Liettua hymyili nuoremmalle valtiolle pahoittelevasti, mutta muisti sitten yhtäkkiä erään tärkeän asian.

”Lenkija”, hän kutsui puolalaista, joka oli energisyytensä vuoksi ehtinyt muiden edelle eikä ollut kuullut Latvian valitusta, ”Lenkija, voisitko antaa Latvijalle yhden voileivistäsi?” Puola pysähtyi ja käännähti ympäri katsomaan heitä.

”Mistä sinä niinku tiesit, että minulla on voileipiä?” hän kysyi, mutta kaivoi kuitenkin laukustaan yhden ilahtuneelle latvialaiselle. Liettua katsoi ystäväänsä aivan kuin kysymys olisi täysin typerä ja pudisti sitten päätään hieman.

”Sinä olet puolalainen”, hän totesi hetken päästä, ”sinä et koskaan lähtisi kotoa ilman voileipää.”

”En todellakaan!” Puola sanoi ja virnisti ennen kuin käännähti taas ympäri ja syöksyi tutkimaan seuraavaa kasvia, joka oli kiinnittänyt hänen huomionsa polun reunasta.

A/N: Puolalaisten kanssa on kiva retkeillä, kun niillä on ihan varmasti aina voileipä mukana laukussa. Aina.Tämän teorian olen jo kolmen puolalaisen kanssa testannut.


34.
Nimi: Kaikki, mikä ei enää tule takaisin
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Tanska (DenNor)


Hvor du vender dig og hvor du svinger dig så, lover jeg du har en trofast ven”, Tanska lauloi puoliääneen. Hän makasi selällään sohvalla tuijottaen kattoa mietteissään ja heilutellen jakojaan sohvan käsinojan ylitse. Hän ei varmasti edes tajunnut laulavansa, Norja mietti itsekseen katsoessaan tanskalaista ja hän oli oikeassa  sillä miehen ilme oli erikoisen poissaoleva.

Snart forgår dine ungdoms dage, snart forgår dine ungdoms dage…”, tanskalainen mutisi ääni vaimentuen hetkeksi samalla kun hänen kulmansa kurtistuivat ties minkä pohdinnan vuoksi. Norja siemaisi kahviaan eikä edes yrittänyt päätellä, mitä toinen valtio mahtoi ajatella. Hän oli jo ajat sitten antanut periksi sen suhteen, että oppisi koskaan ymmärtämään tanskalaisen ajatusten juoksua.

Aldrig kommer de nej, aldrig kommer de nej…”

Vaikka Norja ei Tanskan mietteitä muutoin aina ymmärtänytkään, hän tiesi että tanskalainen lauloi tätä tiettyä laulua vain silloin kun ajatteli kipeitä muistoja tai jotain, mikä ei koskaan tulisi takaisin. Norja laski kuppinsa pöydälle ja käveli Tanskan luo lähes hiipivin askelin.

…Aldrig kommer de til dig igen”, Tanska lauloi ja hänen äänensä hiipui pois viimeisten sanojen aikana.

”Danmark”, Norja sanoi pehmeästi. Tanskalta meni hetki päästä takaisin nykyhetkeen, mutta norjalainen odotti kärsivällisesti että miettivä katse miehen sinisissä silmissä vaihtui taas tutuksi huolettomuudeksi, jota ikävät muistot vain hieman varjostivat, ja huulet kääntyivät virnistykseen.

”Hej Norge”, Tanska sanoi iloisesti, mutta silti hieman vaimealla sävyllä miehelle joka seisoi nyt hänen yläpuolellaan.

”Mitä sinä mietit?” Norja kysyi ja Tanska oli hetken vaiti ennen kuin vastasi.

”Asioita”, hän mutisi ja yritti silti hymyillä, vaikka ajatukset selvästi vaivasivat häntä, ”tiedäthän, niitä… No sinä olet aina ollut paikalla niin varmasti tiedät.” Tietenkin Norja tiesi.

”Sinä ajattelet liikaa”, hän totesi ja painoi pehmeän suukon miehen otsalle ennen kuin käpertyi sohvalle hänen viereensä. Tyytyväisenä Tanska kietoi käsivartensa hänen ympärilleen ja huokaisi vaimeasti painaessaan kasvonsa norjalaisen hiuksiin.

”Tak”, hän mumisi ja Norja tuhahti vaimeasti, mutta heidän ei tarvinnut sanoa enää mitään muuta. He kumpikin ymmärsivät ja hetken maailma oli heille täydellinen.


A/N: Koska suloinen DenNor on vain aivan suloista~
Hvor du vender dig  (https://www.youtube.com/watch?v=M2ugSiF_AkM), tanskalainen (? tai norjalainen, kuulostaa kuitenkin enemmän tanskalta) kansanlaulu. Ensimmäisen osan käännöksestä en ole aivan varma, mutta ilmeisesti se menee näin:
Hvor du vender dig og ( ?)
Hvor du svinger dig så ( ?)
Lover jeg du har en trofast ven  (?)

Snart forgår dine ungdoms dage (pian ovat ohi nuoruutesi päivät)
snart forgår dine ungdoms dage (pian ovat ohi nuoruutesi päivät)

Aldrig kommer de nej (koskaan eivät ne)
Aldrig kommer de nej (koskaan eivät ne)
Aldrig kommer de til dig igen (koskaan eivät ne palaa luoksesi taas)

Jos joku on tanskassa taitavampi ja tietää oikean käännöksen joko suomeksi tai englanniksi niin olen oikein iloinen, jos kerrot sen. Mie ihastuin tähän pieneen lauluun täysin <3
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax34 S // 21.2.
Kirjoitti: Slytherin cat - 22.02.2015 20:46:48
«Varoitus: kommentti sisältää hymiöitten ylikäyttöä.»

Mistä ihmeestä sinä olet löytänyt niin paljon erimaalaisia ihmisiä, että tiedät kaikkia tällaisia pikku asioita? Nuo voileivät sun muut? Aika ihmeellistä. : D

Kun huomaan, että finiin on tullut hetalia-ficcejä, alan hymyillä.
Kun huomaan, että se on sinun kirjoittamasi, alan virnuilla leveästi.
Jos siinä on Pohjoismaita, alan nauraa...
Ja jos siinä on DenNoria, hihkun ja hyppelehdin ympäri taloa niin, että pystyn lukemaan tekstin vasta pienen hetken jälkeen. : D

Mutta palatkaamme vielä ensimmäisen tekstin pariin! Köh. SuFin ei edelleenkään lemppareihin kuulu, mutta noin kirjoitettuna se on oikein kivaa luettavaa. En itsekään usko, että Suomi tuollaisesta vakoilusta erityisemmin ilahtuisi. Ja hyvä ilmemuisti Ruotsilla... Hmm, missäköhän tilanteessa Tino on ennen siltä näyttänyt?

Ja tuo toinen. Se oli kiva myös, Puola ja Liettua nyt yleensä kun kivoja ovat. Latviasta en ole lukenut paljoakaan, joten oli kiva kun siitäkin kirjoitit. Ja tosiaan, tuo voileipä... Mistä ihmeestä revit tietosi. :'D
Puolan kirjoitat muuten todella hyvin.

Ja palatkaamme viimeiseen~
Joo, DenNor on suloista. Ihan hemmetin suloista..! Olet kuule tehnyt ficeilläsi minusta jonkin sortin TanskaNorja-addiktin. :'D
Täytyypä kuunnella tuo laulu, jos jostain löydän. Sanat ainakin vaikuttivat kauniilta, ja tuo se todella sopi tekstiin. Minusta on ihan hyvä, että Tanskakin välillä unohtuu ajattelemaan... Jotenkin tuntuu sille, että sen aivot muuten kuihtuisivat pois.
Tämä teksti oli todella suloinen~

Mutta koska kännykällä kirjoittaminen on hankalaa, jätän tämän kommentin nyt rauhaan. Hei hei~
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax34 S // 21.2.
Kirjoitti: Vyra - 24.02.2015 00:40:20
Kiitos ihanasta kommasta <3 Niin paljon hymiöitä! Ja aina ilahduttaa kuulla että saan jonkun täysin sekaisin näinkin helposti :D Kuinkahan moni muakin nyt syyttää näistä erilaisista addiktioista, voi voi.

Lainaus
Mistä ihmeestä sinä olet löytänyt niin paljon erimaalaisia ihmisiä, että tiedät kaikkia tällaisia pikku asioita? Nuo voileivät sun muut? Aika ihmeellistä. : D
Mulla on kuudes asuinmaa menossa, siitä se johtuu. Enkä mie löydää niitä, ne yleensä löytää mut! Mutta siis oikeasti, mie matkustan aika paljon ja sen lisäksi asustelen sillon tällöin missä lie. Suurin osa Itävalta-aiheista tulee siitä mitä olen Itävallassa asuessa oppinut/kokenut/nähnyt. Sama Unkarin ja Saksan kanssa, mutta esim. Espanja ja Italia-aiheet usein juontaa juureensa siihen että mie oon koulussani suhteellisen aktiivinen vaihtareiden kanssa. Lisäksi mie harrastan postcrossaamista, mistä saa aika paljon kaikkea kivaa tietoa eri maista ja sitten tietenkin aivan häikäilemättä käytän hyväkseni kaikkea mitä ihmiset erehtyy sanomaan omista kotimaistaan, heh he.

Hollannin esiintymiselle en tiedä mitään loogista selitystä.

p.s. Se laulu on ton linkin takana ; )


35.
Nimi: Sir Nils Olav
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska ja Norja

”Norge”, Tanska sanoi valittavalla äänellä ja katsoi toista valtiota, joka näytti keskittyvän kaikkeen muuhun kuin häneen, ”pingviini? Oikeasti?”

”Minä en ymmärrä, miksi sinä valitat asiasta minulle”, Norja vastasi tyynesti ja jatkoi papereidensa järjestelyä.

”Yleensä minä olen meistä se, joka tekee jotain tällaista”, tanskalainen mutisi ja kuulosti melkein pettyneeltä.

”Mitä minun olisi sitten pitänyt tehdä?” Norja kysyi silti kääntämättä katsettaan toiseen valtioon. Tanska kuitenkin virnisti ja nojasi leukansa kättään vasten.

”Sinun olisi pitänyt tehdä minusta ritari!” hän ilmoitti pirteästi, ”Norge, minä olisin paras ritari, joka sinulla on koskaan ollut.” Nyt viimein Norja soi hänelle hieman enemmän huomiota kääntymällä katsomaan häntä ja tuhahtamalla hetken kuluttua.

”Minulla on kriteerit”, hän totesi.

”Mutta Sir Nils Olav on pingviini!”

”Hän on hyvin arvostettu pingviini ja ansainnut arvonsa täysin”, Norja totesi ja loi tuiman katseen nojatuolissa löhöävään tanskalaiseen, ”toisinkuin eräät valtiot.”


A/N: Sir Nils Olav on pingviini, jolla on norjalainen ritarinarvo Linkki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Olav)


36.
Nimi: Polonez, Studniówka
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola ja Liettua (LietPol)

”Minä ymmärrän, että sinä haluat tanssia mutta miksi meidän täytyy tehdä se aina kouluntanssiaisissa?” Liettua kysyi pidellessään kiinni puolalaisen kädestä. Hän oli pukenut päälleen parhaan pukunsa, kuten Puola oli toivonut, ja Puola itse oli pukenut parhaan iltapukunsa jonka runsaat helmat toivat mieleen elävästi ajan useamman vuosisadan takaa. Puku oli kuitenkin täysin kunnollinen ja luultavasti valmistettu vastikään eikä oikeaa antiikkia. Tosin Liettua ei olisi hämmästynyt, jos olisi kuullut Puolan vieneen omin lupinensa mekon jostain museosta ihan vain sitä varten että pääsisi tanssimaan teinien kanssa.

”Koska se on todellakin perinne”, Puola kuiskasi takaisin. Monet parit heidän ympärillään näyttivät keskittyneiltä eivätkä pystyneet muuhun kuin toivomaan että eivät tekisi virhettä tanssin aikana. Liettua ja Puola sen sijaan olivat tanssineet tämän yksinkertaisen koreografian niin monta kertaa, että kummankaan ei edes tarvinnut ajatella, mitä he olivat tekemässä.

”Mutta miksi joka vuosi?” Liettua kysyi, koska niin kauan kuin hän jaksoi muistaa, Puola oli aina vienyt hänet tanssimaan juuri tänä samana hetkenä. Vain muutaman kerran lukuisten vuosien aikana he olivat syystä tai toisesta joutuneet jättämään tapahtuman väliin.

”Koska se on perinne”, Puola toisti ja hymyili tyytyväisenä kulkiessaan tuttuja askelia. Musiikki soi voimakkaasti aivan kuin oli soinut niin kauan sitten linnojen saleissa ja kristallikruunujen alla kaikkien tanssijoiden keskellä oli niin helppo unohtaa, että oli kulunut jo kauan siitä kun he olivat ensimmäisen kerran tanssineet juuri tämän tanssin.

”Minä vain toivon, että he eivät nakkaa meitä kovin kovakouraisesti pihalle sitten kun huomaavat, että me emme olekaan opiskelijoita”, Liettua mumisi ja Puola naurahti.

”Älä huoli, Liet”, hän sanoi, ”minulla on siis tosi hyvä suunnitelma.”

”Kuuluuko siihen juoksemista?”

”Mistä sinä niinku arvasit?”

”Sekin on perinne, Lenkija.”


A/N: Studniówka on puolalainen perinne, ilmeisesti vähän niinkuin meidän vanhojentanssit (en ole koskaan ollut vanhojentansseissa niin en edes tiedä) Polonez (eli polonese) on yleensä aina ensimmäinen tanssittava tanssi ja se on myös yksi Puolan perinnetansseista, jota on jossain muodossa tanssittu ainakin 1400-luvulta lähtien. (Linkki (https://www.youtube.com/watch?v=RUiTMep_KQE)

Tulipa tylsän opettavainen osio... Mie yritän keksiä jotain hauskaa ensikerraksi!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax36 S // 24.2.
Kirjoitti: minja - 24.02.2015 22:42:44
Jee, olit kirjottanu lisää! Voi juma, oon nyt lukenu tuon Tiedän, mitä olet tekemässä- tekstin varmaa vähintää kymmenesti <3 Se on vaan nii hyvä, siis on muutki pätkät, mut SuFin on lemppari :) Mitään kehittävää ei nyt irtoo, pakko taas lukee tuo yks. Sie oot ihan tosi mahtava kirjottaja, jos en oo sitä viel sanonu (tai vaikka oisinki), oon tykänny siun teksteistä siitä saakka, ku ensimmäisee törmäsin (kai siit muutama vuos on tai jotai). Kiitos vielä näistä ja kaikista muistaki, mitä oot kirjottanu <3
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax36 S // 24.2.
Kirjoitti: Menolly - 25.02.2015 01:18:41
Tuhannesti anteeksi, tietyistä syistä en ole käyny täällä->en ole lukenut->en ole kommentoinut... No nyt yritän kunnostautua!
Koska sormeni itkisivät verta, jos kommentoisin joka ikiseen raapaleeseen, kommaan vaan suosikkeihini :')
5. Musiikkivaras
Aivan ihana! On suorastaan hämmentävää, miten lähes kaikki saksalainen musiikki mielletään itävaltalaiseksi. Siellähän ne itävaltalaiset Uudenvuoden konsertissakin soittelee Richard Straussit etu- ja takaperin läpi. (No, kyllähän ne toiset Straussit on itävaltalaisia, sekaisin siinä menee(Tänä vuonna ne soitti myös tangoa!!! Mitä ihmettä)) Wagner on sentään rehellisesti saksalainen :D

7.Nimesi oli?
Eipä tässä mitään erikoista, nuo lempinimet on vaan niin hauskoja <3

9.Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog
No, tietysti ihana nimi... Ja jännä nippelitieto on vaan ihanaa. Sen lisäks, Hollanti oli kyllä mahottoman hauska alussa

16. Amato, a matto
Spamano on kyllä suloista. Ja tällanen kielillä leikkiminen on mahtavaa. Italian ja Espanjan keskustelua Romanosta on hauska seurata, toivotaan vaan ettei Roma ollut kärpäsenä katossa... Voisi tulla kuumat paikat

17.
Hollanti kaitsemassa lapsia :D Mutta hyvinhän se hommansa hoiti, lapsia kuuluu välillä pelotella... (Kyllä meillä ainakin tehtiin noin) Jep, sinterklaas on kyllä jännä perinne. Espanja on varmaan kehittänyt kiltin espanjalaisen, ja Hollanti on keksinyt loput tarinasta...

20. Hevonen vai polkupyörä
Huiii, saimme tietää jotain äärimmäisen tärkeää Hollannista 8O Hollanin suhtautuminen vanhaan heppaparkaan oli kyllä ihanaa :'D Hollanti on se hahmo, josta oikeen huomaa, miten paljon sä oot sitä kirjottanu (Okei, en tiedä oisko sitä vähemmän kuin muita hahmoa, mutta se intohimo...!)

24. Kenestä me vitsailemme?
Ruotsi parka, se on meidän kaikkien naapurimaa. Aina sitä mollataan... Hei, Islannin vitsi oli vaikka kuinka hauska. Ainakin tässä yhteydessä (kuka istuu virnistelemässä tietokoneelle)?

26. Laita ruokaa
FrUK, FrUKia kaikkiallaa! Öh, eimullanytolemitään... Söpö!

27. Mulla on fiilis, että sä oot kirjottanu tästä jo...? Raapale nro. 2 vuodelta nakki ja muussi ehkä?

32. Tiedän mitä olet tekemässä
Ruotsi, senkin Edward Cullen! Älä stalkkaa, olet muutenkin pelottava (toisin kyllä se SuFinin kohdalla on kivempaa kuin Bella/Edward)
Jep, kyllä suomi ei varmaan tykkäis siitä, että Ruotsi tutkii sen asioita

33. Aina eväät mukana
Hauska, jotenki voisi kuvitella, että Puola raahaa jok'ikisen tarvittavan jutun mukaan jonnekin. Tai sitten ei yhtään mitään. Riippuu (Yhm, fiksua pohdintaa)

34. DenNor <3 Voiko muuta sanoa?

Noniin, I'm done. Huh, meni hirveän pitkään, eikä silti tullut tän pidempi :'D Olen muuten lukenut kaikki muutkin ihanat fikkisi, yritän jopa kommentoida, Joskus... Älä vaan luule etten lue!

Menolly <3

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax36 S // 24.2.
Kirjoitti: Vyra - 26.02.2015 01:44:54
minja: Heh he, kiitos. Kiva kun kelpasi : )

Menolly: Kiitos! Silloin tällöin jos käy komman heittämässä niin se on ihan hyvä.

Lainaus
Hollanti on se hahmo, josta oikeen huomaa, miten paljon sä oot sitä kirjottanu (Okei, en tiedä oisko sitä vähemmän kuin muita hahmoa, mutta se intohimo...!)
Se ei jätä mua rauhaan!

Lainaus
Mulla on fiilis, että sä oot kirjottanu tästä jo...? Raapale nro. 2 vuodelta nakki ja muussi ehkä?
Olenko...? Pahus... hysh, älä kerro kenellekään. Tää oli nyt sit vol. 2.

Täysin epäloogisen päivän kunniaksi kokonaiset neljä raapaletta! (joista yhdessäkään ei ole Hollantia, mutta kolmessa on Sveitsi)


37.
Nimi: Pizzaralli
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Sveitsi, Saksa ja Preussi

”Älä edes kuvittele”, Sveitsi murahti äkäisesti ja mulkaisi Saksaa, joka pysähtyi hämmentyneenä ja mietti hetken että mitä hän oli mahdollisesti tehnyt suututtaakseen naapurinsa. Yleensä he tulivat Sveitsin kanssa mainiosti toimeen ja sveitsiläinen vain silloin tällöin valitti siitä että Italia jatkuvasti juoksenteli hänen maallaan päästäkseen Saksan luo.

”Mitä?” Saksa lopulta kysyi, kun ei keksinyt yhtään loogista selitystä Sveitsin sanoille.

”Pizzat”, Sveitsi murahti, ”älä edes kuvittele tuovasi niitä enää rajan yli.”

”Mitä ihmettä sinä tarkoitat?” Saksa kysyi, mutta huomasi sitten epäilyttävää liikettä silmäkulmastaan. Aivan kuin joku olisi kävellyt juuri nurkan takaa, pysähtynyt ja sitten nopeasti peruuttanut takaisin piiloon huomattuaan Saksan ja Sveitsin. Saksalaisen synnynnäinen ja vuosien kokemusten kehittämä vaisto sanoi hänelle heti, että joku oli nyt tehnyt jotain mitä hänen ei olisi missään nimessä pitänyt tehdä ja hän oli aika varma kuka se joku oli.

”Bruder!” hän huusi ja kuuli muutaman hyvin valitun saksankielisen kirosanan nurkan takaa ennen kuin Preussi astui taas näkyviin.

”Hei, West”, hän sanoi yrittäen näyttää siltä kuin ei olisi tehnyt mitään pahaa, mikä ei oikeastaan toiminut kovin hyvin.

”Kuulin juuri jotain pizzoista”, Saksa totesi, ”mitä sinä olet tehnyt?”

”Minä? Tehnyt jotain?” Preussi sanoi nopeasti, ”kuinka epämahtavaa syyttää minua tuosta…”

”Paras olla tekemättä sitä koskaan enää”, Sveitsi murahti äkäisesti ja loi terävän katseen preussilaiseen ennen kuin kääntyi ja käveli nopein, vihaisin askelin poispäin. Saksa loi samoin pitkän silmäyksen veljensä suuntaan.

”Mitä?” Preussi sanoi ja levitti kätensä, ”he haluavat palvelua, he maksavat siitä ja minä vain toimitan!”

”Bruder”

”Ei se ole mahtavan minun vika, että ne tyypit haluaa halpaa pizzaa!”

”Lopeta se”

”Okei”, Preussi mutisi hetken epäröinnin jälkeen, ”mutta minä vaadin tästä kunnollista hyvitystä, hah!” Saksa pudisti päätään ja vain käveli pois välittämättä veljensä puheista liiketoiminnan pilaamisesta ja vapauden riistosta.


A/N: Sveitsissä hinnat ovat korkeammat kuin Saksassa, minkä vuoksi monet sveitsiläiset tekevät ostoksensa Saksan puolella. Tästä seurannut ilmiö on myös ollut Saksasta tilatut pizzat ja ilmeisesti homma riistäytyi niin paljon käsistä että nykyään pizzataksit pysäytetään rajalla (uutinen löytyy kun googlaa "Sveitsin pizzaralli")
Minä ajattelin että siinä on hyvä sivubisnes Preussille!


38.
Nimi: Sveitsiläisten hammasharjat
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Sveitsi + naisvaltioita

”Ooh, en olisi koskaan arvannut”, Unkari sanoi ja hymyili aavistuksen liian leveästi.

”En minäkään”, Taiwan myönsi kuiskaten.

”Hänelläkin on siis romanttinen puoli”, Ukraina lisäsi ja kaikki naisvaltiot naurahtivat. Kuten yleensä kokousten tauoilla, kaikki valtiot olivat muodostaneet pieniä ryhmittymiä ja juttelivat nyt keskenään kuka mistäkin. Naisvaltiot olivat nopeasti löytäneet toisensa ja pienen juoruilun jälkeen myös yhteisen puheenaiheen.

Sveitsi, joka oli niitä harvoja joka ei halunnut ryhmittyä kenenkään kanssa tai puhua mistään, marssi valtiojoukon lävitse ja loi tuiman katseen naisvaltioiden joukkoon. Hän oli kävellyt heidän ohitseen jo kolmesti ja joka kerta naiset olivat nauraneet ja katsoneet häntä tavalla, joka sai miehen epäilemään että he puhuivat hänestä. Vain Liechtensteinin läsnäolo esti häntä tivaamasta heti paikalla, mitä valtiot oikein olivat tekemässä.

”Hän vain osoittaa romanttisuutensa hieman erikoisella tavalla”, Taiwan totesi ja kaikki naiset naurahtivat taas.

”Niin, hammasharjalla!” Belgia totesi nauraen ja viimein Sveitsi ymmärsi. Hän pysähtyi ja katsoi sisartaan hetken ennen kuin huokaisi lyhyesti.

”Se oli Liechtensteinin idea”, hän mutisi ja käveli sitten pois naisten hilpeän naurun säestämänä.


A/N: Tämä varmasti vaatii selityksen...
Satuin näkemään kaupassa ystävänpäivän aikoihin hammasharjoja valentine teemalla! Samassa paketissa siis kaksi harjaa, joissa kummassakin on puolikas sydän (loogisesti siis kokonainen sydän kun harjat asetetaan viereikkäin. Tietenkin tämä tuntui minusta täysin älyttömältä, mutta sitten huomasin että harjat tehnyt yritys on sveitsiläinen. Tietenkin raapaleainesta siis!


39.
Nimi: 80 sotilasta ja yksi italialainen ystävä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Sveitsi ja Liechtenstein


Kuten normaalisti, sinäkin aamuna Sveitsi saapui aamupalalle täsmällisesti aamuharjoitustensa jälkeen. Liechtenstein odotti häntä jo ja luki lehteä pöydän ääressä hyräilen samalla jotain pientä sävelmää, joka oli tarttunut hänen mukaansa jo edellisenä päivänä. Sveitsi ei tohtinut keskeyttää häntä vaan istui aivan hiljaa alas ja tervehti sisartaan vasta kun tämä nosti katseensa lehdestä.

”Huomenta, veli”, nainen sanoi lempeästi.

”Huomenta, Liech”, Sveitsi vastasi ja poimi pöydällä olevasta korista sämpylän. Valmistaessaan voileipäänsä hän samalla luki naisvaltion pitelemän lehden otsikoita. Liechtenstein piteli lehteä koholla, joten Sveitsin ei edes tarvinnut yrittää lukea väärinpäin olevaa teksti vaan hän näki etusivun aivan selvästi.

”Joukkosi siis palasivat jo kotiin”, hän totesi ohimennen ja nainen nyökkäsi.

”Kaikki 81 ja täysin kunnossa”, Liechtenstein totesi tyytyväisellä ja hieman ylpeällä sävyllä siitä että hänen sotilaansa olivat palanneet turvallisesti kotiin.

”81?” Sveitsi kysyi, ”minä luulin, että sinä lähetit vain 80?”

”Niin minä lähetinkin.”

”Mistä se yksi ylimääräinen sitten tuli?” Sveitsi kysyi ja Liechtenstein vilkaisi häntä hymyillen lehden reunan ylitse.

”Oh, hän ei halunnut palata Italiaan, joten he ottivat hänet mukaan minun luokseni”, hän totesi aivan kuin asia olisi täysin normaali, ”hän on ystävä.”

”Selvä”, Sveitsi totesi hetken mietinnän jälkeen ja jatkoi aamupalaansa.


A/N: Preussin-Itävallan sodan aikaan (1866) Liechtenstein lähetti 80 miehen joukon (en muista kumman puolelle...) ja takaisin kotiin palasivat kaikki 80 plus yksi italialainen "ystävä", joka ei halunnut palata Italiaan vaan päätti lähteä Liechtensteiniin.


40.
Nimi: Tanska ja tunneli
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja Norja


”Mitä sinä teet?” Norja viimein kysyi antaen periksi uteliaisuudelleen. Hän oli jo tunteja seurannut kuinka Tanska työskenteli keskittyneesti ja jopa norjalaisen kiinnostus oli viimein herännyt. Oli erittäin harvinaista, että Tanska keskittyi niin hartaasti ja niin pitkään mihinkään muuhun kuin Norjan kiusaamiseen, joten tietenkin Norjan oli pakko viimein kysyä. Ehkä Tanska oli lyönyt päänsä ja saavuttanut viimein normaalin tason, norjalainen mietti.

”Ah, tämä on vain suunnitelma”, Tanska mumisi nostamatta katsettaan työstään. Norja kurtisti kulmiaan epäilevästi ja käveli hieman lähemmäs.

”Suunnitelma?” hän kysyi. Sen täytyi olla todella tärkeä ja erityinen suunnitelma, jos se vei Tanskan kaiken huomion jopa nyt kun norjalainen valtio oli näin lähellä.

”Niin”, Tanska mumisi hajamielisesti, ”katsos, kun Saksa sanoi ’ei’ silloille.”

”Ja?” Norja kysyi.

”Minä ajattelin, että ehkä hän sanoo ’kyllä’ tunnelille.”

”Eli sinä suunnittelet parhaillaan tunnelia sinun ja Saksan välille?” Norja varmisti.

”Ja!”

”Nyt minä ymmärrän”, norjalainen mutisi.


A/N: tämä on tavallaan jatkoa niille Tanska ja sillat raapaleille, joita on jossain.
Uutisissa sanottiin että tanskalaiset suunnittelevat tunnelia Tanskan ja Saksan välille. Siltoja ne ovat itseasiassa rakennelleet todella ahkerasti. Itseasiassa ainakin yksi silta on jo rakennettu tai rakentumassa Saksan ja Tanskan välille, mutta ilmeisest tanskalaiset olisivat halunneet niitä lisääkin ja minä muistelin että kirjotin silloin kauan sitten että Saksa sanoi ei, joten nyt leikitään että siltoja ei ole. (sori, Tanska!)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax40 S // 26.2.
Kirjoitti: Vyra - 27.02.2015 19:13:59
Tällä kertaa Pohjoismaita!

41
Nimi: Väärä suunta
Ikäraja: Sallittu (maininta alkoholin käytöstä)
Hahmot: Suomi ja Tanska

Tanska heräsi vaivalloisesti ja päätteli nopeasti, että ei ollut edellisenä iltana nukahtanut ainakaan millekään pehmeälle. Auringonvalo osui hänen silmiinsä saaden hänen päänsärkynsä yltymään lähes sietämättömäksi, hänen kehoaan särki ja lihakset olivat jumissa huonossa asennossa nukkumisen jälkeen ja lisäksi hän tunsi kosteuden oikeassa kyljessään. Hitaasti tanskalainen kokeili avata silmänsä ja murahti tyytymättömänä, kun ele aiheutti vain uuden pahoinvoinnin tunteen.

”Olet siis hereillä?” tuttu ääni kysyi aivan läheltä, ”huomenta, Tanska.” Tanskalainen sai viimein avattua silmänsä ja kohdistettua katseensa suomalaiseen, joka oli kumartunut hänen ylleen ja katseli häntä uteliaana.

”Ai hei, Fin”, hän mumisi käheästi, ”mitään hajua, missä me olemme?” Suomi katsoi hieman ympärilleen ja nyökkäsi sitten.

”Lapissa, minun puolella”, hän totesi, ”löysin sinut äsken. Haluatko tarkat koordinaatit?”

”Ei, ei”, Tanska mutisi ja nousi varovasti istumaan kiroten samalla kun hänen kehonsa protestoi liikettä vastaan, ”kerro vain, missä suunnassa on Norge?” Suomi nyökkäsi ja osoitti yhtään epäröimättä vasemmalle. Tanska nyökkäsi kiitollisena ja kömpi ylös, vaikka hänestä tuntui että siinä tien laidalla hieman nuutuneella ja kostealla nurmikolla istuminen olisi ollut ehkä sittenkin paras idea kuluttaa päivää.

”Olit ilmeisesti juomassa”, Suomi totesi seuratessaan pari askelta toisen valtion jäljessä.

”Jep”, Tanska totesi, ”olen aika varma, että olin menossa Norgen luo eilen illalla, mutta ilmeisesti eksyin tai jotain.”

”Juu”, Suomi vastasi, ”sinun pitää muuten kääntyä hieman, koska jos jatkat tuosta suoraan niin päädyt Ruotsin luo.” Tanska korjasi suuntaansa välittömästi ja kirosi matalalla äänellä.


A/N: Lehdessä kerrottiin tanskalaismiehestä, joka oli kännipäissään päätynyt aivan jonnekkin muualle kuin piti ja tapahtumapaikkana oli Lappi, joten...


42.
Nimi: Maksuvälineen muutos
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi ja Ruotsi

”Minä en ymmärrä”, Suomi mutisi ja käänteli ruotsalaisen antamaa metallilaattaa käsissään. Se oli oikeastaan niin iso, että hän joutui käyttämään kahta kättä.

”Sinä voit maksaa sillä”, Ruotsi selitti kärsivällisesti.

”Maksaa?

”Ja.”

”En silti ymmärrä”, Suomi mutisi, ”tämä on vain pala metallia. Kuinka tästä voisi olla mitään hyötyä?” Ruotsi mietti hetken yrittäen samalla keksiä jotain tapaa saadakseen selityksensä läpi sekä myös miettiä sopivia sanoja. Suomen käyttämä kieli oli vielä niin vierasta hänelle, ettei hän ollut aina varma.

”Se on kuin raha”, hän lopulta totesi ja pienen hiljaisuuden jälkeen Suomen kasvoille levisi oivaltava ilme.

”Ahaa!” hän huudahti, ”nyt minä ymmärrän.”

”Bra.”

”Mutta minusta tämä on silti todella epäkäytännöllinen.”

***** Muutama sata vuotta myöhemmin*****

”Hei muuten”, Suomi sanoi yhtäkkiä miettiväisenä, ”en ole aikoihin nähnyt niitä isoja metallilaattoja, joita sinä väitit rahaksi. Mitä niille tapahtui?” Ruotsi oli hetken hiljaa ja kohautti sitten olkiaan.

”Annoin pois”, hän totesi yksinkertaisesti, ”olivat epäkäytännöllisiä.”

”Hah! Minä tiesin!” Suomi huudahti, ”minä sanoin sinulle heti, kun näin ne että ne ovat epäkäytännöllisiä.”

”…Ja.”


A/N: Ruotsi-Suomen ensimmäisiä metallirahoja olivat isot laatat, jotka olivat ihan epäkäytännöllisiä ja niistä luopumisen jälkeen niitä alettiin käyttää laivojen paikkausmateriaalina. Suomenkielen sana "raha" tarkoitti alunperin itseasiassa kuivattua oravannahkaa, joka siis oli kauan sitten lähestulkoon valuutan asemassa.


43.
Nimi: Puolustusliitto
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska, Ruotsi ja Suomi

”Hah, miltä nyt tuntuu”, Tanska sanoi virnistäen ja tuppautui aivan Ruotsin kylkeen kiinni, ”niin sitä vaan ryömitään takaisin Skandinavian kuninkaan suojiin.” Ruotsi murahti vihaisesti ja työnsi tanskalaisen pois luotaan.

”En koskaan…”, hän sanoi luoden pahimman katseensa toiseen valtioon, mutta Tanska vain nauroi.

”Pomosi ovat eri mieltä”, hän totesi täysin tyytyväisenä ja välittämättä katseesta joka yleensä sai jokaisen pelkäämään, ”meillä tulee olemaan niin hauskaa, Sve pieni.”

”Sinä…”

Suomi katseli sivusta kahta valtiota ja tiesi jo kokemuksesta, että pian heillä olisi käsissään täysi tappelu jos joku ei tekisi jotain. Hän voisi tietenkin puuttua asiaan, mutta hän sattui tietämään että Norja ei ollut nukkunut edellisenä yönä kovin hyvin töidensä vuoksi ja mikään ei saanut Tanskaa paremmin aisoihin kuin vihainen norjalainen liian vähillä yöunilla.

”Norja! Tanska kiusaa Ruotsia taas!” Suomi huusi ja seurasi kiinnostuneena kuinka ilme tanskalaisen kasvoilla muuttui tyystin, kun he kaikki kuulivat terävän kolauksen yläkerrasta ja sen jälkeen äkäistä mutinaa norjaksi sekä lähestyvät askeleet.

Ruotsi ja Tanska eivät tapelleet enää sinä iltana.


A/N: Ruotsi ilmoitti jokin aika sitten haluavansa puolustusliittoon myös Tanskan kanssa. Tämä on tietenkin aivan erinomainen asia, mutta silti hauska kun ajattelee että Tanskalla ja Ruotsilla on vahva toinen sija "eniten sotia maiden välillä" -listalla. Ykkösenä on Ranska ja Englanti. Ovat onneksi rauhoittuneet nykyään.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax43 S // 27.2.
Kirjoitti: Vyra - 03.03.2015 23:16:38
44.
Nimi: Sukunimestä arvasin
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Espanja, Romano, Italia ja Unkari / lievä Spamano

”Romanito!” Espanja huudahti ja levitti käsivartensa iloisena siltä varalta, että ehkä tällä kertaa hänen italialaisensa olisi halauksen tarpeessa. Romano kuitenkin vain tuhahti ja asteli suoraan espanjalaisen ohitse. Espanja ei kuitenkaan harmistunut kylmästä eleestä vaan vain käännähti ja seurasi miehen perässä hymyillen.

”Minä opin tänään jotain, Roma”, hän totesi ylpeällä sävyllä.

”Ja pitäisikö minun muka taputtaa tai jotain?” italialainen totesi.

”Ei se haittaakaan, jos kerta haluat”, espanjalainen vastasi täysin huomaamatta sanojen taustalla ollutta sarkasmia, ”minä opin jotain todella tärkeää, mikä liittyy sinuun.” Romano vilkaisi häntä olkansa ylitse epäilevästi.

”Aha”, hän vastasi, ”ja mitähän se mahtaa olla?” Hän puoliksi odotti espanjalaisen sanovan jotain itsestäänselvää tai höpöttäen jonkun surkean iskurepliikin, jonka oli varmasti kuullut Preussilta tai Ranskalta, mutta hän ei tehnytkään niin. Hän hymyili leveästi ja yllätti Romanon.

”Sinun ihmisnimesi”, Espanja sanoi lempeällä äänellä, ”olen todella otettu, että valitsit sen minun mukaani.” Romano jähmettyi hetkeksi ja muutaman pitkältä tuntuvan sekunnin aikana yritti koota itsensä. Hän oli kuvitellut, että hölmö espanjalainen ei koskaan keksisi yhteyttä. Hän oli ollut ihan varma siitä, mutta onneksi hänellä oli kuitenkin varasuunnitelma.

”Idiootti, ei se ole espanjaa”, hän tokaisi ja yritti uskotella itselleen että ei ollut juuri punastunut, ”se on unkaria! Feli oli se, joka keksi koko typerän nimen. En minä. Miksi minä muka olisin ottanut mitään espanjalaista… ja…”

”Kiitos, Roma”, Espanja sanoi ja hipaisi kädellään miehen hiuksia, ”tämä merkitsee minulle todella paljon.” Hänen hymynsä oli niin onnellinen ja samoin pelkästään hänen äänensä oli tarpeeksi kertomaan, miten paljon ele oli häntä koskettanut, joten Romano unohti hetkeksi että hänen oli tarkoitus väittää vastaan tai sanoa mitään yli päätänsä.

Hetki kuitenkin särkyi pian ja Romano mutisi äkäisesti itsekseen kääntyessään ja kiirehtiessään pois. Espanja hymyili edelleen ja seurasi kaikessa rauhassa italialaisen perässä.

****** Aiemmin samana päivänä

”Oh, ja fratello kuitenkin valitsi meille sukunimen sinun mukaasi!” Italia totesi juoruhetken päätteeksi ja näytti erittäin tyytyväiseltä siihen, että oli juuri luultavasti samalla sekä pelastanut veljensä suhde elämän että antanut itselleen todella hyvän syyn evakuoitua Saksan luokse muutamaksi vuodeksi.

”Mitä?” Espanja sanoi hämmentyneenä, ”todellako?”

”Sí, sí!” italialainen huudahti, ”etkö muka koskaan ihmetellyt, miksi me käytämme espanjalaista sukunimeä emmekä italialaista?”

”No tuota…”, Espanja mumisi hieman nolona, ”ihmettelin sitä, kun kuulin sen ensimmäisen kerran, mutta Roma sanoi että sinä valitsit sen koska halusit muistaa Unkaria.” Unkarilainen, joka tietenkin oli paikalla koska hän oli aina paikalla jos jossain juoruiltiin, naurahti ja pudisti päätään.

”Ei Feli sitä valinnut”, hän totesi, ”’Varga’ on kyllä unkarilainen sukunimi, mutta ilmeisesti Romano halusi vain keinon väittää perustellusti, että hän ei ollut se joka nimen valitsi.”

”Fratello kuvittelee olevansa niin ovela”, Italia lisäsi hymyillen.

”Eli hän…”, Espanja mutisi miettiessään tätä uutta tietoa ja hiljalleen hänen ilmeensä vaihtui erittäin onnellisen miehen ilmeeksi, ”oh…”

”Minusta tuntuu, että fratello taitaa olla juuri lähdössä kotiin”, Feliciano totesi, mutta Espanja ei oikeastaan kaivannut juurikaan vihjeitä enää. Hän oli niin ajatuksissaan, että unohti jopa sanoa hei hei ja keskittyi vain löytämään eteläitalialaisen mahdollisimman nopeasti.

”Minä arvasin, että olisi hyvä idea kertoa hänelle siitä”, Unkari totesi hetken päästä erittäin tyytyväisellä sävyllä.


A/N: Koska "Vargas", on itseasiassa espanjalainen sukunimi (tarkoittaa rinnettä ja jonkinlaista mäennyppylää), mutta "Varga" on taas unkarilainen sukunimi (tarkoittaa räätäliä), joten ajattelin että Roma on ovelasti valinnut sukunimen, joka on espanjalainen mutta näyttää kuitenkin unkarilaiselta. Sillon on kätevä syyttää Italiaa, jos joku sattuu kysymään.


45.
Nimi: Runovaihde
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja pari muuta

Sinä ja minä yhdessä niin, puisella kengällä seilattiin”, Tanska rallatteli itsekseen ja keikkui tuolillaan kädet rennosti niskan takana ja toinen jalka toisen alle taitettuna, ”kun me saavuimme Hollantiin, kenkä oli täynnä vettä vaan.” Kukaan ei oikeastaan kiinnittänyt häneen mitään huomiota aluksi. Se oli kuitenkin yksi heidän monista kokouksistaan ja epänormaali käytös oli suhteellisen normaalia. Hiljakseen valtiot alkoivat kuitenkin kiinnittää huomiota tanskalaiseen.

Kun me saavuimme Espanjaan, kenkä oli tyhjä kerrassaan!” Tanska päätti pienen runonsa ja naurahti tyytyväisenä selvästi huomaamatta sitä että oli saanut yleisöä.

”Mitä hän tarkoittaa?” Espanja kysyi hämmentyneenä.

”Onko se jotain salakieltä?” joku toinen uteli, mutta Norja kirjoitti rauhassa muistiinpanonsa loppuun ennen kuin nosti katseensa.

”Älkää välittäkö”, hän sanoi tyynesti vilkaisemattakaan vieressään istuvaa hämminginaiheuttajaa, ”hänellä on vain runovaihde menossa.”


