Kirjoittaja Aihe: Ropinsalmi S (katastrofidraama)  (Luettu 167 kertaa)

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 377
Ropinsalmi S (katastrofidraama)
« : 30.07.2021 20:19:27 »
Nimi: Ropinsalmi 
Ikäraja: S
Kirjoittaja: Fairy tale
Tyylijaji: Draama, katastrofi
Yhteenveto: Kun Käsivarrentie katkeaa Ropinsalmen kohdalta, sen seuraukset ovat ennalta arvaamattomat. Jokainen minuutti, jonka tie on poikki, maksaa valtiolle ennen kuulumattomia summia. Kukapa olisi uskonut?
Kirjoittajalta: Monesti olen miettinyt minkälaisia seurauksia olisi, jos tie olisi syystä tai toisesta poikki Ropinsalmen kohdalta. Ei se aivan halvaksi tulisi ja siinä on pätkä tietä joka olisi korjattava välittömästi, eikä usean viikon jälkeen. Kelikamerasta klik voi katsoa minkälainen Ropinsalmen kohdalta tie on.


Ropinsalmi

Avaruussään piti olla selkeä, eikä mitään sen kaltaista oltu osattu ennustaa. Meteoriitteja oli pudonnut taivaalta aina eivätkä pienet palaset olleet koskaan aiheuttaneet vahinkoja. Nykyaikainen järjestelmä ja ihmiskunta voivat erehtyä. Aina voi tapahtua jotakin, jota ei ole osattu odottaa eikä ennustaa. Oli varhainen tiistaiaamu, kello 4.08 lokakuun 15. päivä vuotta 2024. Enontekiön kunnassa aamuyön tunnit olivat pimeitä ja hiljaisia. Tielle oli satanut jo muutaman sentin kevyt lumipeite, sen vuoden ensimmäiset lumet enteillen talven tuloa.

Ropinsamen kohdalla jysähti niin että lähirakennusten ikkunalasit helähtivät rikki. Onni onnettomuudessa ainoat asuttavat rakennukset olivat sen verran kaukana tuhosta, ettei henkilövahinkoja sattunut. Jysähdyksen jälkeen kaikkialla oli hiljaista. Kului tunti ennenkuin ensimmäinen auto joutui pysähtymään, kun tie sen edessä oli poikki. Siinä missä Ropinsalmi ja sen ylittävä tie oli ollut, oli nyt jäljellä maisemaa rumentama kaaos. Tien tilalla oli kuoppa, joka oli täyttynyt meteorin jäänteillä ja vedellä. Se meteori oli suurempi kuin mikään siihen saakka Suomen kamalle pudonneet. Tämän arvioitiin olleen kokonaisena lähes 17000 kiloinen ja tuho oli sen mukainen.

Kello tuli 7.14 kun Ropinsalmen luona olivat ensimmäiset viranomaiset. Siinä vaiheessa pohjoisen suunnasta tuleva autojono oli jo 37 auton mittainen. Kun autoissa istuvat ihmiset nousivat ylös selvittääkseen miksi jono ei kulkenut eteenpäin, ei uutista voinut estää leviämästä. Hyvin nopeasti sosiaalisen median eri kanavat olivat täynnä kuvia Ropinsalmesta jota ei enää ollut. Tilalla oli katkenneen tien raato ja salmen täyttänyt höyryävä kasa maata ja vettä, kuin jättiläisen mutavellikattilassa konsanaan.

Ilmassa haisi rikki ja metalli. Kun kello tuli 9.38 olivat viranomaiset yhteydessä liikenneministeriöön, joka oli sinänsä liian myöhään, sillä pääkaupungissa kuohui jo. Epäviralliset uutiset olivat jo tavoittaneet viranomaiset ja tavalliset kansalaiset, mutta kukaan ei voinut tehdä mitään ennenkuin uutinen olisi vahvistettu ja virallistettu. Sisäministeriössä ja liikenneministeriössä kiisteltiin jo, kumman asiana olisi hoitaa asia siitä eteenpäin. Enontekiön viranomaiset olivat ensimmäisenä yhteydessä suoraan liikenneministeriöön.

