Kirjoittaja Aihe: Posliinijoutsen D/Hrm K-11, !!!13 luku ilmestynyt 13.7!!!  (Luettu 32236 kertaa)

BlueIce

  • ***
  • Viestejä: 52
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #40 : 06.12.2007 21:45:27 »
Oih, JATKOA!!!! Muuta en voi sanoa, minä haluan tietää miten Hermionelle käy, ja elääkö hän vielä kauaa!!!!!
JATKOA!!! !  !  !  !  :D
Tapojen ja kielten erovaisuudet ovat yhdentekeviä,
jos tavoitteemme ovat yhtäläiset ja sydämemme avoimet.
Siksi ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää.

Herski

  • Malfoyn vaimo
  • ***
  • Viestejä: 350
  • Dramione ♥
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #41 : 06.12.2007 22:17:04 »
Ohhoh. :o :D JATKOA!!! :D :D :D
DRAMIONE ♥

bella luna

  • ***
  • Viestejä: 103
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #42 : 06.12.2007 23:50:38 »
ehdottomasti jatkoa! =)

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #43 : 07.12.2007 15:49:44 »
HII ihanaa kommia<3

WayToBleed: Jatko taitaa kyllä nyt vähän jäädä kauemmas kun yritän rustata ekaa one-shottia niin :P
Ancka: Kiva että tykkäsit, mustakin tää oli parempi ku edelliset  :) Noista virheistä sitte, betalla oli hirmunen kiire (ei hajuukaan mihin), niin se korjas sen tosi nopeeta, huolimattomuus virheet johtuu varmaan siitä. Voisin tosiaan tarkistaa itekki ennen ku lähetän  :o Heh... Laiska olen...
Sharon: Ron pystyy mihin vaan  ;)
BlueIce: Kuten jo sanoin tuossa vastauksessa WayToBleedille, jatkon saapuminen venyy hiukan.
Herski: No olettepa te sanattomia  :D
bella luna: Vastaus löytyy ylempää  :D

Kiitos kaikki<3

wiltzu

  • ***
  • Viestejä: 36
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #44 : 11.12.2007 14:56:48 »
ooh.. tä on ihana <3 nopeasti sitä jatkoa :P
Käsillä oleva sekunti on loppujen lopuksi ainoa omaisuus, joka meillä on

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #45 : 12.12.2007 15:27:27 »
wiltzu: kiits :) jatkoo ei tuu heti ku oon äidillä ja mulla on puolet seiska luvusta valmiina isän koneella  >:(  muuutttaaaahhh yritän saada sen sitten noppeesti tänne.

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #46 : 20.12.2007 21:03:16 »
HEIPPARALLAA! Uutisia: laitoin äsken 7 luvun betalle, ja postaan sen varmaankin huomenna! HYVÄÄ JOULUA

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 6!!
« Vastaus #47 : 21.12.2007 20:39:31 »
7. Kunhan olet vierelläni

Draco istui Hermionen viereen sängylle. Pojan päässä oli pyörremyrsky. Mikään ei käynyt järkeen. Hän mietti ja mietti, muttei siltikään ymmärtänyt mitä oli tapahtunut.
“Voi Hermione. Ole kiltti, pidä kiinni. Älä päästä irti. En voi olla ilman sinua. Minä. Minä… Minä rakastan sinua, Hermione.” poika kuiskasi hiljaa.
Yksinäinen kyynel vieri hitaasti poskea pitkin, tavoitti viimein leuan, ja tipahti suoraan elottoman tytön kädelle.

~~~

Jokin Hermionen sisällä liikahti. Hän tunsi toisen ihmisen kosketuksen.
“Draco?”
Ei, ei se voinut olla Draco. Lucius oli luultavasti jo tappanut pojan. Kuka tämä vieras oli?
Hermionen ajatukset suuntautuivat Dracoon, tämän maidonvaaleaan ihoon, joka värähti tytön kosketuksen alla, tämä platinanvaaleisiin hiuksiin, jotka tuntuivat kuin kalleimmalta silkiltä tytön käsissä.
Hermione huokaisi sisäisesti. Voi, kuinka hän ikävöikään poikaa.

