Rappiomytologia | S | draama | raapale

[Sokerisiipi]

Nimi: Rappiomytologia
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: synkistelydraama
Haaste: Vuosi raapalehtien VII
Inspiskuva: x

A/N: Taas kuvainspiraatio + raapalekombo.

RAPPIOMYTOLOGIA

Eliot otti tummia, taiteellisia polaroideja, joissa meidän siluettimme maalautuivat myyttisten olentojen tavoin asuntovaunun ikkunoita vasten. Niissä kuvissa minäkin näytin kauniilta ja salaperäiseltä, en yhtään omalta itseltäni. Kaikki hänen seuraajansa kadehtivat vapaata kiertolaiselämäämme.

Mitä jos he tietäisivät totuuden?

Minusta, joka mietin usein kesken jääneitä kouluja ja vanhempiani, joilla ei ollut aavistustakaan, olinko elossa vai kuollut. Ceciliasta, joka ei koskaan selvinnyt ulos psykedeelisestä kaninkolostaan. Sitten oli petoksista suurin: kaikkien rakastama Eliot oli todellisuudessa helvetin epävakaa ruutitynnyri, joka veisi räjähtäessään ainakin yhden meistä mukanaan hautaan tai vankilaan.

Todennäköisesti he silti pitäisivät meitä hohtavina, rappioromantiikan turmiollisina jumalina, koska vain sellaisina me olimme näkemisen arvoisia.

[Parris]

Kommenttikampanjasta lauantai-iltaa!

Oli hurjan mielenkiintoosta nähdä tässä, kuinka inspiskuva oli johtanut tekstin syntyyn ja upottanut juurensa koko raapaleeseen, aina rakenteesta lähtien. Samalla tavalla kuin kuva koostuu neljästä vähän epämääräisesti rajoittuneesta sektorista, tämän tekstin hetket ovat kuin välähdyksiä Eliotin ja Cecilian sirpaloituneesta maailmankuvasta. Jotenkin tämän yleinen fiilis toi mulla mieleen Halseyn tai Lana Del Reyn musiikin - 2010-luvun indiemuusat, joiden elämä on pinnan alla pelkkää sotkua, silti jotenkin kadehdittavalla tavalla. Ehdit rakentaa näinkin lyhyessä tekstissä mielenkiintoisia henkilökuvia - otat hetkeen jähmettyneitä polaroidkuvia heistä, if you will. Jo kauniin runollisesta otsikosta lähtien aivan mahtavan nätti teksti. Kiitos!

[Sokerisiipi]

Ronen: Ihanasti jäljittelet ajatusprosessiani kuvan ja tekstin kautta <3 Olet aivan oikeassa. Juuri tuollaista välähdyksenomaista, valokuvamaista kerrontaa ja tyyliä tavoittelin tällä, ihanaa, että se välittyi! Oi, olen todella otettu noista mielleyhtymistä! <3 Vähän samankaltaista fiilistä tässä kieltämättä on. Kiitos kommentista!!