Kirjoittaja Aihe: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)  (Luettu 2004 kertaa)

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 233
Nimi: Kolme sutta
Kirjoittaja: Ronen
Beta: Saappaaton, pus
Ikäraja: S
Vastuuvapaus: En omista, en tienaa.
Genre: susidraama
Hahmot: Remus Lupin, Fenrir Harmaaselkä ja Bill Weasley
Haasteet: [FINIKESÄ] Kesäbingo (teksti, joka osallistuu johonkin muuhun haasteeseen), Ficlet300 (sanoilla 60. Täysi, 67. Villi ja 85. Perheenjäsen), FinFanFun1000 (sanalla 130. Ihmissusi)

A/N: Oikein hyvää syntymäpäivää Lupalle! Bongasin sattumalta sosiaalisen median kautta synttärisi, ja ajattelin yllättää ihan puskista sut susiaiheisella raapaleläjällä. Toivottavasti tykkäät <3




Remus istui metsän laidassa kaatuneella puunrungolla ja katseli, kuinka kaukana laakson toisella puolella jonkun tuntemattoman nuotio loimusi kirkkaana pisteenä. Taivaanrannassa aurinko oli vaihtumassa kuun kumotukseen, ja Remus tunsi jo sisällään sen paineen, joka toistui kerran kuussa – suden. Se oli inhottava tunne, ikään kuin hän olisi tahtomattaan toiminut vankilana hirviölle, jota kukaan ei voinut pysäyttää.

Tai noh, toki Remus tiesi sudenmyrkkyjuomasta – tuoreesta taikajuomamestareiden kehittämästä liemestä, jolla ei menettäisi järkeään susimuodossa, kunhan lientä vain ottaisi säännöllisin välein. Ainoa ongelma oli vain se, että velhosodan jälkeen Remus oli vajonnut taloudellisesti kuin muutenkin niin syvälle, että hänellä ei ollut taitoa, yhteyksiä, saati varaa sudenmyrkkyjuomaan. Hän olisi kuitenkin antanut melkein mitä tahansa hillitäkseen tätä pientä ”karvaista ongelmaa”, niin kuin James – rauha hänen sielulleen – ynnä muut kelmit olivat hänen ihmissuteuttaan kutsuneet Tylypahkan aikoina.

Mutta tilanne oli mikä oli, eikä Remuksella ollut vaihtoehtoja. Kuu nousi täytenä syvänsiniselle yötaivaalle. Remus avasi vankilan oven ja päästi suden sisällään vapaaksi.



Fenrir taivutteli niskojaan ja katseli nälkäisenä, kuinka pienen maalaiskylän talot pimenivät yksi kerrallaan. Siellä he olivat, tietämättöminä ja pelottomina. Fenrir oli tällä kertaa malttanut mielensä ja huolehtinut siitä, että sana ihmissudesta lähiseudulla ei ollut kiirinyt kylään etukäteen – yllätyshyökkäys oli paras hyökkäys, ja rentoutunut liha oli kaikkein mureinta. Tätä yötä oli odotettu aivan tarpeeksi kauan; Fenrir oli joutunut pakenemaan auroreita liiaksi viimeisten kuukausien aikana, ja useampikin hänen hyökkäyksistään oli tyssännyt niiden virkaintoisten paskiaisten liialliseen häirintään. Mutta tänään Fenrir saisi tuoreen aterian.

Kun kuunvalo hukutti räsyisen miehen, hetken päästä tilalla oli vain lihaksikas, jäntevä susi, jolla oli terävät kynnet ja tuhoajan ilme.



Bill katseli maljassa olevaa juomaa, josta kohosi hentoa sinistä savua. Sudenmyrkkyjuoma, jota Kuhnusarvio oli keittänyt hänelle. McGarmiwa oli vaatinut, että Bill ottaisi vastaan heidän apunsa ihmissusimuodon kurissa pitämisessä; he eivät toistaisi samaa virhettä, joka oli tehty Lupinin kanssa aikoinaan ja joka oli lopulta syössyt miehen köyhyyden kierteeseen. Bill ei oikeastaan saanut edes lopulta itse päättää asiasta – sen verran hanakasti myös Fleur ja Molly olivat ottaneet asiaan kantaa.