~~~

Draco käänsi kasvonsa pois tytöstä päin. Hän pyyhkäisi kyyneleen nopeasti pois poskeltaan, ja kääntyi taas Hermioneen päin surullisesti hymyillen.
“Kunpa vain tietäisit, kuinka paljon rakastan sinua. Tajusin sen vasta eilen, kun näin sinut käytävällä niillä paareilla. Olen aina rakastanut sinua.”

Yhtäkkiä ovi lensi auki, ja siitä astui pitkä mies jolla oli musta kaapu.
“Draco. Ajattelinkin että löytäisin sinut täältä.”

~~~

“Olen pettänyt kaikki. Olen pilannut hänen elämänsä. En ansaitse omaani.” Ron toisti mantraansa joka ruoskan sivalluksen välissä.

Hän ei itkenyt, ei kiljunut, ei edes pihahtanut nahkaisen köyden puhkaistessa selän ihon pisamaisen pinnan. Vasta kun hän virkosi transsistaan, hän huomasi kuinka paljon selkäänsä sattui. Sitten hän räjähti. Kyyneleet valuivat vuolaina kylmälle lattialle.

“Riittää. Lopeta. LOPETA!” Ron itki. Piiskan iskut lakkasivat.

“Käskitte murtaa hänet, riittääkö tämä? Voinko tehdä muuta hyväksenne, herra?” nauroi hyytävä ääni pojan takana. Äänessä oli outo kaiku, se oli jotenkin tyhjä, kolkko. Aivan kuin sen omaava nainen olisi kuollut.

“Et Bellatrix. Voit mennä” kuului toinen ääni, vielä synkempi. Tämän äänen kaiku kuulosti samalta, kuin liitutaulun raapiminen. Ääni kuului selvästi miehelle. Mutta ei kenelle tahansa miehelle.

Mies käveli verta vuotavan Ronin eteen, ja kumartui tämän tasolle.
“Uhmaatko enää käskyjäni?” mies kysyi, ja nosti pojan kasvoja pitkällä kynnellään.
“En.” Ron kuiskasi.
“Mitä sanoit?”
“En, herrani” Ron sanoi pienellä äänellä.
“Sinä puhut, kun sinua puhutellaan!” mies raivostui, nousi seisomaan.

Askeleet loittonivat nopeasti, palasivat sitten takaisin.
Kuului suhinaa.
“Hän puhuu taas sille kirotulle käärmeelle” Ron ajatteli peloissaan. Mitä nyt tapahtuisi?
Ron ei pelännyt edes ötököitä yhtä paljon kuin käärmeitä.
"Weasley... En pidä edes nimestäsi poika. Miksi pidän sinua enää suojeluksessani? Olet tyrinyt kaikki tehtävät jotka sinulle olen määrännyt. Onko sinusta hyötyä?” mies mietti. “Luulenpa ettei. Nagini, ole hyvä.”
Ron kuuli toiselta puoleltaan suhinaa ja sulki silmänsä. Tässäkö hänen surkea elämänsä oli? Tämäkö oli loppu?
“Anteeksi Hermione” Ron kuiskasi. Viimeinen asia hän ajatteli oli tytön silmien kauhistunut katse. Sitten hän tunsi kaulallaan käärmeen terävät myrkkyhampaat, ja kaikki pimeni.

~~~

“Mitä teet täällä, mene pois! Nyt!” Draco huusi hädissään, ei kai mies koskisi Hermioneen?
“Ei hätää poika, tulin vain hoitamaan tehtävämme loppuun. Sinä et ilmeisesti ole tehnyt mitään onnistumisen eteen...?” mies sanoi Dracolle.
“Et koske Hermioneen!” Draco huudahti, hän oli poistanut tehtävänsä murhata Hermione muististaan jo aikaa sitten. Oikeastaan silloin kun tarvitsi apua, ja Hermione oli ainoa joka suostui.