”Ylen uutisista hyvää aamupäivää”, kuului televisiosta kello 11.25. ”Enontekiön kunnassa on aamuyöllä sattunut harvinainen onnettomuus, jonka seurauksena Käsivarren tie on poikki Ropinsalmen kohdalta...”, uutisankkuri selosti.
”Miten niin hyvää aamupäivää? Mitä hyvää tuossa nyt muka on?” En voinut olla tuhahtamatta ääneen. Mieleeni nousi heti ainakin kymmenen asiaa, jonka tähden koko kunta olisi kaaoksessa. Ja toiset kymmenen asiaa, joiden takia koko muukin maa kärsisi, ainakin noin välillisesti. Rahallisesti ainakin ellei muuta.

”Enontekiön kuntaan on julistettu kriisin takia hätätila, sillä Ropinsalmen pohjoispuolelle jäävät kunnan asukkaat...” uutiset jatkuivat.
”Aivan niin. Eivät kotihoidon vanhukset voi odottaa lääkkeitään ja ruoka-annoksiaan ensiviikkoon. Norjan puolelta kulkee huomattava määrä kuljetuksia ja kun kuljetukset viivästyvät useiden satojen kilometrien kiertämisen takia, sellainen nostaa hintoja.”

”Liikenneministerin lausunnon mukaan tien korjaukset on aloitettava välittömästi. Koska tämän vuoden budjetti on käytetty lähes loppuun, on liikenneministeriölle budjetoitava kiireellisesti uusi varamäärärahasto. Pahimpien skenaarioiden mukaan tien uudelleen rakentaminen voidaan aloittaa vasta kolmen viikon kuluttua, joka olisi katastrofaalista, sillä maa alkaa olla jo nyt roudassa.”
”Ja joka helvetin tunti pirstaleina olevaa tienpätkää tulee pahuksen kalliiksi”, totean kuivasti ja uppoudun syvemmälle nojatuoliini. ”Yrittäkää nyt piruparat saada se tie kuntoon. Ei tämä maa peukaloita pyörittämällä nouse.”

Iltauutisissa näytettiin kuvaa siitä, kuinka mönkijät kuljettivat välttämättömiä tavaroita, ihmisiä ja osaamista Ropinsalmen toiselle puolen. Sitä varten oli jouduttiin kiertämään koko Ropinjärvi ja  raivaamaan pitkä pätkä tunturikoivikkoa maan tasalle. Oliko sittenkin ollut onni onnettomuudessa, että turistikausi oli Enontekiöllä jo päättynyt, eikä esimerkiksi Kilpisjärven kylällä ollut enää turismia sinä vuonna. Joku paskiainen oli senkin jo ääneen sanonut ja siitä jäi mieleen se, ettei paikallisilla niin väliä ollut, koska nuohan olivat tottuneet jo vuosia asumaan eristyksissä ja kaamoksen keskellä haastavissa olosuhteissa. Mutta vasta-argumentit löivät heti korville sellaisen äänen sanomista.

Ropinsalmi ehkä saatiin jonkinmoiseen kuntoon kahdessa kuukaudessa ja liikenne saattoi jälleen kulkea Käsivarren tietä pitkin normaalisti. Heräsi kuitenkin epäilyjä siitä, ettei routa-aikaan tehty tie olisi kyllin vahva, vaan sitä jouduttaisi jo kevään tullen korjaamaan, mikä tulisi kalliiksi. Salmen maisemoinnista ja ennallistamisesta ei kukaan uskaltanut edes mainita, sillä kriisistä toiseen seilannut maamme maksoi edelleen suuria velkojaan takaisin, eivätkä uudet kriisit auttaneet asiaa, vaan velkojen takaisinmaksulle jouduttiin anomaan lisäaikaa.

Ropinsalmi oli varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun ollaan valmistautumattomia. Ja kuinka mihinkään sellaiseen ikinä voitaisi varautua? Tuskin koskaan täysin.
« Viimeksi muokattu: 30.07.2021 20:24:13 kirjoittanut Fairy tale »