Kirjoittaja Aihe: Elokuvat # 2  (Luettu 154804 kertaa)

Abarat

  • ***
  • Viestejä: 684
  • Musadiggari!
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #400 : 02.10.2016 11:54:31 »
In Time on mulle tuttu, kirjastosta lainasin sen elokuvan aikoinaan. Oli ihan kiva ja Timberlake oli myös ihan ok. Siitä tosin on jo aikaa, kun sen katsoin. Onko kukaan katsellut Jari Halosen Kalevala: uusi aika-elokuvaa? Yritin katsella sitä, koska siinä on Tommi Eronen mutta en pysynyt kärryillä. Kaikki poukkoili asiasta toiseen enkä tajunnut paljoakaan, ja poikkeuksellisesti keskeytin sen katselemisen lopulta. Lisäksi näyttelijät välillä mumisi taas niin että piti äänet pitää täysillä. :-D Entä onko joku nähnyt Gyllenhaalin tähdittämän Source Code-elokuvan? (2011) Niin turha sci-fielokuva...
You're a song
Written by the hands of God
(Shakira-Underneath Your Clothes)

Wisteria

  • peilipallo
  • ***
  • Viestejä: 202
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #401 : 21.10.2016 19:00:04 »
Lainaus
Onko kukaan katsellut Jari Halosen Kalevala: uusi aika-elokuvaa?
Oletan että tämä on se sama, joka tuli kerran Yleltä kolmessa osassa. Katsoin sen silloin ja muistaakseni taisi kyllä jäädä loppu katsomatta. Oli siinä jotain ihan hyviä kohtia, mutta mielenkiinto lopahti jossain vaiheessa ja ehkä se, ettei mulla ole kovin vahvoja muistikuvia tuosta elokuvasta, kertoo ettei se ollut sitten erityisen hyvä. Ainakaan mun mielestäni, puhtaasti makuasioitahan nämä ovat. Ja kuten sanoit, Abarat, niin sen kyllä muistan että elokuvassa poukkoiltiin vähän sinne sun tänne, enkä saanut todellakaan kiinni kaikesta, mitä tapahtui. Sinänsä sääli, koska elokuvan aihe oli kyllä ihan kiinnostava.

Onko kukaan nähnyt Syysprinssiä? Kävin katsomassa sen tänään ja pidin todella paljon! En ollut googlaillut hirveästi mitään ennakkotietoja ja kirja, johon elokuva pohjautui, oli mulle ihan tuntematon, joten yllätyin vähän siitä, miten synkkä elokuva oli. En tiedä miksi olin odottanut jotain hiukan kevyempää, mutta en kyllä silti pettynyt yhtään. Laura Birn ja Lauri Tilkanen tekivät hienot roolisuoritukset rakastavaisina (ja koska olen heikkona renttuhahmoihin, rakastuin Tilkasen näyttelemään Juhanaan). Hahmojen tarina oli tosiaan traaginen, mutta silti omalla tavallaan kaunis. Tykkäsin kanssa elokuvan visuaalisesta puolesta paljon, ja oli hauskaa tunnistaa kuvauspaikoista useampi. Pariin kertaan tuli mieleen että hei tuota katua oon kävellyt tai jotain muuta vastaavaa, kun Helsinki on kuitenkin sen verran tuttua aluetta mulle. Mietiskelin tässä jälkeenpäin, miten hassua, että maisemat ovat olleet 80-luvulla (jolle elokuva suurelta osin sijoittui) melko samanlaisia näillä Helsingin vähän vanhemmilla alueilla. Siihen en osaa ottaa kantaa, miten hyvin elokuva toimi tuon ajan kuvauksena, kun en ole kyseisellä vuosikymmenellä elänyt, mutta kyllä mulle sellaisia kasikytlukuviboja tuli. Että jos tykkää kotimaisesta draamasta ja ei niin kovin ruusuisista rakkaustarinoista, suosittelen tätä leffaa! c:
​det mørke vi har gør himlen klar, et andet sted

