Kirjoittaja Aihe: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)  (Luettu 4982 kertaa)

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 040
Otsikko: Housut kintuissa
Kirjoittaja: Violetu
Fandom: BBC!Merlin
Ikäraja: K-11
Genre: Huumori, draama
Summary: Arthur on nähnyt jotain, mitä tämän ei olisi pitänyt.

A/N: Tämä sai alun perin innoituksensa discordissa heitetystä promptista
Spoiler: näytä
Hahmo X yllättää hahmon Y kesken sooloseksin.

Sijoittuu jonnekin ehkä tyyliin kolmoskaudelle.
Tästä piti alun perin tulla vain lyhyt dialogi, sitten meinasi mennä korkean ikärajan matskuksi, mutta onnistuin (vai onnistuinko?) jotenkin kasaamaan kultaisen keskitien alhaisemmalla ikärajalla.  Palaute ilahduttaisi kovasti^^
Enjoy!

***


Housut kintuissa


Merlin saattoi melkein nähdä kätensä vapinan, kun hän koputti prinssin kammarin oveen.
Normaalisti hän olisi vain marssinut sumeilematta sisään, mutta näissä olosuhteissa Merlin olisi mieluummin paennut koko linnasta.

Arthur oli kutsunut hänet puheilleen jäykän virallisesti, kirjallisella kutsulla, vaikka he näkivät automaattisesti melkeinpä joka päivä.
Se saattoi Merlinin mielestä tarkoittaa vain yhtä asiaa.
Arthur tiesi.

Gaiuskin oli viitannut johonkin sellaiseen.
"Ehkä Arthur on nähnyt jotain, mitä prinssin ei olisi pitänyt", tämä oli sanonut, ja saanut Merlinin veren hetkeksi jäätymään.
Jokin Gaiusin katseessa oli viestinyt enemmän huvittuneisuutta kuin huolestumista, mutta ehkä Merlin oli vain kuvitellut.

"Sisään", Arhurin ääni kuului vaimeana oven toiselta puolelta.
Merlin nielaisi ja valmistautui astumaan turmioonsa.

Arthur seisoi pöytänsä takana selin oveen ja ikkunasta lankeava auringonvalo näytti muuttavan miehen vaaleat hiukset kultaiseksi sädekehäksi.
Merlin yritti olla tuijottamatta. Hän mateli lähemmäs jalkojaan laahaten.
Hän ei halunnut olla täällä tällaisissa olosuhteissa, hän ei ollut valmis.
Merlin nielaisi ja pakottautui puhumaan:

“Kutsuitte, Sire?”

Arthur kääntyi katsomaan häntä tiukan näköisenä.

Merlin tunsi jotain jäätävää holahtavan vatsaansa.
Silti jokin sanoi hänelle, että jos Arthur olisi tiennyt hänen taikuudestaan, toinen ei olisi katsonut häntä noin suoraan.
Tai paremminkin Merlin olisi jo puolimatkassa hirteen.

Merlin yritti muistella millaisia taikoja oli viime aikoina tehnyt, mitä Arthur oli saattanut nähdä?
Parhaassa tapauksessa kyseessä oli ehkä jokin pikkuinen siivoustaika, jonka voisi selittää olemattomiin. Tuulenpuuska oli vain sattumalta puhaltanut ikkunasta sisään?
Arthur oli ennenkin niellyt häneltä mitä paksuinta pajunköyttä. 

“Mitä sanottavaa sinulla on puolustukseksesi?” Arthurin ääni kajahti terävänä ja Merlin säpsähti kuin sanat olisivat olleet lyönti.

“Minä… minä kadun tekosiani?” Merlinin ääni vavahti.
Nöyryys oli varmaan paras lähestymistapa, jos hän oli oikeasti paljastunut.
 
Hän mietti oliko liian aikaista (tai liioittelua) heittäytyä polvilleen ja anella Arthuria säästämään hänen henkensä.
Arthur piti siitä, että sai tuntea olevansa muiden ihmisten -  etenkin Merlinin - yläpuolella, joten ehkä se ei ollut huonoin mahdollinen ajatus...
Ehkä prinssi suhtautuisi jopa taikuusrikokseen suopeammin, jos Merlin olisi polvillaan -

Arthurin ääni keskeytti Merlinin kyseenalaiseen suuntaan lipsahtaneet ajatukset.