“Jaahas, jaahas… Tämäpäs vaikea pulma… Pitäisikö minun tappaa ensin sinut, sitten kuraverinen… Vai ensin tyttö, sitten sinut?” Lucius ilkkui. Hän ei voinut uskoa että pojasta oli tullut tuollainen pehmo. Mies oli jo pojan syntyessä suunnitellut tämän tulevaisuuden…

“Katso, se on poika.” nuori rouva Malfoy huudahti iloisesti äidilleen. Hymy hänen kasvoiltaan hävisi kuitenkin nopeasti, kun hänen miehensä saapui huoneeseen. “Vihdoin” mies kuiskasi ja nappasi vauvan vaimonsa sylistä kovakouraisesti. Lapsi itki lohduttomasti joutuessaan eroon äidistään. “Lopeta tuo! Miksi se ei vaikene?” Lucius karjui, ja lapsi alkoi karjua niin kovaa, että kaikkien korviin sattui.  Mies ei välittänyt muista, hän vain halusi lopettaa vauvan huudon. Hän tuijotti pojan jäänharmaisiin silmiin niin kauan, että tämä vihdoin lopetti kirkumisen. “Tästä lähtien teet kaiken niin kuin minä käsken.” Tietenkään ei voinut olla varma, mutta vaikutti ihan siltä kuin vauva olisi nyökännyt. “Sinusta tulee kuolonsyöjä, teet minut ja kaikki muutkin ylpeäksi Lordi Voldemortin palvelijana. Eikö niin?” Vauva vastasi ynähtämällä. Sitten mies luovutti lapsen takaisin vaimolleen.

“Sanoinhan, et kyllä koske häneen!! Rakastan häntä!” Draco huusi isälleen. Lucius tyytyi vastaamaan nauramalla ivallisesti pojalle, jota oli joskus kutsunut omakseen.
“Nyt riittää, minä lopetan tämän.” mies vetäisi taikasauvansa hihastaan ja osoitti sillä Dracoa. Tämä vetäisi myös sauvansa esiin ja huudahti saman tien: “Avada kedavra!” Toinen kaatui kuolleena maahan. “Hyvästi Lucius.”

“Draco!” kuului hätääntynyt huuto pojan takaa. “Oletko kunnossa?”
“Hermione! Sinä... Sinä heräsit!” Draco nauroi ja harppoi tytön sängyn viereen. “Voi, et tiedäkään kuinka pelkäsin vuoksesi!”
“Mitä, mitä sinä teit Luciukselle?” Hermione kysyi pelokkaasti.
“Hän ansaitsi sen! Hän aikoi tappaa meidät molemmat!” Draco huudahti.
“Draco, olen pahoillani kaikesta, mitä olen sinulle aiheuttanut. Kaikki oli minun vikani. Jos minä en olisi ollut niin ilkeä Ronille, hän ei olisi tullut huoneeseeni sinä iltana, eikä Ginny olisi löytänyt minä sellaisena, eikä Luciuskaan olisi tullut!” Hermione itki.
Draco kietoi käsivartensa tytön ympärille ja suukotti tämän poskia.
“Se ei ollut sinun vikasi… Ja- Hetkinen. Mitä Ronista? Satuttiko hän sinua?”
“Hän… Äh, kerron myöhemmin. Luulen että hänen oikea tehtävänsä oli tappaa minut, mutta hän ei pystynyt siihen.” tyttö mietti.
“Kerrot myöhemmin. Nyt minun täytyy hakea professori McGarmiwa, ja kerrottava että olet herännyt!” Draco nousi seisomaan ja käveli ovelle.

Ennen kuin hän avasi oven ja astui käytävään, hän kääntyi ympäri ja katsoi tyttöä.
“Tiedätkös, minä rakastan sinua.”
“Niin minäkin sinua.” Hermione hymyili.
Sitten poika astui ulos huoneesta, ja tyttö painoi päänsä takaisin tyynyyn.