A/N: Tuo runo on oikeasti tanskalainen kansaruno (tai siis suomennos siitä) ja eipä tällä raapalella sen suurempaa merkitystä ollut.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax45 S // 27.2.
Kirjoitti: Lyndsay - 04.03.2015 17:51:02
Mun täytyy tehdä tunnustus ja sanoa, että olen lueskellut nämä kaikki raapaleet läpi, kommentoimatta. Mutta katsotaan jos saisin nyt kyhättyä jonkinnäköisen kommentin. Ensinnäkin, nämä kaikki on ihan hemmetin nerokkaita, ei voi muuta sanoa. Oon saanu nauraa ihan hulluna noille vitseille, jotka todellakin uppoaa ja syvälle. (Koulussakin välillä ihmetellään mitä se yksi tyttö aina naureskelee kännykkänsä kanssa, kun lueskelen ficcejä puhelimellani) Varsinkin pohjoismaista kirjoitat niin loistavasti ja ne tekstinpätkät ovatkin minun suosikkejani näistä, vaikka Islantia ei näekään juuri koskaan. Se on minusta vähän surullista, mutta kaikkihan kirjoittaa mistä hahmoista tykkäävät, eikö näin? Mutta joka tapauksessa Nordic-raapaleet on ihan timanttisia, varsinkin 43 oli jotain niin mahtavaa :'D Kiitos niin monista nauruista ja päivän piristyksistä<3
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax45 S // 27.2.
Kirjoitti: Vyra - 09.03.2015 22:45:03
Lyndsay: Oi, kiitoksia! Yllätyskommentit on kivoja~ Mukava että olet tykännyt ja olen päässyt tuhoamaan katu-uskottavuutesi... eiku...
Lainaus
Se on minusta vähän surullista, mutta kaikkihan kirjoittaa mistä hahmoista tykkäävät, eikö näin?
Aivan niin! Mutta mie pidän haasteista, joten jos jollakin on idea tai toiveita niin mie otan niitä ilolla vastaan. Eli Islanti olisi kiva? Hmm... mie katon, mitä onnistun löytämään.

Mun raapaleiden henkilöt myös vaihtuvat hieman sen mukaan, missä itse olen milloinkin. Pohjoismaista on helppo kirjoittaa, koska itse olen suomalainen (yllätys, yllätys) ja tällä hetkellä syntyy paljon ideaa Puolasta, koska mulla on kaksi puolalaista samassa kämpässä asumassa. Parin viikon päästä saatte luultavasti Unkari-aiheisia vaihteeksi.

46.
Nimi: Ahoj
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tsekki (OC), Slovakia (OC), Espanja ja Englanti

”Ahoj, Slovensko!” Tšekki huudahti riemastuneena ja nosti kätensä ilmaan nähdessään etsimänsä valtion kaikkien muiden joukossa. Slovakia kuuli hänet heti ja matki elettä nostamalla omat kätensä ilmaan.

”Ahoj, Česko!” hän huusi ilahtuneena ja juoksi muutamat askeleet, jotka erottivat heitä. Kumpikin nauroi ääneen halatessaan toisiaan ja muutamat ohitse kävelevät valtiot hymyilivät heille tai katsoivat kahden valtion vilpitöntä iloa lempeästi.

Ja sitten joukossa oli myös niitä, jotka reagoivat aivan toisella tapaa. Aivan kuten Englanti ja Espanja.

Kuultuaan tšekkiläisvaltion ensimmäisen sanan, Englanti oli heti hymähtänyt ja hänen kasvoilleen oli kohonnut hieman vino hymy, joka oli vain aavistuksen päässä täydellisestä virnistyksestä. Hänen katseensa löysi välittömästi espanjalaisen, joka oli samoin ollut sattumalta tarpeeksi lähellä kuullakseen Tšekin ja Slovakian tervehdykset toisilleen.   

”Ahoy, mate”, Englanti sanoi katsoen suoraan espanjalaista kohti. Espanja vastasi hänen katseensa tyynesti ja hänen kasvoilleen nousi se erityinen hymy, jota kukaan ei ollut nähnyt aikoihin. Se oli se hymy, joka muistutti jokaista siitä, ettei Espanja ollut aina ollut sama rauhallinen ja ajoittain hajamielinen valtio, joka hän nyt oli.

”Avast”, espanjalainen sanoi oudon rauhallisella, mutta samalla uhkaavalla äänellä, ”sinä kirottu…” Hänen kätensä liikahti hänen lanteilleen aivan kuin etsien asetta, jota hän ei ollut enää vuosiin kantanut mukanaan. Tässä vaiheessa muut valtiot tajusivat, mitä olivat tapahtumassa ja harvinaiseen yhteistyöhalukkaasti kaikki ryntäsivät estämään kahden entisen merirosvovaltion paluuta menneisyyteen. Ranska piteli kiinni Englannin käsivarresta samalla kun Preussi esteli Espanjaa ja Saksa huusi jotakuta hakemaan Romanon paikalle. Lopullisesti tilanne rauhoittui, kun eteläitalialainen saapui paikalle haukotellen ja vihaisena siitä, että oli joutunut keskeyttämään hyvät unet hänen mielestään aivan mitättömän asian takia.

Slovakia ja Tšekki seisoivat sivummalla pidellen silti käsivartensa toistensa olalla ja seuraten lupaavasti alkavaa sekasortoa.

”Oletko koskaan harkinnut, että ehkä meidän pitäisi sittenkin sanoa ’dobrý deň’?” Slovakia kysyi mietteliäästi ja Tšekki nyökkäsi heti.

”Muutaman kerran”, hän myönsi.


A/N: Jos Tsekki ja Slovakia olisivat oikeita hahmoja, työ saisitte lukea niistä niin paljon...
Enivei, ahoj = hei (slo. & tsek.), ahoy = piraatti hei, avast = ilmeisesti huomion pyytämistä "piraatti kielellä", vähän kuin sanoisi "attention" tai "look", dobrý deň’ = tämä on hauska, se tarkoittaa ihan mitä tahansa tervehdystä hyvästä huomenesta hyvään yöhön. Slovakeilla on kymmenen erilaista tervehdystä jokaiselle päivän hetkelle, mutta sitten niillä on kuitenkin kätevästi tällainen yleistervehdys niin ei tartte vaihtareiden opetella kaikkia.

Vitsi oli muuten siinä, että ahoj lausutaan täsmälleen samoin kuin ahoy.


47.
Nimi: Paluszki
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Puola ja Liettua

”Liet!” Puola huusi ja Liettua hätkähti hieman melkein tiputtaen kirjan, jota oli ollut lukemassa. Hän oli kuitenkin tarpeeksi tottunut Puolan yllätyksiin, että onnistui pitämään kirjan käsissään ja selviämään säikähdyksestään nopeasti.

”Mitä nyt?” hän kysyi ja käänsi päätään katsoakseen puolalaista, joka melkein hyppi tasajalkaa paikoillaan.

”Juhlat!” Puola huudahti, ”meidän täytyy siis todellakin pitää juhlat!”

”…Miksi?”

”Siksi”, Puola vastasi ja osoitti liettualaista sormellaan, ”Liet, hanki paluszki. Minä hoidan niinku kaiken muun.” Sen sanottuaan puolalainen ryntäsi pois ja Liettua katsoi hetken hänen peräänsä ennen kuin sujautti kirjanmerkkinä käyttämänsä paperinpalan kirjan väliin ja nousi ylös.


A/N: Paluszki (eli suomeksi ihan vain suolatikku) on jokaisen puolalaisen juhlan (melkein) tärkein elementti. se on ilmesesti niin tärkeää, että mikään illanistujainen ei ala ennen kuin joku on tuonut paluszkeja paikalle.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax47 S // 9.3.
Kirjoitti: hamsu - 09.03.2015 23:38:16
minä laiska.. häpeää kommentoimattomuuttaan (< mahtava sanahirviö) kohta maton alla :-[

 mutta siis aiheeseen. jokaisen raapaleen olen lukenut suurella ilolla (ja pelolla et solukaveri pitää mua entistä pöljempänä kuin mitä jo olen, samapa tuo :D) Suosikkiani en sen kummemmin ala valitsemaan kuin että nordic ja niitte ?hölmöilyt(?viisailut?järkeilyt eri näkökulmasta?)  ja muutama muu... sekä satunnaiset sivistyksesi milloin mistäkin aiheesta ^^
Angleterren (<helpompi kirjotusasu) ja espanjan melkein tappelu r.46. oli kyllä jotenkin.. nostalginen^^ Ei tulis ensimmäisenä mieleen et ne on ollu joskus merirosvoja. ihania oivalluksia ja "viatonta" väärin ymmärtämisiä lienee kaikilla mailla toistensa kanssa ;D niitä oli mukava lukea myös edellisissä raapaleketjuissasi, eri hahmoilla ja aiheilla, tavallaan.
r.47. Suolatikut, en voi sietää niitä. ei, puola niillä ei saada aikaan juhlia, kakkua pitää olla ja montaa lajia. Liet on kyllä niin tossun alla että joskus käy sääliksi ja toisinaan puola vain on niin höpö ettei sille voi kun hymyillä :)
tästä tais tulla melko sekava ja aiheen sisällä laajasti aaltoileva asiasta toiseen. toivottavasti sait jotain irti ilman itkupotkuraivareita, tästä sekavasta kommentin kyhäelmästä.

    hamsu
ps. kerrot sitte jos joskus kysyt Miksi se on ORF eikä ÖRF.....
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax47 S // 9.3.
Kirjoitti: Vyra - 17.03.2015 01:02:16
hamsu: Kiitos! Älä pelkää solukavereiden epäilyjä mielenterveydestä. Mun kaikki kämppikset luovuttivat mun suhteen noin kaksi viikkoa yhteiselon jälkeen (osan heistä sain "käännytettyä" hetalisteiksi, heh he....)

Lainaus
Suolatikut, en voi sietää niitä
Älä kerro kenellekään puolalaiselle! Paluszki on elämä.

p.s. Minä kysyn enskerralla kun käyn Itävallassa :D Miksihän mie en oo muuten ennen kysynyt? Okei, mä meen sinne ehkä pääsiäisenä niin saahaan tähänkin arvoitukseen joku ratkaisu

Okei, nyt tulee monta raapaletta. Ja ne kaikki liittyy Islantiin.


48.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa…
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Hei”, Islanti tervehti muita valtioita vaisusti ja huokaisi hieman. Hän ei todellakaan pitänyt ajatuksesta, että joutuisi isännöimään senkertaisen maailmankokouksen, mutta tietenkin hän vuoronsa tuli aina välillä. Norja, joka ymmärsi veljensä mielipiteen, taputti häntä lohduttavasti olalle.

”Hei lillebror”, hän sanoi ja näytti yllättävän pirteältä, vaikka oli herännyt aikaisin aamulla ehtiäkseen lennolle. He olivat kaikki neljä päättäneet ottaa saman lennon, joten Tanska, Ruotsi ja Suomi seurasivat pian norjalaisen jäljessä.

”Isey!” Tanska huudahti nähdessään nuoren valtion ja kaappasi tämän heti halaukseen, ”miten menee?”

”Todella hyvin tähän hetkeen asti”, islantilainen mutisi, mutta Tanska oli aivan liian innoissaan huomatakseen tai välittääkseen Islannin vastahakoisuudesta koko kokousta kohtaan. Ilmeisesti hänelle oli annettu yksi tai viisi kuppia liikaa kahvia lennon aikana energisyydestä päätellen. Suomi sen sijaan hymyili Islannille myötätuntoisesti ja Ruotsi nyökkäsi tervehdykseksi.

”Ovatko muut jo saapuneet vai olimmeko me ensimmäiset?” suomalainen kysyi, kun he kävelivät yhdessä ulos lentokentän terminaalista.

”Muutama saapui eilen illalla. He ovat hotellilla”, Islanti vastasi ja silmäili sitten epäilevästi tanskalaista valtiota, joka luki kirjaa samalla kuin käveli. Oli suhteellisen harvinaista nähdä Tanska niin kiinnostuneena kirjasta, että hän luki sitä jopa kävellessään.

”Mitä hän lukee?” Islanti kysyi, koska päätti lopulta että oli ehkä parempi tietää kuin yllättyä myöhemmin.

”Se on vain typerä kirja”, Norja vastasi ja lähetti mulkaisun Tanskalle, joka ei edes huomannut, ”älä sinä siitä välitä.” Islannin olisi pitänyt viisaasti noudattaa veljensä neuvoa ja jättää asia sikseen, mutta jokin siinä tavassa jolla Tanska luki ja mutisi sekä naureskeli välillä kääntäessään sivuja, häiritsi islantilaista todella paljon. Lopulta hän tajusi.

”Nore”, hän sanoi kauhistuneena ja tarttui kiinni vanhemman miehen hihasta, ”älä vain sano…”

”Olen pahoillani, lillebror”, norjalainen vastasi tietäen mitä hän tarkoitti, ”idiootti löysi sen lentokentän tax-freestä ennen kuin ehdin estää.”

”…Mikä niistä se on?”

”Et halua tietää”, Norja sanoi synkästi ja Islanti huokaisi.

”Nore, jos sinä saat pidettyä hänet aisoissa koko viikon”, hän sanoi hieman alistuneella äänellä, ”minä kutsun sinua isoveljeksi.” Norja henkäisi tuskin kuuluvasti ja hänen silmissään häivähti kumman lämmin katse.

”Koko ajan?” hän kysyi toiveikkaasti.

”Vain kerran”, Islanti korjasi tiukasti, mutta Norja nyökkäsi kuitenkin hetken mietinnän jälkeen todeten mielessään että tarjous oli kuitenkin erittäin hyvä.

”Huh? Isey, Norge, miksi te jäitte jälkeen?” Tanska kysyi hämmentyneenä tajuttuaan, että oli ehtinyt pari metriä veljesten edelle. Heistä kumpikaan ei kuitenkaan vastannut. He vain katsoivat häntä lähes identtiset kylmät ilmeet kasvoillaan.


A/N: Islantikauppaa selaillessani löysin kolme hyvin lupaavaa opasta: 50 crazy romantic things to do in Iceland, 50 crazy things to do in Iceland ja 50 crazy things to taste in Iceland. Saatte ite päättää, mitä niistä Tanska luki. (mä aion niin tilata nuo kirjat kunhan pääsen takaisin kotimaahan...)


49.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa.2
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Tanska ja Islanti

”Mitä te teette?” Islanti kysyi kauhistuneena. Hän oli lähtenyt vain pikaisesti käymään pomonsa luona juttelemassa kokouksen järjestelyistä ja jättänyt muut Pohjoismaat kotiinsa siksi aikaa. Hän oli olettanut, että ainakin Norja käyttäytyisi järkevästi, mutta nyt hän löysi norjalaisen valtion seisomassa sohvalla paistinlasta kädessään. Tanska ei näyttänyt yhtään sen paremmalta, sillä hänellä oli kokinessu päällään ja hän oli juuri jähmettynyt paikoilleen kesken hypyn kohti lintua, joka istui verhotangon päällä katsoen valtioita lievän halveksivasti.

”Meillä on nälkä”, Norja selitti tyynesti ja näytti siltä kuin olisi aivan normaalia seisoa sohvalla.

”Miten se liittyy tähän?” Islanti kysyi. Hän ei nähnyt Ruotsi tai Suomea missään, joten hän oletti kahden valtion lähteneen ulos sillä välin kun hän oli poissa.

”Me ajattelimme syödä tuon linnun”, Tanska julisti ja osoitti lunnia katonrajassa, ”se näyttää syötävältä.”

”Mitä?” Islanti lähes huudahti ja huomasi nyt, että lattialla oli muutama irtohöyhen, ja huone näytti muutenkin sekasortoiselta.

”Heh, me tiedämme kyllä että te islantilaiset syötte noita”, Tanska vastasi hymyillen ja Islanti huokaisi.

”Mutta ei tuota”, hän tarkensi ja katsoi sitten lunnia, ”mikset sinä sanonut mitään?” Lintu oikoi siipiään ja näytti siltä kuin kohottaisi harteitaan.

”Ihan kuin nuo olisi muka saanut minut kiinni”, se totesi ylpeällä sävyllä ja Islanti mietti mielessään, miksi häntä oli hullun perheen lisäksi kirottu myös hullulla linnulla.


A/N: Yhtäkään lunnia ei vahingoitettu raapaletta tehdessä.
Mutta ihan oikeasti. Lunni on yksi islantilaisten perinneruuista. Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi Tanska ja Norja ei vaan mennyt kauppaan, mutta eipä mun tartte kaikkea aina ymmärtääkään. Kunhan kirjoitan (eiku hetkinen)


50.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 3.
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat + Englanti ja Amerikka.

”Dude, ei sinulla ole edes omaa armeijaa!” Amerikka totesi äänekkäästi erään väittelyn jälkeen ja Islanti hieraisi ohimojaan. Asialla ei oikeastaan ollut väliä ja hän oli ylpeä rauhanomaisuudestaan, mutta pitkien kokouspäivien päätteeksi hän ei oikeastaan kaivannut enää ketään kritisoimaan itseään. Hän ei vastannut, mutta hän kuuli kuinka Englanti ärähti amerikkalaiselle.

”Git, sinä et voi vain nousta ja sanoa tuollaista muille!” englantilainen sanoi äkäisellä sävyllä ja vilkaisi sitten Islantia, ”olen pahoillani. En todellakaan yrittänyt kasvattaa hänestä tuollaista.”

”Ei se mitään”, Islanti mutisi.

”Mutta miten joku voi olla ilman armeijaa?” Amerikka kysyi ja Islanti oli jo vastaamassa jotain äkäistä, kun hän tunsi tutun käden laskeutuvan olalleen.

”Hän ei tarvitse omaa”, Norja sanoi tiukasti, ”koska hänellä on minut.”

”Dude, sinäkin olet niin rauhall…”, Amerikka aloitti, mutta Tanska keskeytti hänet virnistäen.

”Hänelle on myös minut”, mies totesi pirteästi, mutta myös hieman uhkaavalla äänellä. Sanomatta sanaakaan myös Ruotsi liittyi muiden Pohjoismaiden seuraan ja Suomi seurasi hänen jäljessään hymyillen, mutta silti tietyllä tavalla totisena.

”Idiootti”, Englanti mutisi Amerikalle, joka oli onneksi vaiennut hetkeksi, ”jos he nyt palaavat viikinkiaikoihin, se on täysin sinun vikasi.”

”Oh, cool dune! Olen aina halunnut nähdä viik…” Amerikka julisti riemastuneena, mutta Englanti läimäytti häntä olalle ja kiskoi mukaansa kauemmas pohjoisen valtioista. Hän ei halunnut nähdä viikinkejä enää koskaan.


A/N: Islannilla ei ole puolustusvoimia tai armeijaa, mutta Norjan ja Islannin sopimuksen ansiosta islantilaiset voivat halutessaan suorittaa asevelvollisuuden Norjan puolustusvoimissa. Luin jostakin, että Islannilla olisi sellainen muutaman tuhannen vahvuinen "armeija" sen ansiosta. Minusta on jotenkin hienoa, että niillä ei ole omaa sotilastoimintaa, mutta jos nyt ihan oikeesti haluut armeijan käydä niin mene noiden norjalaisten mukana...


51.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa... Osa 4.
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa, Islanti ja Tanska


”Islanti”, Saksa kutsui nuorta valtiota. He olivat juuri keskellä retkeä, koska Islannin pomo oli ajatellut että olisi hyvä idea viedä ryhmä valtioita keskelle islantilaista luontoa. Islannin mielestä se idea oli täysin typerä, mutta hänen pomonsa eivät koskaan uskoneet jos hän kertoi heille että näin ei tosiaankaan kannattanut tehdä, joten nyt he olivat retkellä.

”Niin?” Islanti kysyi hieman väsyneellä äänellä. Hän oli kuitenkin parhaansa mukaan johtanut kokousta jo kolme päivää ja hänellä olisi vielä kaksi pitkää päivää jäljellä.

”Olemme nähtävästi hävittäneet muutaman henkilön joukosta”, saksalainen totesi ja Islanti huokaisi samalla kun sulki silmänsä. Halusiko hän todella tietää?

”Ketkä?” hän kysyi.

”Italia, Espanja, Preussi ja Ranska”, Saksa luetteli nopeasti. Islanti nyökkäsi hetken miettimisen jälkeen. Niin kovasti kun hän halusikin vain antaa asian olla, hän kuitenkin hieman pelkäsi mitä se joukko saisi aikaan ilman valvontaa. Salaa hän toivoi, että karkurit olisivat eksyneet jonnekin tulivuorien luo ja jättäisivät hänet rauhaan.

”Minä hoidan asian”, hän kuitenkin mutisi ja vihelsi sitten terävästi. Ei kulunut kuin muutama sekunti, kun pienikokoinen ruskea hevonen ilmestyi näkyviin ja hörisi ravatessaan Islannin viereen. Sanomatta sanakaan tympääntyneen näköinen valtio nousi hevosen satuloimattomaan selkään ja lähti etsimään kadonneita valtioita.

”Mistä tuo hevonen tuli?” Saksa kysyi ääneen katsoessaan ratsastajan perään.

”Ai tuoko, niitä on joka paikassa”, Tanska totesi avuliaasti, ”minä ja Norge unohdettiin pari tänne ja sitten, kun tulimme takaisin jotain sata vuotta myöhemmin, pum! Hevosia joka paikassa!” 


A/N: Issikoista voisin puhua pitkäänkin, mutta... Sormet väsyy.
Islanninhevonen on islantilainen alkuperäisrotu ja ainoa, jota Islannista löytyy koska sinne ei saa tuoda eläimiä. Alunperin ne tulivat saarelle viikinkien mukana ja, jos olen oikein ymmärtänyt, niitä on siellä vähän joka paikassa (kun ei ne oikein uimallakaan karkuun pääse ja se on oikeesti suhteellisen pieni saari)


52.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 5.
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Islanti, Unkari, Preussi

”Oi, tämä on siis geysir?” Unkari kysyi innostuneena ja katsoi koloa turvallisen välimatkan päästä.

”Hmm, tavallaan”, Islanti vastasi, ”Geysir on oikeastaan nimi yhdelle niistä ja tämä ei ole juuri se, mutta joo, se on geysir.”

”Upeaa”, Liechtenstein totesi aivan yhtä haltioituneena. Islanti oli sanonut heille, että heidän olisi pysyttävä hieman kauempana arvaamattomien purkausten vuoksi, mutta jotkut valtiot eivät sitten vaan voineet noudattaa neuvoja. Preussi itse asiassa seisoi aivan reunalla ja katsoi alas koloon.

”Ihan mahtavaa”, hän totesi, ” mutta missä kaikki vesi on? Minä en näe yhtään.” Islanti huokaisi ja kuunteli hetken. Purkauksen pystyi yleensä arvioimaan muutamaa sekuntia aiemmin, jos tiesi mitä kuunteli, ja Islanti tosiaan tiesi.

”Sinun kannattaa ehkä väistää hieman nyt”, hän totesi tyynesti ja Preussi ehti juuri sopivasti luoda häneen hämmentyneen katseen, kun kolosta syöksähti yhtäkkiä ilmaan korkea vesipatsas. Mies ehti juuri ja juuri alta pois, mutta kastui silti aivan läpimäräksi. Hän kirosi hiljaa ja Unkari sekä muutamat muut valtiot nauroivat.


A/N: Geysir on itseasiassa nimi vain yhdelle niistä, mutta monilla kielillä sitä käytetään nimenä niille kaikille (eimuistasuomenkielistänimeäenää)


53.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 6.
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Islanti + muita


Viimeinen kokouspäivä.

Islanti istui pöydän ääressä ja nojasi leukaansa käsiinsä. Hän seurasi muita hieman kyllästyneenä ja ajatteli toiveikkaasti kuinka vain muutaman tunnin päästä kaikki olisi taas rauhallista ja normaalia. Hän malttoi tuskin odottaa.

”Hei, yksi juttu on vähän hämärä”, Amerikka totesi äänekkäästi katkaisten edellisen keskustelun täysin kesken.

”Mitä nyt?” Englanti kysyi hieman kärsimättömästi ja jo valmiiksi ärtyneenä.

”Hah, jos tämä on Iceland”, amerikkalainen totesi ja Islanti tiesi jo, miten hän lopettaisi lauseen, ”missä kaikki jää on?” Kokoushuoneeseen laskeutui syvä hiljaisuus, kun kaikki joko miettivät asiaa tai sitten olivat muuten vain hiljaa.

”Se oli Tanskan vika”, Norja totesi tyynesti hetken päästä, ”häneltä meni Grönlanti ja Islanti sekaisin, kun mietimme nimiä.”

”Heh, vahinkoja sattuu”, Tanska totesi hieman nolona, mutta silti virnistäen. Valtioiden joukossa virisi välittömästi uusi keskustelu siitä, miten Grönlanti ja Islanti tarkalleen erosivat toisistaan ja oliko mahdollista tehdä niin suurta virhettä nimeämisen suhteen. Mitä Norja ja Tanska olivat todellisuudessa olleet tekemässä, että sellainen erehdys oli mahdollinen?

”Ei hemmetti…”, Islanti mutisi ja painoi kasvonsa käsiinsä. Tämä tästä enää puutuikin.


A/N: Vanha vitsi Islannista ja Grönlannista. Mä kirjotin tästä jo kerran, mutta kun se on niin hauska juttu... ja... ja....


54.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 7.
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

Se oli viimein ohi. Vierailevat valtiot olivat palanneet koteihinsa ja Islanti oli palauttanut viimeisen raporttinsa pomolleen, joka oli ollut yllättävän tyytyväinen viikon tuloksiin. ”Erinomaista työtä”, hän oli sanonut ja Islanti toivoi, että hän olisi tyytyväinen myös sen jälkeen kun näkisi laskun siitä kaikesta, mikä oli hajonnut tai ”vahingossa” hävinnyt viikon aikana.

Täysin uupuneena islantilainen käveli kotiinsa ja hänen kätensä haparoi hetken avaimen kanssa ennen kuin hän sai ulko-oven auki ja pääsi sisälle. Yleensä hän asetti takkinsa ja kenkänsä siististi oikeille paikoille, mutta sillä kertaa hän oli liian uupunut, joten hän vain työnsi kengät jonnekin seinusta viereen missä ne eivät ehkä olisi niin pahasti tiellä, ja laski takkinsa eteisen tuolille. Oli jo myöhä, joten hän suunnitteli vain ottavansa pikaisen suihkun ja menevänsä sitten nukkumaan. Oikeastaan hän voisi jättää suihkun sittenkin aamuun ja mennä suoraan sänkyyn.

Islanti oli niin väsynyt, ettei edes huomannut, että eteisessä oli silti neljä paria ylimääräisiä kenkiä ja talossa tuntui muiden valtioiden läsnäolo. Hiuksiaan haroen ja haukotellen islantilainen käveli olohuoneeseen ja pysähtyi äkisti tajuttuaan neljän valtion katsovan häntä täydellisessä hiljaisuudessa. Oli oikeastaan todella outoa nähdä heidät kaikki niin hiljaa ja rauhallisina, varsinkin Tanska joka nyt makasi kyljellään peitekasan alla ja nojasi päätään Norjan reittä vasten. Suomi ja Ruotsi olivat olohuoneessa myös ja istuivat Norjan toisella puolella jättäen kuitenkin juuri sopivasti tilaa Islannille norjalaisen viereen.

”Mitä?” Islanti kysyi katsoessaan olohuonettaan, joka näytti nyt hieman erilaiselta. Muut valtiot olivat työntäneet kaikki huonekalut syrjään ja koonneet huoneen keskelle yksinkertaisen, mutta silti hyvin mukavan näköisen kasan patjoista, tyynyistä ja peitoista.

”Me ajattelimme nukkua täällä”, suomalainen totesi iloisesti ja taputti vapaata paikkaa itsensä ja Norjan välissä, ”tule, Is.”

”Jeah, Icey”, Tanska sanoi ja raotti silmiään hieman, ”tänä yönä nukumme täällä kaikki aivan kuin niinä hyvinä aikoina, kun minä olin kaik…”

”Hysh, Dan”, Norja sanoi vaimeasti ja tanskalainen vaikeni heti painaen poskensa paremmin norjalaista vasten, ”me tiedämme, että sinulla on ollut kiireinen viikko, lillebror, joten ajattelimme viettää hieman enemmän aikaa yhdessä ennen kuin palaamme kotiin.” Islanti nyökkäsi sillä ajatus ei tuntunut hänestä ollenkaan huonolta. Joskus hän oikeastaan ikävöi niitä aikoja, kun oli nukkunut samassa huoneessa muiden kanssa ja tuntenut olonsa niin turvalliseksi kuullessaan muiden tasaisen hengityksen yön pimeydessä. Lisäksi hän näki tutun vanhan kirjan Norjan sylissä eikä mikään ollut parempaa kuin Norja lukemassa saagoja kunnes he kaikki nukahtaisivat. Nopeasti islantilainen vaihtoi yöpukunsa päälleen ja asettui sitten peitteiden alle Suomen ja Norjan väliin.

Hänen ei tarvinnut pyytää norjalaista aloittamaan sillä Norja katsoi häntä pieni hymy huulillaan ja alkoi sitten lukea. Hän käytti vanhaa kieltä, sitä jota hän oli puhunut niin kauan sitten kun oli ensimmäisen kerran löytänyt Islannin, ja hänen äänensä sointui pehmeästi kun hän kertoi tarinoita ajasta jonka oli myös itse elänyt. Islanti ei tiennyt, mitä muut ajattelivat, mutta hänelle saagat olivat aina olleet yksi tärkeimmistä asioista. Hän oli aika varma, että varsinkin Tanska ja Norja ajattelivat samoin ja hän näki entisten viikinkien vaihtavan katseita keskenään aivan kuin he kaikki muistelisivat samaa tapahtumaa kauan sitten.

Hitaasti Islanti vaipui uneen Norjan rauhallisen äänen saattelemana ja he kaikki nukkuivat vierekkäin rauhassa aamuun asti.


A/N: Minulla on headcanon siitä, että Pohjoismaat kokoontuvat viettämään yötä tällä tavoin porukalla silloin tällöin. Vanhoina aikoina ihmiset nukkuivat aina lähekkäin varsinkin kylminä öinä, joten musta on kiva ajatella että valtiot tekevät sitä silti silloin tällöin kun heillä on aikaa tai muuten sellainen olo, että seura tekisi hyvää. Sitä paitsi muiden ihmisten vieressä nukkuminen on todella rauhoittavaa (niin kauan kunnes joku potkaisee jonkun toisen alas sängystä.)
Saagat ovat islantilaisia perinnekirjoituksia ja mun toisen headcanonin mukaan Norja lukee niitä Islannille silloin tällöin. Ne ovat useimmiten viikinkitarinoita.

Tässä oli nämä tällä kertaa. Näitä saattaa tulla myös lisää, koska löysin aika monta mielenkiintoista asiaa Islannista (google on ystävä) ja tällä systeemillä mun ei tartte edes keksiä nimiä kaikille (khjä khjä)!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax54 S // 17.3.
Kirjoitti: Lyndsay - 17.03.2015 16:10:37
Iiiiiih<333 Nyt Islanti sai sitten huomiota eikä edes ihan vähänkään. No mutta... Ennen kuin rupean hihkumaan niistä sen enempää, haluan myös sanoa että raapale numero 46 oli kanssa ihan järkyn hyvä!

Lainaus
”Ahoy, mate”, Englanti sanoi katsoen suoraan espanjalaista kohti. Espanja vastasi hänen katseensa tyynesti ja hänen kasvoilleen nousi se erityinen hymy, jota kukaan ei ollut nähnyt aikoihin. Se oli se hymy, joka muistutti jokaista siitä, ettei Espanja ollut aina ollut sama rauhallinen ja ajoittain hajamielinen valtio, joka hän nyt oli.

”Avast”, espanjalainen sanoi oudon rauhallisella, mutta samalla uhkaavalla äänellä, ”sinä kirottu…”

^Varsinkin tuo kohta sai mut pitämään tästä raapaleisesta niin kauhean paljon. Myös Tsekki ja Slovakia olivat oikein suloisia ja saivat mut hymyilemään.

Ja sitten nämä Icey-raapaleet! Olisikohan mulla edes mitään järkevää sanottavaa niistä...? Sen lisäksi siis että pidin niistä kaikista ihan älyttömästi.

Lainaus
”Nore, jos sinä saat pidettyä hänet aisoissa koko viikon”, hän sanoi hieman alistuneella äänellä, ”minä kutsun sinua isoveljeksi.” Norja henkäisi tuskin kuuluvasti ja hänen silmissään häivähti kumman lämmin katse.

”Koko ajan?” hän kysyi toiveikkaasti.

”Vain kerran”, Islanti korjasi tiukasti, mutta Norja nyökkäsi kuitenkin hetken mietinnän jälkeen todeten mielessään että tarjous oli kuitenkin erittäin hyvä.
Tämä<333 Niin ihana, en ehkä kestä ^////^

Lainaus
He olivat juuri keskellä retkeä, koska Islannin pomo oli ajatellut että olisi hyvä idea viedä ryhmä valtioita keskelle islantilaista luontoa. Islannin mielestä se idea oli täysin typerä, mutta hänen pomonsa eivät koskaan uskoneet jos hän kertoi heille että näin ei tosiaankaan kannattanut tehdä, joten nyt he olivat retkellä.
Tämä myös sai mut virnistelemään ihan hulluna, koska mielikuva rakkaista toheloistamme seikkailemassa Islannin kauniissa luonnossa... Siitä ei vain voi tulla muuta kuin sähellystä, ja sieltähän se tulikin lopulta että muutama on lähtenyt omille teilleen :'D

Myöskin 49 sai mut nauramaan ääneen, kuka nyt ei rakastaisi Iceyn lunnia? Paitsi hän itse

Mutta jokatapauksessa, ei näistä voinut kuin pitää! Kiitoksia ^^
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax54 S // 17.3.
Kirjoitti: Slytherin cat - 17.03.2015 21:59:30
Komppaan Lyndsayta koko kommentista. : D En nimittäin tiedä, jaksanko ihkuttaa näitä enää sen enempää, kuin mitä jo lukiessa... Nyt kolhin vain jalan, suuria vaurioita ei tapahtunut.
Pari ekaa tekstiä oli hetalian suosikkihahmoistani, olen tosi iloinen. ^^

Aioin äsken kirjoittaa, että kirjoitit Norjan älyttömän suloisesti ja ihanasti ja täydellisesti, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että niin myös Tanskan ja Islanninkin. No jaa...

Ja komppaan edelleenkin lähes kaikessa Lyndsayta, mutta mainittakoon vielä, että tuo ihmeen operaatio lunninpyydystäminen oli suosikkini näistä, kaikessa kummallisuudessaan... Vaikka tavallaan se ei edes ollut niin kummallinen. Ehkä se siksi olikin niin kiva.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax54 S // 17.3.
Kirjoitti: hamsu - 17.03.2015 22:50:13
Olipa ihanan paljon islantia :)
Lainaus
”Nore, jos sinä saat pidettyä hänet aisoissa koko viikon”, hän sanoi hieman alistuneella äänellä, ”minä kutsun sinua isoveljeksi.” Norja henkäisi tuskin kuuluvasti ja hänen silmissään häivähti kumman lämmin katse.

”Koko ajan?” hän kysyi toiveikkaasti.

”Vain kerran”, Islanti korjasi tiukasti, mutta Norja nyökkäsi kuitenkin hetken mietinnän jälkeen todeten mielessään että tarjous oli kuitenkin erittäin hyvä.
Tuo kohta ekasta raapaleesta nousi jostain syystä suosikikseni. Ne on vain niin höppänöjä Ei se norja ja tanska niin erilaisia ole kun tahtovat jotain oikein paljon. Tanska vaan tahtoo enemmän ja jankuttaa asiasta useammin =D
Mutta myös amerikan intoilut näitten viikinkyydestä ja pohjoismaitten yhtenäisyydestä?yhteistyöstä? oli hienosti kuvattu, kuinka koko joukko seisoo siellä taustalla ja tulee apuun.

 Tuo Geysir, eikö se ole finskaksi vain kuumalähde? 
Toki jonkun on otettava luonnon mukainen höyrykylpy, kerta sellainen on jossain mahdollista  :D
 viimenen raapale kutsuiko isey noria isoveljeksi vai säästikkö mmyöhempään käyttöön? Ihanaa, saagoja iltasaduksi ( doh meinasin kirjottaa iltapalaksi..)


               hamsu
ps.
Lainaus
Miksihän mie en oo muuten ennen kysynyt? Okei, mä meen sinne ehkä pääsiäisenä niin saahaan tähänkin arvoitukseen joku ratkaisu
mulle tuli heti olo, et tuo kysymys/vastaus tulee purkautumaan raapaleena johon hollanti ainakin jotenkin liittyy....
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax54 S // 17.3.
Kirjoitti: Vyra - 18.03.2015 00:35:38
Lyndsay: Oooo! Kiitos! Kiva, kun kelpasi : )
Minä oon ihan varma, että Tsekki ja Slovakia olisi niin suloisia, jos ne vaan olisi oikeita hahmoja. Ne on aina samaa mieltä kaikesta.

Sly: Kiitos! Älä ny kuitenkaan sairaalakuntoon itteesi hihku...
Ihan rehellisesti. Sen jälkeen kun kirjotin tuon lunni-raapaleen, mie pysähdyin hetkeksi, tuijotin näyttöä ja ihan kirjaimellisesti ajattelin "mitä ihmettä...?" Mut sit sen jälkeen ajattelin että on sitä hullumpiakin tullu tehtyä.

hamsu: Kiitos!
Lainaus
Tuo Geysir, eikö se ole finskaksi vain kuumalähde?
mitäänhajua. Eikö kuumalähde olisi vaan ihan millainen tahansa lämmin lätäkkö? Se kyl kuulosti oikealta, mut sitten ajattelin että suomenkielen tuntien geysir olisi jotain tyyliin "vettäsyökseväisokuumalähde" ja se olisi yhdyssana.

Lainaus
Lainaus
Miksihän mie en oo muuten ennen kysynyt? Okei, mä meen sinne ehkä pääsiäisenä niin saahaan tähänkin arvoitukseen joku ratkaisu
mulle tuli heti olo, et tuo kysymys/vastaus tulee purkautumaan raapaleena johon hollanti ainakin jotenkin liittyy....
...Onko tämä haaste?! : D

Okei, vielä pari uutta, koska mie unohdin että Islannin piti kutsua Norjaa isoveljeksi.


55.
Nimi: Se, mitä tapahtuu Islannissa… Jälkipyykki
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Islanti

”Hei, lillebror”, Norja yhtäkkiä sanoi ja pyöritteli lusikkaa kahvikupissaan. Metallin kevyt kilahdus kuppia vasten toi muuten hiljaiseen huoneeseen jotain ääntä, ja Islanti nosti katsettaan hieman sanomalehdestä.

”Mitä?” hän kysyi. Oli kulunut pari viikkoa siitä, kun hän oli joutunut isännöimään maailmankokouksen ja hän oli viimein todennut toipuneensa sen verran, että oli päättänyt vierailla Norjan luona. Norjalaisen talossa oli aina niin rauhallista, paitsi tietenkin silloin kun Tanska päätti pistäytyä kylässä, ja Islanti huomasi kaipaavansa hetken rauhaa.

”Dan ei muuten tehnyt mitään typerää viime kokouksen aikana”, Norja totesi rauhallisesti ja Islanti rypisti kulmiaan miettiessään asiaa. Hän oli ihan varma, että järkevä käytös oli tanskalaiselle mahdotonta, mutta mitä enemmän hän asiaa ajatteli sitä enemmän hän huomasi sen olevan totta. Monet muut olivat tietenkin aiheuttaneet hänelle päänvaivaa enemmän kuin tarpeeksi, mutta Tanska oli käyttäytynyt aivan kuin paraskin opettajan lempioppilas.

”Entä sitten?” Islanti kuitenkin mutisi, vaikka kuitenkin muisteli ehkä tehneensä kyseenalaisen sopimuksen norjalaisen kanssa asiasta. Norja tietenkin muisti sen myös.

”Arvaa kenen ansiota se oli”, hän totesi hymähtäen hieman, ”lillebror.” Islanti epäröi hetken, mutta huokaisi sitten tietäen ettei Norja jättäisi häntä rauhaan ennen kuin hän pitäisi sanansa.

”Sinun ilmeisesti”, hän sanoi totisena, ”takk, stóri bróðir.”

”Ole hyvä”, Norja sanoi yksinkertaisesti, mutta hän oli selvästi erittäin tyytyväinen. Hänen ilmeensä pysyi tutun tyynenä, mutta silti myöhemmin illalla Tanska pysähtyi hämmentyneenä hänen eteensä ja hetken epäröinnin jälkeen kysyi, kuinka monta kahvikupillista norjalainen oli tarkalleen juonut että oli tullut niin iloiseksi.


A/N: Mutta miten Norja piti Tanskan pois ongelmista... Hmm...


56.
Nimi: Heeeeey, Macarena!
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi, Ranska, Espanja + pari muuta

Preussilla ja Ranskalla oli tylsää. Varsinkin Preussilla, joka oli jälleen kutsumatta ilmestynyt kokoukseen ja istui nyt ystäviensä vieressä. Espanjallakin olisi varmasti ollut tylsää, mutta Romano sattui olemaan puhevuorossa ja espanjalaisella oli tarpeeksi tekemistä italialaisen ihailemisessa, että olisi huomannut kuinka tylsä kokous oikeasti oli. Ranska ja Preussi olivat silti kyllästyneitä hänenkin puolestaan.

Pitkältä tuntuvien hetkien ja määrätietoisen puhelimen räpläämisen jälkeen Preussi kuitenkin lopulta löysi jotain, mikä saattaisi hieman lievittää ankeaa kokousilmapiiriä. Hän virnisti itsekseen, jätti Saksan häneen luoman katseen huomiotta ja työnsi puhelimensa ranskalaisen eteen.

”Fra, hei”, hän kuiskasi saadakseen miehen huomion ja osoitti sitten puhelintaan. Ranska tajusi idean heti ja hymyili hyväksyvästi. He odottivat kärsivällisesti täydellistä hetkeä, joka koitti viimein kun Romano lopetti puheensa ja oli palaamassa takaisin paikalleen. Preussi painoi musiikin päälle.

Dale a tu cuerpo alegria Macarena. Que tu cuerpo es pa' darle alegria y cosa buena!

Espanja hätkähti heti päiväunistaan ja hänen kätensä nytkähti melkein tahtomattaan. Romano ehti juuri ja juuri tajuta, mikä kappale yhtäkkiä soi kokoussalissa täysillä voilumeilla, kun Espanja jo tarttui hänen käteensä ja kiskoi mukaansa.

”Ven! Baila conmigo!” hän huudahti ja hymyili riemastuneena samalla kun Romano kirosi hänelle, Preussi ja Ranska nauroivat ja Saksa huokaisi samalla kun katsoi veljeään erittäin pahasti. Häneltä menisi taas kauan saada kaikki palaamaan järjestykseen.