Röhkö

  • ***
  • Viestejä: 1 171
  • Oot kuuma.
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #402 : 31.10.2016 15:15:26 »
Dr. Strange.
SPOILAA!
Odotin huonoa juonta, mutta muuten odotin paljon Benedictiä enkä pettynyt. ;D
Juoni oli parempi kuin odotin. Pahis oli juuri niin geneerinen ja tylsä kuin ajattelinkin, etenkin pääpahis. Mikkelsen teki työnsä niin hyvin kuin onton kässärin pohjalta pystyi. Mutta se Dormammu oli surkean tylsä ja samanlainen kuin monet aiemmatkin Marvelin pahikset.
Sherlock-viittauksia bongailin, mutta Strangessa oli muutakin kuin itsekkyyttä. Rakkauden tunteita ja inhimillisyyttä? Leffan huumorista tykkäsin, vaikka se olikin välillä aika alleviivattua.

Yksi parhaista Marvel-elokuvista. Lopputekstien jälkeisen pätkän perusteella innostuin tulevasta yhteistyöstä!
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Abarat

  • ***
  • Viestejä: 684
  • Musadiggari!
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #403 : 26.11.2016 08:37:56 »
Mitä sanotte, kannattaako Ihmeotukset mennä katsomaan 3D-versiona vai tavallisena? 3D maksaa enemmän? Käsittääkseni kotikaupungissani tavallinen versio näytetään pienemmässä salissa. Tänään menossa katsomaan.
You're a song
Written by the hands of God
(Shakira-Underneath Your Clothes)

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 712
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #404 : 26.11.2016 14:03:01 »
Juuri eilen kyselin samaa kuin sinäkin, Abarat, tuossa yöhöpötys-keskustelussa. Kuulemma on vaikuttava myös tavallisena versiona. Itsekin ajattelin, että katson mieluummin normaalin kuin 3D:n. Mutta mitä sanovat muut?

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Varjuska

  • sanojen sirottaja
  • ***
  • Viestejä: 435
  • Clue-ing for looks.
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #405 : 27.11.2016 00:14:23 »
Kävin itse just tänään katsomassa 3D/Dolby Atmos -version. Tosi visuaalinen leffahan se on että 3D-tekniikka todellakin merkkaa jotain. Mutta uskoisin että on aivan yhtä lumoava ilmankin.

Edit. Modeille kysymyksenä heitän että olisko Ihmeotukset-leffalle mahdollista luoda oma ketjunsa? Vielä vähemmän vaaraa spoilaantumiselle ja enemmän tilaa keskustella leffasta ja koko tulevasta sarjasta yksityiskohtaisesti.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2016 00:19:31 kirjoittanut Varjuska »

banneri ja ava (c) raitis

Elämän keskipäivässä
minäkin eksyin synkkään metsään.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 712
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #406 : 27.11.2016 00:22:19 »
Minusta oli hieno sekin 2D-versio (isossa salissa meillä), en tiedä olisiko 3D sitä miten paljon tuosta parantanut. Olen katsonut aika monta 3D-elokuvaa tässä vuosien varrella, ja ainoa, jossa se efekti sai minut todella vaikuttumaan, oli Kaksin karkuteillä -piirretyssä kohtaus, jossa lyhdyt lähtivät leijailemaan pimeässä järven yllä. Se oli oikeasti tosi kaunista.

Ja myös jonkun elokuvan alussa ollut "vanhanaikaisen" näköinen Mikki Hiiri -piirretty pätkä oli sellainen, jossa efekti todella elävöitti elokuvaa. Tosi monessa elokuvassa siihen ei edes kummemmin kiinnitä huomiota, joten siitä on tavallaan turha myöskään maksaa montaa ylimääräistä euroa, ja joutuu käyttämään niitä hankalia lasejakin.