Hän rakastaa minua. Hän ajatteli kaikkia niitä ihania asioita joita tulisi Dracon kanssa viettämään. Sitten hän yhtäkkiä tuli ajatelleeksi ystäviään. Harry, Ron, Ginny, ja kaikki muutkin… Mitä hekin minusta ajattelevat? Sitten hän tuli ajatelleeksi, ettei Ron enää kuulunutkaan hänen ystäviinsä. Silloin suru valtasi tytön, ja hän itki sen pois. Mitähän Ronille tapahtui kun hän ei saanutkaan tehtäväänsä päätökseen?

~~~

“Professori! Professori! Hän heräsi! Hermione heräsi!” Draco juoksi käytävää pitkää naista kohden ja hymyili leveästi.
“Mitä? Heräsi? Meidän pitää kertoa heti jollekin lääkärille. Tohtori Avengard?” professori vinkaisi, ja vanhahko mies kääntyi heihin päin. Miehen kasvot näyttivät siltä kuin niitä olisi hierottu hiekkapaperilla. Ne olivat punaiset, täynnä akne-arpia, ja kasaan painuneet. Muuten mies näytti tukevalta, harmaantuvalta, ja tylsältä.
“Niin?” miehen ääni kuulosti ihan samanlaiselta, tylsältä.
“Neiti Granger on herännyt. Meidän pitää heti mennä hänen luokseen.” McGarmiwa puhui nopeasti, ja lähti kävelemään ripeästi Hermionen huoneelle päin jo ennen kun kuunteli vastausta.
“Aivan, aivan. Tulen aivan heti.” tohtori Avengard ei tuntunut ymmärtävän, mitä oli tapahtunut.
Draco kysyi tohtorilta kohteliaasti, hoitiko tämä Hermionea.
“Ehei, en! Olen vain tällainen “sivulääkäri”” miehen nauraessa harvat hampaat vilkkuivat rumasti huulien alta. “Hoidan pikku vammoja, kuten palovammat, ja pienet loitsu-onnettomuudet. Haen neiti Grangerin virallisen lääkäri, hän tulee aivan heti.”

~~~

Iltaan mennessä jo monet tohtorit ja lääkärit olivat ehtineet käydä ihmettelemässä Hermionen ihmeparantumista. Kun viimeinenkin valkotakkinen oli vihdoin häädetty ovesta ulos, nousi professori McGarmiwa ylös hitaasti. “Luulen että minun pitäisi nyt palata koululle. Teidänkin pitäisi, herra Malfoy.”
“Saisinko jäädä edes hetkeksi tänne?” Draco kysyi ja katsahti huolestuneena Hermionen riutuneeseen hahmoon.
“Jääkää vain hetkeksi, mutta jos sinua ei näy huomisen tunneilla, poistan Luihuisilta 50 pistettä. Hyvää yötä.” sitten nainen ilmiintyi jättäen jälkeensä vain pienen kirkkaan välähdyksen.

Draco kääntyi Hermioneen päin, ja otti tämän kylmän käden omaansa.
“Hermione, minä tarkoitin sitä mitä sanoin tänään. Minä todella rakastan sinua.”
“Niin minäkin sinua Draco. Kun olin “horroksessa”, havaitsin läsnäolosi, vaikken tiennyt että se olit sinä. Luulen että sinun ansiostasi minä heräsin.” Hermione vastasi kyyneleet silmissä.
“Meistä liikkuu koulussa muuten juoruja jo nyt. Et kai pelkää niitä?” poika kysyi huolissaan.
“En. Kun sinä olet rinnallani, kestän mitä vain. Kunhan olet vierelläni, etkä lähde pois.”
“En mene minnekään. Pysyn sinun luonasi aina ja ikuisesti.”
“Eikö sinun pitäisi jo mennä?” Hermione kysyi, muistaessaan professorin uhkailut pisteiden poistosta.
“Ei, ei ihan vielä. Viivyn vielä hetken.” poika nojautui lähemmäs tytön kasvoja ja suuteli tämän huulia, varovasti kuin ne olisivat voineet hajota millä hetkellä hyvänsä.

Pojan vaaleat hiukset kutittivat Hermionen käsivarsia kun tämä nosti kätensä pojan niskan ympärille, ja saivat tytön nauramaan iloisesti.
Draco kohotti katseensa ja hymyili. Hän oli saanut Hermionensa takaisin.