A/N: Jos koskaan löydätte itsenne keskeltä isoa porukkaa espanjalaisia (se on yllättävän helppoa, koska ne on kaikki laumaeläimiä ja hengaavat porukassa), laittakaa Hey, macarena soimaan. Ihan sellaisena pienenä kokeena. Voin sanoa, että 99% varmuudella ne kaikki sekoaa ja alkaa tanssia. Tämän olen jo kolmesti testannut (ja vain kerran en juossut tarpeeksi nopeasti karkuun ja jouduin tanssimaan kans.)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax56 S // 18.3.
Kirjoitti: Lyndsay - 19.03.2015 13:31:07
Se tapahtui taas. Siis, istun juuri bussissa matkalla kotiin ja aikani kuluksi ajattelin käydä tsekkaamassa löytyisikö Finin puolelta jotain mukavaa. No sanonpahan vaan että kavereilta saattoi tulla muutama 'mitä toi nyt virnuilee'-katse. Ja oli lähellä etten alkanut nauramaan ihan ääneen. (Luoja tässä tarvitsee hyvät vatsalihakset, ei ihan helppoa ollut ja melkein tukehduin :'D) Ja tässä bussissa siis tätäkin puhelimellani nakuttelen, ei vaan voinut jättää myöhemmäksi.

Mutta anyway:
Lainaus
”Ole hyvä”, Norja sanoi yksinkertaisesti, mutta hän oli selvästi erittäin tyytyväinen. Hänen ilmeensä pysyi tutun tyynenä, mutta silti myöhemmin illalla Tanska pysähtyi hämmentyneenä hänen eteensä ja hetken epäröinnin jälkeen kysyi, kuinka monta kahvikupillista norjalainen oli tarkalleen juonut että oli tullut niin iloiseksi.
Tämä oli niin suloinen kohta... Den, sä oot kyllä aika taitava huomaamaan asioita Norgestasi :')
Tästä raapaleesta vielä, että Norja ja Islanti ovat yhdessä kyllä niin ihania yhdessä (Siis nimenomaan veljeksinä) ja tosi uskottavasti olit kirjoittanut ne.

Sitten tämä seuraava... Tässä mulla viimeistään ilmeni ongelmia itseni hillitsemisessä, ihan mahtava :'DDD Ja ihana muutes tuo vertaus espanjalaisista ja laumaeläimistä!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax56 S // 18.3.
Kirjoitti: minja - 20.03.2015 01:07:20
Kivoja kirjoituksia taas! <3 Toi islanti-sarja oli kiva :)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax56 S // 18.3.
Kirjoitti: Slytherin cat - 21.03.2015 22:20:03
Aa, en kestä niiden kolmen täydellisyyttä..! Siis Norjan, Islannin ja Tanskan. Tuo ensimmäinen teksti oli kaikin tavoin todella suloinen, jopa Norjan kahvikuppia myöten. Minusta tuntuu vähän sille, että usein Tanska huomaa ja ymmärtää tuosta norjalaisesta vain ne asiat, jotka hän haluaa huomata ja ymmärtää...

Ja tuo toinen, Preussi hyvinkin voisi tehdä noin. Mietinpä vain, miten tylsän puheen Romano oikein oli onnistunut keksimään, ja miten...
Nyt minulla soi varmaan loppuviikon macarena päässä. Niin, ja tuota melkeinpä voisi testata, kun olen kerta Espanjaan menossa kesällä. : D (miten voi juosta karkuun, kuitenkin niin, että musiikki jää soimaan, eikä joudu hylkäämään kännykkäänsä..?)

Mutta kiva oli näitä taas lukea. ^^
[tekisi mieli haastaa sinut kirjoittamaan pohjoisten 2p-hahmoista, mutta enpä tiedä, eh.]
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax56 S // 18.3.
Kirjoitti: Vyra - 26.03.2015 19:02:18
Lyndsay: Kiitos! Heh he :D

minja: Kiitos! Kiva kun kelpasi

Sly: Kiitos :) Joo, testaa! Se on kivaa! Se on osa sitä hupia, kun miettii miten pääsee karkuun...
Ei oikeesti, kaikki mun tapaamat espanjalaiset on poikkeukseta olleet tosi ystävällisiä ja kivoja ja ne tykkää tanssia kaikkien kanssa.
Mie en osaa 2p -hahmoja... mut eiköhän joku muu niistäkin kirjottele!


Tässä on nyt yksi pitkä raapale, koska mun pitäis tehdä koulujuttuja, mut halusin kuitenkin kirjoittaa jotain Virosta, Suomesta ja Unkarista, koska perhesuhteet on niin <3

57.
Nimi: Kunnes jälleen kohtaamme
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Viro, Unkari, Suomi, Itävalta ja Ruotsi

Pienikokoiset hevoset ravistelivat päitään ja polkivat maata kavioillaan, mutta niiden ratsastajat olivat rauhallisia ja selvästi kaikki kolme syvällä mietteissään. Tuuli kiskoi heidän vaatteitaan ja hiuksiaan, mutta se oli silti tarpeeksi lauhkea, etteivät he välittäneet siitä. Lopulta toinen vaaleahiuksisista pojista kääntyi katsomaan viereisen hevosen selässä istuvaa tyttöä.

”Minun ihmiseni haluavat lähteä jo”, hän sanoi vaimeasti ja selvästi hieman surullisella äänellä. Tyttö nyökkäsi heti, muttei laskenut katsettaan taivaasta, joka aukeni heidän yllään häikäisevän sinisenä ja näytti jatkuvan äärettömiin maailmanlaidan ylitse.

”Niin minunkin”, hän totesi hetken päästä, ”mutta he haluavat seurata sitä lintua.”

”Täytyykö meidänkin oikeasti erota nyt?” toinen pojista, joka istui toisen takana saman hevosen selässä, kysyi apeana. Tyttö hymyili hänelle pahoittelevasti.

”Me emme voi jättää kansaamme”, hän muistutti, ”mutta ainakin te kaksi menette samaa tietä vielä hetken kauemmin yhdessä.” He kaikki tiesivät sen, mutta yksikään heistä ei näyttänyt kovin iloiselta tai jännittyneeltä tulevien seikkailujen vuoksi. Hetken he olivat hiljaa, mutta sitten kaikuva torvi soi kauempaa ja tyttö nosti katseensa ääntä kohti.

”Minun on mentävä nyt”, hän sanoi kääntäessään ratsunsa, ”mutta me tapaamme varmasti uudelleen, niinhän?”

”Tietenkin!” pojat vastasivat yhteen ääneen, ”ehkä joskus maailma on pienempi ja me voimme tavata joka päivä ihan niin kuin ennenkin.” Tyttö hymyili, nyökkäsi ja lausui viimeisen tervehdyksensä ennen kuin kiirehti kansansa perään. Pojat katsoivat hänen peräänsä hetken, mutta käänsivät sitten ratsunsa kohti pohjoista tietämättä, mikä heitä odottaisi siellä.

****** Monta vuosisataa myöhemmin

”Sinä olet siis Ruotsi”, Itävalta sanoi nähtyään pohjoisen valtion ensimmäisen kerran. Hän ei kuulostanut vihaiselta tai edes äkäiseltä. He olivat olleet sodassa keskenään vain hetki sitten, mutta valtioilla itsellään ei ollut varaa kantaa kaunaa toisiaan kohtaan kovin pitkään. Ruotsikaan ei tuntunut välittävän ja hän vain nyökkäsi tervehdykseksi.

”Tämä on…”, Ruotsi aloitti ja aikoi esitellä mukanaan kulkevan toisen valtion, mutta hämmentynyt naisen ääni keskeytti hänet. Itävalta käänsi hieman katsettaan ja ehti sopivasti nähdä Unkarin juoksevan esiin sivummalta mekon helmat kiireesti käsiinsä kerättynä.

”Oletko se todella sinä?” unkarilainen kysyi hämmennyksen, epävarmuuden ja ilon sekaisella äänellä pysähdyttyään aivan Ruotsin tuoman nuoren valtion eteen. Hetken he katsoivat toisiaan, mutta sitten hän näytti tunnistavan naisen.

”Mag… Magyar?” hän kysyi selvästi hakien sanoja kielestä, jota ei ollut puhunut aikoihin. Se kuitenkin oli tarpeeksi vakuuttamaan naisvaltion ja onnellisena nauraen hän heitti käsivartensa miehen ympärille.

”Oi, Suomi”, hän sanoi melkein itkien, ”minulla oli sinua niin ikävä.”

”Niin minullakin sinua”, suomalainen kuiskasi ja halasi naista tiukasti. He vaihtoivat muutaman hapuilevan sanan kielellä, jonka olivat jakaneet niin kauan sitten, ja kumpikin näytti unohtaneen täysin missä he olivat. Vasta Itävallan ääni palautti heidät takaisin nykyhetkeen satojen vuosien päästä.

”Te siis ilmeisesti tunnette toisenne jo”, itävaltalainen totesi. Ruotsi murahti jotain ja katsoi suomalaista sen verran kumma ilme kasvoillaan, että Suomi päätti että olisi ehkä parasta selittää tilanne nopeasti.

”Hän on minun serkkuni”, hän sanoi ja Ruotsin ilme vaihtui heti.

******* Taas muutama sata vuotta myöhemmin

Lento Budapestiin: 2, 5 tuntia
Ajomatka lentokentältä Unkarin kotiin: 40 minuuttia.

Kaikki kolme valtiota istuivat kauniin talon kuistilla eikä kenelläkään heistä näyttänyt olevan kiire mihinkään. Aurinko paistoi häikäisevästi ja sininen taivas muistutti heitä monista muista kerroista, kun he olivat katsoneet taivasta ja miettineet, miten kauniilta se näytti. Pöydällä oli mehukannu ja lautasellinen erilaisia naposteltavia, jotka Unkari oli valmistanut. Suomi ja Viro olivat asettuneet tiukasti varjon alle peläten sitä, että Keski-Euroopan aurinko muuttaisi heidän vaalean ihonsa punaiseksi, mutta Unkari oli nauranut heille ja nautti itse auringon kosketuksesta ihollaan. Kevyt tuuli liikutteli heidän hiuksiaan ja ilmassa tuoksui paprika.

”Hei”, unkarilainen sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen, ”te olitte oikeassa.” Viro laski lukemansa kirjan alas ja Suomi, joka oli jo melkein nukahtanut hetkeksi, avasi toisen silmänsä haukotellen samalla.

”Mistä?” Viro kysyi samalla kuin suomalainen mutisi siitä, että hän oli aina oikeassa mutta muut eivät vain uskoneet häntä.

”Siitä, että maailmasta todella tuli pienempi”, Unkari vastasi hymyillen ja miehiltä meni hetki keksiä, mistä hän puhui. Viimein he kuitenkin ymmärsivät ja kummankin huulille kohosi hymy, kun he ajattelivat tapahtumia niin kauan sitten. Sanomatta enää sanaakaan he tarttuivat toisiaan käsistä ja unohtivat hetkeksi, että maailma heidän ympärillään jatkoi kulkuaan.


A/N: Suomalaisten, virolaisten ja unkarilaisten alkuperä on mysteeri (hulluin huhu sanoo, että myö ollaan kaikki ulkoavaruudesta! Se kyl selittäis tosi monta juttua.) mutta oletettavasti ollaan kaikki Aasian puolelta lähtöisin. Tämä raapale oli nyt vähän huti canonista, koska jotenkin mie oon ymmärtänyt niin että Unkari ei olisi ollut olemassa noin kauaa ja Hima ei oo tainut selittää mitään siitä mistä ihmeestä Suomi tai Viro on tupsahtanut, mutta fanihan saa aina leikkiä?
Toisen osan ajanjakso on jossain 1600-luvun kieppeillä ja viimeinen on nykypäivää.
Nyt mulla on vähän kiirekausi, mut varautukaa Unkari-raapaleisiin! (ja Hollantiin.... muahahahahaaa...köh.)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax57 S // 26.3.
Kirjoitti: hamsu - 26.03.2015 20:52:27
Heti aluksi joo voithan ottaa sen haasteena, mutta täysin miten itse sen haluat ymmärtää tai toteuttaa :)
mutta kuumalähdehän on vain tuo ja kylmälähde sitten pelkkä lähde/hete.  vai olisiko kuumasuihkulähde? vaikea suomenkieli..


57. Sukulaisuuksista on aina mukava lukea. Missähän aavikolla(?) nuo ratsasti, tuli vain semmonen olo tuosta  lauhkeasta tuulesta, et jossain kuivalla kankaalla net ratsastaa suomenhevosten esiasteella :D.    Mitä lintua kolme alussa seuraili tai Unkari seurasi?
Pakko myöntää et rapsahdin nauramaan Ruotsille ja Ösille kun ne on niin jäykkiä ja seurapiirimäisiä, siis muodollisia ja käyttäytymissäännöt jotka tavallaan ohjaa, kun ensimmäisiä kertoja tutustutaan. vs: Suomi ja Unkari jotka tuttavallisesti alkaa höpöttämään innoissaan ikivanhalla kielellä, jota kukaan ei muista hädin tuskin net itsekään =) Mitä kieltä tuo oli muuten?
Lainaus
Ruotsi murahti jotain ja katsoi suomalaista sen verran kumma ilme kasvoillaan, että Suomi päätti että olisi ehkä parasta selittää tilanne nopeasti.
  epäilikö ruotsi että suomi pettäisi sitä unkarin kanssa? ;)
Suomalainen on aina oikeassa, .. (tuolla periaatteella eduskunta olis aika äkkiä kaput.. jos jokainen on oikeassa eikä virheitä olisi) muuta onneksi voi olla myös monia tapoja olla oikeassa :) Niin maailma on pienempi ja vaarallisempi, mutta myös suurempi samaan aikaan. Ihanasti loppui sillai ei haikeisiin mut tavallaan haikeisiin tunteisiin. ymmärsitkö yhtään mitään selityksestä?

Ulkoavaruus kyllä selittäisi joo :D


55. Niin, lopussa kiitos seisoo. Voin huýcin (<yritin kirjoittaa hyvin) hyvin kuvitella Norjalla olevan loppupäivän sellainen pieni kestohymy, mitä tanskakaan ei saa pois pyyhittyä hölmöilemällä.  niin mitenkäs norja siinä onnistui, icey voisi kysyä selitystä norjalta joskus :D

56. Voisin lainata koko raapalee tähän, sillä se oli ihana. siitä löytyi fluffia, humoria, hivenen songfikkiä ja tylsältä kuulostava kokous. :D   Preussi ja ranska pitämässä hauskaa Antonion kustannuksella. Kostiko roma jotenkin  tanssihyökkäyksen kohteeksi joutumisen jotenkin tietylle kaksikolle? 


      hamsu   

siellä se hollanti jo pyöräilee inspiraation kanssa..
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax57 S // 26.3.
Kirjoitti: Vyra - 01.04.2015 18:13:13
hamsu: Kiitos :) Kuumasuihkulähde kuulostaa jo tosi oikealta. Mitähän wikipedia muuten sanoo tästä? Ei edes tullut mieleen tarkistaa... Ei sano mitään, pahus.

Lainaus
Mitä lintua kolme alussa seuraili tai Unkari seurasi?
Niin, unohdin sitten koko raapaleen pointin selittää... Unkarilaisilla on tarina siitä, että he seurasivat kotkaa/haukkaa koko matkan nykyisille asuinsijoilleen. Mie en oo täysin varma onko se kotka vai haukka, koska kaveri kertoi minulle tämän tarinan eikä hänkään ollut aivan varma (oli kuitenkin unkarilainen, mutta ilmesesti englannissa ei ollut tasan tarkkaa käännöstä sille nimelle, koska unkarissa eläinten nimet on paljon monimuotoisempia)
Se kieli oli varmaan jotain Unkarin/suomen esiastetta, en tiedä... Wikipedia sanoo, että meijän kielet on lähteneet kantauralista, joten mennään sillä.

Lainaus
siellä se hollanti jo pyöräilee inspiraation kanssa..
Nyt oli mun vuoro tipahtaa tuolilta :D En olisi osannut itekään osuvammin sanoa!

Okei, pari uutta ja sitten mie alotan pääsiäisloman häviämällä naapurimaahan.


58.
Nimi: Den Haag
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja Belgia

”Hei Hollanti, voisitko…”
”Minulla on ongelma, Hollanti…”
”Hol, kumpi meistä…”

”Miksi te kaikki aina ravaatte minun luonani jokaisen ongelman takia?” Hollanti murahti, kun jälleen yksi valtio saapui hänen luokseen ja oletti hänen jotenkin mystisesti keksivän kaikkia ilahduttavan ratkaisun ties mihin ongelmaan. Hollantilainen ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä, mutta hänen sisarensa vain loi häneen pitkän katseen joka kertoi selvästi, ettei Belgia ymmärtänyt miksi tarkalleen Hollanti valitti asiasta.

”Den Haag”, nainen sanoi yksinkertaisesti ja Hollanti katsoi häntä hetken ilmeettömästi ennen kuin muisti.

”Ai niin”, hän mutisi silti äkäisenä.


A/N: Den Haag (Haagi hollanniksi), on se kaupunki jossa kansainvälinen tuomioistuin sijaitsee. Se on Hollannin kolmanneksi suurin kaupunki ja jotenkin kävi mielessä, että nyt kaikki muut ravaa Hollannin luona ongelmineen.


59.
Nimi: Zemiaky!
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Saksa ja Italia

”Saksa, Saksa!” Italia huusi innoissaan ja saksalainen pysähtyi hetkeksi odottamaan häntä. Italia oli hieman hengästynyt juoksemisensa jälkeen, mutta selvästi liian innostunut pysähtyäkseen odottamaan hengityksensä tasaantumista.

”Mitä nyt?” Saksa kysyi, kun italialainen yritti parhaansa mukaan selittää tilannetta käsillään, muttei onnistunut saksalaisen puutteellisten ymmärtämiskykyjen vuoksi.

”Minulla on sinulle jotain!” Italia lopulta huudahti ja työnsi jotain hänen käteensä. Saksa nyökkäsi ja katsoi sitten lahjaansa hieman tarkemmin. Se oli aika pieni, ruskea ja epätasaisen pyöreä.

”Peruna?” hän kysyi, ”Italia, miksi…”

”Non, non”, Italia sanoi edelleen innostuneena, ”se ei ole peruna! Se on leivos. Slovakia antoi sen minulle ja, koska sinä pidät niin paljon perunoista, minä ajattelin, että Saksa varmasti pitäisi tästä, koska se näyttää niin paljon perunalta, muttei kuitenkaan ole ollenkaan peruna. Maista, maista!” Saksa nyökkäili ja maistoi leivosta kuuliaisesti, koska Italia ei varmasti lepäisi ennen kuin hän olisi tehnyt niin. Se ei tosiaankaan ollut perunanmakuinen ja oikeastaan yllättävän makea.

”Oikein hyvä”, saksalainen totesi, ”kiitos, Italia. Miksi Slovakia kutsui tätä.”

”Oh, hienoa että pidit siitä”, italialainen sanoi ilahtuneena, ”hän sanoi, että se on… um… Zemiaky! Sí, zemiaky.”

”Mutta”, Saksa sanoi hieman epäilevästi, ”eikö se tarkoita perunaa?”

”Sí! Eikö olekin hauskaa?”


A/N: Zemiaky on slovakialainen leivos, joka muuten oikeasti näyttää perunalta (Linkki (http://slovakroots.blogspot.sk/2012/10/potatoes-zemiaky-krumple-grule-bandurky.html)  Zemiaky on heti ekassa kuvassa ja myöhemmin löytyy reseptikin) Minun syömä näytti jopa enemmän perunalta. Niin paljon, että kysyin kaverilta miksi täällä pidetään perunoita kakkujen vieressä esillä. Kaveri nauro aika kauan.
Ja nyt te tiedätte, mikä on peruna slovakiaksi!


60.
Nimi: Kaikki ovat varuillaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi, Ranska ja Espanja

”Oi, hola Fra!” Espanja huudahti huomatessaan miehen jota juuri raahattiin paikalle. Preussi oli selin ovea kohti, mutta onnistui kuitenkin hänkin kääntämään päätään sen verran, että näki ranskalaisen silmäkulmastaan.

”Onpa mahtavaa nähdä sinutkin täällä”, hän sanoi ja virnisti, kun Ranskan paikalle taluttaneet valtiot istuttivat miehen penkille Espanjan ja Preussin viereen ja tyynesti sitoivat hänen kätensä.

”Oui, minä en jää koskaan juhlista pois”, Ranska totesi täysin tyytyväisenä ja kaksi muuta naurahtivat.

”Porukassa on aina hauskempaa”, espanjalainen sanoi laulavalla sävyllä. Ranskan tuoneet valtiot poistuivat sanomatta sanaakaan ja kolmikko kuuli kuinka ovi lukittiin heidän jälkeensä.  He jäivät siis täysin kolmestaan huoneeseen, joka ei oikeastaan ollut lainkaan hassumpi huone. Se oli pienehkö, mutta ikkunasta näkyi kaunis maisema ja huonekalut olivat yksinkertaisen tyylikkäitä. Huone vaikutti kuitenkin hieman persoonattomalta, joten Ranska arveli itsekseen sen olevan jonkun vierashuone. Hän ei kuitenkaan päässyt tutkimaan asiaa tarkemmin, koska hänet oli sidottu tuoliin kiinni. Aivan kuin Espanja ja Preussikin. Heidät oli asetettu selät vastakkain, mutta päätä kääntämällä he pystyivät kuitenkin näkemään toisensa.

”Missä me muuten olemme?” Espanja kysyi hetken päästä ja katseli uteliaana ympärilleen. Ikävä kyllä hänen edessään olevasta ikkunasta avautuva maisema oli niin tyypillinen, ettei hän osannut yhdistää sitä erityisesti mihinkään valtioon.

”Hm, ei aavistustakaan”, Ranska myönsi, ”Gil?”

”Mahtava minä veikkaan Keski-Eurooppaa!” preussilainen julisti ja muut nyökkäilivät. Heistä Preussi oli se, joka nykyään pyöri eniten ties missä, joten hänen arvauksensa olisi luultavasti kaikkein pätevin.

”Sehän hienoa”, ranskalainen totesi, ”miten he muuten saivat huijattua teidät tähän ansaan? Minulle he sanoivat, että joku onneton raukka tarvitsee minun… Kulinaarisia taitojani. Jätetään nimi mainitsematta tällä kertaa, mutta puhun eräästä suloisen äkäisestä ja toivottomasta saarivaltiosta.” Kaksi muuta nyökkäilivät taas.

”West”, Preussi vastasi yksinkertaisesti ja hieman pettyneellä sävyllä, ”minun oma epämahtava veljeni oli se, joka petti minut näin. Ei todellakaan mahtavaa.”

”Niin no, jos mietitään kuinka monta kertaa sinä olet aiheuttanut hänelle ongelmia”, Ranska totesi ja kohautti olkiaan sen verran kuin sidotut kädet antoivat myöten.

”Meh, ihan sama”, Preussi totesi ja potkaisi sitten kevyesti espanjalaisen jalkaa, ”Tonio, miten ne saivat sinut tänne?”

”Tuota”, Espanja sanoi aavistuksen nololla äänellä, ”he vain pyysivät nätisti minua tulemaan tänne ja istumaan alas.” Huoneeseen laskeutui hetken hiljaisuus, kun kaksi muuta valtiota miettivät tätä nerokkaan yksinkertaista suunnitelmaa, jonka vuoksi Espanja oli saatu kiinni.

”Voi, Tonio”, Ranska huokaisi ja pudisti päätään samalla kun Espanja hymyili pahoittelevasti.

”Onkohan Romanitolla jo ikävä minua?” hän kysyi vaihtaen puheenaihetta.

”Mahtava minä olen aika varma, että sinun Romanosi oli ensimmäisenä kannattamassa tätä ideaa”, Preussi totesi ja tuhahti.

”Sí”, Espanja myönsi, ”mutta hänellä on silti varmasti ikävä minua!”

”Aivan, Tonio”, Ranska lupasi, ”jos kerta haluat uskoa niin.” Espanja hymyili tyytyväisenä, sillä hän tosiaankin uskoi niin ja hän oli se joka tunsi italialaisen parhaiten, joten tässä asiassa hän luotti itseensä todella vahvasti.

”Milloinkahan he muuten päästävät meidät pois täältä?” Preussi kysyi hetken päästä. Hän oli onnistunut keplottelemaan toisen jalkansa koukkuun toisen alle ja keikkui tuolillaan selvästi luottaen siihen, että Ranskan ja Espanjan tuolit ottaisivat vastaan, jos hän kaatuisi.

”Luultavasti sitten, kun aprillipäivä on ohitse”, Ranska totesi, ”surullista, meillä on aina niin hyviä ideoita tälle päivälle.”

”Muut eivät ilmeisesti pidä niistä ideoista?”

”Kaikki merkit viittaavat siihen, että eivät.”

”Ihan epämahtavaa.”


A/N:
Mie päätin säästä kaikki tänä vuonna ja tehdä vain raapaleen tästä päivästä, koska tästä triiosta on aina niin hauska kirjoittaa.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax60 S // 1.4.
Kirjoitti: Vyra - 19.04.2015 18:31:07
61.
Nimi: Pupu voitti ravit
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti, Suomi, Ruotsi + joukko muita

”Ja päivän viimeisessä lähdössä mukana…”, kuuluttajan ääni kaikui kaiuttimista koko radalle ja tekniikan aiheuttama metallinen sävy äänessä sai Suomen irvistämään hiukan, mutta hän jätti asian kuitenkin suurimmaksi osaksi huomiotta ja vain katseli kiinnostuneena kuinka selostajan esittelemät hevoset ravasivat radalle. Ilta oli ehtinyt jo pitkälle ja taivas näytti pikimustalta, vaikka rata ja katsomo olivat valaistut kirkkain valoin. Suomi vilkaisi pitelemäänsä lähtölistaa mietteissään. Viimeisessä lähdössä ei ollut mukana yhtäkään suomalaista hevosta tai ohjastajaa, joten Suomen yleensä käyttämä suosimistaktiikka ei toiminut tällä kertaa eikä hän osannut päättää, mitä hevosta kannattaisi sillä kertaa.

”Ruotsi, kuka sinun mielestä voittaa?” hän kysyi toiselta valtiolta. Monet valtiot olivat paikalla, koska he olivat sillä kertaa kokoontuneet pitämään säännöllisen kokouksensa Hollannin luona ja jotenkin osittain vahingossa päätyneet seuraamaan iltaraveja.

”Tämä”, ruotsalainen mutisi ja osoitti hevosta, jonka nimen perässä komeileva ”SWE” paljasti sen alkuperän. Suomi kuitenkin mutristi huuliaan epäilevästi.

”Enpä tiedä”, hän sanoi, ”se ei ole pärjännyt kovin… Hei, Hollanti! Kuka sinun mielestäsi voittaa?” Ohi kävellyt hollantilainen pysähtyi hetkeksi, otti pitkän siemaisun oluestaan ja katsoi hetken jonnekin kaukaisuuteen ennen kuin vastasi.

”Pupu”, hän sanoi täysin totisella äänellä. Muut valtion olivat hetken hämmentyneen hiljaa.

”Hol, listalla ei ole sen nimistä hevosta”, Tanska lopulta naurahti.

”Yeah, Hol”, Preussi myönsi, ”ei kovin hyvä veikkauskohde!” Muutamat muutkin valtiot naurahtivat, mutta hollantilainen oli täysin vakava ja vain kohautti olkiaan hieman.

”Lyödäänkö vetoa?” hän kysyi yksinkertaisesti. Koska veto olematonta hevosta vastaan tuntui todella varmalta tapaukselta eikä kukaan epäilyt mitään, Hollannilla oli pian käsissään kasa epävirallisia pelitositteita ja hän piilotti ne visusti takkinsa taskuun, jotta radan henkilökunta ei alkaisi epäillä heidän harrastavan ylimääräistä vedonlyöntiä.

Hevoset valmistautuivat lähtöön.

Ruotsin suosikki aloitti vahvasti ja piti johtosijansa maalisuoralle asti.

Hevoset lähestyivät maalilinjaa ja muutamat valtiot alkoivat jo onnitella itseään siitä, että saisivat ansaittua hieman helppoa rahaa vedollaan Hollantia vastaan.

Sitten yllättävä ääni palautti kaikki takaisin maanpinnalle.

”Radalla on… Pupu”, kuuluttaja sanoi hieman hämmästyneenä, ”ja se voittaa...” Kaikki katsojat, sekä valtiot että ihmiset, tuijottivat radan ruudulla näkyvää hidastettua uusintaa jossa aivan selvästi lähes tyhjästä ilmestynyt jänis kiiti hevosten takaa ja ohitti maalilinjan ennen johtavaa hevosta. Hetken hiljaisuuden jälkeen tyytyväiset virneet katosivat ja tilalle ilmestyi jotain mikä oli lähinnä yllätystä ja pettymystä. Hollanti kuitenkin näytti erittäin tyytyväiseltä.

”Rahanne, kiitos”, hän sanoi ja ojensi kätensä.


A/N: Tässä joku viikko takaperin Hollannissa kävi niin että pupu syöksyi radalle maalisuoralla ja ohitti johtavan hevosen. Se siis voitti. Tavallaan.
Pieni googlailu muuten paljasti että tätä tapahtuu aika usein. Selostaja ei ees kommentoinut pupua, vaikka mä niin toivoin et se huutais "Jäniskevennys" tai jotain hollanniksi.
 

62.
Nimi: Emmekö me ole jo naimisissa?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat / SuFin!

Tanska vihelteli itsekseen astellessaan keittiöön, jossa lämmin kahvintuoksu jo leijui ilmassa kutsuvasti. Hän oli hyvällä tuulella kuten aina ja tervehti muita Pohjoismaita iloisella hymyllä ja Norjaa silmäniskulla, jonka norjalainen tottuneesti jätti huomiotta. Aamu oli jo ehtinyt pitkälle ja kaikki muut aloittaneet aamupalansa. Islanti istui lähimpänä ikkunaa ja syötti purkkisilliä lunnilleen samalla kun itse pureskeli voileipää. Norjalla oli jo päivän toinen kahvikupillinen menossa ja Suomi nojasi leukaansa käteensä lukiessaan täysin keskittyneesti sanomalehden ulkomaat –osiota. Ruotsi sen sijaan näytti täysin ilmeettömältä eikä oikeastaan tehnyt mitään.

Tanska ei ensin huomioinut ruotsalaista, mutta sitten hän huomasi jo kylmenneen kahvin miehen kupissa ja oudon tavan jolla Ruotsin posket näyttivät hieman punehtuneen aivan kuin hän olisi ollut ulkona pakkasessa. Nyt oli kuitenkin kesä menossa, joten punehtuminen ei voinut johtua kylmästä. Omaan hieman röyhkeään tyyliinsä Tanska huomautti asiasta ja oletti Ruotsin vastaavan takaisin tutulla murahduksella. Sitä ei koskaan kuitenkaan kuulunut ja hetken päästä tanskalainen lähestyi häntä taas siemaillen samalla maitoa lasistaan. Hän kutsui miestä nimellä ja heilautti kättään tämän silmien edessä. Saatuaan vastaukseksi vain tyhjän tuijotuksen, hän lausui pari huolella valittua sanaa joita yleensä säästi sitä varten että halusi tapella, mutta Ruotsi ei ollut sillä tuulella.

”Okei”, Tanska sanoi jäätyään taas ilman vastausta, ”mitä täällä tapahtui ja kuka rikkoi Svean?” Muut pohjoismaat olivat tähän asti olleet hiljaa ja keskittyneet omiin asioihinsa, mutta nyt he kaikki nostivat katseensa ja hetken hiljaisuuden jälkeen Norja vilkaisi Suomea.

”Sinä selität”, hän sanoi lyhyesti ja kaatoi itselleen kolmannen kahvikupillisen pannusta, jonka oli omistavasti asettanut pöydälle viereensä.

”Niin tuota”, suomalainen aloitti hieman nolostuneella sävyllä, ”hän kysyi minulta tänään, että nyt kun miehet saavat mennä naimisiin myös minun maassani, haluaisinko naida hänet uudelleen.”

”Ja sitten? Rikoitko Svean sydämen?” Tanska kysyi, mutta suomalainen pudisti nopeasti päätään.

”En”, hän sanoi ja hymyili hieman hämillään, ”minä sanoin hänelle, että en edes tiennyt että olimme eronneet jossain vaiheessa.” Tanskalta meni hetki keksiä, miten nämä kaikki asiat liittyivät toisiinsa, mutta tajuttuaan sen hän nauroi hyvän tovin ja piikitteli ruotsalaista asiasta seuraavat kaksi kuukautta.


A/N: Näin kauan mulla meni keksiä, miten juhlistaisin tasa-arvoista avioliittolakia!
Tällä ei ole mitään canon -pohjaa mutta kävi mielessä että jos Suomi ja Ruotsi meni "naimisiin" vähän kuin vahingossa  niin ehkä ne ei ees muistanut erota? Tosin mun fanonin mukaan valtioille avioliitto tarkottaa vähän eriasiaa, mutta ihan sama :D
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax62 S // 19.4.
Kirjoitti: hamsu - 19.04.2015 19:57:07
Olei taas näemmä vierähtäny aikaa ko olen viimeksi kommannu.. vajoaa pöydän alle piiloon..  mutta kaikki olen lukenut ilolla :)

58. Niin mikä istuin? ...okei oon saattanu jossain siitä ehkä kuulla muttaa aivan outo asia mulle.. (siis miten niin tynnyrissä kasvanut :D)  Haagi kiva nimi, sellainen tasapainoinen^^ tokihan kaikkien on kysyttävä holilta neuvoja sehän on selvää, mutta keltä hol kysyy jos tarvitsee?  Begialta, luxilta,sveitsiltä vai itseltään.?.. 

59. Elii onko perunat oikiasti sitte niitä zemiakyja vai vain leivokset vai sekä että? mie menin sekasin tai siis jäin miettimään tätä. Olisi tosi kätevää oppia puhumaan käsillä ja varmaan vielä hyödyllisempää jos vastapuolikin ymmärtäisi mitä toinen viuhtoo ;D Slovakia on muuten  melko outo hahmo, en ainakaan muista et siitä olis kovin paljoa kirjotettu, mukavaa triviaalitietoa ;)

60. Siis bad trio samassa tilassa eikä ne "pääse" toteuttamaan suunnitelmiaan? ainakaan samantien. 
Lainaus
”Onkohan Romanitolla jo ikävä minua?” hän kysyi vaihtaen puheenaihetta. ”Mahtava minä olen aika varma, että sinun Romanosi oli ensimmäisenä kannattamassa tätä ideaa”, Preussi totesi ja tuhahti.
”Sí”, Espanja myönsi, ”mutta hänellä on silti varmasti ikävä minua!”
Espanjan ihana, minusta myös järkeenkäyvä logiikka, joka kulkee hivenen samantapaisia ratoja sarjassa Italiaisen käyttöoppas. :) Ranskaa ja preussia raahataan paikalle ja tonio silloin alkaa miettimään missä on ja miksi. köytettynä.  en yhtään ihmettele et Iggy voitti armadan silloin joskus :P Tähän vois olla mielenkiintoista saada jatkoa, mitä kaikkea ne "sellissä" keksii ja mitä ne tekee kun pääsee vapaaksi :D
Mikä uudistus? ??? vai oliko vain fikkimaailmaan liittyvä, ei mihinkään tosielämässä?

61.  Arvelin pupun olevan jonkin hepan lempinimi tai semmonen rautapupu millaisia kai? käytetään koirien nopeuskilpailussa, mutta ei se ollukaan. Meneeköhän tämä kategoriaan "mahdollista vain Hollannissa"?  Hulluja pupuja siellä.  itsevarmuutta holil kyllä  on.. tai sitten selvännäkijän lahjat :D


62. ensinnäkin alusta tuli mieleen oma mummola kun mummo vielä eli, rauhallista, maalaisidyllimäistä, pariskunnan toinen osapuoli lukee lehteä ja toinen kuuntelee radiota mitä tässä ei nyt ollut, sama se sille, mutta  ainakin norja ja oletettavasti icey olivat paikalla. :) Mieki ehin jo hieman huolestua mitä ruotsille on tapahtunut. kuulosti  pelottavalta kun nore toteaa suomen selittävän. Loppu oli kyllä aivan ihana, nauroin jas tuli kyllä facepalmattuakin :D 


Mukavaa kevättä

    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax62 S // 19.4.
Kirjoitti: Vyra - 22.04.2015 16:59:25
Kiitos hamsu! Jos joku aina silloin tällöin käy jonkun komman heittämässä niin se riittää :)
Lainaus
mutta keltä hol kysyy jos tarvitsee?
Ei keneltäkään. Se on Hollanti, se tekee just niinku ite tahtoo.


Lainaus
Elii onko perunat oikiasti sitte niitä zemiakyja vai vain leivokset vai sekä että?
Kumpaakin :D
Zemiaky = peruna
Zemiaky = leivos joka näyttää ihan perunalta, mutta ei maistu perunalta. Welcome to Slovak Republic!
Slovakia ei ole virallinen hahmo, mutta mulle on alkanut muodostua aika hyv kuva siitä millainen se olisi...
Niin ja se "uudistus" siinä raapaleessa. Siinä pitäisi lukea "aprillia" tai jotain mutta ilmesesti se sana korvaantui jännästi...

Ja sit pari uutta!

63.
Nimi: Butterland
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

Islanti ja Norja istuivat huoneessa täysin hiljaa. Toisaalta se oli täysin normaalia kahdelle hiljaiselle valtiolle, jotka usein saattoivat vain unohtaa keskustella mistään ja vain istua täysin sopusointuisesti hiljaisuudessa. Tällä kertaa tosin sopusoinnusta ei ollut jälkeäkään sen huoneen tunnelmassa. Ulospäin kaikki näytti ehkä normaalilta. Norja istui nojatuolissa ja oli taittanut jalkansa alleen jotta voisi tukea lukemaansa kirjaa helpommin polveaan vasten. Hän ei kuitenkaan sillä hetkellä lukenut sitä tai edes katsonut sivuja. Hänen vastapäätään Islanti istui sohvalla ja piti katseensa päättäväisesti lattiaa kohden. Normaalia ehkä, mutta tunnelma paikalla oli lähinnä painostava.

Tanska avasi oven pahaa aavistamatta ja ehti juuri ja juuri tajuta uhkaavan tilanteen ennen kuin sanoi mitään. Hieman pelästyneenä hän vilkaisi Norjaa ja sitten Islantia, mutta kumpikaan ei reagoinut häneen mitenkään joten hitaasti hän perääntyi takaisin ovelle.

Hetken viereisestä huoneesta kuului mutinaa ja muutama vaimea kolahdus, minkä jälkeen Tanska työnsi hieman hämmentyneen oloisen Suomen sisälle huoneeseen ja veti oven kiinni miehen perässä. Suomalainen katsoi hetken tilannetta ja otti sitten kasvoilleen parhaimman sovitteluhymynsä.

”No niin”, hän sanoi ja yritti olla välittämättä painostavasta tunnelmasta, ”mikä tällä kertaa on vialla?”
Hetken oli täysin hiljaista.

Sitten Norja liikahti hieman ja vilkaisi Suomea sivusilmällä.

”Islanti oli vain utelias”, hän sanoi, ”eikä pitänyt siitä, mitä löysi.” Islanti kohotti hieman katsettaan kuullessaan veljensä sanat eikä näyttänyt kovin iloiselta.

”Noregurilla”, hän sanoi painottaen miehen nimeä, ”on ongelma.”

”Eikä ole”, Norja vastasi tyynesti.

”Varmasti on.”

”Hei, kertokaa minulle vain mistä tämä kaikki lähti”, Suomi keskeytti ennen kuin juttu meni liian pitkälle. Hetken veljekset olivat taas hiljaa ja vain tuijottivat toisiaan.

”Hän luki minun vanhoja muistiinpanojani”, Norja viimein myönsi.

”Ja sinä olet siitä hänelle vihainen?” Suomi kysyi.

”En tietenkään”, Norja vastasi heti, ”olen vain hieman ärtynyt siitä, että hän kuvittelee minulla olevan ongelmia.”

”Koska sinulla on!” Islanti huudahti ja Suomi nosti kätensä rauhoittavasti.

”Kerro vain, mitä sinä tarkoitat”, hän pyysi ja Islanti tuhahti ristiessään kätensä rinnalleen.

”Hän aikoi nimetä minut Butterlandiksi”, nuorukainen viimein mutisi, ”joten hänellä on oltava sairaalloinen addiktio voihin, jos hän kerta edes harkitsi antavansa kenellekään sitä nimeksi.”

”Sinä et siis pidä siitä nimestä?” Suomi kysyi rauhallisesti.

”Mitä väliä sillä on?” Islanti mutisi, ”halusin vain kysyä, mikä hänen ongelmansa on. Ei tuo ole enää tervettä.”

”Minä selitin sinulle jo”, Norja tokaisi, ”se nimi johtui siitä, että kaikki kasvoi niin hyvin sinun maassasi.”

”Aika huono tekosyy”, Islanti mumisi.

”Isl…”

”Hei hei”, Suomi keskeytti taas, ”ollaan nyt ihan rauhassa. Norja on siis vihainen, koska Islanti väittää hänellä olevan ongelma ja Islanti on vihainen, koska Norja väittää vastaan. Eikö niin?”

”Niin kai”, islantilainen mutisi ja Norja nyökkäsi hetken mietinnän jälkeen.
”Eli toisin sanoen Islanti vain välittää Norjasta niin paljon että huolestuu jo pelkästään vanhojen muistiinpanojen seurauksena ja Norja on vihainen väitteistä, koska haluaa näyttää vahvalta isoveljeltä Islannin edessä?” Taas seurasi pitkä hiljaisuus, jonka aikana kaksi valtiota mietti tosissaan suomalaisen sanoja. Sitten he kumpikin nyökkäsivät hieman vastahakoisesti ja katsoivat toisiaan. Huoneen tunnelma muuttui välittömästi kevyemmäksi ja ikkunan ulkopuolella istunut lintu uskaltautui jopa aloittamaan laulamisen taas.

”Eli nyt te sovitte ja halaatte”, Suomi totesi iloisesti. Valtiot vastustelivat hieman, mutta nousivat kuitenkin ylös paikoiltaan ja halasivat toisiaan hieman kömpelösti.

”Anteeksi Nor, että epäilin”, Islanti mutisi hieman nolon kuuloisena.

”Anteeksi lillebror, että suutuin sinulle”, Norja vastasi. Suomi katsoi heitä tyytyväisenä sivusta ja onnitteli itseään jälleen yhden onnistuneen tapauksen johdosta.