"Turhista" 3D-efekteistä tulee mieleen kohtaus, jossa aivan tarpeettomasti nuoren naisen rinnat pullistuivat kohti katsomoa hänen kääntyessään. (Ettei olisi vielä ollut Hermione jossain noista viimeisistä elokuvista? En muista enää kunnolla.) Lisäksi on todella epämiellyttävää, jos tekstitys rikkoo kolmiulotteisuuden, se häiritsee minua ehkä kaikista eniten.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 471
  • ava Claire + bannu Ingrid
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #407 : 27.11.2016 00:55:13 »
Lainaus käyttäjältä: Varjuska
Edit. Modeille kysymyksenä heitän että olisko Ihmeotukset-leffalle mahdollista luoda oma ketjunsa? Vielä vähemmän vaaraa spoilaantumiselle ja enemmän tilaa keskustella leffasta ja koko tulevasta sarjasta yksityiskohtaisesti.
Sellainen löytyypi jo. Se on Saivartelijassa, täällä. ^^

Ja pakko sanoa sen verran, että kävin katsomassa Tulenmorsianta tuossa viime viikolla (eikun millos se jo olikaan), enkä sinänsä odottanut paljon mitään. Mutta sehän olikin oikein oiva leffa. Historiallinen draama on erittäin lähellä sydäntä, joten kyllä nyt sen genren fania hemmoteltiin, eikä näyttelijätkään olleet mitään pökkelöitä. Ja ne maisemat, ah. Tykkäsin!
Hyppää lehtikasaan!

Varjuska

  • sanojen sirottaja
  • ***
  • Viestejä: 435
  • Clue-ing for looks.
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #408 : 27.11.2016 01:13:32 »
Kiitos Grenade, jännää ettei tullut aiemmin vastaan kun käytin hakutoimintoa...

banneri ja ava (c) raitis

Elämän keskipäivässä
minäkin eksyin synkkään metsään.

Kosmik

  • ***
  • Viestejä: 3 889
  • ava © Ingrid
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #409 : 27.11.2016 23:55:56 »
Törmäsinpäs sattumalta Areenassa sellaiseen dokumenttielokuvaan kuin The Wolfpack. Onko kukaan muu katsonut? Olen jotenkin ihan ällikällä lyöty niiden poikien tarinasta. Kuvauksen luettuani ajattelin, että se olisi tosi ahdistava ja surullinen dokkari ja olihan se sitä, mut ei vain sitä. Olen aika sanaton sen katsottuani, mutta toi jää nyt kyllä pyörimään mun mieleen varmaan vähän pitemmäksikin aikaa. Psykologisesti todella kiinnostavat asetelmat. Siis kun pojat on eläneet periaatteessa lähes koko elämänsä eristyksissä ja ovat oppineet elämää elokuvista ja sillä tavalla selviytyneet kaikesta siitä kurjuudesta ja vankeudesta. Dokkaria on kritisoitu siitä, että sen perheen tarinaan jää aukkoja, eikä henkilöt erotu tarpeeksi toisistaan, mut mun mielestä tuo on todellakin katsomisen arvoinen, eikä siinä käytetty liikaa mitään shokeeraavia elementtejä. Pojat ei mielestäni vaikuttaneet ollenkaan oudoilta, vaan todella samaistuttavilta, aidoilta ja inhimillisiltä, vaikka ovatkin kasvaneet hyvin poikkeavissa oloissa. Varsinkin niistä kotivideoista tuli vähän sellainen tunne, että se rooliin eläytyminen ja "leikkiminen" oli heille tavallaan selviytymis- ja pakokeino siitä todellisuudesta, joissa he elivät. Osasivat myös hyvin pukea sanoiksi kokemuksiaan ja tunteitaan, vaikka varmasti on paljon kipeitä asioita, joita ei välttämättä osaa tai tahdo pukea sanoiksi, varsinkaan kameran edessä. Mulle jäi kyllä lopuksi sellainen toiveikas ja positiivinen tunne noiden poikien tulevaisuuden suhteen.