“Todellako kadut?” Arthurin suu vääntyi omituisesti, melkein kuin tämä olisi pidätellyt hymyä.
Merlin palautti ajatuksensa nykyhetkeen ja suoristi jo uhkaavasti koukistuneet polvensa. Ehkä polvistuminen olisi silti liikaa.

“Aivan varmasti kadun. Sinun ei ollut tarkoitus nähdä”, Merlin nielaisi vaivalloisesti.
Hän saattoi melkein tuntea kylmän hien puskevan otsalleen.

“No toivottavasti ei”, Arthurin suu vääntyili taas, ja tämän poskille nousi punainen häivähdys.

“Voin vakuuttaa, että loi - teen aina sitä yksinomaan sinun vuoksesi, en kenenkään toisen”,  Merlin yritti kuulostaa siltä, ettei ollut paniikin partaalla.
“Minä olen syntynyt tällaiseksi, en mahda sille mitään, mutta - “

“Merlin, mistä sinä oikein puhut?” Arthur keskeytti kohottaen kätensä, ja katsoi Merliniä todella omituinen ilme kasvoillaan.
Puna prinssin poskilla näytti syvenevän.

He tuijottivat toisiaan pitkään latautuneessa hiljaisuudessa.
Merlin mietti, mitä olisi tässä vaiheessa enää turvallista sanoa.

Arthur avasi kuitenkin suunsa kaksikosta ensimmäisenä:

“Ei täällä ketään miesten himoitsemisesta tuomita” Arthur raapi hämillisenä niskaansa ennen kuin prinssin ilme tiukkeni taas, “...mutta siitä kyllä, että - “

“Miesten himoitsemisesta?” Merlin älähti.

Hänestä alkoi tuntua, että hän oli jossain vaiheessa pudonnut kärryiltä. Toisaalta tarkemmin ajatellen hän ei enää ollut varma, oliko alun perinkään ollut edes kyydissä.

“Enhän minä - “

“Minä puhun nyt loppuun, jos pystyt hetken olemaan lörpöttämättä”, Arthur mulkaisi häntä.
“Jos sinun on edes fyysisesti mahdollista sulkea suusi, etkä ole vain synnynnäisesti kykenemätön moiseen.”

Merlinille alkoi vihdoin valjeta, että tässä ei tainnutkaan olla kyse hänen taikuudestaan.
Hän vaikeni, mutta jätti ihan kiusallaan suunsa vähän raolleen.

“Kuten olin sanomassa, miesten katseleminen sillä silmällä on täydellisen hyväksyttävää jollekulle sinun kaltaisellesi. Siitä taas tuomitaan, jos… minäpä väännän sinulle rautalangasta”, Arthurin kasvoille levisi se tuttu, raivostuttavan kaikkitietävä ilme, joka sai tavallisissakin olosuhteissa Merlinin hyppimään pitkin seiniä.

Arthur veti syvään henkeä ikään kuin olisi nauttinut siitä, miten ärsyttävä osasi olla.
 
Edelleen tämän poskilla majaileva puna hämmensi Merliniä, se ei sopinut jotenkin ollenkaan kuvaan.
 
“Kuvitellaan, että kruununprinssi on käskenyt hörökorvaisen, honteloraajaisen palvelijansa luomaan lantaa, kiillottamaan haarniskansa, ja siivoamaan kammarinsa. Tämän jälkeen prinssi on käskenyt tarjoilemaan lounaansa tasan keskipäivällä.
Keskipäivä koittaa, eikä palvelijaa tai lounasta kuulu. Prinssi lähtee etsimään mokomaa lusmuilijaa aikomuksenaan antaa tälle vähän kurinpalautusta.”

Merlin avasi suunsa vastalauseeseen, mutta Arthur jatkoi hänestä välittämättä entistä kovemmalla äänellä:

“Kuvitellaan, että prinssi käy kaikki nuo paikat läpi, eikä löydä palvelijaansa. Minne hän suuntaa seuraavaksi?”