*****
Oven toisella puolella Tanska ja Ruotsi seisoivat hiljaa ja yrittivät näyttää siltä kuin eivät salakuuntelisi, vaikka he olivat tekemässä juuri sitä.

”Jos he uuvuttavat hänet, saanko minä olla Uusi-Suomi?” Tanska kysyi hetken päästä virnistäen. Ruotsi käänsi katsettaan hieman ja murahti jotain todella pahan kuuloista, mikä sai tanskalaisen nauramaan. 

”Kamoon, Svea, jonkun pitää olla tuurajana”, hän totesi.

”Et sinä”, Ruotsi mutisi vihaisena.

”Luuletko, että en muka osaisi olla suomalainen?”

”Suomalaiset ovat paljon parempia kuin sinä.”

”Svea, sinä loukkaat minun tunteitani!”

”Hyvä että onnistuin.”

”Sinä…”

”No niin, mikä tällä kertaa on vialla?” Suomi kysyi ja katsoi kahta vanhempaa valtiota hieman paheksuvasti. He eivät olleet riitelyltään edes huomanneet suomalaisen astuneen ovesta ulos ja tarkkailleen heitä hetken päätään pudistellen.

”Ei hemmetti, Fin, et varmasti laita meitä halaamaan taas!”

A/N: Suomi on ihan selvästi pohjoismaiden välien selvittäjä. Ja Norja on nopeantoiminnanjoukot...
Butterland on yksi Islannin melkein nimistä. Se tuli ilmeisesti siitä, että kaikki Islannissa on hyvin vihreää ja kukoistavaa. Ton piti alunperin olla koko raapaleen pointti, mutta sitten se jotenkin levisi jännästi.


64.
Nimi: Maailman viimeinen valtio
Ikäraja: Sallittu (hieman angst)
Hahmot: N/A

Kun ihmiset viimein keksivät, kuinka kaikki konfliktit saadaan loppumaan kerralla, alkoi suuri muutos. Ensin kukaan tuskin huomasi tai välitti siitä kuinka vanhat liittoutumat alkoivat uusia sääntöjään ja valta yksittäisiltä valtioilta siirtyi yhä enemmän ja enemmän kaikkien yhteistä hyvää edustavalle hallinnolle. Aluksi naapurimaat yhdistyivät ja sitten pikkuhiljaa valtio valtiolta kaikki liittyivät toisiinsa. Se oli hidas prosessi ja vei monia, monia vuosia, mutta lopulta kaikki rajat olivat häivytetty ja kulttuurit sekoittuneet toisiinsa niin ettei kukaan enää tiennyt tai muistanut, millaisia tapoja juuri heidän esi-isillään oli ollut. Kaikki puhuivat samaa kieltä, jossa vielä silloin tällöin häivähti aksentoitunut puheenparsi aivan kuin muistona ajalta jolloin sama asia voitiin sanoa sadoilla eri kielillä. Kukaan muistanut enää sotaa, koska ei ollut syytä sotia. Kukaan ei muistanut historiaa, koska sillä ei ollut enää väliä. Joskus joku saattoi mainita tarinoita, joita oli kuullut isovanhemmiltaan. Tarinoita maailmasta, joka oli jaettu osiin. Ihmiset olivat kauhistuneita siitä ajatuksesta ja puheenaihe vaihdettiin aina nopeasti.

Ihmiset olivat tyytyväisiä. Rauhallisia.

Maailman viimeinen valtio katsoi heitä hymyillen, mutta kyyneleet valuivat kuitenkin hänen silmistään. Ihmiset eivät huomioineet häntä. Vain joskus joku saattoi pysähtyä ja katsoa hetken valtiota kummastuneena aivan kuin ei ymmärtäisi, miksi kukaan voisi olla surullinen täydellisessä maailmassa. Mutta eivät hekään koskaan kysyneet. He vain kohauttivat olkiaan ja jatkoivat kiireistä elämäänsä.

Ja maailman viimeinen valtio itki, koska hän ei milloinkaan olisi muuta kuin yksinäinen.

A/N: Tarkoituksella jätin valtion nimen mainitsematta niin saavat kaikki ite päättää, kenet siihen kuvittelevat.
Tämä oli vain pieni idea, joka pyöri mielessä tossa lenkillä ja kirjotin sen sitten ylös.


65.
Nimi: Välillämme on jotain pientä
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Romano & BFT

”Spagna”, Romano sanoi äkäisesti ja katsoi kolmea valtiota, jotka löhösivät kasassa sohvalla. Espanja oli kaikkein alimmaisena maaten selällään sohvalla. Preussi istui puolittain hänen päällään ja Ranska oli ottanut itselleen nurkkapaikan, mikä tarkoitti sitä että hänellä oli Espanjan jalat sylissään ja Preussi nojaamassa olkaansa vasten. Kaikki kolme katsoivat televisiota keskittyneesti eikä ollut edes kovin epänormaalia löytää heidät näin. Saksan mielestä nämä hetket olivat parhaita, koska silloin kolmikko oli selkeästi yhdessä paikassa, ei aiheuttanut niin paljoa hankaluuksia ja oli samalla paljon paremmin hallittavissa. Romanon mielestä he olivat maanvaiva riippumatta siitä, missä he olivat.

”Hmm… sí, Roma?” Espanja sanoi ja kiemurteli hieman nähdäkseen italialaisen paremmin.

”Mitä te kaikki idiootit teette täällä?” Romano kysyi tiukasti antamatta Espanjan hymyn vaikuttaa itseensä.

”Mahtava minä…”, Preussi aloitti, mutta espanjalainen läimäytti häntä reidelle ennen kuin hän ehti jatkaa ja samalla hyvin varmasti ärsyttää Romanoa enemmän.

”Me vain katsomme televisiota”, Espanja totesi hymyillen.

”Mahtavat ystävät tekevät niin”, Preussi ilmoitti ja väisti varmuuden vuoksi Espanjan käsiä kiipeämällä Ranskan syliin. Romano katsoi heitä hieman epäilevästi ja tuhahti sitten.

”Joskus minä ihmettelen, onko teidän välillänne jotain muutakin”, hän mutisi kyllästyneen kuuloisena ja taitavasti peitti pienen mustasukkaisuuden ääneen. Mistä hän muka olisi kateellinen? Espanjasta? Pyh.

Ranska huomasi kuitenkin pienen muutoksen italialaisessa ja hymyili hiukan ennen kuin kiirehti selittämään, että he olivat vain hyviä ystäviä. Ranskalainen ylisti rakkautta niin paljon, että ei varmasti antaisi Romanon ja Espanjan ajautua taas jonkinlaiseen kriisiin ihan vain sen takia että he olivat kumpikin toivottomia tapauksia.

Espanja ehti kuitenkin ensin.

”Sí, minun ja Fraan välillä on jotain”, hän sanoi iloisesti.

”Cosa!”

”Quoi?”

”Was?”

”Sí, sí!” Espanja sanoi ja kaikki muut näyttivät hämmentyneiltä, ”se on Andorra!” Preussi virnisti ja nauroi sanoen, että vitsi oli todella hyvä. Ranska painoi kasvonsa käsiinsä ihmetellen, miten hänen ystävänsä saattoi olla niin hölmö, ja Romanon ilme vaihtui nopeasti yllättyneen, ärtyneen ja helpottuneen välillä. Italialainen ei näyttänyt osaavaan päättää, mitä olisi tehnyt, joten lopulta hän vain kirosi ja marssi äkäisesti pois.

”Roma…”, Espanja sanoi katsoen hieman kaihoisasti hänen peräänsä, ”mitä minä nyt tein?”

”Voi, Tonio”, Ranska huokaisi syvään ja Preussi nauroi silti. 


A/N: Minusta on hauska kuvitella että näillä kolmella on sellainen ystävyyssuhde, joka saa kaikki muut aina epäilemään :D
Ja Andorra on tosiaan Ranskan ja Espanjan välissä. Tää oli muuten niin typerä vitsi, että olen vieläkin yllättynyt että sain sen jotenkin raapale-muotoon.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax65 S // 22.4.
Kirjoitti: hamsu - 22.04.2015 18:09:36
peruna,okei mielenkiintoista varmaan seurata mitä siellä sitten keittokattilasta löytyy lihan lisäksi.. ;D  Ja en tietenkään katsonut päivämäärää milloin olit sen kirjoittanut/julkaissut.. enkä älynny :)

 Butterland? Ei ole ongelma et toinen lukee muistiinpanot mutta ongelma tulee kun toinen tekee siitä ongelman itselleen ja toiselle. Iceyllä on varmasti joku trauma, ei se muuten tuollasesta hermostuisi.  Mukavasti oli kuvattu näennäisen rauhallista päivää, mutta myrsky on vain nurkan takana. onneksi suomikin. Hei haluun lukea kun svea ja tanska halaa ;D ehottomasti haluan.

Valtio parka, ihmiset on onnellisia ja hyvää pataa keskenään(ei tässä maailman ulottuvuudessa) niin silti se sota jostain tulee, ehkäpä tuo tuntematon valtio joskus sortuu yrittämään itsemurhaa, kun ei ole seuraa. Tavallaan pelottava ajatus ettei olisi omia valtioita, vaan kaikki ollaan ketä nyt ollaankaan, ei voisi käydä ulkomailla! kun niitä ei ole :o
Lainaus
Ihmiset olivat kauhistuneita siitä ajatuksesta ja puheenaihe vaihdettiin aina nopeasti.
miksi mulle tuli mieleen italia-perhe ficcisi ? :D 


Jep, minusta myös, sellaisessa symbioosissa nuo kolme kuitenkin elelee.
Lainaus
”Mahtavat ystävät tekevät niin”, Preussi ilmoitti ja väisti varmuuden vuoksi Espanjan käsiä kiipeämällä Ranskan syliin. Romano katsoi heitä hieman epäilevästi ja tuhahti sitten.
  luulin että tuo syli on vain angleterralle  :o ja lapsi!kanadalle. en yhtään ihmettele jos epäilyttää.  Tonio ja sen vuoret :D olin kyllä vähän aikaa että mitä?? mitä niillä on. onko espanja tahalleen idiootti hömelö vai muuten vain hieman hömelö? :D


    hamsu

joskus sitä kuten nyt, alkaa miettimään miten preussi on trioon päätynyt? mitä ns. yhteistä noilla kolmella on kieroutuneen huumorintajun lisäksi? spain ja france rakkauden-intohimon maat, preussi- ilkikurinen takapiru sekä luotettava ystävä ? :D
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax65 S // 22.4.
Kirjoitti: Lyndsay - 23.04.2015 18:01:00
Nyt tämmöinen nopea kommentti piiiitkästä aikaa!
Mä vaan rakastin ihan järkyttävästi tuota aprillipäivän raapaletta, se oli jotenkin nerokas jälleen kerran. Se oli älyttömän toimiva, ja voi Espanjaa, sinua on vaan niin helppo käskeä...

Sitten tämä viimeisimmät, 63 ja 64. Ensinnä mainittu sai minut ainakin melkein itkun partaalle, en tiedä miten mutta muhun vaan vaikuttaa tälläset ihan liikaa ^^" Mutta se oli silti ajatuksena aika hyvä, mutta sinänsä älyttömän kaukainen ja outo. Kaikki rajakiistat ja sodat kuuluu niin vahvasti nykypäivän maailmaan ettei niitä vaan osaa ajatella olemattomiksi.
Ja sitten 64. Voin sanoa, että minulla on ainakin samanlaisia ajatuksia, sen verran epäilyttävästi nuo kyllä yhdessä käyttäytyvät lähestulkoon aina :'D Muutenkin tuon edellisen hiukan surullisen raapaleen jälkeen teki hyvää saada vähän nauraa. Ja voi Roma parkaa, välillä tuntuu että se on aina hän joka BTT:n jutuille altistuu...
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax65 S // 22.4.
Kirjoitti: krizzey - 03.05.2015 21:55:58
Heeya, päätin mäkin vihdoin ilmottaa itsestäni ;D Näitä on tullut jo jonkin aikaa luettua, ja vaikka useinkin oon alottanut kommentoimaan niin aina se on jostain syystä jäänyt lähettämättä. *Ryömii pöydän alle häpeämään, anteeksi!* Nokun tietokone hajos D::

Mutta hei nää on oikeesti mahtavia! Oon niin usein nauranu kuollakseni bussissa, että ihmettelen tosissani kun mua ei oo vieläkään heitetty pellolle sieltä... :'D Ja aina tarpeen mukaan löytyy myös sellasia söpöjä ja vakavampiakin juttuja, me likey.

Perunaleivos?? Ei vitsi, olis pitänytki viedä noita huomenna venäjäntunnille. Voin vaan kuvitella kaikkien ilmeet, kun ne kattoo, että tuon niille perunoita :'D

Ja ei hyvää päivää, meinasin kuolla nauruun tota Andorra-juttua lukiessa... Voi Roma-raukkaa, ei elämä oo aina helppoo. (Varsinkaan Antonion kanssa)

Voii 62 oli jotenkin tosi suloinen, samaten kuin Tino välienselvittelijänä; Pohjoismaiden elämästä on niin kiva aina lukea :D Ehkä se on tämä suomalaisuus, tai sitten syytän sun ficcejäsi siitä, että ne on kaikki juuttuneet mun sydämeeni <3

Tästä taitais tulla vähän turhan pitkä viesti, jos alkaisin kaikkia ihania juttuja kommentoimaan, joten ehkä hyppään vaan kyytiin tästä missä nyt ollaan ja koitan olla ahkerampi myöhemmin *enkelirvistys siis enkelivirnistys*

Oon lueskellu paaaljon myös sun muita juttuja (pitäs varmaan mennä ilmiantamaan itteni sinnekin ::)) ja pakko sanoo, että oot ihan mahtava! :D <3 Sun tyylis vaan on niin iskevä ja sun kaikista kirjotuksista välittyy sellanen ihana tunnelma, sä todellakin tykkäät tästä hommasta. Jossain välissä taisi vilahtaa lupauksen kaltainen Unkari-aiheisista raapaleista, niitä innolla odotellen :D

~Krizzey, jonka kommentista tuli tosi epäselvä ja sekava, mutta kelvatkoon näin aivojen puutteessa
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax65 S // 22.4.
Kirjoitti: Vyra - 09.05.2015 00:48:02
hamsu: kiitos!
Sieltä kattilasta löytyy vaikka mitä mielenkiintoista...
Lainaus
Hei haluun lukea kun svea ja tanska halaa ;D ehottomasti haluan.
Okei! (mutta vasta ensikerralla)

Lyndsay: Kiitos :) Roma on uhri, koska Saksa on liian järkevä ja totinen joutuakseen mukaan mihinkään ja Unkari pistää samalla mitalla takaisin.

krizzey: Kiitoksia! On aina mukava kuulla uusista uhr... Salalukijoista! Mä oon näköjään sitten erikoistunut viime aikoina hankkimaan ihmisille melkein porttikieltoja busseihin. Kivaa. Ja kyllähän mie tykkään näitä kirjoitella (se aiheiden etsiminen on kanssa aivan hirveen kivaa), mutta koulu ja työt tulee aina tielle ja sitten välillä unohdun tekemään omaa originaaliani että sillon tällön kannattaa käydä muistuttamassa, mitä olisi pitänyt tehdä... 
Nyt sitten tuli/tulee Unkari-juttu tällä kertaa!


66.
Nimi: Preussin kymmenen keinoa saada Unkari tulistumaan
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi ja Unkari, pientä PruHunia

1. Are you hungry?

”Hungary!” Preussi huusi ja Unkari irvisti hieman arvatessaan jo, mitä mies sanoisi seuraavaksi. Preussi puhui englantia äärimmäisen harvoin ja suosi saksaa itsepintaisesti, joten Unkari oli aina kuullut englantia hänen suustaan vain silloin kun mies aikoi sanoa sen täysin typerän vitsin, joka ei ollut koskaan hauska.

”Are you hungry, Hungary?” Preussi tosiaankin sanoi, aivan kuten Unkari oli odottanut, ja laski kätensä virnistäen naisen olkapäälle. Unkari ei sanonut mitään. Hän vain hymyili väkinäisesti hymyä, joka hädin tuskin peitti hänen todellisen mielialansa, ja veti hitaan harkitusti helmansa kätköistä minipaistinpannun, jota hän kantoi mukana juuri tällaisia tilanteita varteen.

2. Bukarest! Bukarest!

”Selvä, seuraava kokous pidetään Unkarin pääkaupungissa”, Saksa totesi ja järjesteli papereitaan, mikä oli yleensä merkki siitä että kokous oli sillä kertaa ohi. Valtiot huokaisivat helpotuksesta ja nyökkäilivät muistaessaan että seuraava kerta olisi tosiaan Unkarin emännöimä.

”Bukarest!” Preussi huusi äänekkäästi ja nauroi, ”Bukarest on Unkarin pää…”

Poikkeuksellisesti hän sai peräänsä Unkarin lisäksi myös Romanian.

3. Gulyás

”Kuuuulas”, Preussi sanoi venyttäen sanaa liioitellun paljon. Jossain muussa tilanteessa Unkari olisi ehkä vain neuvonut häntä ja lausunut sanan, jotta mies kuulisi miten se oli tarkoitus sanoa. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan tehnyt niin kahdesta syystä. Ensinnäkin Preussi oli seurannut häntä jo puolipäivää tekemättä oikeastaan mitään muuta kuin notkumalla hänen perässään ja lausumalla sitä yhtä sanaa niin monta kertaa väärin kuin vaan oli mahdollista. Toiseksi, Unkari tiesi että mies puhui unkaria sujuvasti, joten hän teki sen tahallaan.

”Goulash!”

”Gil”, Unkari sanoi pettävän lempeällä äänellä, kun hänen kärsivällisyytensä viimein loppua, ”minä aion nyt kävellä keittiöön ja sinä tiedät, mitä se tarkoittaa.” Preussi nauroi ja karkasi paikalta vain palatakseen jälleen pari tuntia myöhemmin saatuaan hermostuttua Itävallan tarpeeksi.

4. Pelaatko sinä silti jalkapalloa?

”Hei Unkari”

”Turpa kiinni, Gil!”

5. Unkarilaisten viinien haukkuminen

Preussi onnistui viimein saamaan naiseen katsekontaktiin ja hän virnisti kohottaessaan viinilasiaan. Se oli suhteellisen harvinainen näky preussilaisen kädessä ja hän oli itse asiassa lainannut (varastanut) sen Ranskalta. Unkari tuijotti häntä tuimasti, mutta se ei estänyt Preussia avaamasta suutaan.

”Tämä maistuu epämahtavalta”, hän totesi ja Unkari joutui tosiaan hillitsemään itsensä.

Seuraavana päivänä unkarilaisten viinien vienti Saksaan lakkasi aivan yllättäen ja lakko kesti kokonaiset kaksi päivää kunnes Saksa pakotti veljensä pyytämään Unkarilta anteeksi, koska Italia oli mieltynyt Tokajiin ja oli surullinen siitä ettei voinut juoda sitä.

6. Ei kiitos enää

Preussi laski lasin takaisin pöydälle ja Unkari täytti sen välittömästi hymyillen tyytyväisenä nähdessään miehen ilmeen. Preussi halusi niin kovasti kieltäytyä ihan vain siksi että hän tiesi tasan tarkkaan että palinkásta kieltäytyminen saisi Unkarin suuttumaan. Ongelma oli kuitenkin se, että hän myös halusi kovasti juoda sen.

Hän kumosi nesteen suuhunsa ja Unkari tuhahti tietäen, että Preussi ei vain voinut vastustaa hänen palinkáansa.

7. Ei kovin viisaita

”Unkari ei ehkä ole kovin viisas”, Preussi totesi ja tarkkaili naista sivusilmällään nähdäkseen tämän reaktion. Suuttumisen sijaan unkarilainen kuitenkin vain loi häneen pitkän katseen.

”Sinun suustasi tuo ei edes kuulosta kovin pahalta”, hän totesi ja käveli sitten pois.

8. Boodapest

”Boo…”

”Älä edes aloita, Gil.”
”…dapest!”

”Itävalta kulta, oletko nähnyt varapaistinpannuani?”

9. Italian vai Unkarin lippu?

”Hei Eli!” Preussi huudahti ja Unkari mutisi itsekseen jotain äkäisen kuuloista ennen kuin kääntyi katsomaan miestä, joka seisoi hänen takanaan virnistellen tavalla joka ei koskaan tarkoittanut mitään hyvää.

”Mitä nyt, Gil?” hän kuitenkin kysyi.

”Onko tämä sinun?” preussilainen kysyi onnistuen jotenkin saamaan ääneensä viattoman sävyn samalla kuin kohotti pitelemäänsä kangasta. Unkarin ei edes tarvinnut arvata, kenen lippu se oli eikä se tosiaankaan ollut hänen vaikka värit olivatkin samat.

”Tee tuo vielä kerran ja minä kerron Saksalle, että sinä sait Italian itkemään”, hän uhkaili miestä, joka perääntyi nauraen käheästi.

10. Unkarilaiset naiset eivät ole kauniita

”Nein, West”, Preussi sanoi huolettomalla äänellä veljelleen, ”naiset ovat outoja, eivät kauniita. Ei varsinkaan unkarilaiset.” Syy tähän mielipiteenilmaisuun oli se, että Saksa oli sattunut huomauttamaan jotain etäisesti siihen suuntaan että Preussi olisi kiinnostunut Unkarista. Preussin tietenkin täytyi korjata se käsitys heti, vaikka huomautus oli ollut hyvin, hyvin pieni.

”Aha”, Saksa mutisi tuskin edes kuunnellen. Hän oli kuitenkin kuullut sen kaiken jo aiemminkin ja tiesi että ei jäisi mistään tärkeästä paitsi vaikka keskittyisi johonkin muuhun.

”Sitä paitsi mahtava minä en… ikinä…tai…”, Preussin mahtipontisesti alkanut puhe hiipui ja katosi, koska juuri sillä hetkellä Unkari sattui astumaan huoneeseen. Nainen oli pukeutunut dirndliin, joka todellakin istui hänelle täydellisesti. Yleensä hän ei olisi pitänyt sitä, mutta sinä päivänä sattui olemaan yksi Itävallan juhlapäivistä ja unkarilainen usein kunnioitti niitä pukeutumalla siihen mekkoon. Hän oli myös laittanut hiuksensa ja kruunannut itsensä kukilla. Preussi tuijotti häntä ja näytti eksyneen jonnekin todella kauas katsoessaan kuinka Unkari naurahti jollekin mitä Liechtenstein sanoi hänelle.

”Bruder?” Saksa kutsui veljeään, ”sinun kannattaisi sulkea suusi ennen kuin jokin lentää sinne.”

*Ja yksi kerta, kun hän halusi Unkarin nauravan*

Unkari makasi selällään auringon lämmittämällä nurmella ja yritti tasata hengitystään. Nurmi tuoksui raikkaalta ja niin tutulta aivan kuin muisto lapsuudesta. Aurinko lämmitti häntä ja vain muutamat pilvet kirjoivat sinistä taivasta aivan kuten vain puiden lehtien kevyt havina ja hevosten askeleet olivat ainoa ääni sillä hetkellä.

”Hei Eli”, Preussi sanoi hänen viereltään keskeyttäen hiljaisuuden ja Unkari käänsi hieman päätään katsoakseen miestä, joka makasi selällään pitäen kätensä rennosti niskansa takana, ”sinä olet oikeastaan ihan mahtava.” Heidän hevosensa laidunsivat lähistöllä silti satulat selässään ja ohjat sidottuna, jotta ne eivät talloisi niiden päälle. Unkarin oli vaikea sanoa sitä, mutta hän joutui kuitenkin myöntämään että kaikista ihmisistä Preussi oli ainoa, joka pystyi pysymään hänen tahdissaan ratsastusretkillä. Mies oli tarpeeksi hullu seuratakseen häntä ja tarpeeksi rohkea kannustaakseen ratsunsa vain nopeampaan laukkaan. Kukaan muu ei tehnyt sitä. Itävalta suosi rauhallisia retkiä puistoissa, Espanja kyllästyi heti jos ei saanut tehdä temppuja ja Saksalla ei ollut aikaa ratsastukseen. Preussi oli ainoa.

”Tietenkin olen”, Unkari totesi ja sitten hän nauroi. Hänen naurunsa oli pehmeä ja soljuva eikä Preussilla ollut tarpeeksi tahdonvoimaa ollakseen nauramatta mukana.


A/N: Mulla on pari muutakin varastossa, mutta kun tästä kerta tuli näin pitkä niin ajattelin laittaa ihan yksinään. Liian pitkä raapaleeksi, liian lyhyt one-shotiksi, mutta mähän sanoin että tänne tulee välillä myös ylikasvaneita raapaleita.
Tämä on saanut innoituksensa tästä (http://welovebudapest.com/budapest.and.hungary/13.things.you.should.never.say.to.a.hungarian), joten taidan jättää selittelyt väliin, koska siellä on kaikki paljon selkeämmin esillä.
Ja lopussa on hevosia, koska jos jossain on mahdollisuus olla hevonen niin minähän laitan sinne hevosen.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax66 S // 9.5.
Kirjoitti: Vyra - 13.05.2015 20:19:34
Mä ajattelin ensin odotuttaa hetken, mutta lähden huomenna seikkailemaan, joten raapaleisiin tulee tauko muutenkin. Tosin hyvänä puolena se, että koulu on nyt ohi (hetkeksi) joten enemmän aikaa keskittyä kirjoittamiseen.
Ja sitten siitä seikkailusta... Mä lähden Puolaan! (jos löydän bussin, mutta puolalaiset sano että se on iso, punainen ja siinä lukee isolla "polskibus" niin se pitäis olla helppo löytää jopa Bratislavasta.) Työ varmaan arvaatte jo että se tarkoittaa sitä että Puola tulee aika varmasti tähdittämään parit raapaleet sen jälkeen.
Toinen hyvä uutinen heti perään. Mä varasin lennon takaisin kotiin (aika monta viikkoa sitten jo) ja mulla on välilasku... arvatkaa missä... Amsterdamissa! Viisi tuntia aikaa mennä totaalisen sekaisin Hollannista! Mä oon melkein enemmän innoissani noista viidestä tunnista ku siitä että pääsen vihdoin kotiin täältä hetkeksi.

Ja sitten oikeaan asiaan~


67.
Nimi: Liechtenstein –kaikkein kovin saksalaisista
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Italia, Unkari, Saksa, Preussi, Liechtenstein + muut

”Neiti Unkari, sinähän käyt saksalaisten kokouksissa?” Italia yllättäen kysyi naisvaltiolta joka käveli hänen vierellään. Unkarilainen kohotti hieman kulmaansa kuullessaan kysymyksen, mutta vastasi silti.

”Toisinaan kyllä”, hän myönsi, ”mutta nykyään vähemmän, koska minulla ei oikeasti ole mitään sidettä saksalaisiin. Miten niin?”

”Mm, minä vain mietin Saksa-parkaa”, Italia totesi, ”koska miten hän saa pidettyä siellä järjestystä, kun Preussi, Hollanti, Tanska, Sveitsi ja kaikki ovat samassa huoneessa?” Jostain syystä Unkari kuitenkin naurahti ja pudisti päätään.

”Ei sinun tarvitse huolehtia siitä, Ita”, hän sanoi hymyilleen.

”Ve?”

”Heillä on Liechtenstein”, Unkari sanoi tietävästi, ”kukaan heistä ei uskalla sanoa vastaan Liechtensteinille.”

*Sillä välin saksalaisvaltioiden yleisessä tietoisuudessa olevassa (ei salaisessa) kokoushuoneessa*

”Oh, haluaisiko joku vielä hieman lisää teetä?” Liechtenstein kysyi ja nosti teepannua. Se pannu, kuten myös pienet sirot teekupit, asettimet ja pitsinen pöytäliina, olivat kukkasomisteiset. Teen lisäksi tarjolla oli myös pikkuleipiä ja suklaakonvehteja.

”Ei kiitos, neiti”, kaikki pöydän ääressä istuvat miesvaltiot sanoivat yhtä aikaa ja jokainen erittäin kohteliaalla sävyllä. Jopa Preussi, joka oli tapauksen johdosta jopa harjannut hiuksensa, käyttäytyi poikkeuksellisen sivistyneesti. Liechtenstein näytti aivan tyytyväiseltä ja sopivalta teehuoneen ympäristöön, mutta samaa oli vaikea sanoa muista valtioista. Itävalta onnistui parhaiten ja hän piteli siroa teekuppia varovasti sormissaan, mutta Saksa ja Sveitsi näyttivät täysin eksyneiltä samoin kuin Preussi ja Tanska, jotka kumpikin yrittivät parhaansa mutta eivät kuitenkaan näyttäneet pystyvän aivan niin hienostuneisiin eleisiin. Hollanti tuijotti jonnekin tyhjyyteen ja oli suurimmaksi osaksi aivan hiljaa.

”Oletteko aivan varmoja?” Liechtenstein kysyi ja vilkaisi teepannua, ”tätä on vielä paljon jäljellä.”

”No, jos me kuitenkin vielä puolikuppia”, miehet mutisivat ja antoivat tyytyväisen naisen täyttää kuppinsa, ”kiitos, neiti Liechtenstein.”

”Selvä, jospa sitten siirtyisimme asiaan”, naisvaltio sanoi herttaisesti, ”ensimmäisenä taisi olla ehdotus uudesta taloussuunnitelmasta…”

A/N: Koska mä oon aika varma, että Liechtensteinillä on kaikki pikkusormensa ympärillä...
Mä laskin tähän myös Tanskan ja Hollannin "saksalaisiksi", vaikka oikeassa elämässä sellaista ei kannata mennä ainakaan ääneen sanomaan, mutta ajattelin että kai ne nyt ainakin "naapuri-vakoilu" mielessä ovat mukana.


68.
Nimi: Ja nyt halaatte
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Mitä kauemmin te odotatte, sitä vaikeammaksi se tulee”, Suomi totesi tiukasti kahdelle miehelle, jotka seisoivat vastakkain ja näyttivät siltä, etteivät haluaisi olla missään tapauksessa siinä huoneessa. Tanska oli ristinyt kätensä tiukasti rinnalleen ja Ruotsi tuijotti kaikkea äkäisesti katse pehmeten vain silloin kun se sattui osumaan suomalaiseen, joka päättäväisesti seisoi miesten edessä.

”Minä en halua”, Tanska mumisi.

”Olisit miettinyt sitä ennen kuin aloit tapella”, Suomi totesi säälimättä, ”sinä tiesit, että näin tapahtuu.”

”Mutta minä luulin, että sinä et ollut kotona!” tanskalainen valitti.

”Olisi kannattanut tarkistaa takapiha”, Norja totesi. Hän oli itse asiassa ollut täysin perillä siitä että Suomi oli kotona, mutta ei ollut viitsinyt kertoa asiaa Tanskalle ja nyt hän seurasi tilannetta kamera kädessään.

”Nor, miksi sinun pitää kuvata tämä?” tanskalainen kysyi valittavasti.

”En minä kuvaa tätä”, Norja vastasi tyynesti.

”Ai, hyvä.”

”Minä videokuvaan tätä.”

”Norge…” Tanska valitti.

”Halaa nyt vaan Ruotsia”, norjalainen vastasi, ”pelkuri.”

”Minä en ole pelkuri”, Tanska sanoi.

”Tekosi puhuvat toista”, Suomi vastasi hänelle ja tanskalainen näytti käyvän pitkää sisäistä tappelua ennen kuin lopulta antoi periksi ja nyökkäsi alistuneena. Saatuaan toisen miehistä luovuttamaan, Suomi siirtyi toisen uhrin pariin.

”Ruotsi”, hän sanoi tiukasti ja ruotsalainen vältteli hetken hänen katsettaan ennen kuin lopulta vilkaisi päättäväisen näköistä suomalaista. Hän rakasti Suomea aina ja hän todella piti siitä kun mies antoi itsepäisen luonteensa nousta pintaan, mutta se ei koskaan tiennyt hyvää hänelle jos Suomi katsoi häntä sillä tavalla. Hetken he kävivät äänetöntä keskustelua, jonka Ruotsi viimein hävisi. Raskaasti huokaisten hän levitti käsivartensa ja halasi Tanskaa tavalla joka oli hyvin, hyvin tunteettomalla tavalla nolostuttava ja myös niin nopea että Norjan oli myöhemmin pakko katsoa videonsa hidastettuna että näki heidän halaavan.

”Oikein hyvä”, Suomi totesi tyytyväisenä samalla kun Tanska huusi jotain ”ruotsi-bakteereista” ja ryntäsi halaamaan Norjaa päästäkseen niistä eroon, ”ja nyt ette sitten enää tappele.”

A/N: heh he~


69.
Nimi: Eri aika
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi, Ruotsi, Tsekki (oc)

Vuosi 1642

”Lähdetään”, Ruotsi murahti kävellessään sotilasryhmän ohitse. Sotilaat väistivät tuiman näköisen miehen tieltä, mutta Suomi katsoi häntä kummastuneena ja lähti kävelemään hänen peräänsä.

”Mutta Ruotsi, miksi?” hän kysyi, ”me olemme melkein voitolla ja kaupunki on täysin piiritetty.”  Ruotsi pysähtyi ja loi suomalaiseen pitkän katseen ennen kuin vastasi.

”He soittivat keskipäivän kelloja”, hän sanoi yksinkertaisesti ja jatkoi sitten matkaansa. Suomi jäi seisomaan yksin lähtöä valmistelevien sotilaiden keskelle ja näytti hyvin kummastuneelta.

”Mutta nyt ei ole keskipäivä”, hän mutisi itsekseen, mutta ei voinut muuta kuin tehdä mitä kaikki muutkin tekivät.

**375 vuotta myöhemmin

”Täytyy myöntää, että olin aluksi yllättynyt kun päätitkin pitää kokouksen jossain muualla kuin pääkaupungissasi”, Englanti totesi ääneen, ”mutta oikeastaan pidän tästä kaupungista.”

”Kiitos”, Tšekki sanoi hymyillen aidosti iloisena. Hän oli juuri viimeistelemässä kaupunkikierrosta valtioille ja oli tyytyväinen siihen, että kaikki näyttivät olevan kiinnostuneita. Osalle matka oli samalla pikavisiitti muistoihin, mutta suurin osa ei ollut koskaan käynyt Brnossa ennen. Tšekki selitti vielä viimeisiä asioita, kun keskipäivänkello alkoi soida kirkontornista. Monien kasvoille kohosi välittömästi kummastunut ilme ja Tšekki hymähti itsekseen tietäen, mistä se johtuu.

”Se on vanha tapa”, hän selitti, kun kellot olivat vaienneet, ”Brno oli piiritetty, mutta ruotsalaiset lupasivat vetäytyä, jos kaupunkia ei olisi vallattu puoleenpäivään mennessä. Kaupungin asukkaat siirsivät kelloa eteenpäin ja joukot vetäytyivät, joten siitä lähtien Brnon keskipäivä on ollut kello 11.” Hän vilkaisi hieman joukon laitamilla seisovaa Ruotsia, mutta mies ei tuntunut juurikaan reagoivan tarinaan. Suomi sen sijaan reagoi.

”Minä tiesin sen!” hän huudahti, ”minä tiesin, että ei ollut keskipäivä! Minä tiesin ja sinä et uskonut. Nyt olet minulle kymmenen taaleria velkaa, joten paras alkaa etsiä niitä varastosta.” Ruotsi vastasi hänelle jotain, mutta normaalin tapaa vain Suomi ymmärsi mitä hän sanoi joten muille keskustelu oli hyvin yksipuoleinen.

”Älkää välittäkö”, Norja sen sijaan sanoi tyynesti, ”he ovat väitelleet asiasta jo yli kolmesataa vuotta.”


A/N: Tämä liittyy tarinaan, jonka kuulin Brnossa (se on Tsekissä) pari viikkoa sitten. Kaupunki oli kolmikymmenenvuoden sodan aikana piiritetty ruotsalaisten(ja suomalaisten) toimesta ja melkein valloitettu. Ruotsalaisten komentaja kuitenkin lupasi että he vetäytyisivät jos kaupunki ei olisi heidän hallinnassaan keskipäivään mennessä. Brnolaiset olivat ovelia ja laittoivat kirkonkellot soimaan tunnin aikaisemmin ja ruotsalaiset läksi kotio. Tarina ei välttämättä ole tosi, mutta vielä tänäänkin Brnon kirkonkellot soittaa keskipäivän kello 11 ja brnolaisille keskipäivä on tunnin muita aiemmin.

Tähän samaan syssyyn ajattelin kertoa mun oc-Slovakiasta ja oc-Tsekistä vähän enemmän, koska he tulevat esiintymään vielä muutaman kerran.
He ovat kumpikin naisia. Slovakia on vanhempi, mutta luonteeltaan lapsekkaampi joten yleensä Tsekki on heistä totisempi ja tarkempi asioiden hoitamisessa. Heistä on mukava viettää aikaa keskenään ja he ovat hieman varuillaan muita valtiota kohtaan (varsinkin Slovakia), mutta ystävällisiä kuitenkin. He saattavat välillä kutsua toisiaan vanhoilla nimillään (Määri, Bohemia jne.) ja unohtavat joskus etteivät ole enää sama valtio.

Ja nyt kun mä oon saanut mielessäni päätettyä nämä hahmot, niin eiköhän Hima-sama ihan kohta julkaise viralliset Slovakian ja Tsekin...
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax69 S // 13.5.
Kirjoitti: hamsu - 13.05.2015 22:21:39
  Hei turvallista kotimatkaa/matkaa minne hyvänsä ja millä hyvänsä nautihan hyvistä keleistä siellä etelämpänä :)

Oi sie ihana kirjotit ne halaamaan <3  Tokihan suomellakin arvattavasti oli osansa, ihana suomi laittaa valtiot halaamaan sovinnon päälle.. varmaan kauhistus itämaisille maille. ?
Lainaus
”Mutta minä luulin, että sinä et ollut kotona!” tanskalainen valitti.
tuohan onkin hyvä vasta-argumentti, joka toimii kuten tässä,ei kovin hyvin.

Haha jotenkin mie kans ryhmitin ainaski tanskan osaksi saksalaisia  :D Hol tuli hieman yllätyksenä- se on outo. Vaikka sinun kuvaillujen mukaan se olisi pyörähullujenmaa, ehkäpä se sittenkin sopii joukon jatkoksi :) Liechte on kovimmista kovin, ymmärrän kyllä jos unkari on harventanut käyntejään, ovat kuitenkin niin erilaisia luonteiltaan ja seura muuttaa kaltaisekseen eli kaikki heikommat luonteenlujuuden omaavat; joten pojilla olisi voinut tulla identiteettikriisi.. ^^

 ;D  voin hyvin kuvitella tuon olevan tottakin.  aurinkohan on voinut olla sinäpäivänä pilvessä, jolloin siitäkään ei ole voinut tarkistaa edes suunnilleen, liekö aurinkokello sitten noin tarkka? Toki veto muistetaan aina, varsinki jos ollaan vieläpä oikeassa :) olisihan tuo veto tosin voinut kasvaa korkoa vuosien saatossa ^^

Unkari ja preussi ovat aivan oma lajinsa,  ne on söpöjä vaikka eivät ole(julkistaneet!) parisuhteessa <3
pientä kiusaa ja ärsytystä, sekä lopuksi naurua 
Lainaus
”Bruder?” Saksa kutsui veljeään, ”sinun kannattaisi sulkea suusi ennen kuin jokin lentää sinne.”
ja se jokin voi olla esimerkiksi unkarin nyrkki tai jotain muuta


   hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax69 S // 13.5.
Kirjoitti: minja - 14.05.2015 01:31:19
Jau! Kiitos taas teksteistä, oon lukenu, mut en kommannu. Kaikki mitä sie kirjotat on kivoja, mut lempparit on Pohjoismaat (Suomi/Ruotsi), mut kirjota iha mitä tahansa :) Oot vissiin matkalla, jos jotai ei oo miult menny ohi, ni hyvää reissua! <3 Toivotaan, et palaat ehjänä ja jatkat kirjottamista :) 
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax69 S // 13.5.
Kirjoitti: Slytherin cat - 16.05.2015 19:39:35
Tiiätkös, minusta tuntuu sille, että olen kommentoinut ficceihisi jo kaiken, mitä pystyn niistä sanomaan. Eli tämän: Rakastan kirjoitustapaasi, saat mistä tahansa hahmosta täydellisen, olet paras pohjoismaaficcien kirjoittaja, sinun takiasi olen rakastunut Norjaan, ja nämä tekstit saavat minut telomaan vahingossa itseäni ties mihin. Voisin toistaa näitä samoja asioita joka tekstistä toiseen, lisäten vielä ehkä, että idea oli mahtava, kuten aina onkin.
Mitä siis vielä voisin sanoa? Kommentoisin useammin, jos keksisin vielä jotain sellaista, mitä en ole sanonut. En osaa antaa rakentavaa palautetta, enkä omista mielikuvitusta jokaisesta tekstistä uusien asioitten kommentomiseen.

No joo, tykäsin taas kerran hirveästi tuosta pohjoismaaficistä, ja fangirlasin hetken Norjalle. (Vaikkei hän ollut edes kovin tärkeässä osassa koko tekstissä, mutta kun teet siitä aina vaan... sellaisen jännän! Kaso, taas kertaan samoja asioita.)
Kommentoin toki jatkossakin, jos löydän jotain erityistä (tämä olisi helpompaa, jos kirjottaisin kommenttia samalla kun luen. Voisinpa testata.) että näin.
Terve taas, odotan uusia tekstejä samalla innolla, kuin ennenkin.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax69 S // 13.5.
Kirjoitti: Kuolotar - 23.05.2015 00:40:53
En tiedä mikä muhun on oikein mennyt, kun oon ollut näin pitkän ajan aivan surkea kommentoija. No nyt korjaan asian tällaisella pitkällä kommentilla.

Wienissä on aina lämmintä: Preussin selitys on aika järkevä, aina jos ei keksi mitään loogista vastausta tai selitystä niin silloin kannattaa todeta että syy on taikuudessa. Toi kuulostaa aika jännältä ilmiöltä, ehkäpä lumi ei viihdy Wienissä.

Polish remover: Voi Puola parkaa kun joutuu raukka epäilemään salaliittoa itseään vastaan, onneksi hänellä on Liettua joka osaa rauhoittaa ja tasapainottaa häntä silloin kun häneen iskee tällainen dramaattisuus. 

Suchar: Opin taas jotain uuttaa, nämä raapaleet ovat todella hyviä kasvattamaan sivistystä, kiitos siitä! Puola vaikuttaa kyllä henkilöltä joka voisi huudella tuollaista kun häntä ei henkilökohtaisesti satu aihe kiinnostumaan.