---------

No, siinä se sitten oli. 8 luku meneekin sitten ensi vuoden puolelle. Hyvää joulua<3

BlueIce

  • ***
  • Viestejä: 52
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #48 : 21.12.2007 20:59:24 »
En tiedä miksi, mutta tämä luku vaikutti hyvin tylsältä. Tuli ensimmäisenä kliseet ja kaiken maailman lässyn läät, kun luettua sain. Lucius sai ansionsa mukaan, mutta tämä Hermionen ja Dracon juttu, oli aivan liian kliseemäinen!

Tuosta Ron jutusta minä en löytänyt päätä enkä häntää, tarkoittiko se, että Ron oli Voldemortin komennuskirouksen alaisena? Varmaan tulee tulevissa luvuissa?

BlueIce
Tapojen ja kielten erovaisuudet ovat yhdentekeviä,
jos tavoitteemme ovat yhtäläiset ja sydämemme avoimet.
Siksi ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää.

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #49 : 22.12.2007 10:16:04 »
Heippa BlueIce. En mäkään tästä luvusta pitänyt. Oli ärsyttävä kirjottaaki. Joo toi Ron juttu tulee enemmänki ens luvuissa.

Herski

  • Malfoyn vaimo
  • ***
  • Viestejä: 350
  • Dramione ♥
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #50 : 22.12.2007 11:33:41 »
Vautsi jatkoa. :)
Hyvä että Hermione heräsi. :D Ja Lucius kuoli.  ;D
Voi voi sitä Ronia..  :(  Oliko se menny Voldemortin puolelle tai jotain?  >:(

Mutta Jatkoa odotelleen. :D
DRAMIONE ♥

Reden

  • ***
  • Viestejä: 19
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #51 : 28.12.2007 10:42:45 »
Voi ei, Justinee<3
Ei tällaista. Tää on liian kaunis<3 Upea, tulisipa 8.luku jo! Tämä liiskaa kaikki muut Hermione/Draco paritukset! Anteeksi, muuten, kun en kommannut 6-lukuun, kommaan siihenkin nyt: 6.luku on suloisen kamala. Olet todella hyvä kirjoittamaan<'3

Jatkoa odotellen,
Reden
if i die before i wake, life was too cruel to take.

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #52 : 29.12.2007 16:06:33 »
Ooh! Kaksi uutta kommenttia. Hmm.... Herski, taisin sanoa tos aikasemminkin että se näkyy sit ens luvuissa ;P
Ja Reden! Sun päätön ylistäminen sitten vaan jatkuu  :D Mutta kiitos kun aina piristät mun päiviä<3 Kiva kun tykkäät :)
Ja sitten yleisesti: En oo kauheena vaivautunu edes alottamaan 8 lukua. SORISORISORI!!! Olen tosi laiska ;D Muttamutta kun on lomakin ja haluun laiskotella... Njoo, alan tänään kirjottaan. KUNNIASANALLA!

Kiitos kommista ootte kivoja :>

Justinee

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #53 : 02.01.2008 16:34:40 »
Sain luvun tehtyä. Se on toosi huono ja siinä on paljon Harrya. Beta ei kerenny korjata sitä, niin yritän korjata ite. Postaan sen kohta. Jos on virheitä, niin ilmottakaa pliis, niin korjaan sit. Kiits!

Justinee

Justinee

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 7!!
« Vastaus #54 : 02.01.2008 16:40:10 »
8. Hälyttäviä unia


Kahden viikon kuluttua Hermionesta tuntui siltä, että hän oli vihdoin valmis palaamaan kouluun.

