Minulle tämä keskustelu ei ole tuottanut syyllisyyden tuntemuksia tai omantunnontuskia, eikä toivottavasti kenellekään muullekaan, sillä siihen muiden syyllistäminen, tuomitseminen ja painostaminen pyrkivät. Ja juuri tällaiseen emotionaaliseen moralisointiin, joka tarkalleen ottaen on myös yksi henkisen väkivallan muodoista, ihmiset vaikuttavat ihan oikeasti kyllästyneen. Se saa aikaan Eveliinan mainitseman vastareaktion ja kapinointia, joka on täysin luonnollinen reaktio ihmismielelle, sillä ulkopuolelta tuleva tyrkyttäminen ja painostaminen minkä tahansa asian suhteen on uhka kenen tahansa tunteelle itsemääräämisoikeudesta - ihminen haluaa tällöin entistä enemmän suojella omaa minäänsä. Se, että haluaa jakaa ja keskustella arvoistaan ja periaatteistaan muiden kanssa, ja sekin että niiden suhteen on jyrkkä, on mielestäni vain hyvä ja ihailtava asia, mutta painostaminen tai se, että muille annetaan vaihtoehdoksi tehdä joko ”oikein” tai ”väärin”, on yksinkertaisesti pyrkimystä hallita.
Jokaisella on oikeus halutessaan saavuttaa se tila, jossa voi rauhassa fanittaa tai katsoa haluamaansa tv-sarjaa ilman, että siitä tuomitaan tavalla tai toisella - tämä ei ole mikään yhden vähemmistön, yhden ihmisen, fanijoukon tai ei-vähemmistön oikeus. Kuten Remo tuolla sanoikin, maailma ei ole mustavalkoinen eikä se jakaudu oikeaan ja väärään. Tästä saa tietenkin olla eri mieltä, ja ymmärrän hyvin esimerkiksi ajatuksen siitä, että ihmisoikeuskysymysten pitäisi olla helppoja ja mustavalkoisia, mutta kuten täällä useampikin on jo maininnut niin transihmisten oikeudet eivät ole maailman ainoa ihmisoikeuskysymys, jossa on olemassa myös harmaa alue - halusi sitä sitten tai ei. Minun(kin) mielestäni uutta Harry Potter -sarjaa voi katsoa aivan tavallinen ja hyvä ihminen, trans tai ei, jolle katsominen tai kiinnostus ei ole mikään statement siitä, että haluaa transihmisille pahaa.