“Keittiöön hakemaan itse oman ruokansa, koska olettaa, että palvelijalle on tullut jokin todella tärkeä meno?” Merlin laukoi ja sai vastaukseksi kaikkea muuta kuin prinssimäisen irvistyksen.

“Ikävä kyllä ei. Prinssi kiipeää palvelijan huoneisiin ja erehtyy kurkistamaan palvelijan raollaan olevasta ovesta vain todistaakseen, miten…” Arthur veti syvään henkeä kuin antaakseen itselleen aikaa miettiä, mitä sanoisi seuraavaksi. Puna prinssin poskilta oli levinnyt koko tämän naamalle ja valui kaulaa pitkin alaspäin.
Merlin odotti.

“Vain todistaakseen…?”

“Sinä oikeasti haluat, että minä sanon sen ääneen?” Arthurin naamalla oli melkein tuskallisen näköinen ilme, ja prinssi raapi niskaansa ilmeisen kiusaantuneena.
Näytti siltä, että Arthur alkoi katua koko keskustelua.

“Minä en yhtään tiedä, mistä sinä puhut”, Merlin tunnusti.

Hän oli koko Arthurin tarinan ajan yrittänyt muistella lähiaikojen tekemisiään, mutta ei kertakaikkiaan saanut mieleensä, mitä Arthur oli saattanut nähdä. Ellei sitten…

“Tarkemmin ajatellen ei sinun tarvitse sanoa - ”

“Minä näin sinut vetämässä ihan antaumuksella käteen, Merlin!”

…Ah.
Oli Merlinin vuoro lehahtaa punaiseksi.

“Ei siinä mitään, tyydytä itseäsi kaikin mokomin ja ajattele silloin ihan ketä haluat, mutta tee se työajan ulkopuolella”, Arthurin katse sinkoili seinillä ja tämän ääni alkoi kuulostaa käheältä.

Sitten prinssi jollain ilveellä kasasi itsensä, eikä Merlin voinut muuta kuin ihailla.
Tuttu, ärsyttävä hymy levisi Arthurin huulille hiukan reunoiltaan värisevänä.

“Ihan ymmärrettävää tietysti, että olet ihastunut minuun, puolet valtakunnasta on, olenhan minä tiettävästi aika hyvännäköinen”, Arthur pyyhkäisi hiuksia pois otsaltaan posket edelleen punaisina hehkuen.

“En minä sinua ajattele, kun minä - “ Merlin aloitti, mutta sulki suunsa kesken lauseen.

Minä teen sitä vain sinun vuoksesi.

Niin hän oli tainnut aiemmin sanoa, kun luuli, että kyse oli taikomisesta. Himputti.
Vielä pahempaa oli, että Arthur oli kerran jos toisenkin vieraillut Merlinin masturbointifantasioissa.

Merlin saattoi melkein nähdä Arthurin jo ennestään turvonneen egon paisuvan entisestään.

“Niin, olethan sinä ihan okei, jos tykkää möhköpäisistä sammakkoprinsseistä”, Merlin tölväisi, vaikka tiesi jo olevansa kainaloitaan myöten kusessa. Maito oli jo kaatunut ja niin edelleen.

Jos hän tarpeeksi aukoisi päätään, ehkä Arthur unohtaisi, mitä koko keskustelu oli alun perin koskenut, ja käskisi häntä häipymään silmistään.

“Merlin, jos vielä koettelet kärsivällisyyttäni, minä saatan pian muuttaa mieleni”, Arthur varoitti tutkiskellen kynsiään.

“Muutat mielesi minkä suhteen?” Merlin ei voinut olla kysymättä, vaikka hänen surkea, vähällä käytöllä oleva itsesuojeluvaistonsa yritti saada häntä vaikenemaan.

“Sinun rangaistuksesi”, Arthurin ääni oli vaarallisella tavalla mairea. Yleensä tuo äänensävy tiesi Merlinille pitkälle yöhön jatkuvaa työpäivää. 