”Selvähän se. Luultavasti saat palata kouluusi jo huomenna! Teemme enää muutaman testin, ja sitten valmistelemme sinulle paperit. Sitten voitkin kotiutua.” mukava nuori naishoitaja vastasi Hermionelle tämän kerrottua halustaan päästä takaisin. Hermione hymyili naiselle. Vihdoinkin kotiin.

~~~

Ginny istuskeli punaisella sohvalla Rohkelikkojen oleskeluhuoneessa. Hänen kasvonsa olivat kuivuneiden kyyneleiden raidoittamat.
Harry näki murtuneen tytön selän vapisevan hankalasti kulkevan hengityksen tahdissa. Poika halusi kovasti lohduttaa häntä, muttei tiennyt mitä tehdä.

Harry lähti kulkemaan ylös poikien makuusaleihin. Hän istui sängylleen ja tuijotti vierellään makaavaa tyhjää sänkyä. Sen patja roikotti hieman rungon yli, ja lakanat olivat ihan sekaisin. Niin se oli ollut jo kaksi viikkoa. Niin pitkä aika siitä oli kun joku oli siinä viimeksi nukkunut. Dumbledore oli ilmoittanut Ronin kadonneeksi jo viikko sitten, sillä pojalla ei ollut tapana häipyä ilmoittamatta mitään.
Harry kierähti selälleen ja sulki silmänsä. Hän nukahti melkein heti.

Harry näki levotonta unta. Hän juoksi pakoon jotain mitä ei nähnyt, mutta hän tiesi sen olevan vaarallinen.
”Harry! Oletko kunnossa?” Harry kuuli jonkun huutavan vasemmalla puolellaan.
Ruskeahiuksinen tyttö juoksi hänen rinnallaan ja heitteli loitsuja ja kirouksia heidän eteensä.
Juostessaan ohitse, Harry huomasi tytön osuneen moniin kuolonsyöjiin joiden ohitse he nyt ryntäsivät.
”Missä me olemme?” Harry yritti huutaa mutta toinen ääni peitti hänet alleen. Raastava huuto kaikui kauempaa.
Punatukkainen poika oli polvillaan mäen päällä. Pojan edessä oli hahmo jonka Harry olisi tunnistanut milloin tahansa, ja missä tahansa. Lordi Voldemort. Hän paasasi jotain korkealla äänellä, ja kuulosti olevan pettynyt poikaan jalkojensa juuressa. Sitten Voldemort kohotti kätensä ja löi Ronia naamaan niin kovaa, että tämä kaatui maahan. ”Olet pettänyt minut! Sinusta ei ollut minulle mitään hyötyä!”
Hetkeksi Harry jähmettyi, hän mietti että miksi ihmeessä Voldemort olisi pettynyt Roniin? Sitten hän yhtäkkiä ymmärsi mitä oli tapahtumassa.
”Hermione! Meidän pitää pelastaa Ron!” Harry huusi Hermionelle mutta tyttö ei kuunnellut.
Hermionen katse oli liimautunut Roniin. Katse ei ollut pelokas, eikä ikävöivä. Tyttö ei tuntunut ollenkaan pelkäävän sitä, että hänen ystävänsä kuolisi pian. Itse asiassa, Harrysta tuntui että katse oli odottava. Tytön reaktio järkytti Harrya, ja poika otti ystäväänsä hartioista kiinni ja ravisteli, kuin luullen että voisi ravistella tytön hereille horroksestaan. Kun hän huomasi ettei se auttanut, vaan tyttö tuijotti edelleen ylös, Harry kääntyi ja lähti juoksemaan epätoivoisesti mäen rinnettä ylös. ”RON!” hän huusi ”Ron! Voi ei…Ron!” Harry ei halunnut antaa periksi. Hänen ystävänsä oli kuolemassa, ja hän vain räpiköi kiven lohkareiden seassa. Vihdoin Harry pääsi mäen harjanteelle, hän huomasi tulleensa liian myöhään. Ron makasi kuolleena maassa.
”Ei… Ei, ei, ei, ei, ei!” Harry kiljui kyyneleiden sumentaessa näkökentän. Hän juoksi Ronin ruumiin luokse ja heittäytyi polvilleen sen viereen. ”Ei. Et voi olla… Ei!”  Hän ei voinut uskoa sitä todeksi. Ei hänen paras ystävänsä jo monen vuoden ajalta voinut olla kuollut!
Sitten Harry tunsi olallaan käden. Se yritti viedä hänet pois Ronin luota. ”Ei! En anna sinun viedä minua pois! Hän… Sinä… Et!”

”HARRY! HARRY HERÄÄ!” Seamus huusi pojan korvan vieressä ja ravisteli tätä olkapäistä, mutta Harry taisteli häntä vastaan.
”Ei! Ei! Et vie minua pois! Hän on kuollut! Apua!” Harry huusi kärsivällä äänellä ja mottasi Seamusta nenään.
 ”Auts! Merlin, Harry muistuta etten enää auta sinua.” Seamus puhisi Harryn vihdoin herätessä, ja nosti kätensä nenälleen josta vuoti jo verta.
”Voi ei, anteeksi Seamus. Minä… Sinä… Miksi olet siinä?” Harry kysyi ihmeissään ja kurtisti kulmiaan.
”Sinä kiljuit unissasi niin isoon ääneen että päätin herättää sinut.” poika selitti ja haki WC:stä paperia nenäänsä varten.
”Sinun kannattaa käydä näyttämässä tuota Pomfreylle. Anteeksi vielä kerran, mutta nyt minun pitää mennä.” Harry sanoi nopeasti ja hyppäsi sitten ylös sängystään.

’Minun täytyy heti kertoa Hermionelle!’ Harry ajatteli, mutta muisti sitten ettei tyttö ollutkaan Tylypahkassa. Poika ei halunnut lisätä Ginnyn huolia, joten ainoa ihminen joka hänelle sattui mieleen, oli Draco Malfoy. ’Ei, ei hän koskaan auttaisi.’ Harry ajatteli. Toisaalta, tämähän koski myös Hermionea, joten kai Malfoy olisi edes hiukan kiinnostunut.

Harry lähti kävelemään hiljaa linnan käytäviä pitkin tyrmiä kohti. Mitä lähemmäksi Luihuisten tiloja pääsi, sitä hermostuneempi hän oli. Entä jos Malfoy ei auttaisikaan? Mitä hän sitten tekisi?