Tiedän, mitä olet tekemässä: Ruotsi on varmaan ollut riemuissaan kun on huomannut kuinka hyvin hän voi teknologian avulla pitää silmällä Suomea. Niin että hän voi saapua apuun, jos näyttää vähääkään siltä, että Suomi tarvitsee sitä. Tino ei silti välttämättä arvosta tätä, tai ehkä hän on oikeasti mielissään siitä, että Ruotsi välittää hänestä niin paljon, mutta eipä itsepäisyytensä vuoksi, voi myöntää sitä ääneen.

Aina eväät mukana: Puolalaiset osaa hyvin varautua jos pakkaavat aina leivän mukaan, voisi itse yrittää ottaa mallia vaikka yleensä laukkuun ei meinaa kirjojen lisäksi mahtua oikein mitään muuta. Muiden valtioiden kannattaa olla hyvää pataa puolan kanssa!

Sir Nils Olav: Mahtavaa Norjan ansaitsee tuosta kyllä papukaija merkin (nyt kun ollaan lintuteemassa) ja Keksin sekä kaiken muunkin mitä täällä tavataan ”antaa”,kun joku tekee jotain hienoa! Voi Tanska parkaa kun pingviini saa ritarin arvon mutta hän ei, no onneksi Tanska ei moisesta lannistu!

Polonez, Studniówka: Tätä lukiessa alkoi soida poloneesi sävellys päässä. Voi Puolaa ja Liettuaa, no perinne on perinne, eikä sitä sovi muuttaa varsinkaan jos siitä ei mitään haittaa koidu kenellekään.

Pizzaralli: Preussilla on selvästi bisnesvainua, toisaalta ymmärtäähän sen jos Sveitsi ei niin ilahdu preussin sivubisneksistä, toisaalta kuinkahan moni valtio loppujen lopuksi on kauhean innoissaan preussin mahdollisista sivubisneksistä jos tarkemmin alkaa miettiä. Jotenkin tuntuu, ettei tämä ole preussin ainoa sivubisnes.

Sveitsiläisten hammasharjat: Naisvaltiot varmasti on niitä joilta kannattaa ensimmäisenä mennä kysymään jos haluaa jotain tietoa jostakin. Heillä on varmasti tietoa aina melkeinpä mistä vaan vaikuttavat he sen verran järjestäytyneeltä juorukerholta. Sveitsikin osaa olla romanttinen jos haluaa, ja olikohan idea loppujen lopuksi pikkusiskon vai onko vain niin helpompi sanoa?

Tanska ja tunneli:
”Niin”, Tanska mumisi hajamielisesti, ”katsos, kun Saksa sanoi ’ei’ silloille.””Ja?” Norja kysyi.
”Minä ajattelin, että ehkä hän sanoo ’kyllä’ tunnelille.”
Tanskahan on oikein ovela, Kyllä saksa varmaan antaa hänelle periksi kun hän jaksaa jankuttaa vain tarpeeksi kauan. Ja jos verrataan siltaa ja tunnelia niin silta on poissa silmistä ja samalla pois mielestä!

Väärä suunta: Voi Tanskaa no en epäile etteikö Valtiot saata hieman kävellessään lähteä ylittämään rajaa hiuksen hienosti vaikka ei sitä olisi tarkoittanutkaan. Onneksi Tanska päätyi Suomen maille eikä Ruotsin puolelle.

Maksuvälineen muutos: Joskus raha tuottaa päänvaivaa, en ihmettele yhtään jos pikku valtiot kärsii joskus siitä kun vaihtavat rahaa ja huomaavat että tämähän onkin hyvin epäkäytännöllinen. Itselläni Saksassa ongelmia tuottivat yhden ja kahden sentin kolikot, ne olivat jotenkin niin turhia.

Runovaihde: Tässä raapaleessa oli ihanaa tuo runovaihe nimi, niin tottahan toki myös valtiot käyvät läpi näitä vaiheita.  Varmaan jokainen heistä käy läpi aina välillä jonkinlaista vaihetta.

Ahoj: Hmm tsekki ja slovakia taitaa tehdä tuon tervehdyksensä ihan tahallaan jotta tähän joukkoon tulee tällainen sekasorto. Tuo taantumus piraatti ajalle oli mielenkiintoinen, toisaalta ei varmastikaan toivottu aivan kuten ei myöskään erään kolmikon viikinkin taantuminenkaan olisi kovinkaan toivottua.

Se, mitä tapahtuu Islannissa: No jos islantia lohduttaa niin, hänen luulisi pitävän vieraansa aika aisoissa, meinaan, hänen luotaan on vähän vaikeampi karata, kun on saari hieman kauempana muista. Voi Islannilla on keino saada Norja yhteistyöhön, vaikkei toinen taidakkaan kamalasti nauttia isoveljeksi kutsumista.

Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa.2: Tanskan ja Norjan logiikka…. yrittävät syödä yhden perheenjäsenensä lemmikin. No kai se oli helpompaa, kun lähteä kauppaan tai jonnekin islannin luontoon pyydystämään lunnia. No onneksi Lunnit osaa lentää, siitä on varmasti apua että pystyy pakenemaan huonompi homma jos islanti olisi kiintynyt vaikka pingviiniin.
S
e, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 3.: Englanti olisi tarvinnut monta erilaista auttajaa jotka olisivat osanneet valmentaa häntä kasvattamisessa. Toisaalta eipä edes kasvattamalla voi toisesta poistaa tämän perusluontoa, sitä paitsi tuntuu kyllä, ettei Amerikka ole ainut joka möläyttelee kaikki ajatukset ääneen. Englannilla on huonoja muistoja viikingeistä, muuten tuota reaktiota ei voi tulkita, ja kun miettii historiaa, en yhtään ihmettele miksi. Toisaalta vaikka ruotsi,tanska ja norja taantuisi viikinkiajalle suomi saisi varmasti ainakin ruotsin houkuteltua takaisin vain pyytämällä. Samoin islanti norjan varsinkin jos hän käyttäisi sanaa isoveli, ja norja saisi tanskan palaamaan takaisin taantumuksesta.

Se, mitä tapahtuu Islannissa... Osa 4.: Pakollinen ryhmäily valtioiden kesken, islanti voi olla tyytyväinen, ettei hänen pomonsa vaatinut heitä leikkimään islantilaisia leikkejä. Minusta yleisen turvallisuuden vuoksi valtioiden erityisesti tiettyjen olisi pitänyt pukea huomioliivit ja niihin selkään sellainen lappu jossa ilmoitetaan numero ja tieto siitä kenelle voi soittaa tarpeen vaatiessa. Norjalle ja Tanskalle kävi sitten pieni lipsahdus kun jättivät muutaman hevosen saarelle.

Se, mitä tapahtuu Islannissa… Osa 6.: Islanti parka, vanhemmat sukulaiset/perheenjäsenet on sitten joskus tahdittomia kun kertoo asioita mitkä toista nolottavat.  Valtiot hairahtuvat muuten hämmästyttävän nopeasti aina aiheesta toiseen jos niille vaan sattuu sellainen tilaisuus ilmestymään.

Se, mitä tapahtuu Islannissa… Jälkipyykki: Kahvi taitaa maistu yleisesti kaikille pohjoismaaille, montakohan pannua ne oikein hörppii yhdessä maailmankokouksessa pelkästään viiteenpekkaan?  Norja tulee iloiseksi selvästi hyvin helposti!
Kunnes jälleen kohtaamme: Maailma on tosiaan pieni paikka, onneksi he pääsivät taas tapaamaan toisiaan pitkän ajan kuluttua!

Den Haag: Ehkä hollanin pitäisi perustaa kuumalinja jonne henkilöt saa soittaa, osaan asettua täysin hänen tuskaansa. Varsinkin kun seuraa maailman menoa ja katselee mistä kaikesta tyypit on välillä menossa oikeuteen selvittelemään asioita.

Pupu voitti ravit: Hollanilla on selvästi ennustamisen lahja tai sitten kokemusta kummallisista sattumista raveissa. Ja lopusta sainkin selityksen puput haluavat osallistua hollannissa raveihin, eipä siihen muuta syytä liene.

Butterland: Hyvä että riidat saatiin selvitettyä, mutta kukas niitä sitten selvittää jos Suomi sattuu olemaan jostain syystä osallisena.  Salakuuntelevatkohan pohjoismaat usein toisiaan??

Välillämme on jotain pientä: Klassikko vitsi hauska mutta samalla yksinkertainen, eihän toki saa unohtaa näitä pienikokoisempia valtioita. Voi Espanja, jotkut muutkin taitavat olla tietyllä tasolla vaikeuksissa omien tunteidensa kanssa.

Liechtenstein –kaikkein kovin saksalaisista: Liechtensteinillä on omat keinonsa pärjätä,kun taas  unkarilla omansa. Luultavasti monella naisvaltiolla on oma keinonsa pärjätä miesvaltioiden meressä.

Ja nyt halaatte: Oih, niin ala-aste muistot nousivat mieleen tuosta Tanskan ”ruotsibakteeri” oli tyttö bakteereja. Oli loistavaa viihdettä juosta poikien perässä, tai saada ne pakenevaan heti ainakin viisimetriä vain levittämällä kätensä. Suomi ansaitsisi mitallin siitä että saa nuo kaksi halaamaan, hän on tainnut tehdä sen niin usein että se sujuu leikiten. Tosin kiinnostaa kyllä miten hän ihan ensimmäisellä kerralla sai heidät halamaan.

Eri aika: Ovelaa Tsekkiläisiltä, ja osaan niin liittyä tuohon hetkeen kun Tino voi sanoa "mitäs minä sanoin". On se vaan niin hienoa kun sen pääsee sanomaan. Valtiona on varmasti raskasta kun saattaa joutua väittelemään jostain asiasta satoja jos ei peräti tuhansia vuosia.

Jään odottelemaan innolla uusia tekstejä, turvallista matkaa! Nämä raapaleet on kyllä aivan MAHTAVIA! (varastan preussin sanonnan itselleni). Ja raapaleet on aivan ihania juuri siitä, että ne voi käsitellä niin monia tapahtumia, juuri sen takia ettei niissä tarvitse olla mitään aika säädäntöä. Kivasti myös hahmot vaihtelevat aina vähän eri raapaleissa.

Kuolotar
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax69 S // 13.5.
Kirjoitti: Vyra - 02.06.2015 22:51:29
Katotaan, jos saan tällä kertaa tämän jopa laitettua tänne...

hamsu: Kiitos, kiitos! Mä oon vaihdossa niin sen takia matkustelen sinne tänne. Nyt oon Itävallassa oikeastaan mutta ihan pian taas Suomessa.
Lainaus
Vaikka sinun kuvaillujen mukaan se olisi pyörähullujenmaa
Eli meillä on saksalaiset, latinot, pohjoismaalaiset, baltit, slaavit, balkanit, finno-ugrit ja pyörähullut? ...Minä pidän tästä!

Minja: Kiitos! Mä yritän palata ehjänä :D

Sly: Kiitos! Lähti taas ylpeys kohti hattua tota lukiessa :D Mä oon muuten aina halunnut nähdä, miten ihmiset lukee näitä mutta kukaan ei oo vielä suostunut pitämään web-kameraa auki... Mä voisin kyl vastalahjaksi pitää kameran auki sen aikaa kun kirjotan jotain. Saattas tosin maine mennä, kun mä yleensä höpisen ja ilmeilen aika outoja kirjottaessa...

Kuolotar: Ooooh, pitkän pitkä kommentti! Kiitos paljon! Ja nyt kun kerta mainitsit yhden ja kahden sentin kolikot... hyi, mä vihaan niitä.


Mä olin lomalla, mutta tuli samalla kerättyä iso kasa uusia raapaleaiheita! Mutta edelleen ja aina saa esittää hahmo-/aihetoiveita ja haasteita.

70.
Nimi:Miekkani vihollista kohti
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Preussi, Unkari, maininta oc-Kroatia

”Hei, Ungarn!” Preussi huusi ja virnisti yrittäessään saada naisen huomion, ”Eli!”

”Mitä nyt?” unkarilainen viimein kysyi ja vilkaisi preussilaista, joka seisoi vähän matkan päässä keskellä aukiota. Monet muutkin valtiot olivat paikalla, koska heidän maailmankokouksensa oli sillä kertaa Kroatian vastuulla. Monet olivat päättäneet mennä ulos tauon ajaksi ja sen takia valtiot nyt kuljeskelivat pienissä ryhmissä tai pareittain pitkin Zagrebin katuja.

”Tule tänne!” Preussi kutsui ja Unkari viivytteli hetken ennen kuin käveli rauhallisesti miehen luokse. Hänen ilmeensä oli epäilevä, mutta hän ei kuitenkaan epäröinyt.

”Sinun ei muuten pitäisi käyttää valtionimiä julkisilla paikoilla”, Unkari muistutti miestä, vaikka tiesi tasan tarkkaan ettei Preussi parantaisi tapojaan siitä, ”Ludvig on varmasti selittänyt syyn sinulle pari kertaa.” Preussilainen ei näyttänyt olevan lainkaan kiinnostunut asiasta, mutta toisaalta Unkari ei ollut olettanutkaan hänen olevan.

”Seiso tässä”, mies komensi ja viittoi naista haluamalleen paikalla. Edelleen epäillen nainen totteli ja epäili vielä enemmän, kun Preussi vain katsoi häntä ja naureskeli sitten itsekseen. Mitään muuta ei tapahtunut kuin se, että nainen vain seisoi patsaan edessä. Se patsas esitti hyökkäykseen komentavaa ratsastajaa jonka käsi oli ojentunut eteenpäin ja miekka osoitti kohti vastustajaa. Aihe oli hyvin normaali eikä Unkarin mielestä patsaassa ollut mitään outoa tai huvittavaa.

”Pruska!” voimakas ääni yhtäkkiä huusi ja jatkoi nopeasti kroatiaksi jotain mistä muut eivät aivan saaneet selvää. Preussi kuitenkin tuntui ymmärtävän jotain, koska mies otti nopeasti jalat alleen ja häipyi paikalta Kroatia huutaen hänen peräänsä. Unkari katsoi heitä hieman kummastuneena ja vilkaisi sitten patsasta yllään aivan kuin se osaisi antaa hänelle vastauksia.

”Minulla on jotenkin oudon loukattu olo…”, hän mutisi itsekseen.

A/N: Kroatia ei ole hahmo, joten taas piti keksiä ite.
Kävin Zagrebissa tuossa viikko sitten ja jäi mieleen tarina yhdestä ratsastajapatsaasta (joka on päätorilla). Vanha patsas oli kuulemma alunperin asetettu niin että hyökkäävä hahmo näyttää syöksyvän siihen suuntaan missä vihollinen on... eli Unkariin. Niihin aikoihin Unkari ja Kroatia eivät olleet kovin hyvissä väleissä.
Paikalliset kerto mulle että koska Unkari on nykyään kaveri, ratsastaja miekka osoittaa Italiaan...


71
Nimi: Se oli minun!
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Puola ja Liettua

”Lenkija”, Liettua huokaisi ja katsoi avainta pöydällä. Se oli hyvin vanha avain, mikä oli helppoa päätellä tavasta jolla rauta oli ruostunut ajan myötä ja kuluttanut osan siitä jo puhki. Myös avaimen koko ja paino olivat hyviä vihjeitä, koska kukaan ei nykyään enää käyttänyt avainta, joka oli melkein käsivarren mittainen.

”Niin?” Puola kysyi ja kuulosti täysin viattomalta.

”Sinä menit museoon”, liettualainen totesi, ”keskellä yötä.”

”Siis tietenkin”, puolalainen vastasi aivan kuin se olisi normaalia, ”siis päivällä siellä oli siis niinku aivan liikaa väkeä.”

”Ja sitten sinä veit tämän… avaimen”, Liettua jatkoi.

”Siis joo”, Puola totesi, ”se on niinkun minun avain.”  Liettua hieroi ohimojaan.

”Lenkija”

”Niin?”

”Sinä et voi vain viedä tavaraa museosta.”

”Mutta Liet, kun se on siis minun avain!”

”Lenkija, sitä ovea ei edes ole enää olemassa jonka saisi auki tällä”, Liettua totesi ja vilkaisi avainta taas, ”ja avainkin näyttää olevan jo aika rikki.” Puola mökötti hieman, mutta piristyi kuitenkin nopeasti koska ei hän ikinä pysynyt kovin kauaa surullisena.

”Liet, siis tiedätkö mitä”, hän sanoi ja Liettua pudisti päätään merkiksi siitä, ettei osannut lukea puolalaisen ajatuksia ja siis ei tiennyt vastausta, ”minä siis todellakin tarvitsen sinua ensi yönä!”

”…Mihin?”

”Siis, niillä on niinku minun kanuuna siellä museossa ja siis todellakin tarvitsen sinua kantamaan sen.”

”Lenkija, ei.”

”Polska, kyllä!”

Lopulta he eivät päätyneet hakemaan kanuunaa museosta keskellä yötä, mutta Liettua piti jatkossa huolen, etteivät he käyneet aivan jokaisessa museossa eivätkä aivan niin usein.

A/N: Lenkija = Puola liettuaksi, Polska = Puola puolaksi.
Ihan vaan aattelin että vois olla hauska mennä museoon ja nähdä siellä jotain, mikä oli omaa monta vuosisataa sitten.


72
Nimi: Se ei ole minun!
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Unkari ja Preussi

”Unkari…”

”Viimeisen kerran, Gil”, Unkari sanoi hieman uhkaavalla äänellä, joka yleensä sai muut perääntymään, ”ne eivät ole minun.” Preussi ei liikahtanut askeltakaan taaksepäin, kuten jokainen järkevä valtio olisi tehnyt, vaan hän vain virnisti.

”Ösi sanoi, että ne eivät ole hänen”, hän totesi, ”joten…”

”Yksikin sana, Gil, ja sinä tulet katumaan sitä ikuisesti.”

A/N: Ensimmäinen ihan oikea raapalemittainen raapale! Eli nää kaikki muut 300 ovat valeraapaleita
Ja siltä varalta että ette arvanneet, mistä oli puhe: maailman vanhimmat rintsikat löytyivät Itävallasta.


73 Eka euroviisu-raapale tälle vuodelle, uuuu~
Nimi: Suuri rakkaus
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Italiat

”Um, fratello”, Italia kuiskasi veljelleen, joka istui paikoillaan hieman oudon jähmeästi. Romano ei vastannut heti, koska hän oli ilmeisesti todella keskittynyt siihen mitä sitten ikinä olikaan tekemässä. Italian mielestä hänen veljensä näytti lähinnä tuijottavan erään tietyn espanjalaisen valtion suuntaan ja koska espanjalaisia valtioita oli sattumalta vain yksi, oli aika helppoa päätellä kaikki.

”Fratello?” Italia kuiskasi uudelleen vaimeasti, jotta ei häiritsisi muita, jotka yrittivät nauttia esityksestä.

”Mitä?” Romano viimein kysyi, vaikka ei kääntänytkään katsettaan.

”Sitä vain, että sinä kyllä sanoit että tämän kappaleen taustalla ei ollut minkäänlaista taka-ajatusta, mutta minusta tuntuu hieman siltä että et tainnut puhua aivan totta, fratello”, Italia totesi.

”Tässä kappaleessa ei ole minkäänlaista pahuksen taka-ajatusta”, Romano murahti hieman äkäisesti, ”mistä edes sait niin typerän idean, että siinä muka olisi?”

”No tuota”, Italia totesi täysin iloisesti, ”jos vaikka sanon näin, että kaikki täällä näkivät kuinka sinä toistit sanoja laulajien mukana ja katsoit Espanjaa sillä tavalla.”

”Minä en katsonut ketään sillä tavalla!” Romano väitti heti vastaan.

”Kaikki näkivät sen, fratello.”

”Minä en… Pahus.”

”Espanja näytti todella onnelliselta.”

”Turpa kiinni, Feli.”

”Hän taisi laulaa mukana myös.”

”Feli.”

"Heh he..."

A/N: Mä en nähnyt Euroviisuja suorana, koska olin just sillon Sloveniassa, mutta katoin ne myöhemmin netistä. Ehin jo miettiä että eikö muka yhtään ideaa tuu, mutta onneksi Italian esitys pelasti. Okei, klisee idea, mutta ei sitä aina pysty...
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax72 S // 2.6.
Kirjoitti: minja - 06.06.2015 00:05:10
:D Näist tuli hyvälle tuulelle! Rakentava on toipumas työuupumuksest ja muista paineista, sori! <3
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax72 S // 2.6.
Kirjoitti: Vyra - 07.06.2015 10:31:38
minja: Kiitos :) Kiva, jos saan piristettyä päiviä näillä.


Ja sit ihan tosi offofftopikkina: Mä olin Hollannin mailla *armotonta fanityttöilyä* tosin vain viisi tuntia lentokentällä, mutta silti! Jäin kahdesti melkein sähköpyörän alle ja joka paikassa oli puukenkiä ja tulppaaneja ja oranssia (mulla oli oranssipaita päällä päivän kunniaksi) ja sain käyttää sitä pienehköä hollannin kielen tuntemusta, mikä mulla on. Oli hauskaa :D

Mutta nyt oon siis taas Suomessa...

Ja tämän kunniaksi raapaleita Hollannista:

73.
Nimi: Lentävä hollantilainen
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Belgia ja Hollanti

”Flying Dutchman?” Belgia kysyi yllättyneenä ja vilkaisi veljeään, ”sinä oikeasti halusit tuon lentoyhtiösi slogaaniksi?”

”Miksi ei?” Hollanti murahti olkiaan kohauttaen.

”Vaikka siksi, että se oli kirottu laiva”, Belgia totesi, mutta Hollanti kohautti olkiaan uudelleen.

”Lentokoneet lentävät ja yhtiö on hollantilainen”, hän totesi, ”täysin loogista.” Belgia näytti siltä että olisi halunnut sanoa vielä jotain, mutta Hollanti suoritti taktisen katoamisen ennen kuin nainen ehti estää. Hänellä oli vielä peli näkemättä ja kotiin olisi pitkä pyöräilymatka.


A/N: "Flying dutchman" on KLM /Royal Dutch Airlinesin sloganin. Hämmentävän nerokas.

74.
Nimi: Lentokentälle sopivat äänet
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Hollanti ja ?

”Hollanti?”

”Hm?”

”Nuo äänet vain. Eikö niiden pitäisi rauhoittaa matkustajia?”

”Ja”

”Miksi se sitten kuulostaa aivan siltä kuin viattomat lapset huutaisivat apua?”

”Ne ovat leikkiviä lapsia.”

”Mutta, Hollanti…”

”Leikkiviä lapsia.”

”Okei…”

A/N: Amsterdamin kentällä oli  "puisto", johon oli ilmeisesti yrittetty saada sellainen tunnelma että matkustajat voisivat kuvitella olevansa ulkona ja rentoutua. Ei toiminut muhun. Mä kuvittelin että ne nauhalla kuuluvat leikkivät lapset huusivat apua. Pelotti vain vielä enemmän.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax74 S // 7.6.
Kirjoitti: hamsu - 07.06.2015 13:38:51
Jotenkin nosti hymyn huulille kun mainitsit miltei jäämisestäsi pyörien alle :D ihana saada sut kotimaahan hullujen pyörien ulottumattomista.

73. Lentävä hollantilainen, tuo on nerokas nimi lentoyhtiölle sekä looginenkin, vaikka kuulostaakin paremmalle suomeksi ;) Belgie on vain kateellinen

74. Jos ne huutaakin apua? hollantilaisia lapsia pelottelemassa ranska vai ranskalaiset pelkäämässä holia?? vai miten ne joulupelottelut menikään.(viitaten jossain ketjussasi julkaistuun jouluaiheiseen raapaleeseen).
 puisto varmasti itsessään on rauhoittava, mutta lasten ääniä hrr..

70. Preussin näkökulman tajusin joten kuten, muttaa hämärää se oli.  Miksi sen nyt italiaan pitää osoittaa? eikö joku muu maa kävisi, tai vaikka patsas grilliporsaasta? :D No hienoa että ovat nykyään kavereita. Kroatia kuulostaa perustavan preussista yhtä paljon kuin useimmat valtiot. 

71. ^^ ihana. Puola saa aina hyvälle tuulelle ja sen pähkähullut nerokkaat ideat. Voin ymmärtää sen olevan vaikeaa luopua jostain, mistä ei teoriassa edes ole luopunut :D no onneksi on liet.

72. HÄH? ???  noinko lyhyitä raapaleet oikiasti on..... 
No kenenkäs ne sit on jos unkari noin kovasti kieltää? liehcten? Belan? ukrainan? ja mitä ne tekivät ösin luona :D tuostahan saisi vaikka kolmiodraamaa jos jaksaisi.
 ei en tiennyt että puhe oli rintsikoista.

73. Roma on huono valehtelemaan veljelleen joka on kyllä niin pahis tässä :D nyt se laulu sai jopa uusia ulottuvuuksia, kun vain puolihuolimattomasti yhtenä iltana seurailin, enkä silloinkaan loppuun asti. Söpöö <3


    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax74 S // 7.6.
Kirjoitti: Vyra - 14.06.2015 22:18:27
hamsu: Kiitos! :)
Mä oon alkanut epäillä että mulla on joku mystinen kyky jäädä hollantilaisten pyöräilijöiden alle...

Tällä kertaa raapaleita Pohjoismaista, koska mä muutin Ruotsiin! Meni kaksi päivää päästä tänne ja on muuten todella hämmentävää kun ymmärtää ehkä noin puolet ihmisten puheista. Ja kyllä, tänä vuonna mä olen vähän kaikkialla Euroopassa mutta syksyllä tulen takaisin Suomeen taas joksikin aikaa ainakin.


75
Nimi: Hej hej
Hahmot: Suomi ja Ruotsi
Ikäraja: Sallittu

”Hej, Sve!” Suomi huudahti ovelta ja tiputti laukkunsa alas. Hän oli itse asiassa yllätysvierailulla, koska oli juuri sinä aamuna saanut tietää ansaitsevansa muutaman ylimääräisen vapaapäivän ja päättänyt saman tien käyttää ne vierailuun Ruotsin luona. Hän ei ollut ehtinyt soittaa ruotsalaiselle, mutta he kaksi eivät olleet nähneet aikoihin, joten hän tiesi että Ruotsi ei pahastuisi yllättävää saapumista. Heidän viime tapaamisensa oli sitä paitsi ollut kokouksessa, joten teoriassa sitä ei voinut laskea tapaamiseksi koska heillä ei ollut ollut aikaa muuhun kuin pikaisten kuulumisten vaihtoon.

Suomi odotti kärsivällisesti eteisessä. Ruotsin talo oli iso ja kestäisi hetken ennen kuin mies ehtisi ovelle. Kotona hän kuitenkin varmasti oli koska ovi oli ollut auki. Suomella tietenkin oli avain taloon, joten jos se olisi ollut lukossa, hän olisi siltikin vain astunut sisään ja asettunut taloksi.

”Fin?” ruotsalaisen ääni lopulta kysyi ja viimein itse mieskin ilmestyi paikalle nurkan takaa. Hän näytti hieman hengästyneeltä ja Suomi naurahti ajatellessaan että mies oli luultavasti tiputtanut kaiken käsistään ja juossut paikalle kuultuaan hänen äänen.

”Minä”, hän myönsi ja levitti kätensä. Ruotsi noudatti sanatonta kehotusta nopeasti ja halasi häntä.

”Hej, hej”, hän kuiskasi ja Suomi hymähti.

”Nytkö sinä jo haluat minun lähtevän?” hän kysyi teeskennellen pettynyttä sävyä. Joskus Ruotsia oli vain aivan liian helppo kiusata ja tilaisuus liian hyvä ohitettavaksi.

”Nej”, Ruotsi mutisi ja tiukensi otettaan. Hän oli kuullut saman vitsin aiemminkin ja hän ei pitänyt siitä aivan yhtä paljon kuin Suomi, mutta mitäpä hän ei tekisi kuullakseen suomalaisen iloisen naurun.


A/N: Ruotsalaiset sanovat "hej" kahdesti tavatessaan ja mä en sitten ikinä tule tottumaan siihen. Suomeksi sanotaan kahdesti yleensä vain hyvästellessä joten vaikka mä tiedän että "kakksoishej" on ihan normaali Ruotsissa, mulle silti tulee aina sellainen jännän hämmentynyt olo, kun tapaan jonkun ja se "hyvästelee"...


76
Nimi: Ympyrää mennään
Hahmot: Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi
Ikäraja: Sallittu

”Fin! Sve! Norge! Fin! Sve! Norge!” Tanska huusi juostessaan ympyrää maamerkin ympäri. Hänellä näytti olevan todella hauskaa, mutta kolme muuta valtiota istuivat rannalla ja katsoivat häntä hieman kärsivät ilmeet kasvoillaan.

”Käsi ylös, kenen mielestä oli huono idea rakentaa tuo?” Suomi kysyi ja kaikki kolme nostivat kätensä välittömästi.

”Kenen idea oli kertoa siitä tuolle?” Norja kysyi hieman äkäisesti, ”en edes tiennyt että on mahdollista saada päänsärky, kun joku juoksee toistuvasti rajani lävitse mutta näköjään se on.”

”Se taisi olla Islanti”, Suomi mutisi eikä kukaan heistä ihmetellyt, miksi islantilainen valtio oli ainoa heidän porukastaan joka sillä hetkellä loisti poissaolollaan.

”Miksi veljeni pettäisi minut näin?”

”Ilmeisesti kostona jostain.”

”Kosto tai ei, jos Dan jatkaa tuota vielä, minä tyrkkään hänet järveen”, norjalainen mutisi puoliääneen.


A/N: Puhe on tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki)
Mä haluaisin niin kovasti mennä tuonne ja juosta ympäri... Btw, ruotsinkielisessä wikipedia versiossa suomenkieliseksi nimeksi oli laitettu "Kolmen valtakunnan pyykki". Joko joku suomalainen on siellä trollaamassa tai sitten joku ruotsalainen unohti kirjoittaa osan nimestä, mikä tietenkin on ok koska ihan oikeasti tuo nimi on aivan järkyttävän pitkä.


76
Nimi: Juhannusalon mystinen kohtalo
Hahmot: Norja, Suomi ja Tanska
Ikäraja: Sallittu

”Ja mitä te kaksi olette tekemässä?” Norja kysyi terävästi ja onnistui äkillisellä ilmestymisellään hätkähdyttämään sekä Suomen että Tanskan. Tanskalainen piilotti kantamansa kanisterin nopeasti ja suomalainen otti kasvoilleen hymyn, joka oli hieman liian leveä ollakseen täysin aito. Jotenkin Norja tiesi, että he suunnittelivat jotain.

”Me?” Tanska kysyi vaikka oli täysin selvää, että Norja tarkoitti juuri heitä. Ensinnäkin hän katsoi suomalaista ja tanskalaista ja toiseksi paikalla ei heidän viiden lisäksi ollut yhtikäs ketään ainakaan muutaman kilometrin säteellä. Ruotsi oli sisällä mökissä valmistelemassa heidän illallistaan ja Islanti istui laiturilla vähän matkan päässä, joten he eivät selvästikään olleet Norjan kiinnostuksen kohteita sillä hetkellä.

”Juuri te”, Norja vastasi.

”Me vain… kuljeskelemme”, Suomi totesi ja Norja nosti toista kulmaansa.

”Kuljeskelette?”

”Fin, sinä olet surkea tässä”, Tanska mutisi puoliääneen suomalaiselle ja hymyili sitten Norjalle, ”Nor kæreste, täällä ei ole mitään epäilyttävää tapahtumassa.”

”Jotenkin epäilen”, Norja totesi tuhahtaen sekä väitteelle että sanalle, jolla tanskalainen häntä kutsui. Hän vilkaisi hieman tarkemmin parivaljakkoa ja pani merkille tanskalaisen piilotteleman kanisterin sekä tavan jolla Suomi piti kättään taskussaan. Häneltä ei mennyt kovin kauaa päätellä, mitä kaksikko oli juonimassa.

”Te aiotte tuhopolttaa Sveen juhannussalon”, hän totesi.

”Vau Nor, miten sin…”, Tanska huudahti, mutta vaikeni kun Suomi löi kyynärpäänsä hänen kylkeensä.

”Ei tietenkään”, suomalainen väitti ja vilkaisi jonnekin siihen suuntaan, jossa kyseinen juhannussalko sijaitsi, ”se on tosi nätti. Ei nättejä asioita polteta… Ei tietenkään… Kokkoja vain…”

”Fin”, Tanska kuiskasi ja Suomi lopetti levottomaksi käyneen mutinansa hymyilemällä Norjalle leveästi. Hetken norjalainen katsoi heitä tuttu ilmeetön katse silmissään, mutta sitten hän vain kohautti olkapäitään nopeasti ja päätti olla välittämättä asiasta.

”Okei”, hän sanoi, ”mitä sitten teettekin, älkää sotkeko minua siihen.”

”Okei!” Tanska huudahti iloisena, koska hänen mielestään Norjan suusta ne sanat olivat sama asia kuin täydellinen hyväksyntä norjalaiselta. Norja pudisti päätään lyhyesti ja lähti kävelemään toiseen suuntaan. Hän kuuli kahden Pohjoismaan sanovan jotain toisilleen hiljaa ja hän mietti mielessään, pitäisikö hänen ehkä varoittaa Ruotsia juhannussalon tulevasta kohtalosta.


A/N: Tämä jäi auki, koska suunnitteen kirjottavani tästä juhannus-one shotin... jos mulla on aikaa. Jos ei ole niin sitten teeskentelen että en luvannut mitään ja ihan hissukseen julkasen jatko-raapaleen joskus viikkoja juhannuksen jälkeen.
Suomessa poltetaan kokkoja, ruotsalaiset tekee juhannussalon ja, päätellen kaikesta siitä mitä olen Tanskasta kuullut, tanskalaiset tuikkaavat melkein kaiken tuleen.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax76 S // 14.6.
Kirjoitti: hamsu - 15.06.2015 00:33:51


75. Ruotsin kiusaaminen on aina hyödynnettävä ;D oikeasti, ne hyvästelee jo valmiiksi? outoja, en ihmettele jos tulee sellainen ööh-olo   :) koetahan selviytyä hengissä ruotsalaisesta liikennekulttuurista :)

76.  ;D ;D ei hiisi et nauroin kun tajusin kupletin juonen. voin niin selvästi nähä sen juoksemassa ympyrää kuin kana (älä kysy mistä tuo tuli). islanti on nero :D

77. okei. virnuilin jo asetelmalle et  suomi ja tanska tekevät yhdessä jotain jäynää ruotsille on ..mielenkiintoinen oletko varma ettei se ollut Akseli? tästä voi olla mielenkiintoista keksiä jatkoa, joko juhannuksen jälkeiseen aikaan tai sitten jonkun muun valtion silmin, mitä tapahtui  ;)
mutta siis lopullisesti räjähdin nauramaan loppusanoillesi
Lainaus
Suomessa poltetaan kokkoja, ruotsalaiset tekee juhannussalon ja, päätellen kaikesta siitä mitä olen Tanskasta kuullut, tanskalaiset tuikkaavat melkein kaiken tuleen.
koska  :D


    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax76 S // 14.6.
Kirjoitti: Saphira - 21.06.2015 00:05:29
En jaksa kommentoida jokaista raapaletta erikseen (niitä on niin valtavasti!), joten keskityn vain joihinkin.

1.: Rakastan näitä kaikkia perhejuttuja ja sitten kun aiheena on vielä Unkari, Suomi ja Viro niin <3 Ja se on aika jännää, miten unkari eroaa virosta ja suomesta niin paljon. Mutta toisaalta kielet muuttuvat, kun tulee vaikutteita muista kielistä. Viro ja Suomi vain ovat maantieteellisesti lähempänä toisiaan.
Ja sitten tuo Tanskan kommentti.
Lainaus
”Finny on meidän maskotti!” Tanska huudahti ennen kuin kukaan ehti estää.
♥ suloista (:
Minäkin olen vakuuttunut, että kolmikko on serkuksia keskenään. Ja se on mahtavaa, että ollaan se erilainen kansa Pohjoismaiden joukossa :D

3.: Suomi tekemässä ilkitöitä, onko parempaa?

4.: Tanskan kieli on kyllä aikamoista mongerrusta. Meillä oli ruotsin kirjassa jotain tanskan ja ruotsin samalla lailla kirjoitettavia asioita yms yms, ja yhessä tekstissä oli sana smørrebrød ja melkein kaikki purskahti nauruun. :D Ja Islannissa tosiaan on "pakkotanska", meillä kävi viime keväänä eräs islantilainen ruotsin tunnilla kertomassa Islannista ja vertas vähän meidän pakkoruotsia ja heidän tanskan opetustaan koulussa.

5.: Minulle tuli Ösistä mieleen jäämies Ötzi, joka löydettiin Itävallan Alpeilta. :D

6.: Tää oli paras! Joskus mikään ei ole hauskempaa kuin lukea Suomen alkoholin käyttämisestä.
Lainaus
”…Se oli silti vain yksi kerta!”
Ei tainnut olla, kun Ruotsi ja Viro muistavat molemmat tällaisen tapauksen. :D Lisää tällaisia!!

7.: Romanon muille antamat nimet on miusta tosi kivoja :D Ehkei kyllä sitten olisi, jos itse tulisin Romanon nimeämäksi, mutta täytyyhän siinä jonkin verran kiinnittää muihin huomiota ja tutustua, että voi antaa tällaisia nimityksiä.

8.: Taitaa olla vähän sama kuin jos joku veisi Suomen salmiakit.

11.: Tästä SWE-DEN jutusta tuli mieleen, kun Suomi pelasi Saksaa vastaan jääkiekon MM-kisoissa, niin tulostaulussa luki FIN-GER

12.: Siinä on Hollannilla asenne kohdillaan! *nostaa olematonta hattuaan*

15.: Hämmentävää. Miksi se tosiaan on ORF? Tuli vähän samanlainen olo kuin silloin, kun mietin miksi Sveitsin lyhenne on SUI, mutta se tulee kai ranskasta.

16.: Oi, että tykkään näistä, missä Romanon kiintymys käy jollain lailla ilmi <3

17.: Paha mies tulee ja vie sinut Espanjaan... Tästä puolestaan tuli mieleen historian opettajan tarina siitä, kun hän oli Saksassa, niin opas kertoi, että kolmikymmenvuotisessa sodassa olleilla ruotsalaisilla ratsusotilailla pelotellaan vielä tänäkin päivänä sanomalla, että jos et ole kiltti, niin ruotsalaiset tulee (en muista jatkuiko tuo mitenkään, ei kai). Paras juttu on siinä, että kyseessähän olivat oikeasti suomalaiset hakkapeliitat. Taidettiin tehdä pelottava vaikutelma. Hissan ope ei viittiny huomauttaa siitä sille oppaalle :D Jostain tommosesta tai muuten vain hakkapeliitoista olisi kiva lukea.

22.: http://static.naamapalmu.com/files/8l/medium/uy2jynxi.jpg
Ai niin, maiden juomatavat voisivat olla hauskaa lukemista :D

24.: Ah, vanhat kunnon suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen -vitsit <3

Bonus-raapale: Enemmistöhän Tsekkoslovakiassa ei edes halunnut erota kahdeksi valtioksi, mutta niin silti kävi.

27.: Minusta tämä oli jotenkin tajuttoman suloista! Ranska antamassa ruusuja, koska ruusu on Englannin kansalliskukka <3 Tuo raapale sai minut pitämään enemmän Ranska/Englanti-parituksesta.

Wienissä on aina lämmintä -, Polish remover - ja Suchar-raapaleilla ei muuten ole numeroita.
Jotain Amerikan sankaruudesta joskus? 'Cause he's the hero!

32.: Uu, uhkaava Suomi on raapaleen arvoinen! Ja Ruotsi on kyllä järkyttävä stalkkeri.

34.: Pidän Tanskasta jo muutenkin sellaisena villinä ja energisenä, mutta aina silloin tällöin tällainen Tanskan herkistyminen on todella hyvää vaihtelua ja tekee hahmosta monipuolisemman. Plussaa myötätuntoisesta Norjasta!

35.: Miksiköhän pingviinistä tehtiin alunperin ritari? :D

37.: Miten ois viinaralli?

40.: Mietin vaan, että miksi tanskalaiset haluavat ylipäätään rakentaa tunneleita tai siltoja Saksaan, kun nehän on maantieteellisesti kiinni toisissaan eikä välissä ole merta, kuten esim. Ruotsin ja Tanskan välillä xD

42.:
Lainaus
”Hah! Minä tiesin!” Suomi huudahti, ”minä sanoin sinulle heti, kun näin ne että ne ovat epäkäytännöllisiä.”
<3

44.: Tässä taas näitä suloisia Romanon kiintymyksenosoituksia.

45.: Jostain syystä runoileva/laulava Tanska on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Ehkä hänen suustaan olettaisi kuulevan enemmänkin juomalauluja Preussin seurassa

50.: Pohjoismaat pitää yhtä <3
Lainaus
”Idiootti”, Englanti mutisi Amerikalle, joka oli onneksi vaiennut hetkeksi, ”jos he nyt palaavat viikinkiaikoihin, se on täysin sinun vikasi.”
Nykyaikaiset viikingit, heh.
Norjan ja Islannin yhteistyö asepalveluksen suhteen on hienoa.

51.: Haluaisinpa tietää, mihin nämä kadonneet henkilöt lähtivät :D

53.: On kyllä huvittavaa, että Grönlanti on Grönaland/Greenland... Mistäköhän sekin tulee... Mutta onhan Islannissa jäätiköitä, joten niistä nimi Island/Iceland voi hyvinkin tulla. :)

54.: Norja lukemassa saagoja Islannille <3 Viikinkitarinat yhdistävät muita pohjoismaalaisia paitsi meitä suomalaisia, ollaan silläkin tapaa erilaisia  ;D Ehkä siis vastapainoksi jotain Kalevala-tyylistä?

55.: Tosiaan, miten Norjan onnistui pitämään Tanska niin kunnollisena? Hmm...

57.: Apua, aivan ihana! <3 Tässä https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_alkuper%C3%A4 on jotain suomalaisten alkuperästä. Se on aika mielenkiintoista. Esimerkiksi "Tutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan geneettisesti enemmän kuin englantilaiset saksalaisista." Ja itäsuomalaiset eivät ole perimältään venäläisiä yhtään lähempänä kuin länsisuomalaiset, itse asiassa se on päinvastoin: "Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan pääosin Keski-Euroopassa. Itäsuomalaiset eivät kuitenkaan näytä olevan yhtään lähempänä venäläisiä kuin länsisuomalaiset, vaan päinvastoin: länsisuomalaisten FST-etäisyys sekä venäläisiin että ruotsalaisiin on noin 30, itäsuomalaisilla molempiin noin 70." Tuon perusteella voitaisiin hyvinkin ajatella, että oltiin samaa kansaa unkarilaisten kanssa, jos ollaan Keski-Euroopasta :3
Lainaus
”Mistä?” Viro kysyi samalla kuin suomalainen mutisi siitä, että hän oli aina oikeassa mutta muut eivät vain uskoneet häntä.
Tämä on tullut kyllä näistä raapaleistakin ilmi :D

59.: Katsoin kuvan ja kyllä se ihan perunalta näyttää, mutta herkulliselta sellaiselta!