Liemi ei oikeastaan tuoksunut miltään, mutta Billin tekemän taustoituksen mukaan se oli ilmeisesti aivan hirvittävän pahaa maultaan. Vaihtoehtoja ei ollut, ja totta kai Bill itsekin myönsi, ettei hän haluaisi menettää kontrolliaan sudelle. Täten hän painoi tiukasti nenänsä kiinni ja kaatoi juoman kerralla kurkkuunsa. Juoman maku oli karvas ja kitkerä, mikä ei tullut Billille yllätyksenä ottaen huomioon ainesosalistan myrkkypitoisuuden. Mutta niin sen kai kuuluikin olla: tehokkain lääke on tietysti pahanmakuisin.

Jokin juomassa kuitenkin rauhoitti Billiä. Ehkä ajatus siitä, että nyt hän ei vahingoittaisi läheisiään.

Sielulintu

  • Teen suurkuluttaja
  • ***
  • Viestejä: 798
Vs: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)
« Vastaus #1 : 16.06.2019 20:13:06 »
Vau, tää oli hieno teksti! Voisin vaan lainailla tähän suurin piirtein koko tekstin ja selittää, mistä erityisesti minkäkin lauseen kohdalla tykkäsin, mutta ehkä nyt kuitenkin sen jätän tekemättä. :D
Aihe oli jo itsessään tosi kiehtova. Se miten kaikki ovat jollakin tavalla ihmissusia, mutta miten eri tavoin susi heissä ilmenee on mielenkiintoista, ja tässä se tuli esiinkin mielettömän hyvin. Näissä kolmessa pätkässä aisti niin selvästi henkilöiden luonteen, ajatukset ja erityisesti suhteen omaan suteuteen. Siinä missä Remus tuntee susimuotonsa tunkeutuvan väkisin esiin joka täysikuulla, Fenrir selvästi on täysin sinut sen tosiasian kanssa, että hän saattaa sutena ollessaan vahingoittaa muita ja jopa selkeästi pyrkii siihen. Fenririn pätkä oli kyllä hyvällä tavalla hyytävää ja kamalaa luettavaa, kun hän ei jätä mitään sattumanvaraan ja on päättänyt tehdä pahaa nukkuville ihmisille.
Billin kohta oli kiehtova, ja jotenkin siitä huomasi hyvin, ettei suteus ole hänelle yhtä pitkältä ajalta tuttu asia kuin kahdelle muulle. Esimerkiksi juuri tuo taikaliemen karvas maku ja sen huomioiminen kertoo musta kivasti siitä, miten juoman litkiminen täysikuun aikaan ei ole mikään kauan sitten rutinoitunut toimintatapa.
Kiitos paljon hyvin kirjotetusta ja erittäin mielenkiintoisesta kurkkauksesta ihmissusien maailmaan. :)
Tervetuloa tutustumaan kirjoituksiini
ja seikkailemaan
tarinalabyrintin sokkeloihin

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 808
Vs: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)
« Vastaus #2 : 29.06.2019 18:03:57 »
Nappasin tämän kommenttikampanjasta. Nostat mielenkiintoisesti kolmesta eri näkökulmasta tämän ihmissuteuden. Kun nämä ovat peräkkäin, sitä huomaa kuinka erilaisia tilanteet ja kokemukset voivatkaan olla. En ole koskaan edes ajatellut miten kallista tuo sudenmyrkkyjuoma oikain onkaan. Mutta ei varmastikaan halpaa, koska sitä eivät kaikki osaa edes valmistaa.

Remukseen sopii juuri tuo, että hän on hakeutunut jo valmiiksi "tarpeeksi turvalliseen" paikkaan, jotta ei aiheuttaisi muille kärsimystä. Hän turvautuisi sudenmyrkkyjuomaan, jos olisi mahdollista saada sitä.