~~~

”Auttaisin sinua? Hah! Miksi minä niin tekisin?” Draco Malfoy nauroi kylmästi. Vaikka hän näyttikin nykyään tunteensa Hermionea kohtaan avoimemmin, ei se silti tarkoittanut sitä että hän auttaisi Potteria ja tämän koinsyömää kumppania joka asiassa.
”Mutta… Tämä koskee myös Hermionea” Harry yritti vielä.
Dracon ilme venähti hieman mutta jäätyi nopeasti samaksi tutuksi ylpeäksi virneeksi.
”No, kerropa sitten enemmän.” Draco lausahti ja väistyi Harryn edestä niin että toinenkin poika pääsi sisään Luihuisten oleskelutiloihin.
”Minä näin unta.” Harry sanoi astuessaan sisään. Hän vilkuili epävarmasti ympärilleen kylmässä, kivisessä huoneessa.
”Niin? Mitä siinä tapahtui? Vaaleanpunaiset elefantit tulivat ja kastelit petisi, joten tulit tänne mielessäsi vapaa sänky? Sori, kaikki on buukattu.” Draco virnuili.
”Älä viitsi vitsailla. Näin unta Ronin kuolemasta. Kuten tiedät, hän on ollut kadoksissa jo kaksi viikkoa.” Harry tokaisi huolestuneella äänellä, ja ivallinen virne katosi toisen pojan kasvoilta.
”Miten se liittyy Hermioneen?” Draco kysyi vakavana.
”No, hän oli unessa myös. Mutta hän ei pelännyt Ronin puolesta. Hän pikemminkin odotti että tämä kuolisi. En ymmärrä miksi, ja ajattelin että… Sinä voisit ehkä ymmärtää…” Harryn ääni hiipui kuulumattomiin.
”Miksi sinä niin ajattelit?”
”Koska… Sinä olet… Hänen… Hmm… Poikaystävänsä? Aivan… Joten ajattelin että hän olisi kertonut sinulle jotain…” Harry vastasi hämillään. Ehkä tänne tulo olikin ollut virhe.
”Kyllä hän kerran, suunnilleen kaksi viikkoa sitten, puhui Ronista.”
”Mitä hän sanoi?”
”Puhui aika sekavasti siitä kuinka Ron oli tullut illalla… Ja että hän luuli että Ronin oli ollut tarkoitus tappaa hänet.” Draco selitti nopeasti.
”Mitä? Ei Ron koskaan…” Harry aikoi väittää vastaan mutta hiljentyi sitten. Voisiko olla totta että Ron tosissaan olisi yrittänyt tappaa Hermionen. Sitten hän yhtäkkiä ymmärsi miksi Voldemort oli ollut pettynyt Roniin.
”Hän oli Voldemortin palveluksessa.” hän kuiskasi ja katsoi kylmästi Dracon kummastuneisiin silmiin.
”Mitäh?”
”Aivan. Unessani Voldemort huusi Ronille. Hän oli todella pettynyt. Hän huusi, ettei Ronista ollut hänelle mitään hyötyä. En vain ymmärrä… Miksi Ron menisi pimeän puolelle? Ja miksi ihmeessä Voldemort edes hyväksyisi Ronald Weasleyn palvelukseensa?” Harry ihmetteli ja painotti sanaa ”Weasley”. Draco katseli häntä hetken hiljaa ja vastasi sitten,
”Luulen ettei Voldemort olisi ottanut Ronin huomaansa, ellei tämä olisi ollut JUURI Weasley.”
 Harry hämmentyi. ”Mitä tarkoitat? Hänhän vihaa Weasleyn nimeä, miksi hän haluaisi Ronin kun tämän sukunimi oli JUURI Weasley? Eihän siinä ole mitään järkeä!” poika turhautui kun ei ymmärtänyt ja lysähti istumaan mustalle nahkasohvalle.
”Siksi, että koska Weasleyn perhettä rehellisempää saa hakea. Kukaan ei epäilisi Ronia mistään. Ei oudoista onnettomuuksista, jotka sattuisivat vain tietyille henkilöille, ei vakoilusta, ei mistään. Ymmärrätkö?” Draco selitti vakavana.
”Oletko tosissasi? Onhan se tietysti mahdollista… Mutta miten Voldemort sai Ronin toimimaan niin?”
”Hän saattoi hyvinkin käyttää komennuskirousta. Minuunkin on käytetty sitä monesti, mutta kukaan ei ole huomannut koskaan mitään.” poika järkeili.
Harry mietti. ’Voldemort… Hän on tiennyt kaiken minun elämästäni Ronin avulla! Ei voi olla totta…’