Aion kyllä katsoa tuon pian uudelleen, vaikka tietyiltä osin se tuli aika lähelle itseä.
« Viimeksi muokattu: 28.11.2016 00:05:07 kirjoittanut Kosmik »

Kosmik

  • ***
  • Viestejä: 3 889
  • ava © Ingrid
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #410 : 06.01.2017 20:04:40 »
Minäkin muuten näin tuon Hacksaw Ridgen tuossa taannoin teatterissa. Vaikka tykkäänkin goresta ja väkivaltaviihteestä, niin silti mulle tuli leffan sotakohtauksissa sellainen olo, että halusin lähteä kesken pois. Se mua vähän järkyttikin ja jälkeenpäin mietin, että sota on teemana ja aiheena sellainen, joka koskettaa mua väkisinkin, koska sodat vaan on niin väärin ja musta maailma olis paljon parempi paikka ilman turhaa tappamista jne. Se sotatilanne tuli todella lähelle katsojaa ja varmaan osin senkin vuoksi elokuvaa oli paha katsoa, ei niinkään sen väkivallan takia, vaan sen faktan, miten turhia sodat oikeastaan on ja miten paljon nuoria ihmisiä sotien takia menetetään. Otin henkilökuolemat kai liian henkilökohtaisesti sinä päivänä ja se teki elokuvasta vaikean katsoa. Sotakohtaukset oli myös epätavanomaisen pitkiä ja siellä oli säikäytyskohtiakin mukana, mikä piti mut ainakin näin katsojana sellaisessa lievässä jännitystilassa. Olen viime aikoina muutenkin kauhulla miettinyt, jos Suomeen syttyisi sota. Mun miesystävä kun on panssarijääkäri, niin hän joutuisi sinne etulinjaan, hyökkäävään kärkeen ja se on todella pelottava ajatus. Tuollaiset elokuvat pistää väkisinkin miettimään. Lopussa tuli kyyneleet kunnolla silmiin, kun ne sotaveteraanit kertoi kokemuksistaan.

Mut joo, piti tulla alun perin tähän topaan Bleed for this -elokuvan vuoksi, jonka ensi-ilta taisi olla Suomessa tänään(?). Olen aika monta nyrkkeilyleffaa katsonut miesystävän kanssa ja pitihän tämäkin mennä katsomaan. Yllätyttiin, että päivänäytöksessä oli vaan kaksi ihmistä meidän lisäksi, vaikka siis ensi-illan piti olla siis tänään. Oikein mielenkiintoinen tositapahtumiin perustuva tarina. Eli siis tarina nyrkkeilijästä, jonka niska murtuu auto-onnettomuudessa ja lääkärit sanovat hänelle, ettei hän tule enää kävelemään, saati ottelemaan, mutta tyyppihän lopulta vielä taistelee itsensä takaisin kehään ja mestaruusotteluun. Lopputulosta en tässä spoilaa, mut viimeinen ottelu oli kieltämättä jännää katsottavaa, kun koko ajan joutui jännittämään, kestääkö tyypin niska ne kaikki osumat. Miles Teller on hiljalleen nousemassa yhdeksi mun suosikkinäyttelijäksi. Hän on näytellyt Divergent-leffoissa Peteriä ja Whiplashissakin hän näytteli pääosaa. Muita tyypin leffoja en ole nähnyt, mutta mieltäisin hänet nousevaksi tähdeksi. Hyvin veti tämänkin roolin ja kivasti oli saanut kroppansakin treenattua roolia varten. ::) Olihan leffassa niitä tuttuja nyrkkeilyelokuvien kliseitä, mutta etenkin Tellerin ja Aaron Eckhartin roolisuoritukset teki elokuvasta mielenkiintoisen seurata.

Olin vähän yllättynyt, etten kauheasti herkistynyt elokuvan aikana. Yleensä olen juuri se tyyppi, joka itkee kaikissa koskettavissa kohdissa, oli ne onnellisia tai surullisia tai jotain siltä väliltä. Lopussa vähän nousi kyyneleet silmiin, mut ei noin muuten. Tosin, mun vieressä istuva mies niiskutti siellä useammassakin kohdassa, munkin edestä sitten. :3