61.: Repesin, koska https://www.youtube.com/watch?v=NFoCRMNH6Cs tuli mieleen! Selostajan reaktio on niin paras :D Ja on sitä muulloinkin nähty https://www.youtube.com/watch?v=HPy0vPye2EY

63.: Jos Tanska nimesi Grönlannin vihreäksi maaksi, niin ei ole Norjakaan sen parempi. "Voimaa"? :D Vai pitäisikö sen olla "Voi-maa" ettei tule sekoitettua sanaan "voima"?
Lainaus
”Jos he uuvuttavat hänet, saanko minä olla Uusi-Suomi?” Tanska kysyi hetken päästä virnistäen. Ruotsi käänsi katsettaan hieman ja murahti jotain todella pahan kuuloista, mikä sai tanskalaisen nauramaan.

”Kamoon, Svea, jonkun pitää olla tuurajana”, hän totesi.

”Et sinä”, Ruotsi mutisi vihaisena.

”Luuletko, että en muka osaisi olla suomalainen?”

”Suomalaiset ovat paljon parempia kuin sinä.”

”Svea, sinä loukkaat minun tunteitani!”

”Hyvä että onnistuin.”
Tanska suomalaisena? Hahhah haa, päivän paras vitsi! Uusi Suomi -niminen provinssi löytyy Kanadasta. :D Ja löytöretkien aikaan ruotsalaisten lähettämät suomalaiset hankkivat siirtomaita. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/51/Pennsylvania_First_colonization_map.jpg Ne laitettiin muistaakseni johonkin ylös suomalaisten nimiin ja silloin taisi olla ensimmäinen kerta, kun jossain asiakirjassa käytettiin nimitystä suomalainen. Ruotsalaiset tietysti järkyttyivät.

64.: Tämä oli kamalan surullinen. En tosin usko, että noin tulee ikinä käymään. Valtiot katoaa, kun ihmiset katoaa. On pelottavaa ajatellakin, millaista olisi, jos kukaan ei tietäisi mitään maasta nimeltä Suomi. Kieli, kaikki saavutukset ja muut jäljet katoaisivat... Hrr, hirvittävä ajatus.

66.: Pidin ja paljon!! Tällaisia voisi ehkä tehdä muistakin maista? :)
Lainaus
Poikkeuksellisesti hän sai peräänsä Unkarin lisäksi myös Romanian.

Luin ensin, että sai peräänsä Romanon. :D
En kyllä ihmettele Romanian käytöstä.

68.:
Lainaus
niin nopea että Norjan oli myöhemmin pakko katsoa videonsa hidastettuna että näki heidän halaavan.
Jostain syystä repesin tuolle :D

69.:
Lainaus
”Minä tiesin sen!” hän huudahti, ”minä tiesin, että ei ollut keskipäivä! Minä tiesin ja sinä et uskonut. Nyt olet minulle kymmenen taaleria velkaa, joten paras alkaa etsiä niitä varastosta.”
Sieltä se taas tuli! :3 ♥ Mikään ei ole parempaa kuin lopulta saada tietää olevansa oikeassa :D
Velalla muistuttaminen teki tästä vieläkin hauskemman.

73.: Eka ajattelin, että eikös se ole Flying Finn, mutta sitten tuo maininta laivasta palautti mieleeni, mikä on Flying Dutchman xD

75.: Tosi outoa.

75.: Ei hemmetti xD Tanska on kyllä sitten niin paljon repeilyä aiheuttava maa, että...

76.: Suomihan on kunnon tuhopolttaja! Milloin on olkipukki uhrina, milloin juhannussalko... En kyllä näe mitään järkeä koko juhannussaloissa, mutta ne ovatkin ruotsalaisten juttu. :)

Olisi mukavaa lukea jotain urheiluun liittyvää. Nythän on esimerkiksi yleisurheilua ja jalkapalloa meneillään jos seuraat kumpaakaan :D (yh, jalkapallo :S) Venäjää tai Kanadaa tai Aasian maita ei ole oikeastaan mainittu ollenkaan. Tosin Aasian maat eivät minusta ole niin kovin kiinnostavia (sori Aasia-fanit), joten tämä järjestely sopii hyvin. Mutta miten olis Suomen, Venäjän, Tanskan ja Preussin ryyppäjäiset? :D

Hyvvee juhannusta!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax76 S // 14.6.
Kirjoitti: Vyra - 17.07.2015 21:04:59
hamsu: Kiitos! Hyvin mie oon täällä pärjännyt. En osaa enää suomea.
Akselia ei olekaan muuten näkynyt aikoihin. Mitenkähän sillä menee...

Saphira: Nyt tuli kyllä sen luokan kommentti että mun piti lukea se kolmesti ja ihan ottaa hetki rauhassa (hyvässä mielessä siis!) Kiitos paljon, et varmasti edes usko kuinka monta raapale-ideaa sain tuosta.

Tässä on ollut vähän kiire muissa hommissa, mutta pari pikku-raapaletta tein kuitenkin


77.
Nimi: Vielä olemassa
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Tanska

Kevyt merituuli sekoitti heidän hiuksiaan ja toi paikalle niin tutun suolan ja veden tuoksun. Tanska oli sulkenut silmänsä ja makasi selällään nurmella, mutta Norja tiesi ettei hän ollut nukahtanut. Ei ainakaan vielä, vaikka ero unen ja todellisuuden välillä oli jo hyvin pieni. Tanska piteli kiinni hänen kädestään ja hymyili hellästi aivan kuin ajattelisi jotain suloista. Toisinkuin tanskalainen, Norja ei näyttänyt siltä että aikoisi nukahtaa nurmikolle. Hän istui Tanskan vieressä ja nojasi leukaansa käsivarttaan vasten. Aina välillä hänen katseensa viivähti salaa tanskalaisessa, mutta suurimman osan aikaa hän katseli merta, joka avautui laajana lähes heidän jalkojensa juuressa. He kumpikin rakastivat merta ja tämä oli yksi heidän lempipaikoistaan.

”Hmm… Norge?” Tanska kysyi hieman unisesti, muttei avannut silmiään.

”Mitä?” Norja kysyi tuskin kuiskausta kovemmalla äänellä. Lähistöllä ei ollut ketään muita kuin he eikä liikenteen tai kaupunkien melut yltäneet sinne asti, mutta jotenkin kuiskattu vastaus tuntui oikeammalta.

”Muistatko vielä kuinka kauniita merenneidot olivat?” tanskalainen kysyi, ja jos Norja oli yllättynyt kysymyksestä, hän ei näyttänyt sitä.

”Ja”, hän vastasi.

”Ja kaikki veden- ja metsänhenget”, tanskalainen mumisi, ”joskus ihmettelen, minne he kaikki katosivat. En ole nähnyt ainoatakaan vuosisatoihin.” Norja ei vastannut heti. Hän vain piirsi peukalollaan pieniä ympyröitä Tanskan kämmenselkään ja kuunteli kuinka miehen hengitys alkoi tasaantua taas.

”Eivät he minnekään kadonneet”, Norja kuiskasi hetken päästä ääni täynnä kaipuuta johonkin, mikä ei koskaan tulisi takaisin. Hän kuuli korvissaan henkien laulun ja näki valkean vaahdon meren aalloilla ennen kuin ne iskeytyivät rantakiviä vasten. Mutta Tanska ei kuullut tai nähnyt samaa kuin hän. Hän vain huokaisi unissaan ja painoi poskensa vasten norjalaisen reittä.


A/N: Tämä ihan vain siksi, että mulla oli sellainen olo että nyt pitää kirjottaa fluff-DenNoria. Ei mitenkään erikoinen, mutta mulla on sellainen headcanoni että kaikki valtiot pystyivät ennen näkemään keijuja/henkiolentoja, mutta taito hävisi sitä mukaa kun ihmiset lakkasivat uskomasta. Poikkeuksena Norja ja Englanti tietenkin.


78.
Nimi: Kun me tanssimme
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi ja Ruotsi

”Sinä lupasit”, Ruotsi sanoi kuulostaen hieman pettyneeltä katsoessaan Suomea, joka istui maassa ja yritti kaikin voimin olla nauramatta ääneen. Hänen yrityksensä eivät sujuneet kovin hyvin ja Ruotsi ei ollut kovin vakuuttunut miehen ponnisteluista naamioida naurunpuuskat yskäksi.

”Oi, Ruotsi, olen niin, niin pahoillani”, suomalainen sanoi ja yritti vetää henkeä välillä, ”mutta sinun olisi pitänyt varoittaa minua!”

”Siitä että ihmiset tanssivat?”

”Siitä että he matkivat kanoja tanssiessaan!” Suomi huudahti ja painoi nopeasti kätensä suulleen, jotta ei nauraisi taas ääneen ajatellessaan tilannetta jonka oli juuri äsken nähnyt. Sinänsä siinä ei ollut ollut mitään erikoista tai erittäin huvittavaa, mutta se kaikki oli vain ollut niin äkkinäistä eikä suomalainen ollut aivan pysynyt perässä.

”Hm”, Ruotsi mumisi, mutta oikeastaan hän ei ollut edes niin pahoillaan kuin Suomi kuvitteli eikä häntä suututtanut ollenkaan. Se tanssi oli kuitenkin hieman huvittava jopa hänen mielestään.

”Om jag talar svenska för dig, du ska förlåta mig?” Suomi kysyi ja hymyili. Ruotsi aikoi sanoa, ettei se olisi tarpeen, mutta hän jäi aina hieman sanattomaksi kun suomalainen alkoi puhua hänen kieltään, joten hän vain nyökkäsi lyhyesti.

”Bra! Kom nu, jag vill dansa”, Suomi sanoi nauru silti kaikuen äänessään ja kiskoen Ruotsin mukanaan takaisin muiden joukkoon.


A/N: Perustuu tositarinaan.
Eli läksin siis ruotsalaisten juhannusjuhlaan. "siellä tanssitaan ja lauletaan hassuja lauluja", mulle kerrottiin, "se on ihan kivaa." Mentiin paikalle ja siellä oli iso poppoo ihmisiä... matkimassa kanoja. Siinä vaiheessa mielessä kävi kolme vaihtoehtoa: naura, kävele pois, liity mukaan. Liityin mukaan ja selvisi että kyseessä oli tanssi, jossa pitää matkia eri eläimiä (eli vähän samanlainen mitä lapset leikkii pihoilla)

Ja sitten hieman offina: päätin tänään että kirjoitan viimein Jatkotapaamisen (Ensitapaamisen jatko-osan), kun siitä on kuitenkin ollut jo vuosia puhe... Ja päätin tehdä sen livenä. Jos joku on kiinnostunut katsomaan livenä, miten mä väkerrän menemään, yksärillä kyselemällä saa linkin tiedostoon.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax78 S // 17.7.
Kirjoitti: hamsu - 17.07.2015 21:50:02
Mukava kuulla että olet hengissä siellä  :)
 Arvaapa hymyilyttääkö lukea Aksel- tarinoitasi, kun kummipojan nimi on Akseli :D niin mitäköhän tapahtuisi jos tutstutat tanskan  ja akselin tai gilbertin ja aksun?  :D
  Ja sie ihana kirjotat jatkotapaamisen :)

77.  Oi <3 DeNor menee aina.  Mukava ajatus et kaikki valtiot olis ainakin joskus nähneet henkiä sun muita. Franciksen on nyt lopetettava Iggyn kiusaaminen * katsoo tuimasti.
Surullista et muut on tavallaan kadottanut kyvyn nähdä heitä. mmm.. Ehkäpä suomella on vielä jotain jäljellä >etiäiset ja tontut (koti-,sauna-,joulu-.. mitä niitä nytkaikkia onkaan) ;)

78.
 
Lainaus
”Siitä että he matkivat kanoja tanssiessaan!”
Ja mulle tuli vielä kaiken lisäksi mielikuva et ne on pukeutunu siniseen ja keltaiseen ;D ;D   Kuulen miltei korvissani naurun joka on liian ilkikurinen ollakseen täysin viatonta  :D Aina suomi nauraa ruotsille, syystä tai toisesta. Mutta ainakaan ketään ei poltettu tai muuten leikitty tulitikuilla varomattomasti^^
Heei tuohan voisi olla tiputanssi, eikö vain ^_* 


Mukavaa kesänjatkoa
             hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax78 S // 17.7.
Kirjoitti: Saphira - 19.07.2015 22:55:07
Todella ihastuttavan mahtavaa, että jatkoit. xD

77. Ihanan haikea. Joskus tulee itsellekin tuollainen olo kuin Norilla, vaikka en edes olisi koskaan kokenut tai tietänyt jotain asiaa. Ehkä juuri se tekeekin asiasta haikean. "-- Norja kuiskasi hetken päästä ääni täynnä kaipuuta johonkin, mikä ei koskaan tulisi takaisin." Ihana kohta <3
Ja onneksi Tanskalla on oma merenneitonsa muistuttamassa häntä! :D

78. Tuli heti mieleen tiputanssi! Suomi nauramassa Ruotsille... Jos sanon, että pidin siitä, niin se on kyllä aika laimeasti sanottu. Aika jännää, että ruotsalaisilla on tuollainen tanssi :D Mutta kyllähän niitä varmasti oudompiakin löytyy.

Kiva, että oli taas Pohjoismaita, en koskaan kyllästy heihin. Olen iloinen, että kommenttini inspiroi. :) Sinun raapaleesi puolestaan (ja muutkin ficcisi) ovat aina piristäneet päivääni ja saaneet ajattelemaan ja kiinnostumaan muista kulttuureista.
Näihin tunnelmiin
Saphira

//AI NIIN! Unohdin mainita, miten älyttömän innoissani olen tuosta jatkotapaamisesta! Upeaa! Siiyä tulee varmasti mahtava! E siis mitään paineita.. xD
Ei vaan, keskity siihen ihan rauhassa, hyvää jaksaa odottaa!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax78 S // 17.7.
Kirjoitti: Slytherin cat - 21.07.2015 21:09:51
Nonih, nyt päätin todella tehdä näin… Siis, kirjoittaa kommenttia samalla kun luen. : D Se kun ei näytä onnistuvan jälkikäteen, vaikka lukiessa päässä liikkuu vaikka mitä…

77. (Kiva numero.) Norja ja Tanska? Kyllä kiitos! Lempihahmoista on aina kiva lukea. Aww, suloinen aloitus tässä ainakin oli. Toki kumpikin heistä rakastaa merta… senhän todistaa historiakin. (Ainakin omissa ajatuksissani.)
  Tykkään siitä, kun Tanska kutsuu Norjaa Norgeksi. Se jotenkin vaan sopii liian hyvin, ja on muutenkin kiva sana.
Merenneidot ja henget… Tämä on tosi hieno aihe. Ja minne ne ovat kadonneet… Mietin todella, mistä olet keksinyt tämän aiheen. Tosi kaunis. Olen viimeaikoina miettinyt tarkemminkin tätä, miten valtiot ovat eläneet tosiaankin vuosisatoja, ja mikä kaikki on muuttunut heidän silmissään. Jotenkin sääli, että vaikka kaikkea uutta ja hyödyllistä syntyy aina vain lisää, monet kaikkein kauneimmat asiat tuntuvat häviävän.
  Käytät muuten ficeissäsi paljon tuota pienien ympyröitten piirtelyä. : D
  Ja tuo lopetus. Aww x2. Tykkään Norjasta. Kiehtova kaveri.

78. Vai niin, Suomi ja Ruotsi tällä kertaa. Sinulla on jännä tapa aloittaa tai lopettaa tekstejä joskus sellaisista kohdista, ettei lainkaan tajua mistä on kyse. Osassa näistä ficeistä koko juttuhan selviää vasta kun A/N on luettu. Tämäkin näin ekan lauseen perusteella näyttää kuuluvan niihin… Mutta ei siinä mitään, jatkan nyt lukemista.
   Tino on kyllä hauska hahmo.. Yritä vaan olla nauramatta tuollaisessa tilanteessa. Ruotsalainen kanojenmatkimistanssi? Okei.
   Iik, ruotsinkielisiä lauseita! En osaa ruotsia. Väkisinkin harmittaa aina tällaiset vähän…
Mutta hei, muuten tämä oli ihan kiva, jäi hymy huulille.

Ja vielä..
Enpä muuten ole lukenut ensitapaamistakaan. Hmm. Voisinhan minä sen jostain metsästää, kun saan aikaa…
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax78 S // 17.7.
Kirjoitti: Vyra - 22.07.2015 18:55:40
hamsu: Nyt oli niin nopee komma että hyvä ettei jäänyt huomaamatta! Yllätyin aika kovasti kun ei se "päivitä sivu:n" hakkaaminen oo ennen tuottanut tulosta :D Kiitos!
Mä muuten mietin Akselia kans ja etin sitten ton vanhan hahmo-profiilin minkä tein, koska olin ihan varma että laitoin siihen ettei kukaan tiedä Suomen lisäksi Akselista, mutta mutta... Olin väärässä! Akselista tietää Suomi, Norja, Tanska ja Venäjä. Tanska kutsuu sitä Suomi kakkoseksi. Ehkä he törmää Jatkotapaamisessa...? Sitähän varten Aksel alunperin tehtiin.

Saphira: Kiitos! Hyvä että et oo kyllästymässä ku nää esiintyy aina vähän väliä (myös tällä kertaa).
Lainaus
E siis mitään paineita.. xD
Juu... ei... :D

Sly: Kiitos! Hyvinhän toi näytti sujuvan.
Lainaus
Käytät muuten ficeissäsi paljon tuota pienien ympyröitten piirtelyä.
Jännä huomio, mutta niinpä näytän tekevän. Se varmaan johtuu siitä, että mulla on tapana rauhoittaa itseäni piirtämällä ympyröitä ranteeseen (ja myös rauhoitella hevosia piirtämällä ympyröitä kaulaan/lapaan/mikä osa nyt sattuu lähimmäksi), joten se ele kai sit jotenkin tuntuu alitajuntaisesti rauhoittavalta. Jännä juttu.

Lainaus
Enpä muuten ole lukenut ensitapaamistakaan. Hmm. Voisinhan minä sen jostain metsästää, kun saan aikaa…
Sellaista huhua on liikkeellä, että se on parasta mitä mä oon saanut aikaan joten kai se kannattaa ainakin vilkasta. On siinä ainakin Pohjoismaita paljon!

Jatkotapaaminen on edennyt muuten hyvin. Ehkä jo ensiviikolla alan editoida ekaa osaa niin saadaan se ihan oikeasti maailmalle :)

79.
Nimi: Lippuja
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

”Hei, Ruotsi!” Suomi huusi nähdessään toisen valtion ja kiirehti hänen luokseen. Kaikkien Pohjoismaiden oli tarkoitus tavata hänen luonaan sillä kertaa ja sattumalta kaikki neljä olivat sattuneet saapumaan paikalle samaan aikaan. He tietenkin tiesivät paremmin kuin hyvin, missä Ruotsi asui, joten ruotsalaisen ei ollut tarvinnut tulla heitä vastaan tai murehtia siitä löytäisivätkö he perille.

”Hej”, hän tervehti ja nyökkäsi jokaiselle. Aivan kuin kotonaan, jokainen valtio asettui taloksi ruotsalaisen luo ja heidän lippunsa roikkuivat talon seinustalla.

”Muuten”, Tanska sanoi eräänä iltana, kun he söivät päivällistä ulkona, ja katseli lippurivistöä, ”miksi minusta näyttää aivan siltä, että minun lippuni on muutaman sentin alempana kuin muut?” Muut pohjoismaat vilkaisivat lippuja ja sitten toisiaan.

”Kuvittelet vain”, Norja lopulta totesi ja Tanska nyökkäsi tyytyväisenä palatessaan ruokansa pariin. Hän ei edes ehtinyt huomata, kuinka Suomi loi Ruotsia kohtaan hieman toruvan katseen ja ruotsalainen teeskenteli, ettei tiennyt asiasta yhtään mitään.


A/N: Ruotsalaiset näyttää pitävän lipuista todella paljon. Lähes jokaisessa talossa on pieni Ruotsin lippu oven pielessä ja jos ulkomailta tulee kavereita kylään niin sitten lippuja vaan lisätään! Ja muutenkin niitä on jokapaikassa eikä vain Ruotsin, vaan myös muiden. Varsinkin Pohjoismaiden lippuja näkee kaikkialla. Esim. tässä kylällä on pääkadun varressa siistissä rivissä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin (niitä on muuten jostain syystä ihan hirveesti) ja Viron lippuja. Naapurikylästä bongasin kans Saksan yks päivä. Eikä ne oo siis isoja, vaan sellaisia 30x40 kokoisia.


80.
Nimi: Hyvä tarjoilu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Ruotsi

”Sverige”, Norja sanoi lukiessaan viikon ruokalistaa, ”tällä viikolla on näköjään tarjolla paljon turskaa.” Norjan ja Ruotsin pomoilla oli virallinen tapaaminen Ruotsin luona, joten Norja oli liittynyt mukaan ja kaksi valtiota osallistuivat neuvotteluihin myös.

”Norsk veckan”, Ruotsi mutisi vastaukseksi, ”lempiruokaasi.”  Norja oli ilmeisesti hieman yllättynyt asiasta, koska hän nosti katseensa ja loi ruotsalaiseen pitkän tuijotuksen johon Ruotsi vastasi aivan samoin. Hetken tilanne näytti todella erikoiselta eikä kukaan ollut varma, mitä tapahtuisi seuraavaksi. Oliko Norja loukkaantunut oletuksesta? Entä jos hän ei pitänytkään turskasta? Oliko Ruotsi perustanut koko idean vain stereotyyppiseen kliseeseen?

”Aivan”, Norja kuitenkin totesi aivan rauhallisena hetken päästä, ”olen otettu. Turskaa ei koskaan voi olla liikaa.” Ruotsi nyökkäsi eikä asiaan koskaan ikinä palattu takaisin.


A/N: Meillä oli työpaikan ruokalassa Norsk veckan (norjalainen viikko). Kolmena päivänä oli turskaa...
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: hamsu - 23.07.2015 01:19:20
Mie oon joskus nopee :D

79.  Ruotsi ? Hassua, yleensä sen on tottunut näkemään järjen tai jonain muuna valona, vaikka toki noilla kahdella on omat historiansa yhdessä.  Mukavaa yhdessä oloa ilman suurempia draamoja.
Jep ruottalaidilla on jokin lippuhimo, meän jollyain sukulaisilla jokka on ruottista, on myös paljon lippuja ovissa ja tangoissa.

80. Turskaa ruokana ? Kolmena päivänä? turskan nimikin on jotenkin hapan itsessään, en ite ole kyllä maistanut ikinä mutta.. Se kuulostaa makuhermojen jyvästeiltä ( anteeksi kaikilta jotka pitävät turskista ).  No hyvä että konfliktia ei saatu aikaiseksi,vaikka mietin kyllä sen hiljaisuuden olevan tyyntä ennen myrskyä..


        hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: Saphira - 23.07.2015 22:11:05
79. Tää oli hauska. :D Ruotsin ja Tanskan nahistelu on hupaisaa. En tiedä miksi, mutta tuo Tanskan lipun laskeminen oli minusta omituisen hauskaa. O_o
Tämä raapale palautti mieleeni yhden hyvin erikoisen unen, jossa Tanska ja Ruotsi yrittivät pistää jalalla koreasti keskenään. xD
Siitä on niin pitkä aika, kun olen viimeksi Ruotsissa käynyt niin en kyllä yhtään muistanut tuollaista intohimoa lippuja kohtaan. :D Mutta jotenkin se tuntuu sopivan Ruotsiin.

80. Enpä ole minäkään turskaa (tietääkseni) maistanut eikä kyllä haittaa jos se kokemus jäisikin väliin. Minua jäi vaivaamaan tuo Norjan tuijotus. Miksi? Eikö Norja pidä turskasta niin paljon kuin voisi olettaa vai onko hän kyllästynyt Norjan ja turskan yhdistämisestä vai onko hän vain yllättynyt Ruotsin "eleestä"? Syvällisiä pohdintoja Norjan mahdollisista ajatuksista... x)
Ja nyt jäi vaivaamaan kun en tiedä miltä turska maistuu. On minullakin ongelmia.

Tällä sivulla taisi olla juhannukseen liittyvä raapale ja taisit mainita ehkä tekeväsi siihen jatko-osan. Ruotsin reaktio voisi olla ratkiriemukas :D

Tuli tässä hissan kirjoituksiin lukiessa eteeni pari mielenkiintoista asiaa Suomen historiasta (ruotsalaiset miehittivät Ahvenanmaan sisällissodassa ja lähtivät vasta saksalaisten saavuttua, välirauhan aikana Ruotsin puolelta ehdotettiin valtioliittoa Suomen ja Ruotsin välille ja sekä Saksa että Neuvostoliitto vastustivat, jolloin hanke kaatui) ja ajattelin, että miten ne "Hetalia-maailmassa" esitettäisiin. Esim. tuo Ahvenanmaan valtaus; yrittikö Ruotsi jotenkin suojella Suomea?
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: Kuolotar - 05.08.2015 17:16:51
Miekkani vihollista kohti: Voi Preussia, hän keksii kyllä keinot joilla tehdä kepposia Unkarille mutta niin kuin se sanonta menee rakkaudestahan, se hevonenkin potkii. Tässä tuli taas hieno tieto yleissivistykseen.

Se oli minun: Puola sai taas hymyn nousemaan huulille, niin valtioilla on varmasti omaisuutta joka on ikivanhaa ja osa heidän taaroistaan on sitten päätynyt museoihin. Puolalle tämä raapale sopi kuin nenä päähään hän juuri sellainen hahmo jonka voi kuvitella tekevän jotain tuollaista mitä kummallisimman selityksen kera^^

Se ei ole minun: Voi preussi hän ei selvästikkään ymmärrä omaa parastaan.

Suuri rakkaus: Voi Romanoa hän kun ei pysty salaamaan Italialta tai Espanjalta mitään he tuntevat hänet jo vähän liian hyvin.
Lentävä hollantilainen. No mille maalle lentävä hollantilainen sopisikaan paremmin kuin hollanille, toisaalta kirotun laivan saattaa jonkun mielestä tuoda epäonnea.

Hej hej:  Voi Suomea kun tekee kiusaa ruotsille, no lempeä kiusanteko tekee varmaan suhteelle hyvää jos molemmat ymmärtävät sitä. Ruotsi on niin suloinen=)

Ympyrää mennään: Voi Tanskaa välillä hänestä tulee viisivuotias mieleen. Toi juokseminen kuulostaa kyllä todella hauskalta toivottavasti pääsee itsekin joskus kokeilemaan.

Juhannusalon mystinen kohtalo: Tanska ja Suomi seikkailevat harvoin kahdestaan, heistä olisi mukava lukea enemmän.  Suomi taitaa olla huono valehtelija mutta eivätkös suomalaiset yleensä arvostakkin rehellisyyttä joten ehkei suomi sen vuoksi ole kummoinen valehtelija.

Lippuja: Oi, pientä kettuilua ilmassa, toi on muuten ihmeellistä miten joissain paikoissa on aivan valtavasi lippuja.

Hyvä tarjoilu: Ruotsi tietää mitä Norjalle kannattaa syöttää että hän on mielissään kai se että on tuntenut vuosisatoja auttaa jotenkin asiaa.

Kuolotar
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: Violetu - 06.08.2015 17:43:02
Kyllä, luin nämä läpi ilmeisesti tämän päivän aikana, kun jatkotapaminen jätti kalvavan hetaliahimon. Sun tyyli on jotenkin koukuttava. Muisti ei millään riitä, että pystyisin ruotimaan kaikkia erikseen, mutta erityisesti SuFin:it ja pohjoismaat lämmittivät mieltä.

Ja olettaen, että teet näitä vielä jossain vaiheessa lisää, minulta löytyy myös ikivanha idea, josta sain itse aikaiseksi vain kämäisen fanartin silloin joskus 2009 tai 2010 o.O
Olisiko ollut Strongbow-siideri (joku siideri joka tapauksessa) jota mainostettiin lauseella "The taste of England in Finland". Tämä tietysti herätti nopeasti ajatuksen mustasukkaisesta Ruotsista ja väärinkäsityksestä, jota Suomi joutuu sitten setvimään.

// Ja Ruotsin lippuvillityksestä tuli mieleen, että yhden kerran kun oltiin Pohjanmaalla lounaalla, niin siellä lounaspaikan pihassa oli pohjoismaiden ja Saksan liput salossa. Saksan lippu oli _väärin päin_. Olin hyvin järkyttynyt xD

~Violetu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: Vyra - 12.09.2015 20:34:08
Pitkästä aikaa tuli tehtyä raapaleita tässä kun pohdin samalla mihin suuntaan Jatkotapaaminen lähtee seuraavaksi.
Kiitos kaikille kommentoijille! :)

Hamsu: Jep, lippuja kaikkialla! Tänään bongasin naapurikylässä sateenkaarilipun. Tuli hyvä mieli.

Saphira: Musta tuntuu, että se tuijotti sen takia kun pohti että mistä Ruotsi tietää hänen makumieltymyksensä. Onko Ruotsi stalkannut vai Tanska laverrellut?
Turskaa saa helposti kaupasta! Se tosin maistuu pahalta (oma mielipide). Lohi on parempaa.

Kuolotar: Kiva, että kelpasi :) Tanska ja Suomi on tosiaan harvinainen parivaljakko. Tanska on usein niin kiinteästi Norjan perässä ja Suomi Ruotsin, että kahestaan niitä ei näe usein (saattaa johtua siitäkin, että aika iso osa fanfikkejä keskittyy pareihin ja muut suhteet vähän jää...) Jos ehdin niin laitan heistä kahdesta vielä Jatkotapaamiseen.

Violetu: Heh, mie aiheutan sivuoireita :D
Toi on aika mielenkiintoinen idea! Pitää vähän kaivella asiaa joskus.
Ruotsalaiset yrittää kovasti, mut eivät aina onnistu. Töissä huomasin kalenterin, johon oli todella huolella merkitty kaikkien pohjoismaiden juhlapyhät... Mutta Suomenlipun värit olivat väärinpäin. Sitten myös huomasin yks päivä ajellessa että yhdellä taukopaikalla oli Pohjoismaiden + saamelaisten ja Jämtlandin liput järjestyksessä: Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Saame, Jämtland, Suomi... Miksi Suomi oli lykätty sinne reunaan? En tiedä.

Tällää kertaa Norjaa ja Tanskaa!


81.
Nimi: Hell on kylmä paikka
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Tanska sekä Englanti

”Denmark”, Englanti sanoi kyllästyttyään Tanskaan viimein täysin, ”go to hell.” Tanskan mielestä kaikki oli vain ollut todella hauskaa siihen asti ja hän ei katunut mitään. Ei edes sitä, että oli onnistunut ärsyttämään aika montaa valtiota sinä päivänä. Puhuttiin jo hänen uudesta henkilökohtaisesta ennätyksestään siinä asiassa.

Joku muu olisi saattanut loukkaantua niin tympeästä käskystä ja pahoittaa mielensä Englannin sanoista, mutta Tanska vain virnisti leveämmin ja nauroi ääneen.

”Okej!” hän huudahti ja nousi ylös niin kiireellä että tuoli kaatui hänen takanaan, ”Norge!” Hän juoksi toiseen huoneeseen, jossa tiesi norjalaisen istuvan muutaman rauhallisemman valtion kanssa. Joku olisi jopa voinut sanoa, että sen kokouksen valtiot oikeasti jopa saivat jotain aikaan.

”Minä olen sanonut miljoona kertaa, että kukaan ei saa sanoa sitä asiaa Danille!” norjalaisen vihainen ääni kuului pian kauempaa. Englanti muisti kiellon juuri sillä hetkellä ja painoi mieleensä, että esittäisi anteeksipyynnön myöhemmin. Norjalaiselle siis, Tanskalta hän ei pyytäisi anteeksi mitään.


A/N: Norjassa on kaupunki nimeltä Hell. Olen tiennyt tämän jo jonkin aikaa, mutta viimein satuin näkemään sen ihan oikeasti. Junan ikkunasta, mutta silti. Ilmesesti siellä on myös lentokenttä mutta jostain syystä sen nimi ei ole Hell's Airport.


82.
Nimi: Ei voi ymmärtää
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja Norja

”Danmark”, Norja kutsui miestä, mutta ei nostanut katsettaan lukemastaan lehdestä. Tanska kuitenkin havahtui heti ja katsoi toista valtiota hymyillen.

”Mitä?” hän kysyi pirteällä äänellä ja odottaen, miten voisi auttaa norjalaista sillä kertaa.

”Sinun nykyinen hallituspuolueesi nimi tarkoittaa vasenta?” Norja kysyi.

”Ja”

”Se on oikeistopuolue?”

”Ja”

”Ymmärrätkö edes sinä omaa politiikkaasi?”

”Nej”

”Oikeasti?”

”Ja”, tanskalainen haroi hiuksiaan hieman, ”lopetin sen seuraamisen sen jälkeen kun kuninkaan yksinvaltius poistettiin. Siitä tuli liian monimutkaista.” Norja nosti katseensa ja tuijotti Tanskaa pitkään totinen ilme kasvoillaan.

”Jollain tavalla tuo on hyvä selitys”, hän viimein totesi.

”Tak, Nor!”

”Se ei ollut kehu.”


A/N: Tanskan nykyisen hallintopuolueen nimi tarkoittaa vasenta, mutta se on oikeistopuolue. Siis en mä oikeasti tiedä onko Tanskan politiikka millä tasolla, mutta... whatever.


83.
Nimi: Norges lover
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja Norja

Tanska odotteli olohuoneessa, että Norja olisi valmis töidensä kanssa. Yleensä norjalainen olisi ollut jo vapaalla siihen aikaan iltapäivästä, mutta tänään hänellä oli jotain todella tärkeää joka oli vienyt enemmän aikaa kuin olisi pitänyt. Siksi valtio oli lukinnut itsensä työhuoneeseensa ja käskenyt Tanskan pysyä hyvin hiljaa ja mieluummin myös liikkumatta seuraavat neljäkymmentä minuuttia.

Ensimmäiset kymmenen minuuttia tanskalainen oli istunut kiltisti sohvalla, mutta sitten kyllästyminen oli ajanut hänet kävelemään pitkin huonetta. Viimein hän pysähtyi kirjahyllyn luokse ja tutki uteliaana, oliko Norja hankkinut uusia kirjoja viime aikoina. Ehkä hänellä oli jotain, mitä Tanska ei ollut vielä lukenut. Pian hänen silmänsä osuivat isokokoiseen opukseen, jonka punaiset nahkakannet saivat sen näyttämään todella tärkeältä. Tanska ei kuitenkaan ajatellut sen tärkeyttä poimiessaan sen käsiinsä. Hänen huomionsa oli kiinnittänyt kirjan nimi, joka oli kultaisin kirjaimin painettu kanteen.

”Norges lover”, hän luki ääneen hämmentyneenä. Normaalisti hän ei olisi ollut niin hämmentynyt, mutta hän oli koko päivän keskittynyt kansainvälisiin suhteisiin ja käyttänyt englantia tanskan sijaan. Sen takia hänen mielensä ei aivan ehtinyt vaihtaa kieltä ja hän ymmärsi nimen väärin.

Kirja oli niin paksu, Tanska ajatteli kokeillessaan sen painoa käsissään, oliko Norjalla ollut niin paljon rakastajia että siitä oli pitänyt kirjoittaa oma kirja? Tanska oli ollut niin varma, että hän oli ainoa, mutta tietenkin he olivat olleet erossa pitkään ja ehkä Norja oli ollut yksinäinen. Hän tunsi olonsa hieman petetyksi.

”Mitä sinä teet?” Norjan ääni kysyi hänen takanaan ja hitaasti Tanska kääntyi katsomaan häntä, ”laittoiko Fin sinut taas halaamaan Sveetä sovinnoneleeksi vai kuka sinut on vetänyt noin maahan?” Norja näytti tyyneltä, mutta tottunut korva kuuli helposti huolen vivahduksen hänen äänessään, kun hän huomasi tanskalaisen murjottavan ilmeen. Oli harvinaista nähdä Tanska sellaisena.

”Minä vain…”, Tanska mumisi ja näytti kirjaa, ”löysin tämän.” Norja katsoi kirjaa ja sitten Tanskaa ennen kuin siirsi katseensa taas kirjaan. Hän ei ollut tyhmä ja hän ymmärsi tilanteen nopeasti.

”Lue se”, Norja käski.

”Mutta…”, Tanska ei halunnut lukea sitä. Oli jo tarpeeksi tuskallista ajatella, että Norjalla oli muitakin kuin hän. Ei hän halunnut vielä kaiken lisäksi tietää heistä.

”Lue se vain.” Tanska epäröi vielä, mutta Norjan katse oli niin vaativa, että hän antoi periksi ja avasi kirjan sattuman varaisesta kohdasta. Ehkä se ei olisi niin paha.

Tanskalta ei mennyt kauaa keksiä, että hän luki lakitekstiä, joka oli täynnä mitä ihmeellisimpiä termejä ja viittauksia milloin mihinkin. Hän selaili kirjaa hieman, mutta teksti pysyi tiukasti laeissa eikä puhunut sanaakaan mistään muusta. Lukiessaan norjaa hän myös samalla onnistui palauttamaan mielensä oikeaan kieleen ja ymmärsi kaiken.

”Heh”, hän sanoi hyvän tuulensa palautuessa nopeasti, ”hups.”

”Niin”, Norja vastasi ja pudisti päätään tuhahtaessaan, ”mitä sinä oikein kuvittelit? Että minä kestäisin enempää kuin yhden idiootin?” Tanska vain hymyili tyytyväisenä ja antoi suukon norjalaiselle.


A/N: Norges lover = Norjan laki.
Näin tämän kirjan kirjakaupassa, kun olin käymässä Trondheimissä. Ihan oikeasti piti pysähtyä hetkeksi miettimään asioita, koska siihen asti olin ihan ok puhunut ruotsia sielläkin ja kovasti yritin saada itseni uskomaan että ehkä laki ei ole lag norjaksi. Tanskaksi se on luultavasti jotain samanlaista, mutta yrittäkää ajatella että Tanska parka oli hieman sekaisin ja erehtyi asioista. Tämä oli mun lemppari näistä!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax80 S // 22.7.
Kirjoitti: Kuolotar - 14.09.2015 18:25:45
Noniin nyt kommentoimaan!

Tanska ja Norja ovat sitten mukava kaksikko heistä on mukava lukea kun heidän kemiansa vain toimii aina niin hyvin! 81. Oli oikein hyvä ja sen luettuani aloin juuri miettiä tuota kuinka jotkut eri paikat tosiaan aiheuttavat hämmenystä eri  kielien kautta mietittynä. Tanska voisi ihan hyvin ärsyttää Englantia tahallaan jotta saa tuosta sanasta syyn mennä Norjaa halailemaan tai muuten vain roikkumaan tämän kimppuun.

82. Oli mielenkiintoinen fakta, nuo nimet aiheuttaa kyllä helposti hämmennystä. Kieltämättä herää kysymys että mitä on mahdettu miettiä kun on puolueelle keksitty nimeä.
83. Tämä oli jotenkin todella söpö. Kielitaidon haittapuoli todellakin on se että osaako vaihtaa tarpeen tullessa aivot takaisin toiselle kielelle. Voi pientä Tanskaa mutta varmaan aika hirveä ajatus että oma rakas olisi kirjoittanut omista rakastajistaan. Onneksi Norja saapui paikalle eikä Tanska ehtinyt kauan kylpeä pettymyksen tunteessa ja surussa.  Tuo heh hups! Kruunasi koko tekstin

”Minä olen sanonut miljoona kertaa, että kukaan ei saa sanoa sitä asiaa Danille!” norjalaisen vihainen ääni kuului pian kauempaa.
Voi Norja parkaa, tosin taitaa olla että muut valtiot unohtaa tämän kehoituksen todella nopeasti. Taitaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kuolotar





Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax83 S // 12.9.
Kirjoitti: Saphira - 14.09.2015 21:17:22
81. Tämä raapale sai hymyn huulille ja vieläkin virnuilen, kun palasin siihen kommentoidakseni (aivot ei pelaa, en tiiä onko tuo edes oikea sana, suomi on kamalan monimutkainen kieli Ò_ó). Koko raapale oli hyvinkin uskottava. Tanska on niin hupsu ja Norja varmasti on huolehtinut joka ikisestä (piti ihan tarkistaa, se vissiin kirjotetaan yhteen :o ) asiasta, joka vähäänkään saattaisi saada Tanskan innostumaan ja liittyisi Norjaan, että kukaan ei vahingossakaan innosta Tanskaa lisää.

82. Hyvin erikoista. Halutaan hämmentää ihmisiä. Niin Tanskan tyylistä. :D

83. Miulle ei kyllä sanasta lover tullu ekana mieleen laki. :O Tuli enemmänki mieleen ruotsin sana lova niin ajattelin, että se on jotain lupaukseen liittyvää. Mutta tietysti minullekin tuli ekana mieleen englannin lover sana :D Voi Tanskaa... Tämä oli ihanan pitkä! ^^ Ja onneksi Tanska tokeni pian.

Hemmottelit meitä kolmella raapaleella, kiitos!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax83 S // 12.9.
Kirjoitti: Vyra - 04.10.2015 21:26:09
Kuolotar: Kiitos!

Saphira: Kiitos! Nyt kun miettii niin ehkä "Lova" ja "Lover" on johdettu samasta sanasta. Jollain hassulla tavalla musta vain tuntuu että laki ja lupaus voisivat olla samasta kantasanasta. Tiiä sitten.


84.
Nimi: Lymfknutor!
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

Suomi oli jo hetken kihissyt kiukusta. Tietenkin hän oli ärtynyt, kuka ei olisi ollut kun tehtävänä oli koota Ikean kaapisto ilman ohjeita? Ohjeiden puute johtui siitä, että hän oli jo repinyt ne pieneksi silpuksi ajat sitten suutuspäissään. Tietenkin kaikki olisi ratkennut, jos hän vain olisi niellyt ylpeytensä ja pyytänyt Ruotsia apuun, mutta suomalainen ei taipunut siihen. Kyllä hän yhden lipaston voittaisi. Ruuvimeisseli lipsahti hänen kädestään ja iski häntä kipeästi varpaaseen.

”Lymfknutor!”

Keittiöön paenneet neljä muuta Pohjoismaata kuuntelivat vaiti ja hitaasti Norja ja Tanska käänsivät katseensa Ruotsiin, joka teeskenteli että kahvi oli tosi kiinnostava asia.