“Ehdotan, että oikeasti lähdet kalppimaan ennen kuin päätän laittaa sinut polvistumaan ja - ”

Merlin perääntyi kompuroiden ovea kohti. Hänen mielikuvituksensa uhkasi lähteä laukalle, mikä olisi todennäköisesti johtanut siihen, että  hän olisi hyvin nopeasti polvillaan Arthurin edessä käskemättäkin.

“ - hinkkaamaan kontillasi koko kammarini lattian puhtaaksi.”

Arthur oli toki aiemminkin uhkaillut häntä rangaistuksilla, jalkapuulla ja ruoskimisella ja ties millä, mutta nyt kruununprinssin sävyssä oli Merlinin aivojen mielestä äkkiä jotain seksikästä. Himputin himputti.
 
“Jos nyt häivyt, katson tämän kerran koko juttua läpi sormieni”, Arthur päätti uhkauksensa ilmeisen tyytyväisenä itseensä.

“Kyllä, Sire. Kiitos, Sire”, Merlin kääntyi kannoillaan ja pakeni käytävään suuntanaan oma huoneensa. Hänen oli mentävä - miten Arthur olikaan sen sanonut? - vetämään antaumuksella käteen.
 
Ja tällä kertaa Merlin tunkisi vaikka nyrkin suuhunsa, ettei sieltä pääsisi ulos mitään  edes etäisesti Arthurin nimeä muistuttavaa.


« Viimeksi muokattu: 03.05.2023 07:22:57 kirjoittanut Violetu »

Sometimes a girl has got to shoot.
.

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 617
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #1 : 03.05.2023 20:00:08 »
JEAAAA Oi miten hauskaa, että tästä promptista riittää kirjoitettavaa ja iloa. :D Aivan erinomainen oli tämä! En tiedä onnistuitko tosiaan, kun pysyi ikäraja alhaisena, mutta sitten sitä voi kirjoittaa lisää korkeammalla. ;D Koska tahdon lisää!

Nimi jo lupasi hulvatonta menoa ja jossain kohtaa tuli sellainen hetki, että piti nostaa kädet kasvoille ja lukea sormien välistä, kun oli niin karseaa menoa. ;D Siis ihan superhyvällä tavalla karseaa menoa!

Lainaus
Tuulenpuuska oli vain sattumalta puhaltanut ikkunasta sisään?
Arthur oli ennenkin niellyt häneltä mitä paksuinta pajunköyttä.

Iihhih, no niin on, ei kannata kauheasti huolestua, vaikka Arthur kuinka vaikuttaisi siltä, että olisi kekannut jotain, koska todennäköisesti niin ei ole. :D Tykkäsin niin paljon tästä, kun molemmat kävivät vähän niin kuin eri keskustelua, mutta olivat silti jotenkin samalla aaltopituudella. :D Ihan täydellistä, kun Arthur kysyi Merlinin puolustusta ja Merlin vastasi kysymymerkki pahoittelunsa perässä, kuulin niin sellaisen Merlinin epävarman anteeksipyytelyn, kun ei ole ihan varma, mitä Arthur ajaa takaa. ;D Samoin Arthurin solvaaminen Merlinin lörpöttelystä ja hörökorvaisuudesta oli oikein osuvaa ja rakastin tuota sanojen viskomista edes takaisin. ^^

Lainaus
“Voin vakuuttaa, että loi - teen aina sitä yksinomaan sinun vuoksesi, en kenenkään toisen”,  Merlin yritti kuulostaa siltä, ettei ollut paniikin partaalla.
“Minä olen syntynyt tällaiseksi, en mahda sille mitään, mutta - “

Apua, en kestä! Tässä kohtaa olin kuolla ja nikottelin ja itkin naurusta yhtä aikaa. Voi hitto vie, Merlin, osaat sanoittaa asiasi. Ja siis pitää sanoa, että todennäköisesti tuohon aikaa samaa sukupuolta olevien väliset suhteet eivät olisi mitenkään kiellettyjä ja paheksuttuja, jonkin verran kun olen historia-asiantuntijasiskoani kuunnellut, joten kiva, että sekin näkyi tässä. ^^ Kristinusko kun tuli brittien saarilla satoja vuosia myöhemmin (ja no druidit on ihan tunnettuja siitä, että suhteet naisten ja miesten välillä olivat täysin sallittuja).