Eririn

  • valomiekkalesbo
  • ***
  • Viestejä: 956
  • Jedi like my father before me
    • lesbian with a sword and a grudge
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #411 : 27.02.2017 00:59:29 »
Joo moi mun on nyt pakko huutaa Moanasta (Vaiana Euroopassa koska jotain tavaramerkkisekoilua, mutta I digress). Olin just katsomassa sen ja voi luoja, se uhkaa tosissaan Mulanin paikkaa mun suosikki Disney-leffana. Se oli jotain niin täydellistä, ettei mitään rajaa. Juoni, miljöö, MUSIIKKI (How Far I'll Go on mun biisi, itkin, samoin I Am Moanan kohdalla), ihan kaikki, täydellinen paketti täydellisyyttä. Disney ylitti itsensä totaalisesti. En muista myöskään milloin viimeksi olin näin liikuttunut koko sen puolitoista tuntia mitä keskimääräinen Disney-leffa kestää.

Nyt sitte vaan venailen, että Kaunotar ja Hirviö tulee teattereihin. Oon nyt ihan hirveissä Disney-kikseissä <3
We had each other. That's how we won.

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 878
  • rakastettu
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #412 : 27.02.2017 02:21:44 »
La La Land! Imma shook! Oon tässä kuukauden verran kiksaillut sen soundtrackin vuoksi, ja eilen sitten viimein uskaltauduin katsomaan leffan. Hitto, rakastuin! <3 Estetiikaltaan aivan ihastuttava, värimaailma ihanan pastellinen ja samalla värikkäs ja ja ja! Palettia käytetty oivallisesti! Ja sitten itse tarinaan ja sanomaan sen takana! Mä oon inspiroitunut, ja eilen tihrustelin melkein itkua leffa takia. Haluan vain toteuttaa unelmia ja olla onnellinen. :D

Mutta siis joo, mulla on vain pelkkää hyvää sanottavaa. :)

Ja toivon että musikaali voittaa tuhat Oscaria, koska se ansaitsee ne. :3

-Ansa


kirjoittelen runoja ja tunnelmoin

pinjami

  • ***
  • Viestejä: 30
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #413 : 28.02.2017 20:57:59 »
Mun on pakko tulla kehumaan Tom of Finlandia! Kävin tänään katsomassa ja pakko sanoa, että olen mykistynyt. Ehkä kuitenkin enemmän aikuiseen makuun, vaikka ikäraja onkin vain k-12. Suosittelen etenkin, jos kiinnostaa historia homojen yms. muiden seksuaalivähemmistöjen kohdalta. Elokuva antoi paljon perspektiiviä asioihin ja ymmärrystä siihen, mitä homoyhteisö on Suomessa (ja vähän myös maailmalla) kokenut toisen maailmansodan jälkeen. Tabuja käsitellään, eikä asioista yritetä hyssytellä. Roolisuoritukset oli upeita ja aitoja. Puhumattakaan komeista miesnäyttelijöistä.  ::) Ehkä yksi parhaimpia suomalaisia elokuvia pitkään aikaan.

Yritin olla spoilaamatta ja toivon, ettei kukaan kokenut saavansa liikaa infoa, jos tämän mielii katsoa. :)

Edit// Historiafriikkinä on pakko lisätä, että kai se on pakko mennä katsomaan Tuntematon sotilas sitten syksyllä. Ennen leffaa tuli mainos ja ai, että! Toisaalta, inhoan kyllä sitä, että niin monessa kotimaisessa leffassa on aina samat kasvot (Hirviniemi, Vatanen jne.). Odotan myös Kaunotarta ja hirviötä kovasti!

Edit 2//
Bluji, Mustakin on aivan mahtavaa, että tää pääsi mukaan tuohon Suomi 100 vuotta -ohjelmaan. Toivon kovasti, että tää leffa lisäisi suvaitsevaisuutta ihmisten keskuudessa, vaikka somen perusteella on vähän turhat toivot. Ja toimii tosiaan hyvänä herättäjänä myös siihen, että samankaltaista toimintaa ja homouden kriminalisointia esiintyy vielä muualla maailmassa, mikä on täysin epäoikeudenmukaista. Itselläni ainakin heräsi leffan jälkeen sellainen ajatus, että mitä se muille kuuluu, ketä kukakin panee tai rakastaa, kunhan ei vahingoita muita tai itseään. Ei kukaan voi sanella toisten elämää.
« Viimeksi muokattu: 02.03.2017 14:10:05 kirjoittanut pinjami »
“My thoughts are stars I cannot fathom into constellations.”
― John Green, The fault in our stars