”Lymfknutor?” Norja kysyi.

”Hm”, Ruotsi murahti, ”sanoin, ettei kiroilisi.”

”Ei tainnut toimia”, Tanska totesi selvästi huvittuneena ja Ruotsi pudisti päätään hieman.

”Päätti muuttaa koko kieleni kiroiluksi”, Ruotsi myönsi.

”Snöre!” Suomi huusi vihaisesti toisesta huoneesta ja he kuulivat kuinka jokin raskas tipahti lattialle. Keittiössä piileskelevät valtiot olivat hiljaa, mutta Tanskan olkapäät nytkyivät pidätellystä naurusta.


A/N: Lymfknutor = imusolmukkeet, snöre = naru.
Tämä tuli täysin siitä, että mä kehitin erikoisen tavan käyttää randomeja ruotsinkielisiä sanoja kirosanojen sijaan, koska en voinut kiroilla nuorison läsnäollessa ja ne kaikki tiesi jo suomenkieliset. Oli helpompi opetella korvaamaan sanat kuin olemaan hiljaa.


85.
Nimi: Asioita, joista ei puhuttu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

Heidän kodissaan oli sillä hetkellä hyvin hiljainen ja synkkä tunnelma. Ruotsi istui liikkumatta paikoillaan ja tuijotti seinää keskittyneesti aivan kun se olisi todella tärkeä tehtävä, jota hänen oli paras suorittaa huolella. Suomi istui häntä vastapäätä ja luki raskaan näköistä kirjaa tyytymätön ilme kasvoillaan. Se kirja näytti niin painavalta ja tärkeältä, että kukaan tuskin valitsi sitä iltalukemiseksi, mutta suomalainen valtio kuitenkin selasi sitä hitaasti ja luki jokaisen sanan huolella ennen kuin siirtyi seuraavaan aiheeseen. Aina välillä hänen katseensa nousi tekstistä ja hän loi ruotsalaiseen paheksuvan vilkaisun.

Heidän lisäkseen myös Norja oli paikalla. Norja oli hiljaa, siemaili kahviaan ja kirosi sitä, että oli juuri tänään päättänyt tulla kylään.

”Hei! Mitä te tee…tte?” Tanska kysyi astuessaan huoneeseen. Hän melkein jätti lauseensa kesken huomattuaan synkän tunnelman, mutta päätti sitten kuitenkin sanoa sen. Suomi ei nostanut katsettaan eikä Ruotsi sanonut sanaakaan, mutta Norja loi oudon helpottuneen katseen tanskalaiseen.

”Pelasta minut”, hän kuiskasi terävästi, mutta Tanska ei aivan ymmärtänyt mitä mies tarkoitti. Tietenkin hän pelastaisi Norjan, mutta miltä? Hän katsoi huonetta hämmentyneenä, muttei huomannut mitään uhkaavaa. Kaikki oli kuten ennenkin eikä paikalla ollut muita kuin he neljä, mutta Suomi ja Ruotsi tuskin kumpikaan uhkasi norjalaista. Ei enää nykyisin ainakaan, vaikka Suomen ympärillä tuntui leijuvan todella pelottava aura.

”Öö, Fin, mitä sinä luet?” Tanska kysyi ja suomalainen nosti kirjaansa sen verran että Tanska näki sen nimen, mutta hänen ei tarvinnut keskeyttää lukemista, ”Ruotsin vallan nousu ja tuho? Heh, tuo on lempikirjani. Varsinkin se tuho-osa.”

”Minustakin tämä on hyvin mielenkiintoinen”, Suomi totesi painottaen viimeistä sanaa ja luoden taas katseen Ruotsia kohti, ”koska joku ei aivan kertonut minulle kaikkea.”

”Vain sinun parhaaksi”, ruotsalainen mumisi, mutta vältteli selvästi miehen katsetta.

”Sinä lähdit sotaan Norjaa vastaan ja väitit minulle, että menet neuvottelemaan kauppareitistä.” Selvä, Suomi oli vihainen. Tanska nielaisi ja mietti pakoreittiä.

”Fin, siitä on jo monta sataa vuotta”, Norja totesi rauhallisella sävyllä, mutta Suomi ei luopunut ärtymyksestään niin helposti.

”Sinäkään et kertonut minulle”, hän totesi, ”odota, että olen saanut Ruotsin toruttua ja sitten on sinun vuorosi.” Norjaa ei suuremmin kiinnostanut olla toruttavana, joten hän loi vaativan katseen Tanskaan, joka silti mietti pakokeinoja.

”Tuota. Oikeastaan minä tarvitsen Norgea nyt”, hän totesi nopeasti ja tarttui kiinni miehen käsivarresta, ”todella tärkeitä asioita. Älä kysy mitä. Et halua oikeasti tietää. Tule nyt, Nor, äkkiä.” Kerrankin Norja ei vastustellut ja Tanska sai kiskoa hänet mukaansa. Suomi loi heihin tuiman katseen, mutta ei kuitenkaan yrittänyt estää heitä ja niin kaksikko pakeni turvaan. Heidän mentyään Ruotsi loi ovea kohti hieman kaipaavaan katseen.

”Älä edes kuvittele”, Suomi sanoi terävästi, ”sinä et mene minnekään ennen kuin minä olen lukenut tämän koko kirjan.” Ruotsi huokaisi hiljaa, mutta ei liikahtanut. Hän oli arvannut, että joku päivä tämä hetki koittaisi. Joku päivä Suomi saisi kaiken selville hänen valheistaan ja sitten hän joutuisi vastaamaan niistä. Hän alistui kohtaloonsa.


A/N: Muistatte varmaan sen kohdan Jatkosta...
Nää oli nyt vähän Ruotsinkiusaamisraapaleita. Sori, Sve, ensikerralla tehdään jotain kivaa Ruotsille.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax85 S // 4.10.
Kirjoitti: minja - 05.10.2015 02:24:10
<3 Voi että mie piän siun teksteistä <3 Ihania!

P.S Anteeks huono kommentointi
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax85 S // 4.10.
Kirjoitti: hamsu - 05.10.2015 18:37:13
81. On niitä hauskoja paikannimiä näemmä muuallakin kuin Suomessa ;D 


82

Lainaus
”Ja”, tanskalainen haroi hiuksiaan hieman, ”lopetin sen seuraamisen sen jälkeen kun kuninkaan yksinvaltius poistettiin. Siitä tuli liian monimutkaista.” Norja nosti katseensa ja tuijotti Tanskaa pitkään totinen ilme kasvoillaan.
 
”Jollain tavalla tuo on hyvä selitys”, hän viimein totesi[/ quote] 
Nimenomaan  jollain tavalla.. Näen tanskan niin selvästi heman hämmentyneen ja vilpittömän tanskan raapimassa pellavaista päätään :D 

83. Niin kielen vaihdokset ja jos pitää vielä tehdä lennosta ilman että kukaan sanoo "hei kieli vaihtuu"  voinee olla haastavaa:)  hups tosiaan  :D


84.  Huisi idea, tsemppiä vaan mitä mielenkiintoisimpiin kiroiluttomuushetkiin. Vaatii paljon mielikuvitusta ja mielelujuuttakin ettei kovin alitajuntaisesti sano mitä sylki suuhun tuo.  :)

85. Suomi saanut Ensitapaamisen käsiinsä ;D  kuten sanotaan valheilla on lyhyet jäljet ja kuka tietää mikä on valtioiden lyhyt aika:)  sitä ihmettelin että Norja pyytää tanskaa pelastajaksi?  Ilmeisesti Suomi on pelottava, noren keijut tekee kiusaa ja antaneet Suomelle luettavaa^^ 

       hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax85 S // 4.10.
Kirjoitti: Vyra - 09.10.2015 22:46:47
Minja: Kiitos! :)

Hamsu: Kiitos! Lymfknutor on jo alkanut vakiintua mun kirosanankorvikkeeksi... Ja Norja oli varmasti jo niin vakavassa tilanteessa että oli valmis pyytämään apua keneltä hyvänsä. Jopa Tanskalta.

Aivan hirveä kiirre ollut nyt, mut ehin kuitenkin pari raapaletta tehä aina ku pidin taukoa töistä välillä. Yllättäen jatketaan silti Pohjoismaiden kanssa.

86.
Nimi: Huomaamaton rajanylitys
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska ja Norja

Tanska lauleskeli itsekseen kävellessään metsäpolkua pitkin. Sää oli mainio ja syy hänen retkelleen se, että Norja oli juuri kiireinen ja määrännyt paremman tekemisen puutteesta kärsivän Tanskan ulos talosta vähäksi aikaa. Tanska oli siis päätynyt kävelemään ympäriinsä metsässä kunnes olisi kulunut tarpeeksi kauan aikaa että hän voisi palata norjalaisen luo. Häntä ei oikeastaan harmittanut sillä hän tiesi Norjan tarvitsevan omaa aikaa ja sitä paitsi mukava kävelyretki tuntui aina hyvältä.

Yllättäen hän kuitenkin pysähtyi epäilevä ilme kasvoillaan. Hän silti kuuli lintujen laulavan kauempaa ja tuulen suhinan mäntyjen latvoissa, mutta jokin tuntu erilaiselta. Kulmiaan kurtistaen hän haisteli ilmaa, potki maata hieman kenkänsä kärjellä ja tunnusteli lähimmän männyn runkoa. Hän näytti keskittyneeltä ja mitä hyvänsä hän saikaan selville, se ei miellyttänyt häntä.

”Pahus…”, hän mutisi ja teki täyskäännöksen kiihdyttäen hieman tahtiaan samalla.

Tanska oli silti huonolla tuulella palattuaan Norjan luo ja norjalainen näki sen heti eikä hänen edes tarvinnut arvata syytä.

”Kävelit siis taas vahingossa Sverigen puolelle?” hän kysyi ja Tanska nyökkäsi mököttäen.

”Tarvitset paremman rajavalvonnan”, hän mutisi, mutta Norja vain hymähti.

”Voi minun pientä tanskalaistani”, hän sanoi ja sekoitti miehen hiuksia lohduttavasti, ”jos se yhtään saa sinua tuntemaan olosi paremmaksi, Sve soitti kymmenen minuuttia sitten ja valitti siitä että annan sinun vaellella ympäriinsä liian vapaasti.” Pieni hymy livahti takaisin Tanskan huulille ja hän nyökkäsi.

”Tuosta tuli oikeastaan parempi olo”, hän sanoi, ”kiitos, Nor, sinä osaat aina sanoa oikeat sanat!”

”Ole hyvä”, Norja totesi ja tuhahti hieman, mutta näytti kuitenkin huvittuneelta.


A/N Perustuu siihen, että kuulin sekä ruotsalaisilta että norjalaisilta vitsailua siitä, että aina ei tahdo edes tietää onko Ruotsissa vai Norjassa. Paljon luontoa kummassakin maassa ja rajavalvontaa ei ole ollut pitkiin aikoihin. Puhekieltäkin pystyy ymmärtämään ja joskus menee hetki kun yrittää miettiä että onko tyyppi puhumassa norjaa vai ruotsia.


87
Nimi: Kosiotanssi
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Islanti ja Tanska

”Oikeasti, Nore”, Islanti mutisi ja pudisti päätään tarinalle, jonka hänen veljensä oli juuri totisella äänellä kertonut. Joskus Islannin oli vaikea uskoa kaikkia asioita, joita norjalainen väitti Tanskan tehneen, mutta asuttuaan Tanskan luona monia vuosisatoja hänen oli myönnettävä että kaikki oli mahdollista sen miehen kanssa.

”Aivan oikeasti”, Norja vastasi. Hän oli pukeutunut kansallispukuunsa ja se sopi hänelle hyvin. Hyvin se sopi myös tilanteeseen, sillä he kaksi olivat päättäneet vierailla lähikylän perinnejuhlissa. Tai he kolme olivat päättäneet sillä Tanska oli jossain lähettyvillä myös, mutta hetkeksi kadonnut väkijoukkoon. Islanti ja Norja eivät kuitenkaan olleet kovin huolestuneita sillä mies kyllä ilmestyisi takaisin myöhemmin.

”Vaikea uskoa”, Islanti totesi. Hän ei ollut pukenut kansallispukua, vaikka Norja oli kovasti pyytänyt. Islantilainen oli kieltäytynyt ja päätynyt käyttämän normaaleja vaatteitaan.

”Totta se silti on”, Norja totesi ja pysähtyi sitten tuijottaen eteenpäin kiinteästi, ”onko tuo Dan?” Islanti vilkaisi samaan suuntaan ja totesi pian että tanssilavalla nuoria neitoja pyörittävä mies ei voinut olla kukaan muu kuin tanskalainen valtio. Hänellä näytti olevan hauskaa ja todella paljon suosiota, vaikka hän ei ollutkaan valinnut yhtä naista tanssipartnerikseen vaan enemminkin tanssi heidän kaikkien kanssa vuorotellen vaihtaen paria nopeasti musiikin tahdissa. He tanssivat norjalaisia kansantansseja, mutta tietenkin Tanska oli jossain vaiheessa historiaa oppinut ne eikä hänellä ollut lainkaan ongelmia pysyä askeleissa.

”Jep”, Islanti totesi ja Norjan ilme kiristyi hieman.

”Vai niin”, hän mutisi ja suoristi sitten liivinsä huolella ennen kuin lähti päättäväisin askelin kävelemään tanssijoita kohti.

”Minne sinä menet?” Islanti huusi hänen peräänsä ja Norja pysähtyi hetkeksi luodakseen harvinaisen hymynsä olkansa ylitse hänelle.

”Danilla on hattu päässään”, hän sanoi lyhyesti ennen kuin jatkoi matkaansa. Islanti katsoi hänen peräänsä ja pyöräytti sitten silmiään. Hän päätti kävellä täsmälleen päinvastaiseen suuntaan ja mennä katsomaan, jos saisi jostain sokerinekkuja.

Hieman myöhemmin Norja ja Tanska löysivät kolmatta nekkuaan syövän islantilaisen taas. Tanskan hymy oli leveämpi kuin aikoihin ja hän katsoi norjalaista rakastuneesti, mutta Norja ei edes näyttänyt huomaavan. Hän vain käveli miehen vierellä ja hänen hiuksillaan oli tanskalaisen hattu, mutta muutoin hänen huolellinen asunsa oli täysin järjestyksessä.

”Haluanko tietää?” Islanti kysyi.

”Me olemme nyt kihloissa!” Tanska julisti erittäin tyytyväiseen sävyyn.

”Emmekä ole”, Norja vastasi, ”minä sanoin jo. Aioin potkaista sinua kasvoille, mutta jalkani lipesi ja osuin hattuun. Lattia oli niin liukas.”

”Mutta sinä et koskaan antanut minun hattuani takaisin”, Tanska totesi.

”Se ei merkitse mitään”, norjalainen vastasi hänelle ja kohautti olkiaan. Islanti tuhahti ja pudisti päätään. Hänen oli joskus vaikea päättää, kuka heistä oli kaikkein oudoin. Tanska yli-innokkuutensa kanssa vai Norja yrittäessään salata jotain minkä kuka tahansa näki jo kauas.


A/N: Jatkossa oli sivuhuomautusmaininta norjalaisten kansantanssista, jossa ideana on potkaista hattu alas naisen pitelemän kepin päästä. Tanssilla on ilmeisesti jonkinlainen kosimis/seurustelu tarkoitus, mutta en löytänyt lähdettä enää tähän hätään enkä ihan varmasti muista miten se meni. Leikitään nyt kuitenkin että hatun potkaiseminen alas on "kosimista". Okei.


88.
Nimi: Hell on silti kylmä paikka
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Amerikka (oho)

”Siis sinulla on oikeasti paikka nimeltä Hell?” Amerikka kysyi hieman liian innostuneena ja Norja nyökkäsi tyynesti samalla kun joi kahviaan, ”cool, dude!”

”En ole koskaan ymmärtänyt, miksi turistit ovat siitä niin innoissaan”, norjalainen myönsi, ”nimi tulee vain sanasta hellir, joka tarkoittaa kalliota. Minun kielessäni merkitys on siis täysin erilainen.” Amerikka näytti hieman pettyneeltä.

”Kamoon dude, et olisi kertonut”, hän sanoi, mutta Norja vain kohautti olkiaan ilman sääliä.

”Minkä minä kielelleni voin”, hän totesi ja Amerikka jätti hänet pian rauhaan koska norjalainen ei näyttänyt olevan lainkaan seurallisella tuulella. Miehen mentyä Norja kuitenkin laski kahvikuppinsa pöydälle ja tuijotti hetken mietteliäänä ulos ikkunasta.

”Mutta minulla on myös paikka nimeltä Helvete…”, hän mutisi itsekseen.


A/N: Norjassa on paikka nimeltä Helvete! Se on ilmeisesti järvi. En ole ihan varma, mutta siellä se on. Googlettakaa vaikka.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax88 S // 9.10.
Kirjoitti: hamsu - 09.10.2015 23:30:12
mukava  näitäkin lukea ilta/yöpalaksi  ^^ 

86. Voi hieman kismittää kun "eksyy" ajatuksissaan ja ajautuu naapurimaahan.  Hymyilytti kyllä ruotsin moitteet norelle.  Näh, siellä mitään parempaa vartiointia tarvi, tanskahan pääsee rakkaansa syliin lohtua hakemaan <3  eikö siellä ole mitään rajapaaluja, kiviä tai kylttejä? ;)

87.  Oo sie kirjotit ne tanhuamaan kosioriittejä :) ne on ny kosioriittejä. voin kuvitella tanskan tanssimassa ja vaihtamassa tyttöä lennossa:D. 
Islannin makeanhimo on samaistuttavaa, tosin tuossa pariskossa on siirappia ihan omastakin takaa että tarvis lisää... icey lienee keijujen kassa samaa mieltä;)

88.   :o. Amerikka ja nor?   Ystävyyspohjalla onneksi.. Tai turisti....  Kaikki mielenkiintoinen saatetaan pilata jos taustoja valottaa liikaa.  Mistäköhän helvete on saanut nimensä? Hell lienee jossain kallion likellä noren puheista päätellen.  Sait musta ainakin Amerikan innokkuuden ja energisyyden tuotua ilmi. Se ja Tanska ei varmaan tulis toimeen ::)  tai jonkin sortin katastrofi siitä varmaan syntyisi..


    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax88 S // 9.10.
Kirjoitti: Kuolotar - 12.10.2015 00:06:57
oi oi taas mahtavia raapleita luettavaksi! Mukava lukea näin pienenä yöpalana.

84 Lymfknutor!: Tämä oli hauska, tässä tuli esiin juuri se luovuus kun ruvetaan korvaamaan kirosanoja joillan muilla ytimekkäillä sanoilla. Osaan samaistua tuohon kokoamisen tunteeseen voi kun ärtyy niin että ei enää meinaa mikään onnistua. Tino taisi itsepäisyyttään koota ikeaa muuten olisi varmasti kannattanut antaa Ruotsin koota.
”Päätti muuttaa koko kieleni kiroiluksi”, Ruotsi myönsi.
Voi Ruotsi parkaa! :D

85 Asioita, joista ei puhuttu:Tinosta tuli mieleen hirveä kodin tyranni, voi ruotsia ei pitäisi jättää tiettyjä kirjoja näkyville varsinkaan jos toinen on utelias. Hänestä tuli vähän sellainen vanhemman kuva joka on saanut tuhman lapsensa itse teossa kiinni.  Tanska saapui juuri sopivasti pelastamaan Norjan ettei hän saanut liikaa osakseen toruja.

86 Huomaamaton rajanylitys: Rajojen yli on varmasti aika helppo mennä vahingossa, loistava oivallus tuo että Ruotsin ja Norjan rajalla voi ylittää aika helposti.

87Kosiotanssi: Oi oi tämä oli mahtava, voi Norja onneksi Tanska tietää mitä kieltämisesi oikeasti tarkoittaa! =D

88 Hell on silti kylmä paikka: Tämä oli oikein kiva, oli mukava lukea Norjasta ja Amerikasta tälläinen raapale. On muutenkin tosi mielenkiintoista lukea valtioista jotka eivät ole keskenään niin usein tekemisissä.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax88 S // 9.10.
Kirjoitti: Vyra - 12.10.2015 22:00:02
Hamsu: Kiitos! Joo, ei siellä ole mitään rajalla. Jotain vanhoja merkkejä voi olla ja tietenkin jos sattuu ylittämään rajan junaradan / autotien kohdalta niin onhan siellä sitten kyltit ja kaikki. En oo koskaan ajanut Norjaan, mutta Itävallan ja Slovakian rajalla esimerkiksi oli sellainen paikka minne piti pysähtyä ostamaan valtatietiketti(taimikälie) ja Kroatian ja Slovenian rajalla piti pysähtyä passitarkastukseen, mutta Ruotsi ja Norja... Ei siellä varmaan paljoa ole rajalla. Saksan ja Hollannin rajalla voi kans ihan rauhassa pyöräillä yli mihin suuntaan vain haluaa.

Kuolotar: Kiitos! Vähän tuli Ruotsia kiusattua...

Ja seuraavaksi loistamaan(?) pääsee Islanti!

89.
Nimi: Skyr-isku
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Islanti, Tanska ja Norja

”Is? Is, kamoon, sanoin jo anteeksi!” Norja kuunteli olohuoneen sohvalta kuinka Tanska aneli islantilaiselta anteeksiantoa yläkerrassa. Hän ei ollut ihan varma, miten tähän tilanteeseen oli päädytty, mutta hän tarkkaili heitä kumminkin. Hän vain teki sen hienovaraisesti ja pysyi alakerrassa. Tanska oli seissyt suljetun oven edessä jo hetken, mutta viimein Norja kuuli oven avautuvan ja hänen oli helppo kuvitella tanskalaisen hymyilevän siinä uskossa että Islanti oli leppynyt jo. Norja tiesi että Tanska oli väärässä.

”Ihan oikeasti, Is, minä…” lause katkesi kesken ja Norja kuuli metallisen astian tipahtavan lattialle kevyen kolinan saattelemana.

”Kúkalabbi”, Islanti sanoi vihaisella äänellä ja ovi lyötiin taas kiinni voimalla. Islanti ei leppynyt helposti, jos oli kerran suuttunut. Norja tiesi sen ja kaiken reiluuden nimissä Tanskankin olisi pitänyt tietää jo.

”Nor”, Tanska sanoi laahustaessaan päihitettynä alakertaan, ”Is heitti jogurttia päälleni. Miksi hän teki niin?” Norja vilkaisi häntä ja totesi miehen olevan lähes oikeassa. Hänen hiuksensa olivat paksun, valkoisen aineen peitossa ja sitä valui jo hänen kasvoillaan, mutta jogurttia se ei oikeastaan ollut.

”Sen nimi on skyr”, Norja korjasi häntä, ”jos Is kuulee sinun kutsuvan sitä jogurtiksi, hän heittää sitä lisää päällesi.”

”Mutta miksi?” Tanska sanoi valittavalla äänellä.

”Koska hän on todella vihainen tällä hetkellä”, Norja totesi ja loi sitten tiukan katseen tanskalaiseen, ”ja minä haluaisin kuulla, miksi tarkalleen. Minulla on sellainen tunne, että minun pitäisi olla vihainen sinulle myös.”

”Ööh… Ei se ollut mitään tärkeää”, Tanska sanoi nopeasti ja perääntyi keittiöön ennen kuin Norja ehti kysyä enempää.


A/N: Skyr on sitä islantilaisten jogurtti/rahka juttua ja mie kuulin huhua että se on islantilaisten lempiase! Kuulemma nakkelevat sitä toisten päälle sitten kun oikeasti suuttuvat. Adoptoin tämän headcanonin välittömästi.


90.
Nimi: Erilainen joulupukki
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Suomi ja Islanti

Suomi ei ollut ihan varma, mitä hän oli tehnyt väärin, mutta varmaa oli se että hän ei ymmärtänyt miksi Islanti yhtäkkiä alkoi vältellä häntä. Tai ei oikeastaan vain vältellä, Islantilainen näytti vahtivan häntä. Minne hyvänsä Suomi menikin, hän huomasi Islannin seuraavan perässä varovaisesti ja epäilevä ilme kasvoillaan. Aluksi suomalainen oli pysähtynyt juttelemaan hänelle ja käyttäytynyt kuten olisi käyttäytynyt muutoinkin, mutta vastaamisen sijaan Islanti perääntyi kauemmas ja vältteli häntä selvästi. Lopulta Suomi oli niin hämmentynyt, että kääntyi asiassa Norjan puoleen. Norjalainen jos kuka tunsi Islannin.

”Norja”, hän sanoi löytäessään miehen, ”onko Islannilla jokin hätänä?” Norjan huomio oli hänellä välittömästä.

”Islannilla?” hän kysyi.

”Hän käyttäytyy niin varoen kun olen paikalla, mutta ei vastannut kun yritin kysyä asiasta”, Suomi totesi, ”ei hän yleensä tee niin.” Suomalaisen ääni kuulosti surkealta, mutta Norja näytti rauhoittuvan hieman. Hän nojasi taaksepäin tuolillaan ja katsoi toista valtiota tutkivasti ennen kuin puhui.

”Oletko sinä sanonut hänelle mitään outoa viime aikoina?” hän kysyi.

”En kai”, Suomi vastasi, ”ihan normaaleja asioita. Puhuimme eilisestä lounaasta, viime viikon kokouksesta ja siitä uusimmasta tv-sarjasta josta Tanska on puhunut paljon. Sitten taisin myös mainita että joulu on tulossa ja täytyy alkaa varautua joulupukin töihin ja puhuin myös siitä kun Ruotsi…”

”Okei, minä taidan tietää mistä tämä johtuu”, Norja keskeytti ja Suomi vaikeni, ”sanoitko mitään siitä, että sinä olet joulupukki?”

”Joo, tietenkin”, Suomi totesi, ”se ei ole oikeastaan salaisuus, vaikka joskus tuntuu että sen olisi paras olla.”

”Se johtuu sitten siitä”, Norja totesi tyynesti.

”Siis mistä siitä?” Suomi kysyi, kun norjalainen ei heti alkanut tarkentaa asiaa. Norja katsoi häntä hetken ja näytti sitten muistavan, että kaikki eivät tienneet Islannin asioita niin kuin hän, joten hieman huokaisten hän nousi ylös ja käveli kirjahyllyn luokse. Lyhyen etsinnän jälkeen hän otti esiin yhden kirjoista ja selasi sen oikealle kohdalle ennen kuin antoi Suomen lukea.

”Islannin jouluperinteet ovat hieman erilaisia”, norjalainen totesi kun Suomi luki tekstiä hieman järkyttyneenä.

”Kuvitteleeko hän, että minä aion kiusata häntä!” Suomi huudahti ja Norja kohautti olkiaan.

”Hm, luultavasti hän lähinnä pelkää skyrin puolesta”, hän totesi, ”hän tarvitsee sitä aseek… Aamupalaksi.”

”Tämä on hirveää”, Suomi totesi ja lähti etsimään Islantia, ”minun täytyy oikaista tämä väärinkäsitys heti.”

”Pidä hauskaa”, Norja sanoi laittaessaan kirjan takaisin hyllyyn ja palatessaan omaan rauhaansa taas hetkeksi.


A/N Siellä se skyr taas menee.
Islannissa jouluperinteen mukaan on noin 13 (määrä vaihtelee) "joulupoikaa" eli tonttumaisia olentoja joista kukin tulee kylään tiettynä aikana joulukuuta. Ne ei sitten ole hauskoja tyyppejä vaan jokaisella on oma temppunsa. Yksi esimerkiksi syö kaiken skyrin! (kamalaa) Sitten niillä on myös mukana kissa joka syö huonosti käyttäytyvät lapset.
Eli:
Islannin jouluperinteet + Suomi on joulupukki = pelastakaa skyr!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax90 S // 12.10.
Kirjoitti: Kuolotar - 13.10.2015 15:52:46
Oi oi Islanti pääsee nyt loistamaan parrasvaloissa! Nämä kaksi raapaletta olivat kyllä oikein mukavia ja nautittavia.

89 Skyr-isku:Tämä oli aivan mahtava, voi että heitellä rahkaa toisen naamaan suuttuessaan kuulostaa juuri siltä mitä Islanti voisi tehdä. Ei ala karjua tai huutaa vaan ottaa vain SKyrin käteen ja levittää se toisen naamalle. Norja tuntee veljensä oikein hyvin! Kuinkahan usein Tanska mahtaa saada Skyria naamansa.

90 Erilainen joulupukki:Oi Jouluaiheiset rääpäleet ovat minulle mieleen kun olen tällainen jouluholisti! Voi Islanti parkaa. Nyt minulla on aivoissani mielikuva siitä että Suomi juoksee ympäri islantia keräämässä kaiken Skyrin ja laittaa sen sitten suureen säkkiin. Vaikka eipä Tino niin julma taitaisi olla! :)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax90 S // 12.10.
Kirjoitti: Pura - 14.10.2015 22:34:13
Hej, puskalukija ilmoittautuu ^^

Oon lukenu tekstejäsi jo monta vuotta aina välillä kun on iskenyt Hetalia-puuska, mutta en vaan ole ikinä saanut aikaiseksi kommentoida. Ehkä asiaan tulee nyt tän kommentin myötä muutos.. Mutta asiaan!! Nää siun raapaleet on aivan ihania, etenkin rakastan Pohjoismaa-aiheisia, niitä onneks ootkin kirjottanu paljon. :) Siun tyyli kirjottaa on jotenkin tosi mukava ja en tiedä, kotoisa? Tykkään hirveästi <3 Huomaan että vaikka yleensä en paljonkaan suomeksi lue, niin siun ficit on oikeestaan paljon mieluisampaa luettavaa kuin englanninkieliset :O

En käy nyt sanomaan mitään raapalekohtaista koska muuten haluisin sanoa jokaikisestä pätkästä jotain ja tästä tulis kilometrinmittainen kommentti, mut jatkossa varmaan kyllä. Mut se on pakko sanoo että pari viimestä pätkää on ihania koska aiheena on ihana Islanti ja ihana Skyr joka on suunnilleen miun lempiruokaa  :D Enpä ollu ajatellu että sitä vois käyttää noinkin :D

On kyllä nyt vähän sekalainen kommentti näin ensimmäiseksi mutta tulipahan kirjotettua. Ootan innolla tulevia raapaleita ^^
 -Pura
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax90 S // 12.10.
Kirjoitti: Vyra - 15.10.2015 11:21:07
Kuolotar: Kiitos! Mä hetken mietin että onkohan liian aikaista jouluaiheille, mut sitte bongasin kaupoista joulukoristeet ja totesin että ei ole. Tää alkaa joka vuosi aiemmin. Kohta pitäis alkaa tehä joulufikkejä ja kaikkee.

Pura-chan: Kiitos! Jee, puskalukija! Aina ihan parasta kun uus puskalukija astuu ulos puskista. Tervetuloa joukkoon :) Pohjoismaista tulee aina tehtyä paljon, kun ne raapaleet lähes tulkoon kirjoittaa itse itsensä. (niin sekopäistä porukkaa koko pohjola täynnä). Skyristä tulee muuten vielä lisääkin raapaleita. Mä oon syönyt sitä kerran ja ei se ihan iskenyt, mut meni alas reippaan sokeri-lisäyksen jälkeen. Sulla on muuten kans aivan upee ava!

Mulle kommentoidessa ei kannata ujostella :) Jo ihan muutama sana piristää päivää ja tietenkin tuo uutta intoa kirjoittamiseen. Joskus toiveita esittämällä ja lemppareistaan kertomalla voi saada jotain kivaa.

Islanti loistaa vieläkin. Oikeesti, kuinka monta raapaletta voi yhdestä tuotteesta kirjoittaa?


91.
Nimi: Skyr-isku osa 2
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Islanti ja Tanska

Norjan ilme oli tyyni, mutta todellisuudessa hän oli todella hämmentynyt. Seisoessaan siinä avatun jääkaapin edessä toinen käsi kahvalla ja toinen hieroen ohimoitaan jo valmiiksi siltä varalta että hän saisi kohta päänsäryn, Norja ei voinut todeta muuta kuin että heidän kodissaan oli todellakin tekeillä jotain. Hän huokaisi hiljaa ja laski sitten hitaasti kuinka monta purkkia jääkaapissa todellakin oli. Hän oli niin ällistynyt Islannin kyvystä tunkea jääkaappi tupaten täyteen, että hän ei edes muistanut olla ärtynyt siitä että islantilainen oli ilmeisesti tehtävänsä aikana piilottanut hänen turskansa johonkin.

83 purkkia.

”Danmark!” Norja huusi, ”Danmark! Nyt saat kertoa, mitä sinä olet tehnyt! Minä en ole koskaan nähnyt Islannin varastoivan tätä näin paljoa!” Tanska ei vastannut, mutta Norja kuuli hetken hiljaisuuden jälkeen nopeita askeleita ja outoa kolinaa, joka kuulosti aivan siltä kuin tanskalainen olisi yrittänyt paeta ikkunasta. Norja huokaisi toisen kerran ja sulki jääkaapin oven.


A/N: Suoraa jatkoa edelliseen Skyr-iskuun. Selviääkö koskaan, mitä Tanska teki?


92.
Nimi: Ei oikeutta
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Ruotsi, Suomi ja Islanti

Tunnelma oli hieman painostava, kun Ruotsi ja Suomi seisoivat rinnakkain Islannin edessä. Suomalainen näytti katuvalta, Ruotsi samalta kuin aina ja Islannin kasvoilla oli tiukka ilme jota vain korosti hänen asentonsa ja puuskassa olevat kädet. Oli harvinaista nähdä heidät niin, mutta sekin päivä oli nyt koittanut.

”Me olemme todella pahoillamme”, Suomi sanoi kuulostaen hyvin katuvaiselta, ”emme tee sitä enää koskaan.” Ruotsi murahti jotain, mutta ei tarpeeksi kuuluvasti että kukaan olisi saanut selvää siitä. Suomi tökkäsi häntä kylkeen kyynärpäällään.

”Förlåt”, ruotsalainen sai sanottua. Islanti tuijotti heitä vielä hetken syyttävästi, mutta ilmeisesti anteeksipyynnöt olivat silti tarpeeksi, koska hän nyökkäsi terävästi.

”Okei”, hän sanoi, ”mutta tämän oli paras olla viimeinen kerta kun yritätte viedä minun skyrin!”


A/N: Pari päivää sitten oli uutisissa siitä että islantilaiset voittivat oikeustaistelun Skyr -nimestä. Useammat yhtiöt siis olivat käyttäneet tuotteistaan nimeä Skyr, vaikka sitä ei oltu valmistettu Islannissa. Kyseessä oli muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia yhtiöitä (ihan en enää muista mitä, mut ei sillä väliä). Nimisuojaus perusteltii sillä että Skyr ei ole varsinaisen tuotteen vaan tuotemerkin nimi. Tästä lähtien Skyr -nimeä saa siis käyttää vain Islannissa tai Tanskassa valmistetusta tuotteesta. Tai näin ainakin muistelen kuulleeni.


93.
Nimi: Kuinka saada turisteja?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi ja Viro


”Mutta jos minä teen näin…”, Viro mutisi itsekseen ja kirjoitti nopeasti ylös jotain johonkin joka näytti hyvin paljon toimintasuunnitelman luonnokselta. Hän oli mumissut ja kirjoitellut itsekseen jo tovin ja Suomi alkoi kyllästyä sen kuuntelemiseen. Suomalainen olikin päätynyt lojumaan sohvalle hänen taakseen ja tuijottelemaan kattoa odotellessaan että virolainen saisi valmiiksi sen mitä ikinä olikaan tekemässä.

”Mitä sinä teet?” hän lopulta kysyi antaen periksi uteliaisuudelleen.

”Suunnitelmaa turismin kasvattamiseksi”, Viro vastasi tuskin edes vilkaisten suomalaista. Hän ja Suomi olivat sen verran hyviä ystäviä, että pystyivät luuhaaman toistensa kodeissa, vaikka toinen olisikin kiireinen töidensä kanssa.

”Mihin sinä sitä tarvitset?

”Turismin kasvattamiseen.” Suomi mietti hetken ja loi sitten pitkän katseen virolaiseen.

”Mutta minä olen jo täällä”, hän totesi.

”Ei sen kaltaisen turismin”, Viro vastasi epäröimättä hetkeäkään. Hän piti ilmeensä vakaana hetken, mutta hiljaisuuden pidetessä hän ei voinut enää estä itseään naurahtamasta omalle vitsilleen. Suomi loi häneen jälleen sen tietyn katseen.

”Hei”, hän sanoi ja esitti loukkaantunutta, vaikka hänenkin huulensa nyki jo hymyyn.


A/N: Kyseessä on siis viinaturismi, jos ei vitsi auennut. Mut hei, pitkästä aikaa Suomi-Viro ystävyyttä!
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax93 S // 15.10.
Kirjoitti: hamsu - 15.10.2015 18:40:19

89.  Skyrin heittelyä, miten sitä voi heittää? sehä on niin paksua tavaraa ainaki mitä mie sen purkillisen maistoin.. (tovottavasti en saa iceyn vihoja päälle) Tanska parka^^ mahtoi olla mukavaa pestä rahkaa pois hiuksista.. Kuka edes säilyttää mitään maitotuotteita(?) huoneessaan?


90.  Ai ihanaa jouluun olekaan enää kuin reilu kaksi kuukautta :D (edelleen tonttuhymiö uupuu..) 
ihan mielenkiintoisia ja erilaisia joulunodotustapoja. Hieman tullee mieleen amerikan "karkkia tai kepponen"-touhu. Sen verran kiinnostuinettä kävin lisää googlailemassa näistä perinteistä  :) Ihan mielenkiintoista olisi lukea miten Tinon onnistui vakuuttaa is.  vai onnistuiko ;)

91.  en voi olla kuin samaa mieltä noren kanssa, jotain on tekeillä. pitäisiköhän norjan tarkistaa myös tuuletuslunkkien/ikkunoiden sisäpuoli, ihan kaiken varalta vaan.
Lainaus
Selviääkö koskaan, mitä Tanska teki?
tuota mieki mietin
  nää on hauskoja :D

92 okei kiitos selvennyksestä,m en itse ole juuri uutisia seuranut ja ihmettelin tuota " skandaalia" Skyristäjokin aika sitten.. mutta nyt pääsin siitäkin selvyyteen  ;D
harvemmin tulee vain näitä kolmea luettua yhdessä (nore ja dan varmaan hillui jossain taustalla)


93.
Ja juuri kun mieleen tuli että vois olla mukavaa vaihtelun vuoksi lukea virosta ja suomesta.. Niin viimisimmän sie olit kirjottanut niistä :-* ^^

Lainaus
Viro vastasi tuskin edes vilkaisten suomalaista. Hän ja Suomi olivat sen verran hyviä ystäviä, että pystyivät luuhaaman toistensa kodeissa, vaikka toinen olisikin kiireinen töidensä kanssa.
XD XXD  ihana,arvaa vain tuleeko omat kaverit mieleen tuosta.   
ilmeisesti viro haluaa saada turisteja myös muualtakin kuin suomesta :D  Ihana kotoisa ja veljellinen tunnelma <3

      hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax93 S // 15.10.
Kirjoitti: Vyra - 16.10.2015 14:59:05
Hamsu: Kiitos! En tiiä miten sitä voi heitelle, mut sitten kun kohtaan islantilaisen ekan kerran niin lupaan kysyä sitä!
Lainaus
(nore ja dan varmaan hillui jossain taustalla)
Pitäähän niilläkin kaksinkeskistä aikaa olla että pysyy suhde kunnossa :D ...Oikeesti varmaan olivat nurkan takana naureskelemassa.

Nyt on näköjään joku raapale-kausi menossa ku näitä vaan tulee jostain...


94.
Nimi: Tuhansien kysymysten maa?
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi ja Ruotsi

Suomi katsoi television ruutua epäillen ja vilkaisi sitten vierellään istuvaa miestä. Ruotsi ei ollut edes huomannut suomalaisen alkaneen miettiä mitään ja jatkoi ohjelman katsomista onnellisen tietämättömänä.

”Tuhansien kysymysten maa?” Suomi kysyi hetken päästä ääneen, ”minä olen tuhansien kysymysten maa? Miten ihmeessä? Miten siihen on päädytty? Kysynkö minä muka liikaa asioita? Vai puhunko vain liikaa? Ruotsi, olenko minä liian utelias?” Ruotsi käänsi katseensa häneen ja tuijotti häntä totisena.

”Fin”, hän lopulta sanoi, ”kysyit seitsemän kysymystä yhden asian takia.”

”Todellako?” Suomi ehti sanoa ennen kuin tajusi, ”oh.”


A/N: Yhessä ruotsalaisessa tv-ohjelmassa sanottiin ihan sivulauseen sivulauseessa ohimennen että Suomi on tuhansien järvien ja kysymysten maa. Jostain ne on vitsit revittävä...


95.
Nimi: Silti erilaiset jouluperinteet
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi, Islanti ja Norja

”Islanti, minä en oikeasti ole sellainen joulupukki”, Suomi vakuutti Islannille, jonka oli viimein pitkän yrittämisen jälkeen saanut ahdettua nurkkaan. Islanti ei juuri nauttinut siitä, koska aika harvat ihmiset tai valtiot nauttivat jouduttuaan ahdistetuksi nurkkaan.

”Jos olisit, sanoisit juuri noin että saisit minut uskomaan että et aio viedä skyriä”, Islanti totesi katsoen häntä epäillen. Suomi katsoi takaisin ja nyökkäsi sitten hitaasti.

”Niin varmasti tekisinkin”, hän mumisi, mutta palasi sitten nopeasti asiaan, ”mutta voit uskoa minua! Olemme tunteneet toisemme vuosisatoja enkä ole koskaan yrittänyt tehdä sinulle mitään ilkeää.”

”Kerran aprillipäivänä sinä…”

”Ei sitä lasketa!” Suomi huudahti ja kääntyi sitten katsomaan Norjaa, joka oli paikalla vain siksi että hänestä tilanne oli huvittava, ”Norja auta.”

”Kun kerta kiltisti pyydät”, norjalainen vastasi ja astui lähemmäs, ”Is, Fin ei aio syödä ruokiasi, varastaa kynttilöitäsi tai paukutella ovia. Meillä on Danmark sitä varten.” Islanti ja Suomi katsoivat kumpikin häntä ja nyökkäsivät sitten hitaasti lähes yhtä aikaa.

”Se on totta”, Suomi totesi.

”Jep”, Islanti totesi, ”hyvä on. Minä uskon, mutta aion pitää sinua silmällä joulukuussa.”

”Se on okei”, Suomi vastasi olkiaan kohauttaen, ”monet pitävät minua silmällä joulukuussa. Et uskokaan kuinka stressaantuneeksi Ruotsi tulee siitä. Raukkaparka ei edes nuku kunnolla ennen tapaninpäivää.”