Lainaus
Toisaalta tarkemmin ajatellen hän ei enää ollut varma, oliko alun perinkään ollut edes kyydissä.

Ei varmaan koskaan, Merlin. ;D Niin hauskasti ilmaistu! Voi Arthuria, kyllä, tietenkin koko maailma on rakastunut sinuun. *taputtaa sen kättä* Dialogi oli loppuun saakka iskevää ja vaikka Merlin oli nolostunut niin hän silti osasi veistellä Arthurille takaisin. Minä kyllä mielelläni lukisin myös sen version, kun Merlin saa kunnon rangaistuksen, mutta tämä oli ihan täydellinen näinkin. Ne ovat ihania myös soittaessaan suuta toisilleen parhaina kavereina, jos nyt vähän Merlin samalla fantasioi Arthurin lattioiden hinkkaamisesta polvillaan, niin se sopii sekaan oikein hyvin. ^^
Kiitos ihan hirmuisesti tästä, luin tämän heti ilmestyttyään ja nyt uudelleen ja joka kerta nautin ihan suunnattomasti. Kiitos! ^^
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 561
  • ava by Ingrid
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #2 : 05.05.2023 11:53:18 »
Kommenttikampanjasta hei!

Olipas tämä hauska. Merlin-raukka oli huolissaan, että hänen taikuuden käyttönsä oli paljastunut, mutta taisivat paljastua ihan muut intohimot ;D Arthur oli oma ärsyttävä itsensä, mutta häntäkin taisi nolottaa ja ehkä he vielä myöhemmin pääsevät puhumaan voisiko noita intohimoja käyttää hmmm... kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Ja voi äh, kuinka söpöä ja huvittavaa on, kun nämä eivät aina pysy kärryillä toistensa jutuista.

Kiitos kivasti päivää piristäneestä tarinasta! :-*

-Kel
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 495
  • ava Claire + bannu Ingrid
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #3 : 12.09.2023 21:18:06 »
Onnittelut Kommenttiarpajaisten voitosta! Sun listauksessa olis ollut muitakin hyviä fandomeita, mutta nappasin tällä kertaa luettavaksi Merliniä, kun olen sitä Youtubesta muutamia videoita katsonut ja nostalgiassani muistellut, miten joskus ammoisina aikoina sitä tuli telkkaristakin.

Ah, ihana inspiraatioprompti tässä, nää on aina jännittäviä, jos toinen hahmo löytää toisen näinkin yksityisellä ja intiimillä hetkellä ja se voi johtaa ihan mihin suuntaan tahansa. Arthur ei vielä ainakaan liittynyt mukaan meininkeihin, mutta ehkä vielä jossain vaiheessa...

Ai että, olipa kivasti rakennettu tää "puhutaan asiasta, mutta oikeestaan puhutaankin molemmat eri asiasta" -dialogi ja oli hykerryttävä seurata, miten Merlin puhuu itseään pussiin, kun toinen tarkoittaa ihan jotain muuta. Yritä siinä sitten selvitä jotenkin vetää jo sanottuja sanoja takaisin. :D Kerrassaan herkullista dialogia ja molemmat oli jotenkin tosi itsejään.

Lainaus
“Merlin, jos vielä koettelet kärsivällisyyttäni, minä saatan pian muuttaa mieleni”, Arthur varoitti tutkiskellen kynsiään.
Tykkäsin varsinkin tästä, koska mä niin näin sieluni silmin Arthurin seisomassa paino toisella jalalla ja tylsistyneellä ilmeellä katsomassa kynsiään, kun Merlin yrittää nostaa itseään kuopasta johon on itsensä asettanut.

Mahtoikohan Arthur itse tajuta miltä tuo hänen rangaistuksensa kuulosti koko tän keskustelun jälkeen. :D Hienoa, että päästiin lopulta yhteisymmärrykseen ja ehkä Merlin ottaa tästä opikseen, lol.

Kiitos kovasti tästä kivasta iltapalasta! ^^
Hyppää lehtikasaan!