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 185
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #414 : 28.02.2017 21:02:33 »
pinjami, kävin kans kattomassa ToFin eilen kavereiden kanssa ja se oli kyllä erittäin vaikuttava. Eniten sai pohtimaan just sitä, miten pitkälle on oikeasti tultu oikeuksien kanssa - ja se, kuinka paljon työtä se on vaatinut. Ihan äärettömän iloinen olen siitä, että saatiin juuri osaksi Suomi 100v -projektia, kun kerran kyseessä on aika merkittävä osa Suomen yhteiskunnallista ja kulttuurista historiaa 1900-luvulta. Ja joo, näyttelijävalinnat olivat onnistuneita, mutta Lauri Tilkasta olisi saanut olla enemmän ;p

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 712
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #415 : 16.03.2017 11:35:16 »
Pitkän odottelun jälkeen viimein sain sopivan tilaisuuden ehtiä elokuviin ja kävin katsomassa La La Landin. Ihanaa, ettei se kerinnyt vielä poistua ohjelmistosta. :)

Rakastan musikaaleja ja tässä oli tosi paljon tuttua, myös elokuvan omat kappaleet olivat sellaiset, että niistä tuli tunne kuin olisi kuullut ennenkin. Tykkäsin jazz-tunnelmasta ja olin iloinen siitä, että jonkinlainen pala nykyaikaakin on tallennettu tällaiseen musikaalielokuvaan.

Tämä SPOILAA niin laitan varalta pienemmäksi.

Kun unelmien tavoittelu oli tässä se kantava teema kautta koko tarinan, minua jäi jälkikäteen mietityttämään, mikä on nykyihmiselle elämässä tärkeintä. Miksi mahdollinen tosirakkaus ei riitä unelmaksi jo itsessään? Tai miksi rakkaus ei voisi kestää välimatkaa ja aikaakin, jos se on todellista? Toivon, että tässä tapauksessa kyse oli siitä, että kahden ihmisen jakamat tavoitteet ja unelmat loivat sen yhteisen sävelen, jota heillä ei ehkä muuten olisi ollut; kun kumpikin pääsi toteuttamaan unelmaansa, eivät enää toistensa tukea ja tsemppausta siinä tarvinneet? Koska jos kyse oli kuitenkin siitä, että unelmatyö toteutuu tosirakkauden kustannuksella, se on tosi surullista ja jää helposti miettimään, onko se oikeasti sen arvoista. Jos minun pitäisi valita, toteutuuko unelmieni työ ja ura vai saisinko onnellisen perheen ja työskentelisin vaikka ikuisesti jossain kahvilan kassalla, todellakin valitsisin perheen ja pitäisin unelmajuttuni harrastustasolla elämässäni. Käsitin tuosta elokuvasta kuitenkin, että kumpikin oli lopulta tahoillaan vähintäänkin "ihan" onnellinen, vaikka jäikin miettimään, entä jos kaikki olisikin mennyt toisin.

Seuraavana tahdon nähdä Moanan. Tai se taitaa tosiaan Suomessakin olla Vaiana?

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Kosmik

  • ***
  • Viestejä: 3 889
  • ava © Ingrid
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #416 : 16.03.2017 11:59:21 »
Muakin kiinnostaisi nähdä tuo Tom of Finland, vaikka en voi noin yleisellä tasolla sietääkään suomalaisia elokuvia. Tuo kuitenkin kiinnostaa aiheensa puolesta ja siksikin, että se on tositapahtumiin perustuva ja kertoo vähemmistön edustajasta. Mua eniten ehkä ärsyttää tässä Suomen 100-vuotisjuhlavuodessa se tietynlainen patriarkaalisuus. Suomalaiset naiset ei saa samalla tavalla huomiota kuin miehet elokuvamaailmassa (tai noin muutenkaan), vaikka Suomen historiaan mahtuu paljon naisvaikuttajia. Suomalaisille itsenäisyys merkitsee näköjään edelleen vain sotaa ja se on musta aika vanhanaikainen tapa suhtautua itsenäisyyteen. Joku saatanan Tuntematon sotilas filmataan jo kolmannen kerran, eikä Tove Jansson tai Minna Canth ole saanut vieläkään omaa elokuvaa. Tovesta ollaan ilmeisesti tekemässä elokuvaa, mutta miksi vasta nyt, kysynpä vain?