A/N: Jatkoa sille Islannin jouluperinne -raapaleelle.


96.
Nimi: Glimt av Norge
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Pohjoismaat

Suomi oli jättänyt television päälle vain sen vuoksi, että se jotain lisä-ääntä taloon. Kukaan heistä ei oikeasti katsonut sitä vaan keskittyivät joko juttelemaan keskenään tai syömään lounastaan. Yhtäkkiä Tanska kuitenkin pysähtyi ja tuijotti hetken televisiota kohti kunnes hänen kasvoilleen nousi leveä hymy.

”Oi, lempiohjelmani!” hän huudahti, keräsi nopeasti lounaansa mukaan ja siirtyi olohuoneen puolella, jotta ei varmasti menettäisi mitään. Muut vilkaisivat uteliaana, mikä oli niin saanut tanskalaisen huomion ja hetken päästä Norja tuhahti.

”Oikeasti, Dan?” hän kysyi ja Tanska nyökkäsi iloisesti.


A/N: Toinen telkkarista saatu vitsi! Ylellä pyörii sellainen ohjelma kuin "Näin Norjassa", mikä siis on kymmenen minuutin jaksoista koostuva ohjelma ihan vaan norjalaisten elämästä ja Norjasta noin yleisesti. Sen alkuperäinen nimi on "Glimt av Norge" eli "välähdyksiä Norjasta." tai jotain sinne päin.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax96 S // 16.10.
Kirjoitti: hamsu - 16.10.2015 17:42:25
 Olipa mukava lukea tälläistä pikkukivaa :)
95. Jotenkin musta tuntuu ettei tuo nurkkaan ahdistaminen ainakaan kovin hyvältä siinä syntiliTassa näytä :D minne is on kadottanut sen ylihuolehtivaisen veljensä? ei vaiskaan mukava nähdä että Norjastakin löytyy tuo ilkikurisuuden pilkahdus ^^  Ja tuo suomen kommentti katseiden alla olemisesta ja svean hermoromahduksesta ;)  pärskähin melkein teet puhelimen päälle. Eihän ruotsin kannata vielä Tapaninpäivänä lakata pelkäämästä, tilasta ruvetaan käymään vieraissaXD

94. Piti oikein laskea Suomen kysymykset. Ja lukea pari kertaa ja nauraa päälle;) niin onhan vitsit revittävä ja pieni on usein kaunista.  :)

96. Minäkin tiedän tuon ohjelman, ihan mielenkiintoinen. Ja ymmärrän suomen tappaa piettää tv:tä taustalla auki, mie teen samaa ration kanssa jos äiti ei ole paikalla. Ja noren lohdutukseksi tai kauhuksi dan huomaa kyllä jossain vaiheessa Hetalia aiheiset fikit itsestään ja noresta^^  tuo on muuten pelottava ajatus...



    hamsu

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax96 S // 16.10.
Kirjoitti: Pura - 16.10.2015 18:58:48
Ah, olipa nää taas kivoja :)
91. ja 92. Lisää Skyriä ja Islantia <3 Herättää tosiaan mielinkiintoa että mitä ihmettä Tanska on taas mennyt tekemään ;D Hurjan hauska mielikuva, Tanska poloinen yrittämässä paeta ikkunasta.
Norja tossa ajatteli heidän kodissaan olevan jotain tekeillä... eli hän ja Tanska ja Islanti asuu yhdessä? En ollut aikasemmin etes ajatellut sitä, jotenkin kuvittelin vain että he asuvat erikseen mutta sen verran usein hengailevat yhdessä että vaikuttaa vaan siltä että asuvatkin saman katon alla. Kenenköhän mailla heidän koti mahtaa sijaita?

93. Suomi ja Viro on niin mukavia yhdessä :) Voi Viroa kun haluaisi muitakin kun humalaisia suomalaisia turisteja  :D

94. Ah, Suomi on ihana. Samaistun kyllä, itekkin oon hirvee kyselijä ^^

95. Nurkkaan ahdistettu Islanti XD voi pientä. Hyvin voi kuvitella Tanskan olevan se joka syö toisten ruuat ja paukuttelee ovia. Ja voi Ruotsia, se on niin suloinen kun hermoilee.
Kivaa että jouluaiheita on nyt jo! Joulu on paras juhla ja jouluaiheiset ficit on miusta aina aivan ihania. :D
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax96 S // 16.10.
Kirjoitti: Kuolotar - 16.10.2015 20:51:16
Nopeaa toimintaa!

91. Skyr-isku osa 2:Tämä oli hyvä, Islanti taitaa pelätä että tulee pula hänen rakkaasta Skyristaan ja on siksi hamstrannut niitä. Voin jotenkin kuvitella että hän on hamstrannut niitä niin innolla ja pienellä hullun kiilto silmissä olemuksella niin että isoveljen turskat ovat hyvin saattaneet lentää ikkunasta pihalle. Tanska poistuu lavalta näyttävästi takakautta! :)

92. Ei oikeutta:Voi islanti parkaa kun hänen Skyrinsä on koko ajan uhattuna tai vaarassa.

93. Kuinka saada turisteja?:Virolla ja Suomella on aina mukava tunnelma, heistä on aina mukava lukea sillä tunnelma on niin kotoisa.

94.Tuhansien kysymysten maa?: Otsikko pysäytti hetkeksi, oli pieni hetki ajatus että luinko väärin. Aika hyvä nappaus telkkarista täytyy myöntää.

95. Silti erilaiset jouluperinteet:Jouluholisti sisälläni riemuitsee tästä raapaleesta! Kuinkahan kauan menee saada islanti ajettua nurkkaan niin että tämän saa kuuntelemaan. Aprillipäivä on aprillipäivä ei sitä voi laskea. Tästä nousi kyllä mieleen että mahtavatkohan jouluperinteet aiheuttaa hermostusta muissakin valtioissa samalla lailla. Suomi on varmaan niin kiltti ettei uhkaile tuhmien listalla.... tai ehkä jos hän on oikein väsynyt ja stressaantunut niin tuhmien lista kortti voi heilahtaa.

”Jos olisit, sanoisit juuri noin että saisit minut uskomaan että et aio viedä skyriä”, Islanti totesi katsoen häntä epäillen. Suomi katsoi takaisin ja nyökkäsi sitten hitaasti.
Islanti on katsonut liikaa rikossarjoja mutta tuosta tulee jotenkin hieman tunne että Islanti on nyt pikkuisen vainoharhainen.

”Kun kerta kiltisti pyydät”, norjalainen vastasi ja astui lähemmäs, ”Is, Fin ei aio syödä ruokiasi, varastaa kynttilöitäsi tai paukutella ovia.
Eivät nuo niin kamalia asioita ole.

96.Glimt av Norge: Kaikki mikä liittyy Norjaan on Tanskalle miellyttävää, luulisi että hän saa suorastaan energiaa kaikesta mikä liittyy jollain lailla Norjaan.

Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax96 S // 16.10.
Kirjoitti: minja - 16.10.2015 23:59:03
Oi! Lisää juttuja <3 Tuo 94 oli kyl nii hyvä xD Taian ite olla samanlaine välillä. Ja se yks kappale Virosta ja Suomesta oli kans tosi hauska ja nuo aiemmat Islanti-pätkät :)
Anteeks, kun mie en osaa ikinä kommentoida mitää raapaletta erikseen, vaan yleensä niputan kaikki. Mie yritän vaan ilmasta pitäväni siu jutuista kamalasti, en osaa keskittyy yksittäisiin juttuihin (raapaleisiin) sillee yks kerrallaa ja sanon vaan jotain yleistä.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax96 S // 16.10.
Kirjoitti: Vyra - 17.10.2015 19:14:33
Oh, neljä kommenttia! Oottepa työ nyt innostuneet. Hienoa muuten että kaikki tuntuu olevan okei siitä, että joulufikit tulevat jo... Täältä ne pikkuhiljaa hiipii paikalle aivan kuin joululaulut kauppoihin.
Kiitos kaikille! Kaikenlaiset kommentit ovat aivan upeita <3

Lainaus
eli hän ja Tanska ja Islanti asuu yhdessä? En ollut aikasemmin etes ajatellut sitä, jotenkin kuvittelin vain että he asuvat erikseen mutta sen verran usein hengailevat yhdessä että vaikuttaa vaan siltä että asuvatkin saman katon alla. Kenenköhän mailla heidän koti mahtaa sijaita?
Ei mitää hajua :D Musta on kiva ajatella että jokaisella on oma koti, mutta sitten ne on vaan niin tottuneita asumaan yhdessä että aina tilaisuuden tullen hipsivät toistensa luo. Sit on se yks mystinen teoria että Ruotsi asuu Ikeassa... Se olis kans hauska ajatus, että Ruotsilla ja Suomella on mökki Ahvenanmaalla! Se on vähänku puolessa välissä.

Lainaus
Suomi on varmaan niin kiltti ettei uhkaile tuhmien listalla.... tai ehkä jos hän on oikein väsynyt ja stressaantunut niin tuhmien lista kortti voi heilahtaa.
Siitähän se idea sitten lähti... (raapale 97!)


97.
Nimi: Pääset listalle
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: kasa

Yleensä Suomi oli sen jonka kärsivällisyys kesti paljon ja joka viimeisten joukossa hermostui. Tällä kertaa hänellä ei kuitenkaan ollut aivan niin pitkä pinna ja edellinen ilta muiden Pohjoismaiden seurassa oli jättänyt hänelle päänsäryn. Hän ei siis olisi millään jaksanut kuunnella kokoushuoneen meteliä, joka syntyi siitä että kymmenet eri äänet huusivat toisilleen kymmenellä eri kielellä. Jo pelkästään ääni sai pienet vasarat hänen päässään jyskyttämään ja kun siihen vielä lisättiin eri kielet ja yritys kääntää ne kaikki yhtä aikaa hänen omalleen… Hän ei jaksanut enää.

”Nyt hiljaa kaikki!” hän huusi nousten ylös ja lyöden kätensä pöytää vasten, ”tai teistä jokainen päätyy tuhmien listalle tänä vuonna!” Saliin laskeutui syvä hiljaisuus.

”Dudes, tuo tyyppi on joulupukki”, Amerikka kuiskasi kauhuissaan.

”Minä luulin, että Sweden on kaikkein pelottavin teistä”, Englanti totesi ja Norja loi häneen pitkän katseen.

”Luulit väärin”, norjalainen totesi hiljaa.

”Ja, Finiin verrattuna Sve on kissanpentu”, Tanska myönteli, ”sellainen valkoinen ja pörröinen, jolla on pinkki rusetti.”  Enempää he eivät asiasta ehtineet puhua sillä Suomi loi heihin niin pahan katseen, että kukaan ei enää uskaltanut ottaa riskejä ja niin he pitivät ensimmäisen täysin hiljaisen kokouksen aikoihin.



98.
Nimi: Skyr-isku osa 3
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Islanti ja Norja


”Islanti”, Norja sanoi vakavalla äänellä astuessaan Islannin huoneeseen, ”minusta näyttää siltä, että sinulla on ongelma.” Islanti nosti katseensa tietokoneesta ja vilkaisi veljeään kyllästyneenä.

”Jos tulit tänne puhumaan pankeistani niin…”

”En minä niistä”, Norja keskeytti, ”tarkoitin, että sinulla on ongelma. Tutkimusteni mukaan Danmark on tehnyt jotain, mistä olet suuttunut. Kuitenkaan en ole havainnut kovin tehokkaita kostotoimenpiteitä ja se on ongelma.” Islanti työnsi jalallaan tuoliaan niin että hän kääntyi norjalaista kohti.

”Entä sitten?” hän kysyi ja hieraisi leukaansa, ”olen suorittanut jo yhden onnistuneen skyr-iskun, seuraava on vain ajan kysymys.”

”Yksi onnistunut isku on vain sattumaa ja tuuria”, Norja sanoi, ”sinä tarvitset taktiikan, Islanti.”

”Kuka sanoi, ettei minulla ole sellaista jo?”

”Sen näkee helposti”, Norja totesi, ”mutta minulla on sinulle tarjous, josta et voi kieltäytyä.” Islanti katsoi häntä miettien, mutta nyökkäsi sitten hitaasti.

”Kerro lisää”, hän pyysi. Norja sulki oven takanaan ja käveli hieman lähemmäs vakava ilme kasvoillaan.

”Sinä haluat kostosi”, hän sanoi, ”ja minä olen paras mitä tulee Daniin ja kostoon. Minä tunnen hänet. Minä tiedän hänen tapansa. Jos minä autan sinua, et voi epäonnistua.”

”Kiehtova tarjous”, Islanti totesi, ”mutta mitä sinä haluat tästä hyvästä?”

”Oh, en mitään suurta”, norjalainen sanoi, ”tahdon vain, että kutsut minua isoveljeksi.”

”Usko unelmiisi, Nore.”

”No, okei, voin tehdä tämän myös siitä ilosta että näen Danin skyrin peitossa.” Islanti mietti asiaa hetken ja sitten hän nyökkäsi ojentaen kätensä samalla.

”Minusta meillä on sopimus”, hän totesi ja Norja tarttui hänen käteensä.

”Ilo työskennellä kanssasi, bror.”


A/N: Tää lähti käsistä.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax98 S // 17.10.
Kirjoitti: hamsu - 17.10.2015 21:42:48
 Joulusuklaat on saapunu kauppoihin joten miksei finiinkin ;)

97. Tino osaa yllättää, vetämällä jonkin asiaan täysin liittymättömän kortin esiin ja uhkailla sillä ;D  Tansa koettelee kepillä virtaavan veden jäätä(..varmaan seisoen se jään päällä..)
Lainaus
he pitivät ensimmäisen täysin hiljaisen kokouksen aikoihin.
tuo pitäis varmaan lisätä ennätystenkirjoihin tai johonkin sen sellaiseen

98.  Hmm. miksi nore vetää aina veli kortin esiin? vai liittykö tää ensi- ja jatkotapaamisiin?  oon joskus hieman uuno.  Mielenkiinnolla odottelen miten danin käy veljesten yhdistäessä voimansa ja mistä se etsii turvapaikkaa.

    hamsu
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax98 S // 17.10.
Kirjoitti: Pura - 19.10.2015 11:35:43
97. Jei, muitakin valtioita  :) On aina hurjan kiva lukea ulkopuolisten reaktioista Pohjoismaiden sekoiluun ja suhteisiin, sellasta lukis mielellään enemmänki. :D
Suomi osaa kyllä olla pelottava, niinku kaikki nää, vaikka ovatkin  niin sulosia yleensä. Tähän tietysti poikkeuksena Ruotsi. Huvittavaa kun Englanti on ihan väärässä: vaikka Ruotsi ehk näyttää pelottavalta,,niin oikeestihan se on ihana romanttinen pehmo. Kissanpentu tosiaan <3
Heh, hiljaiset kokoukset tolla porukalla varmaan tosiaan ovat harvinaisia.  ;D

98. Voi Norja <3 Ihana kun hän tiedostaa että tuntee Tanskan kaikkein parhaiten, <3  Vaikka sitten käyttääkin sitä toisen kiusaamiseen ;D
Edelleen mietityttää että mitä se oikein teki,  ootan innolla et se selviää. :)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax98 S // 17.10.
Kirjoitti: Kuolotar - 20.10.2015 15:13:26
Oi,oi mitä ihanuuksia!

97.Pääset listalle: Tämän raapaleen nimi oli kerta kaikkiaan mahtava, pelkästään tuo nimi lipuu jo uhkaavana. Sisäinen jouluholistini on kerrassaan riemuissaan tästä pätkästä joulupukki aiheiset ficit hetaliassa ovat vain kerta kaikkisen mielenkiintoisia ja saavat useimmiten hymyn huulille ja niin teki tämäkin. Se että Tino käyttää tuhmien lista korttia on nyt headcanonini.  Tässä tuli tärkeä oppitunti älä suututa joulupukkia. Millähän muilla keinoilla saadaan hiljainen kokous aikaiseksi?

98.Skyr-isku osa 3:Isoveli Norja osaa käydä kauppaa veljensä kanssa, voi Tanska parka toivottavasti hän osaa pitää puolensa vaikka epäilen hieman kun kyse on kumminkin Norjasta. Islannin ja Norjan kaupankäynti oli mielenkiintoinen. =)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax98 S // 17.10.
Kirjoitti: Vyra - 22.10.2015 12:24:11
Kiitos kaikille ihanista kommenteista!

Lainaus
Hmm. miksi nore vetää aina veli kortin esiin?
Tää tulee ihan fandomista/ sarjasta itestään. Se tais olla niitä ihan ekoja Pohjoismaajuttuja, kun Islanti teki DNA-testin selvittääkseen, onko Norja oikeasti hänen veljensä. Tulos oli positiivinen ja Norja (ja muut) yrittivät saada Islantia kutsumaan itseään isoveljeksi. Islanti ei kuitenkaan suostunut, ja siitä on sit fandomiin levinnyt se ajatus että Norja aina yrittäisi saada Islannin myöntämään että he oikeasti ovat veljeksiä. Yritin kattoo olisko se juttu oli noissa pokkareissa, mut en ainakaan nyt löytänyt.

Lainaus
On aina hurjan kiva lukea ulkopuolisten reaktioista Pohjoismaiden sekoiluun ja suhteisiin, sellasta lukis mielellään enemmänki.
Katotaan jos löytyy jotain hyviä juttuja :D


99.
Nimi: Legopula
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Tanska, Suomi ja Norja

”Voi ei, voi ei, voi ei…”, Tanska hoki puoliääneen kävellessään pitkin asuntoa ja tehden jotain, mikä kaikkien muiden mielestä näytti lähinnä hermostuneelta yritykseltä näyttää siltä että hän tekisi jotain. Hän kuljetteli paperipinoja paikasta toiseen, pysähtyi välillä kirjoittamaan ylös jotain ja silloin tällöin tarkisti puhelimensa. Kaikkein eniten hän kuitenkin vain ravasi ympäriinsä, haroi hiuksiaan ja hoki ”voi ei”.

”Voi ei, voi ei…” Tanska mumisi kävellessään Suomen ohitse. Suomalainen katsoi hänen peräänsä kummastuneena, mutta vilkaisi sitten täysin rauhallisena keittiössä istuvaa Norjaa.

”Mikä Tanskalla on?” hän kysyi ja Norja nosti katseensa näyttäen hieman yllättyneeltä.

”Mitä?”

”Voi ei!”

”Ai tuo”, Norja totesi muistaessaan tilanteen, ”hän kuuli, että jouluksi voi koittaa legopula.” Suomi nyökkäsi ja näytti hitusen huolestuneelta.

”Pitäisikö meidän auttaa?” hän kysyi. Norja vilkaisi olohuoneessa ympyrää kävelevää miestä ja pudisti sitten päätään.

”Nei”, hän sanoi rauhallisesti, ”hän kyllä selvittää sen itse.”


A/N eilen Hesarista bongasin uutisen siitä että legopula uhkaa joulua.


100!
Nimi: Skyr-isku osa 4
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Islanti ja Tanska

”Kohde lähestyy”, Norja sanoi radiopuhelimeen, ”vaihde kaksi ohi. Toistan. Vaihde kaksi ohi.”

”Kuitattu”, Islannin ääni vastasi hetken rahinan jälkeen, ”vaihde kolme valmis käynnistymään.”

”Kuitattu”, Norja sanoi ja katsoi korkealta puusta kuinka Tanska käveli taloa kohti täysin pahaa aavistamatta. Hän oli ollut jonkin aikaa poissa sillä hän oli katsonut parhaaksi vältellä Islantia hetken, mutta nyt hän selvästi uskoi vaaran olevan ohi ja hän näytti viheltelevän itsekseen kävellessään.  Hänen poissaolonsa oli antanut Islannille ja Norjalle enemmän kuin tarpeeksi aikaa ansojen asettamiseen.

”Kohde perillä”, Norja sanoi, kun Tanskan käsi kosketti ovenkahvaa, ”toimintaan kolme sekuntia. Kolme. Kaksi. Yksi.” Norjalaisen sanoessa ”yksi” tapahtui monta asiaa. Ensin Tanska avasi oven, mikä laukaisi ansajärjestelmän josta tanskalaisella ei ollut mitään käsitystä mutta minkä hän tulisi pian huomaamaan. Seuraavien sekuntien aikana hänen päälleen kaatui saavillinen skyriä, joka oli huolellisesti aseteltu oven yläpuolelle niin että oven auetessa ohut naru veti saavillisen alas. Saavi kiskaisi pudotessaan toisesta narusta, joka laukaisi kaksi skyr-ammuksilla varustettua heitintä suoraan kohti Tanskan kasvoja. Yllättyneenä tanskalainen astui eteenpäin suoraan toiseen skyr-saaviin. Kaikkeen siihen meni vain pari sekuntia ja Tanska näytti hyvin hämmentyneeltä.

Tämä oli aivan liian suunniteltua, hän ajatteli nuolessaan suupielessään valuvaa skyriä ja hieroessaan sitä pois silmiltään, aivan liian suunniteltua. Liian tarkkaa. Tämä ei ollut enää vain Islannin työtä ja kylmänväreet lähtivät kulkemaan pitkin tanskalaisen selkää, kun hän tajusi Norjan olevan mukana juonessa. Nopeasti hän perääntyi ulos ja pakeni paikalta siltä varalta, että ansoja olisi vielä lisääkin.

Puussa Norja hymyili tyytyväisenä ja nosti radiopuhelimen ylös.

”Loistavaa työtä, bror”, hän sanoi, ”siirrymmekö seuraavaan vaiheeseen?”

”Totta kai”, Islanti vastasi tyytyväisellä äänellä.


101.
Nimi: Skyr-isku osa 5
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi, Tanska ja Ruotsi

”Fin! Fin, sinun on autettava minua”, Tanskan ääni sanoi hätäisenä ennen kuin suomalainen ehti edes tervehtiä. Suomi kurtisti kulmiaan, mutta painoi puhelimen kuitenkin paremmin korvalleen kuullakseen, mikä miehellä oli hätänä.

”Missä?” hän kysyi, ”autan tietenkin, mutta miten?”

”Nor ja Is”, Tanska sanoi, ”tarvitsen apua. Sinä olet tosi hyvä rauhanneuvottelu asioissa, etkö olekin?”

”Juu, kai”, Suomi vastasi entistäkin hämmentyneempänä, ”mutta miten Norja ja Is…”

”He ovat liittoutuneet!” Tanska lähes parahti, ”joka paikassa on sitä jogurttia!”

”Skyriä”, Suomi korjasi lähes automaattisesti.

”Ihan sama. He ovat kaikkialla”, tanskalainen vastasi, ”sinun on autettava minua!”

”Tanska, jos he ovat ilkeitä sinulle miksi et vain mene kotiin?”

”He ovat minun kodissani”, Tanska vastasi pitkän hiljaisuuden jälkeen. Ruotsi, joka oli istunut suomalaisen lähelle kuuntelemaan huomattuaan jotain hauskaa olevan tekeillä, hymähti selvästi huvittuneena. Suomi loi häneen toruvan katseen, mutta se ei estänyt ruotsalaista olemasta huvittunut. Hänestä se oli todella hauska ajatus, että Norja ja Islanti olivat ajaneet Tanskan ulos omasta kodistaan.

”Fin, ole niin kiltti ja auta”, tanskalainen pyysi, ”ja jos Svea on siellä lähellä niin kysytkö, voiko hän antaa minulle turvapaikan? En muuten alentuisi, mutta…” Suomi ja Ruotsi jakoivat hieman hämmentyneen katseen keskenään. Tilanne oli selvästi paha, jos Tanska edes harkitsi turvapaikan hakemista.

”Selvä, odota siellä niin me tulemme”, Suomi sanoi samalla kun Ruotsi mumisi, ettei koskaan hyväksyisi tanskalaisen turvapaikkahakemusta.


A/N: ...eikä tässä vielä kaikki!

Vou, jo sata raapaletta! En ois uskonut, että saan vielä näin monta aikaan. Veikkasin jotain 20-40:tä. Näin sitä aina hassusti käy. Oon nyt sitten arviolta tehnyt varmaan lähemmäs 300 raapaletta Hetaliasta. Jännittävää.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax98 S // 17.10.
Kirjoitti: Kuolotar - 22.10.2015 16:06:04
Mmm oikein maukas setti jälleen kerran!

99:Legopula,´Tanskan rakkain keksintö aiheuttaa hänelle huolta. No eikös joulu ole juuri legojen ja muiden lelujen menystys sesonki. Tanskan ongelman ydin on se että hänen keksintönsä on liian suosittu. Norja taisi pitää siitä että Tanskalla oli hetkeksi jotain muuta ajatusta, mahtaako Tanska voivotella noin kovasti talouden ja politiikan aikana vai saako vain legot hänet tuollaiseen tilaan.

100!:Skyr-isku osa 4, Tuosta Radiopuhelimesta tuli heti fiilis siitä että noin 5-10 veljekset on leikkimässä jotain, Islanti ja Norja eivät kyllä täytä tuota ikä haarukkaa. :P Tanska parka hänen talonsa sai uuden puolustusjärjestelmän joka on käännetty talon omistajaa vastaan. Raapaleen tunnelma on minusta edelleen sellainen että pienet pojan viikarit on asialla =D

101. Skyr-isku osa 5: Tämähän seikkailu menee monimutkaisemmaksi kun Suomi ja Ruotsikin on kiskottu mukaan. Ruotsi on selvästi oma itsensä saadessaan huvia siitä että Tanskalla on ongelmia. Kun Tanska pyysi turva paikkaa silmäni kasvoivat varmaan hämmästyksestä isommiksi, tilanne on selvästi todella paha kun Tanska esittää tuollaisen kysymyksen. Jännityksellä jään odottelemaan miten tilanne kehittyy.




Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax101 S // 22.10.
Kirjoitti: Helene - 02.11.2015 07:50:36
Olet tehnyt valtavan määrän hyviä raapaleita, mutta suurpiirteisesti lempparini ovat Pohjoismaa-,SpaMano-, FrUk- ja  valtiokokousficit. Kiinnostaa myös paljon tämä Skyr-isku raapalesarja ja se mitä seuraavaksi tapahtuu. Toivottavasti uusia raapaleita tulee pian.
Muuten kun olin eilen aamupalalla puhuimme siitä, että Tampereen Delfinaario lopetetaan ja on surullista, kun ei tiedetä millaisiin oloihin ne delfiinit viedään. Niin sitten joku huomautti, että harmi, kun Kolmårdeniin ei mahdu enempää delfiinejä, kun se olisi lähellä ja siellä delfiineillä on hyvät olot. Tästä minulle ainakin tuli mieleen SuFin... :)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax101 S // 22.10.
Kirjoitti: Vyra - 06.12.2015 16:05:01
Kiitokset kummallekin!
Skyr-juttu ei nyt jatku mut jotain muuta oon vähän tehnyt. Pitäisi olla lukemassa tenttiin, mut päätin sit kuitenkin päivittää raapaleet ja Hetabookin koska en ehtinyt mitään omaa itsenäisyyspäivälle tehdä. On näissä ainakin Suomi mukana jotenkin!


102
Nimi: Huone vasemmalla
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Islanti

Norja luki kaikessa rauhassa kirjaansa, kun Islanti käveli olohuoneeseen. Koska kirjassa oli juuri hyvä kohta menossa, Norja vain mutisi nopeasti jotain mikä meni tervehdyksestä ja palasi kirjansa pariin. Muutaman pitkän minuutin jälkeen hän kuitenkin tajusi, että islantilainen ei ollut koskaan vastannut vaikka oli istunut hänen viereensä sohvalle. Asia jäi vaivaamaan norjalaista, joten hän taittoi kirjan sivun merkiksi ja nosti katseensa.

”Island?” hän kysyi ja katsoi valtiota, jolla oli lievästi järkyttynyt ilme kasvoillaan, ”mistä syystä minun pitäisi tällä kertaa huutaa Danmarkille?” Hitaasti Islanti käänsi katseensa häneen.

”Minä vain etsin sitä kansiota, jonka unohdin tänne eilen”, hän sanoi ja hitaasti palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen Norjan mielessä.

”Sinä menit siihen huoneeseen, joka on vasemmalla?” hän kysyi ja Islanti nyökkäsi, ”se on Danmarkin huone.”

”Huomasin”, islantilainen totesi, ”sinun poikaystäväsi on pakkomielteinen.”

”Hän ei ole poikaystäväni.”

”Rakastajasi sitten”, Islanti totesi, ”sinun kuvasi oli kaikkialla! Jopa tyynyissä ja verhoissa. Tiesitkö sinä tästä?”

”Totta kai”, Norja sanoi tyynesti, ”miksi kuvittelit, että me nukumme minun huoneessani, kun olen käymässä täällä?” Islanti pudisti päätään

”Hän on sekopää.”

”Samaa mieltä.”

”Sinä muuten juuri myönsi, että nukut hänen kanssaan samassa huoneessa, Nore.”

”Oh, mutta Danmark ei ole täällä joten sitä ei lasketa.” Islanti katsoi häntä epäilevästi, mutta norjalainen näytti olevan täysin tyytyväinen logiikkaansa.

A/N: Ihan sain tällanen outo juttu, joka tuli mieleen ku näin yhden firman mainostavan sitä miten lähes kaikkeen saa painettua oman kuvan. Tuli vain mieleen, että ehkä Tanskalla on Norjan kuva vähän kaikkialla?


103.
Nimi: Ikuinen taistelu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja, Tanska, Islanti

”Minulla on tylsää”, Tanska valitti, ”tylsää, tylsää ja tylsää.” Norja istui hänen vieressään, mutta ei tuntunut kovin vakuuttuneelta miehen valituksesta. Tanskalainen kuitenkin jatkoi sitä vielä hetken ja toiveikkaasti odotti reaktiota, jota ei ollut tulossa. Hän huokaisi hieman pettyneenä ja laski leukansa pöydän pintaa vasten. Islanti sentään vilkaisi häntä välillä, mutta nuoren valtion ilmeestä oli vaikea päätellä tunsiko hän enemmän sääliä vai myötähäpeä. Yllättynyt hän kuitenkin oli, kun Tanska yhtäkkiä hätkähti ja lähes hyppäsi ylös ilman mitään selitystä. Vielä hetki aiemmin hyvin tylsistynyt mies näytti yhtäkkiä olevan hyvin kiireinen ja katosi nopeasti talonsa sokkeloihin.

”Mitä ihmettä?” Islanti kysyi, mutta Norja vain laski tyynesti kahvikuppinsa alas aivan kuin asiassa ei olisi mitään outoa. Ennen kuin hän ehti vastata, Tanska juoksi takaisin huoneeseen karvalakki ja erittäin lämmin kerrastopäällään.

”Hei, Nor, muistatko missä minun lippu- ja snapsivarastoni on?” hän kysyi innostuneena.

”Toinen kerros, kolmas ovi vasemmalla. Varo sitä lattialankkua, jota et ole vieläkään korjannut”, Norjalainen vastasi miettimättä yhtään.

”Okei, takk, Nor!”

”Siis mitä?” Islanti kysyi, kun Tanska hävisi taas.

”Hänellä ja Kanadalla on pieni valloitushanke menossa”, Norja selitti, ”näyttää siltä että Kanada sai juuri vietyä lippunsa sinne.”

”Ja nyt hänen pitää viedä omansa?”

”Ja”

”Miksi ihmeessä?”

”Koska ilmeisesti siinä autiossa kivessä on jotain hyvin kiehtovaa”, Norja totesi, ”hänellä menee hetki päästä Grönlantiin ja takaisin, joten nauti hiljaisuudesta.”

A/N: Mä olin ihan varma, että tein tästä jo, mutta kun en sit löytänyt sitä mistään niin ehkä en tehnytkään.
Kanadan ja Tanskan (Grönlannin) rajalla on pieni saari (= merestä pilkistävä kivi) jonka omistajuudesta ei ole varmuuta. Tanskalaiset ja kanadalaiset käyvät siellä vuorotellen jättämässä oman lippunsa ja pullon alkoholia.


104.
Nimi: Lego-tossut
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Norja ja Tanska


”Danmark!” Norja huusi tietäen, että miehen oli oltava jossain talossa, ”sinun on parempi viedä nämä ärsyttävät muovipalikat pois minun talostani!” Hän tiesi, että tanskalainen oli kuullut hänet vaikka hän ei saanutkaan vastausta. Juuri ennen huutamistaan hän oli kiljaissut sen verran lujaa kivusta, että Tanska oli varmasti kuullut. Norja mutisi äkäisesti itsekseen ja potkaisi häntä satuttaneen lego-palikan sohvan alle. Hän ei välittänyt siitä, jos hän myöhemmin vahingossa imuroisi sen ja heittäisi pois. Se ei edes olisi oikeasti vahinko.

Pari tuntia ja täysin tanskatonta aikaa myöhemmin Norja käveli keittiöön ja löysi pöydältä pienen paketin. Se ei ollut ollut siinä vielä aiemmin, joten hieman uteliaana hän käveli lähemmäs ja huomasi oman nimensä paketin päällä tutulla käsialalla. Hän kurtisti hieman kulmiaan, mutta avasi silti kääreen miettien miksi ihmeessä Tanska oli päättänyt antaa hänelle tämän yllätyksen.

”Lego-tossut?” hän kysyi ääneen saatuaan paketin auki ja katsoessaan pehmeää tossuparia. Kevyet askeleet hänen takanaan pysähtyivät.

”Jotta sinun ihanat jalkasi pysyisivät turvassa ja lämpiminä”, Tanska sanoi ja Norja tiesi katsomattakin, että hän virnisti. Sen kuuli hänen äänestään.

”Tai sitten olisit vain voinut lopettaa legojen jättämisen lattialle”, norjalainen totesi, ”ja minusta on täysin miellyttävää lämmittää jalkojani sinun ihoasi vasten.” Tanska nauroi ja käveli lähemmäs askeleet niin vaimeina ettei Norjan ollut vaikea arvata että miehellä oli varmasti oma pari tossuja jalassaan. Hän hipaisi huulillaan norjalaisen poskea ja Norja tunsi hänen hengityksensä kevyenä kaulallaan.

”Minä tiedän monta hauskempaa tapaa lämm…” Norja painoi sormensa hänen huulilleen.

”Ei, Dan”, hän sanoi, ”älä edes sano sitä.” Hänen äänensä oli kevyt ja tanskalainen tiesi, että oli saanut jo anteeksi legojen jättämisen lojumaan. Norja aina antoi anteeksi lopulta ja Tanska ei tahallaan jättänyt niitä lattialle. Ne vain olivat niin pieniä ja joskus hän ei innoissaan huomannut kerätä niitä kaikkia mukaansa.

”No, jos sinä silti haluat…”

”Danmark.”

”Tarjous on aina voimassa!” Tanska nauroi ja hieraisi poskeaan hänen poskeaan vasten ennen kuin perääntyi ja lähti tekemään sitä mitä ikinä olikaan ollut tekemässä kunnes Norja oli palannut kotiin. Norjalainen toivoi, että se oli jotain työntekoon liittyvää sillä tanskalainen oli pahasti aikataulustaan jäljestä.

Myöhemmin illalla Tanska käveli olohuoneeseen etsien Norjaa, joka oli pysynyt hyvin hiljaa mutta jonka tanskalainen silti tiesi olevan vielä talossa. Norja ei ehkä koskaan pitänyt ääntä, mutta ei hän myöskään lähtenyt ilman että olisi sanonut mitään ja sitä paitsi tanskalainen tunsi valtion olevan lähellä. Kuten oli arvannutkin, Norja istui olohuoneen sohvalla lukemassa sähköpostejaan. Hän oli kietonut viltin ympärilleen ja pöydällä hänen vierellään oli puolitäysi kahvikuppi. Jalkansa hän oli nostanut sohvapöydälle ja Tanskan oli helppo huomata, että mies oli pukenut uudet lego-tossunsa jalkoihinsa. Hän tunsi pienen lämmön huomatessaan, että hänen lahjansa oli hyväksytty, ja hän hymyili kävellessään lähemmäs. Norjan jäänsiniset silmät kääntyivät hetkeksi häntä kohti, mutta mies ei sanonut mitään. Tanska istui hänen vierelleen ja leikki hetken viltin reunalla ennen kuin norjalainen siirsi tietokoneensa pois sylistään äänettömäksi merkiksi siitä, että tanskalainen sai tulla lähemmäs. Virnistäen Tanska vaihtoi asentoaan heti ja asetti päänsä norjalaisen syliin venytellen samalla hieman. Ei kulunut kuin pieni hetki ennen kuin Norjan käsi alkoi haroa ja silittää hänen hiuksiaan rauhoittavalla tavalla.

Norjalainen jatkoi silti sähköpostiensa lukemista, mutta Tanska tunsi vaipuvansa nopeasti uneen. Norjan rauhallisella hengityksellä ja lämmöllä oli sellainen vaikutus, ja miehen sormet vuorotellen sekoittivat ja selvittivät hänen hiuksiaan. Kuitenkin vasta kun Tanska oli jo nukahtanut siihen sohvalle, Norja laski katseensa, hymyili ja painoi kevyen suudelman nukkuvan miehen poskelle.

A/N: Lego-tossut suojaavat jalkoja. Googlettakaa se!
Tästä piti tulla sellainen hulvattoman hauska pikkujuttu, mut sit tulikin DenNor fluffia. No, toimii näinkin.


105.
Nimi: Joulupukki on kuollut
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Suomi ja Norja

Norja tiesi, kuka hänen ovensa takana oli. Se oli helppo arvata siitä tiukasta koputuksesta ja yksinkertaisesta syystä, että lumimyrsky olisi karkoittanut suurimman osan harvoista tulijoista pois. Norjalainen siis laskeskeli mielessään hetken ja totesi että vain yksi ainoa henkilö voisi häiritä häntä sinä iltana ja niin myöhään.

Silti hän päätti avata oven.

”Norja”, suomalaisen hieman synkeähkö ja syyttävä ääni sanoi, kun norjalainen avasi ovensa hänelle ”minulla on sinulle hieman asiaa.” Suomen kasvot olivat hupun ja kaulaliinan reunustamat ja hänen vaatteensa olivat täysin lumen peitossa sekä kasvojen paljas iho pakkasen vuoksi punertava, mutta silti hän näytti siltä kuin olisi kävellyt Norjan luo omalta maaltaan asti. Norja ei olisi ollut edes yllättynyt, jos hän olisi oikeasti tehnyt juuri niin.

”Minä pyysin jo anteeksi”, hän sanoi tyynesti välittämättä toisen valtion totisuudesta, ”se oli vahinko.”

”Ruotsi oli todella huolissaan.”

”Hän on huolissaan jopa siitä kun saat syysflunssan.”

”Lapset olivat hyvin järkyttyneitä.”

”He selviävät siitä.”

”Eivät ilman traumoja.”

”Siksi meillä on terapeutteja”, Norja totesi ja nosti hieman toista kulmaansa, ”ja eikö sinun perinteesi ollut alun perin paljon traumatisoivampi?”

”Ei nyt mennä siihen”, Suomi tuhahti, ”Tanska on soittanut jo viidesti ja nauranut luuriin.”

”No, siitä voin olla jo pahoillani”, Norja vastasi tyynesti, ”mutta olen jo pyytänyt anteeksi.”

”Miten sinä saatoit tehdä niin?” Suomi kysyi ohittaen huomautuksen taas, ”laitoit lehteen minun kuolinilmoitukseni!”

”Teknisesti ottaen se ei ollut sinun…”

”Minä olen joulupukki, Norja.”

”…Ja se en ollut minä, joka sen laittoi”, norjalainen jatkoi, ”sitä paitsi, pyysin jo anteeksi.” Suomen katse oli silti tiukka ja hän laittoi kätensä puuskaan.

”Tämä vaikuttaa sinun asemaasi kilttien ja tuhmien listalla”, suomalainen totesi hetken päästä niin totisella sävyllä, että joku joka ei olisi ymmärtänyt hänen kieltään, olisi varmasti uskonut hänen lukeneen kuolemantuomiota. Norja ei kuitenkaan ollut kovin vakuuttunut.

”Minä en ole viisivuotias, Fin”, hän totesi, ”mutta jos päästän sinut sisälle täältä pakkasesta ja annan kahvia, oletko sitten tyytyväinen?”

”Onko se hyvää kahvia?” suomalainen kysyi ja hänen siihen asti totinen ilmeensä lieveni hetkeksi, kun hän pohti tarjousta. Hänenkin oli myönnettävää, että ulkona oli oikeastaan hyvin kylmä eikä hän olisi viitsinyt kävellä samaa matkaa enää takaisin kotiinsa.

”Minä olen norjalainen, mitä luulet?” Norja kysyi kulmaansa kohottaen, ”minulla on ehkä kahvileipääkin jossain. Dan aina leipoo kaikenlaista ja jättää tänne.”

”Hm, okei”, Suomi totesi ja kohautti olkiaan kun Norja astui sivuun päästääkseen hänet sisälle lämpimään, ”mutta haluan myös santsikupin. Ja olen silti hieman tuohtunut.”

”Minä pyysin jo anteeksi”, Norja muistutti tyynellä äänellä, mutta suomalainen oli jo rynnännyt keittiöön tyhjentämään hänen kahvivarantojaan.


A/N: Norjalainen lehti julkaisi vahingossa joulupukin kuolinilmoituksen. Koska Hetaliassa Suomi on joulupukki... niin.
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax105 S // 6.12.
Kirjoitti: Pura - 06.12.2015 23:33:00
Oi, nää oli taas loistavia! <3

Hirveästi dennoria, ihanaa :D Ne on niin suloisia. Ihanaa nähdä Norjan pehmeämpiä puolia, se on niin hellyyttävä jotenkin. Ja Tanska on ihana niinkun aina.
En osaa sanoa taas mitään järkevää kun oon väsyny, tulee pelkkää ihkutusta ja ihana-sanan liikakäyttöä  ::) mutta en voi mitään kun nää vaan on ihania.  :D
Kiitos ankean illan piristyksestä! :)
Otsikko: Vs: Hetalia: Pieniä hetkiä maailmasta, raapaleitax105 S // 6.12.
Kirjoitti: kooanna - 09.06.2016 15:27:45
Kiitos näistä! Kaikki raapaleesi ovat loistavia, mutta suosikkejani ovat Norjasta, Islannista ja Tanskasta kertovat tarinat. Pidän siitä, että raapaleet ovat kuin kurkkauksia valtioiden elämään: arki-iltoja, työpäiviä... Ja kuten kommasin Hetabookiin, sun fikeistä aina salakavalasti oppii jotain!

Mäkään en nyt ala ruotimaan jokaista raapaletta erikseen, mutta voin sanoa, etten yhtäkään huonoa ole lukenut. Onko se sitten kirjotustaidon vai mielikuvituksen ansiota, en tiedä. Sun fikkisi kuitenki saavat aina mun päivän parantumaan. Kiitos siitä!