Sitten perään päinvastainen näkökulma. Fenrir on hakeutunut tarkoituksella sellaiseen väijyyn, jotta voisi saalistaa ja maksimoida onnistumisensa oikeanlaisen saaliin saamiseksi. Taustalla on kuitenkin nuo epäonnistuneet kerrat. Huomaan lukijana, että jotenkin häijyllä tavalla toivon, että Fenrir voisi onnistua tällä kerralla. Jokin osa minusta huomaa olevansa hänen puolella.

Sitten vielä kolmas kokemus ja näkökulma asiaan. Billillä on varaa sudenmyrkkyjuomaan ja painostusta sen käyttöön on tullut. Tosin hän myöntyy itse myös sen käyttöön ja käsittää sen olevan ainoa järkevä keino suitsia sutta itsessään.

Kiitos lukukokemuksesta.  :)

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)
« Vastaus #3 : 06.08.2019 14:37:01 »
Pidin kovasti tässä olevasta ideasta kolmesta ihmissudesta! Lyhyt raapalekin tuo selkeästi esiin, miten erilainen voi suteus kullekin velholle olla ja tämä ficci sai ajatukset liikkeelle.

Lainaus
velhosodan jälkeen Remus oli vajonnut taloudellisesti kuin muutenkin niin syvälle, että hänellä ei ollut taitoa, yhteyksiä, saati varaa sudenmyrkkyjuomaan.
Remus poloinen oli tukalassa asemassa kaikin puolin. Hän saattoi vain pyrkiä tekemään parhaansa, ettei vahingoittaisi ketään viatonta. Ja se, että Remus niin tekee, kertoo paljon hänestä ihmisenä - hän on tosiaan paljon muutakin kuin susi.

Lainaus
yllätyshyökkäys oli paras hyökkäys, ja rentoutunut liha oli kaikkein mureinta.
Tässä lauseessa tiivistyi se, miten Fenrir ajattelee ainoastaan itseään ja omaa parastaan. Viis muista saati edes rehdistä pelistä; Harmaaselkä tahtoo ateriansa ja sen hän aikoo myös saavuttaa. Ja tietenkin niin mureana ja hyvänmakuisena kuin suinkin. Sehän on totta, että saaliseläimen kokema stressi antaa makunsa lihaan.

Fenrir on toimivana kontrastina kahdelle rauhanomaisemmalle ihmissudelle.

Lainaus
Jokin juomassa kuitenkin rauhoitti Billiä. Ehkä ajatus siitä, että nyt hän ei vahingoittaisi läheisiään.
Toisin kuin kahdella vanhemmalla ihmissudella, Billillä on perhe ja läheiset tukenaan, ja he myös huolehtivat hänen hyvinvoinnistaan. Bill on siis syystäkin halukas pitämään heidän turvallisuutensa etusijalla. Ja vaikka seerumi maistuukin pahalle, niin muistaakseni myös itse muutos oli kivulias, joten ehkä se on kuitenkin kahdesta pahasta pienempi, muutenkin? :)

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 454
Vs: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)
« Vastaus #4 : 06.08.2019 17:05:07 »
Etsiskelin tuolta FFF1000-listauksesta luettavaa ja tämän nimi kiinnitti huomioni. Lisäksi se, että Fio nosteli tätä juuri tänään osui oikein sopivasti :)

Mielenkiintoiset kolme rapsua. Tykkäsin kaikista sillä niistä välittyi kuinka kolme eri hahmoa kokee ihmissutena olon kuten muutkin ovat tuossa edellä jo todenneet. Myös tuo valitsemasi järjestys (Remus - Fenrir - Bill) oli mielenkiintoinen. Itse olin ajatellut, että Fenrir olisi ollut ensimmäisenä, sillä eikös juuri hän tehnyt alunperin Remuksesta ihmissuden? Toisaalta taas hän raateli myös Billiä, joten se että olit pistänyt hänet keskelle toimi ikään kuin linkkinä näiden kahden välillä.