Elfmaiden

  • ***
  • Viestejä: 1 223
  • haaveilija
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #417 : 19.03.2017 00:03:37 »
Viime aikoina olen käynyt katsomassa harvinaisen paljon elokuvia teatterissa, tänä vuonna ainakin jo La la landin, Vaianan, Tom of Finlandin ja Kaunottaren ja hirviön (jonka näin tänään). Kaikista pidin, jokainen jäi/jäänee useammaksi päiväksi mieleen pyörimään - musiikki, yksityiskohdat, juonikuviot. Koin niiden kaikkien olevan elokuvalipun arvoisia ja näkisin ne mielelläni uudelleenkin! Yleensä käyn elokuvissa arkisin, joten nyt poikkeuksellisesti viikonloppuna teatterilla oli hämmentävän ruuhkaista, ja penkkirivi piti jakaa useiden ihmisten kanssa, jopa viereiset penkit (ja olikin yllättävän ahdasta kun ei saanut levittää tavaroita viereisille penkeille...), kun taas esim. ToF:n ensi-illassa iltapäivällä meitä oli salissa kourallinen.

La lal land oli hauskan erilainen kuin muut nykyiset elokuvat, ja se yhdisteli kiinnostavasti haaveita ja arkea. Elokuvan traileri oli kyllä osittain harvinaisen harhaanjohtava, mikä tavallaan hätkäytti elokuvaa katsoessa. Oscarilla palkittu tunnuslaulu soi herkästi päässä ja pidän sen haikeasta tunnelmasta, joka tiivistää minusta myös paljon olennaista elokuvastakin.

Vaiana, joka jostain ihmeen syystä on Euroopassa jopa englanninkielisessä versiossa Vaiana eikä Moana (mikä tarkoittaisi merta ainakin maorin kielellä), oli hartaasti odottamani ja pidin siitä erittäin paljon. Olen viettänyt jonkin aikaa Tyynenmeren alueella/kulttuurivaikutuksessa, joten innoissani bongailin elokuvasta tuttuja elementtejä, tanssiliikkeitä, sanoja, yksityiskohtia luonnosta/tavaroista, ja jouduin pyyhkimään onnellisen liikutuksen kyyneliä useaan kertaan. Hienoa, että tuotakin kulttuuripiiriä on tuotu esiin Disneyn myötä! Tarinakin oli minusta kaunis ja puhutteleva.

Tom of Finlandin pääsin näkemään ensi-illassa, ja pidin elokuvasta hyvin paljon. Olen jonkinmoinen Tomppa-fani ja olen lukenut varmaankin kaikki Suomessa käsiin saatavat kirjat hänestä/teoksistaan, joten elämäntarina oli pääpiirteissään tuttu. Kuitenkin, kuten ohjaaja Dome Karukoski jossain haastattelussa sanoi, he olivat päässeet käsiksi paljon laajempaan tausta-aineistoon Toukon elämästä, joten elokuvassa oli myös ns. uusia asioita.  Minusta on hienoa, että tuo elokuva on tehty ja se toi hyvin esiin vähän erilaista näkökulmaa historiaan.