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 726
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #4 : 16.09.2023 17:25:43 »
Tämän ficin innoittajana ollut prompt on kyllä niin hyvä ja vähäks mä tykkään sun valitsemasta toteutustavasta, että äkillinen keskeytys on jo tapahtunut ja nyt on sitten jonkinmoinen jälkipuinti menossa. Ihan parasta myös, ettei Merlinillä ollut alkuun tietoa siitä, mistä Arthur oikein puhui, joten he sitten keskustelussa puhuivat ihan eri asioista ja toistensa ohi. Sellainen tietää aina hyvää sekasotkua, ja ficissä riitti muutenkin ihanasti sellaista tilannekomiikkamaista huumoria :D

Lainaus
“Voin vakuuttaa, että loi - teen aina sitä yksinomaan sinun vuoksesi, en kenenkään toisen”,  Merlin yritti kuulostaa siltä, ettei ollut paniikin partaalla.
“Minä olen syntynyt tällaiseksi, en mahda sille mitään, mutta - “
Kun itse jo etukäteen alkutietojen ansiosta tiesi, mistä oikeasti on kyse, tämä pätkä hajoilutti niin pahasti XD Ei mikään ihme että Arthuriakin punastutti moiset paljastukset. Tosin hän puhui itsekin myöhemmin niin monitulkintaisia juttuja - varsinkin tuossa kontekstissa - että aijai... selvää jännitettä ilmassa :D

Lainaus
Hänestä alkoi tuntua, että hän oli jossain vaiheessa pudonnut kärryiltä. Toisaalta tarkemmin ajatellen hän ei enää ollut varma, oliko alun perinkään ollut edes kyydissä.
XDD

Hyvä myös tuo loppu. Taisi Merlin ainakin jossain määrin ottaa opikseen, kun on valmis tunkemaan vaikka nyrkkinsäkin suuhun, vaikka muuten näyttää sama meininki jatkuvan :D Toivottavasti Arthur ei enää ilmesty paikalle väärään aikaan - tosin mistä sen tietää, mitä kaikkea kiintoisaa siitä voisi seurata... ;D Ehkä Merlinin ei tarvitsisi enää tyytyä vain omaan käteensä!

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 630
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #5 : 29.10.2023 17:26:04 »
En ole katsonut BBC!Merliniä, mutta olin jemmannut hauskan nimen takia tämän välilehteeni joskus kommenttiarpajaisissa, ja tietysti unohdin kommentoida. Mutta nyt olen täällä ja tämä oli oikein hauska! Rakastin tuota, miten Merlin puhuu ihan eri asiasta kuin Arthur ja vielä hetken aikaa kuvittelee rangaistuksenkin olevan jotain ihan muuta kuin lattian kuuraamista :D suloinen ajatus, että ehkä kyseessä oli ollut vain pikkuinen siivoustaika, jonka jotenkuten voisi selittää. Myös tuo Merlinin hieman nenäkäs kommentti, että varmaan Arthur meni itse hakemaan keittiöstä ruokaa, kun sitä ei muuten kuulunut, oli hyvä. Samoin Arthur heilauttelemassa hiuksiaan, kun on niin komea XD tämä oli piristävää ja hauskaa luettavaa, kiitos!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 040
Vs: BBC!Merlin: Housut kintuissa, K-11 (Merlin/Arthur)
« Vastaus #6 : 18.11.2023 13:42:37 »
Kiitokset kommenteista! <3

Meldis: Ai että, parasta kun saa lukijassa aikaan myötähäpeää :'D Mahtavaa että nauratti ja tykkäsit, kiitos kommentista^^
Kelsier: Kiitos kommentista, kiva että tykkäsit ^^
Grenade: Kiva että tykkäsit, ja kiva että hahmot tuntuivat IC:ltä. Tätä oli myös hauska kirjoittaa :D Kiitos kommentista^^
Larjus: Kiva että nauratti ja toteutustapa toimi, nautin itsekin kovasti tuosta promptista, voisi ihan hyvin ryhtyä pohtimaan mahdollista seuraavaa yhteispromptia, tässähan on joulukin kohta tulossa :D Kiitos kommentista ^^
Thelina: Kiva että viihdyit, kiitos kommentista^^

Sometimes a girl has got to shoot.
.