Olit jokaisessa rapsussa tuonut selkeästi esiin kunkin hahmot ominaisimmat piirteet, hienoa. Onneksi Bill sai lopulta sen avun mihin Remuksella ei ollut varaa. Jäin miettimään miksi juuri McGarmiwa oli se joka sudenmyrkkyä vaati Billille? Ensimmäiset kaksi rapsua pystyi myös ajoittamaan oikeaan ajankohtaan, mutta tykkäsin siitä että keskimmäinen oli mahdollista sijoittaa mihin aikaan tahansa. Tarkoitan, että tietenkin aikaan ennen sotaa mutta Harmaaselän iästä riippuen (en muista sitä) aikahaarukka voi olla hyvinkin leveä.

Kiitos tästä, pitäisi lukea enemmän parituksettomia tekstejä sillä tykkään kuinka nämä täydentävät alkuperäistä tarinaa :)

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 139
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Kolme sutta | S, 3 x raapale (Lupin, Fenrir & Bill)
« Vastaus #5 : 10.08.2019 20:44:47 »
Tervehdys Kommenttikampanjasta! :) Susidraama herätti mielenkiintoni listaustasi selaillessani, etenkin kun huomasin tekstin koostuvan kolmesta raapaleesta joissa kaikissa esitellään eri ihmissuden näkökulma! Niin kuin varmasti tiedätkin, olen suuri raapaleiden ystävä, ja erityisesti tällaiset pienemmistä yksiköistä muodostuvat kokonaisuudet viehättävät minua. :-*

Edellisten kommentoijien tavoin pidän kovasti siitä, miten kunkin hahmon näkökulma on selvästi omanlaisensa ja herättää tarkastelemaan ihmissuteutta monelta eri kantilta! Remus on ajautunut yksinäisyyden ja köyhyyden kierteeseen varmastikin suurilta osin juuri ihmissuteutensa takia. Oli aika, kun sudenmyrkkyjuomaa ei ollut, ja se aika on syössyt Remuksen jonnekin, mistä ei selvästikään ole kovin helppo päästä pois. Billin tilanne taas on paljon parempi siinä mielessä, että hänellä on saatavillaan paitsi sudenmyrkkyjuomaa, myös läheisten tukea. Remus ja Bill eivät kumpikaan halua satuttaa ketään, ja Billillä onneksi onkin pakokeino. Remus taas on tahtomattaan hirviön vankila (ja vakina), ja oikein sydämestä ottaa, kun miettii häntä yksin metsässä odottamassa täysikuuta. :'( Varmaan siksi Remus onkin erakoitunut luontoon.

Fenririn osuus on hätkähdyttävän erilainen ja ehkä juuri siksi toimii niin mainiosti keskimmäisenä! Hänen ajatusmaailmaansa on vaikea käsittää, mutta samalla sen olemassaolo on helppo uskoa. On niitä, jotka syystä tai toisesta ajautuvat tilanteeseen, jossa haluavat tuottaa kärsimystä muille. Hyytävää se silti on, hyrrr. Siinä missä muut kaksi pelkäävät satuttavansa muita, Fenrir ajattelee rentoutuneen lihan olevan mureimpaa. Kaksi niin hätkähdyttävän erilaista suhtautumista, ja se on minusta tämän tekstin parhaita anteja! Vau. Pistää todella miettimään. Lisäksi erityisesti jäin pureksimaan sitä, kuinka Fenririn osuudessa susi hukuttaa miehen ja Fenrir jopa toivoo sitä, mutta Remuksen osuudessa mies tekee kaikkensa hukuttaakseen suden, vaikka onkin lopulta voimaton. Sekin kuvastaa hienosti näiden näkökulmien erilaisuutta.

Kiitos paljon näistä hienoista susiraapaleista, pidin kovin! :-* -Walle
« Viimeksi muokattu: 10.08.2019 20:46:20 kirjoittanut Waulish »
I’ve transformed every verse within me
and given in to the courage
that still burns



still burns