Kaunotarta ja hirviötä odotimme ystäväni kanssa jo vajaan vuoden ja kiirehdimme katsomaan sen asap. Emme pettyneet! Minusta tässä versiossa on upeasti tuotu esiin klassikkopiirretyn parhaat ja tärkeimmät asiat, kuten tutut laulut ja juonenkäänteet, mutta hahmoihin on lisätty syvyyttä ja he tuntuvat paljon inhimillisemmiltä ja kiinnostavammilta.
USKO, TOIVO JA (POIKA)RAKKAUS

Röhkö

  • ***
  • Viestejä: 1 171
  • Oot kuuma.
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #418 : 19.03.2017 10:34:43 »
Minäkin kävin perjantaina katsomassa Kaunottaren ja hirviön. Yllätyin positiivisesti! Suurin osa lauluista oli ihan hyviä ja satumainen tunnelma oli kohdallaan. Disney oli osannut päivittää tarinaa nykypäivään. Etenkin pidin heteronormien pienestä rikkomisesta, vaikka sitä tehtiinkin yhä lähinnä huumorin keinoin.

Casting oli erittäin onnistunut. Emma Watson ei ollut tyrmäävä Belle, mutta menetteli. Paremmin onnistuivat mielestäni Luke Evans ja hirviötä näytellyt Dans Stevens, joka ei minulle ole kovin tuttu näyttelijä. Ewan McGregoria on aina miellyttävä kuunnella.
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Eririn

  • valomiekkalesbo
  • ***
  • Viestejä: 956
  • Jedi like my father before me
    • lesbian with a sword and a grudge
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #419 : 19.03.2017 18:28:57 »
Vaiana, joka jostain ihmeen syystä on Euroopassa jopa englanninkielisessä versiossa Vaiana eikä Moana (mikä tarkoittaisi merta ainakin maorin kielellä), oli hartaasti odottamani ja pidin siitä erittäin paljon. Olen viettänyt jonkin aikaa Tyynenmeren alueella/kulttuurivaikutuksessa, joten innoissani bongailin elokuvasta tuttuja elementtejä, tanssiliikkeitä, sanoja, yksityiskohtia luonnosta/tavaroista, ja jouduin pyyhkimään onnellisen liikutuksen kyyneliä useaan kertaan. Hienoa, että tuotakin kulttuuripiiriä on tuotu esiin Disneyn myötä! Tarinakin oli minusta kaunis ja puhutteleva.
Se muutettiin, koska Moana on Euroopassa joku trademark ja siitä olisi tullut oikeusjuttu, plus Italiassa on joku Moana-niminen pornotähti.
Mutta joo, samaa mieltä leffasta. Mäkin itkin, ja olen hoilottanut How Far I'll Go'ta niin paljon että rupeaa kohta sujumaan ulkoa. Auli'i Cravalho oli kyllä täydellinen valinta Moanan rooliin, samoin kuin Dwayne Johnson Mauiksi. Ylipäänsä leffa uhkaa vakavasti Mulanin ja Kaunottaren ja Hirviön asemaa suosikkileffanani xD

Lainaus
Kaunotarta ja hirviötä odotimme ystäväni kanssa jo vajaan vuoden ja kiirehdimme katsomaan sen asap. Emme pettyneet! Minusta tässä versiossa on upeasti tuotu esiin klassikkopiirretyn parhaat ja tärkeimmät asiat, kuten tutut laulut ja juonenkäänteet, mutta hahmoihin on lisätty syvyyttä ja he tuntuvat paljon inhimillisemmiltä ja kiinnostavammilta.
Yhdyn myös tähän, kävin sen eilen katsomassa ihastukseni kanssa ja me molemmat ihastuttiin siihen. Varsinkin loppuvaiheessa me jouduttiin pitämään toisiamme kädestä, kun kävi niin jännäksi (vaikka totta kai me tiedettiin, että kyllä tässä on onnellinen loppu). Emma Watson on ollut idolini Azkabanin vangista asti ja minusta hän oli täydellinen Belle. Koko cast oli ylipäänsä täydellinen, mutta suurimman vaikutuksen teki Luke Evans Gastonina. Oli sellainen pahis, että meni oikein kylmät väreet paikka paikoin (varsinkin kun olen tottunut häneen Hobitti-leffojen Bardina, joka on mukava mies). Kaikki laulut oli aivan loistavia, uusista pakko nostaa jalustalle Hirviön soolokappale Evermore. Eargasm, se oli niin ihana!
We had each other. That's how we won.