Kirjoittaja Aihe: Pelko lisää tuskaa // tuplaraapale, traumat // S  (Luettu 433 kertaa)

repa

  • ***
  • Viestejä: 554
Ficin nimi: Pelko lisää tuskaa
Kirjoittaja: repa
Beta: -
Genre: draama
Sanojen lukumäärä: 200
Ikäraja: S

Haasteet: Yhtyeen tuotanto II (biisi: Julma Henri & RPK – Kutsu)

A/N: Uutta haastetekstiä uunista ulos. Aihe oli jälleen haastava lähestyä, mutta saatuani idean toteutukseen oli tämä aivan välttämätöntä kirjoittaa juuri tästä kulmasta katsottuna. Tuplarapsumitta toi vielä omat haasteensa, mutta oli mukavaa pitkästä aikaa mahduttaa tekstiä tiettyyn sanamäärään. Muutama mutka oiottu ja biisistä jätin aukomatta parit pointit tässä tekstissä, koska ne eivät mielestäni olleet tunnelman kannalta oleellisia.


Pelko lisää tuskaa


Minä olen täällä, sinussa. Minä odotan ja ihmettelen, miksi sinä juokset minua karkuun. Näen, että olet sairas pelosta. Miksi sinä pelkäät minua? Minä olisin jo halunnut mennä. Sinä istutit minut mielesi perukoille ja ravitset minua pelollasi.

Minusta on tullut vahva. Olen suurempi kuin sinä. Et pääse minua juoksemalla karkuun. Minä olen sinussa. Sinä juokset aina vain lujempaa. Minä katselen ja ihmettelen.

Miksi et kohtaa minua? Minä en ole menossa minnekään. Toivon, että jonain päivänä ymmärrät. Et pääse itseäsi karkuun.

Sinä haluat unohtaa ja kieltää. Pelkosi kasvatti minusta vahvan. Olin ennen pieni, kipeä paino sielussasi, mutta nyt olen kasvanut suureksi mustaksi aukoksi, joka imaisee sinun tulevaisuutesi sisäänsä. Olen nimetön henki, jonka olet hädissäsi haudannut syvälle. Minä tiedän, mikä minä olen, mutta sinä et uskalla kutsua minua oikealla nimelläni.

Minä kuolen vasta, kun sinä lopetat pakenemisen ja kohtaat minut. Minä odotan, että sinä hellit ja hyväilet minua kuin lasta. Minä odotan, että sinä hoivaat minua rakkaudella ja myötätunnolla. Sinun täytyy itkeä minun kanssani tuska pois ja lohduttaa minut uneen. Minä odotan, että sinä kohtaat minut, kuten rikottu lapsi kohdataan.

Minä olen sinä. Minä olen rikottu lapsi, joka sinä kerran olit. Toivon, että sinä selviät pakenemisesta hengissä, sillä minä haluaisin jo muuttua menneeksi.

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 190
Vs: Pelko lisää tuskaa // tuplaraapale, traumat // S
« Vastaus #1 : 08.06.2019 23:17:50 »
Minulle tuli tästä elävästi mieleen kaikki ne kerrat, kun olen meillä on käynyt esittäytymässä kokemusasiantuntijoita, jotka ovat päässeet kuiville milloin mistäkin. Tätä he ovat toitottaneet, että toipuminen ei ala, ennen kuin itse hyväksyy sen, että nyt ei ole kaikki kohillaan ja sille pitää tehdä jotain. Toipuminen lähtee aina ensin itsestä.
Lainaus
Minä odotan, että sinä kohtaat minut, kuten rikottu lapsi kohdataan.
Tämä kohta nousi jotenkin omaan silmääni tästä tekstistä, vaikka sellainen linkki omiin henkilökohtaisiin ajatuksiini ei nyt liitykään mistään rankemmasta toipumiseen vaan ehkä enemmän sellaiseen itsensä rakastamiseen ja hyväksymiseen noin muutenkin. Reflektoin jotenkin paljon aina sitä, mitä meille on koulussa opetettu. Ihmisten kohtaaminen on kauhean tärkeää tällä alalla. Sitä on toitotettu niin paljon, että siinä ehkä unohtaa sen, että niin joo, mun pitää myös opetella kohtaamaan itse itseni. Miksen kohtaisi itteeni samalla tavalla kuin vaikka tulevan asiakkaani? Miksi oon niin ankara itselleni ja odotan ihan hirveästi itseltäni, kun en samalla tavalla asettaisi tavoitteita asiakkaalle, joka olisi samassa tilanteessa kuin itse olen.

Kiitoksia tästä, hieno teksti, pidin kovasti!