”Mitäs nyt sitten tehdään?” Draco kysyi. Harry nosti katseensa lattiasta pojan harmaisiin silmiin.
”En tiedä. Kai meidän pitäisi kertoa jollekin, tai etsiä Ronin ruumis tai…” Harry mutisi hiljaa. He molemmat tiesivät, ettei kukaan uskoisi heitä ennen kuin he osaisivat esittää asiansa paremmin.
”Luulen… Luulen että meidän pitäisi odottaa huomiseen. Ehkä McGarmiwa antaisi meille luvan käydä Hermionen luona. Hän osaa kursia asian kokoon.” Draco ehdotti ja haukotteli.
”Okei. Käyn heti aamulla kysymässä lupaa. Nähdään sitten Suuren salin ulkopuolella. Mutta entä jos en saakaan lupaa?” Harry kysyi.
”No, sitten mennään ilman lupaa.” Draco virnisti vaisusti ja toivotti toiselle hyvää yötä. ”Osaat varmaan itsekin ulos?”
”Jep. Öitä.” Harry tokaisi ja lähti nopeasti oviaukolle päin. Pojan poskia kuumotti, eikä hän ymmärtänyt syytä.

Kun Harry käveli käytävää pitkin, hän törmäsi Ginnyyn ja Seamukseen. Seamuksen käsi lepäsi Ginnyn harteilla. Tyttö vilkaisi Harryyn pikaisesti. Hänen katseessaan oli jotain pelokasta, ehkä häpeilevääkin.
”Hyvää yötä.” Harry mulkaisi paria ja jatkoi matkaansa odottamatta vastausta.
Hänen kasvonsa liekehtivät. Ginny tiesi että Harry piti hänestä. Harry oli kai odottanut tyhmiä kun oli ajatellut tytönkin pitävän hänestä.
”Ääliö!” Harry tuhahti. Hän tuli Lihavan Leidin kohdalle ja suhahti salasanan: ”Limepurukumi”. Varmaan vuoden tyhmin salasana, Harry mietti kavutessaan portaita ylöspäin.
Hän kaatui sänkyyn ja nukahti melkein heti.

Uni oli ailahteleva. Hetken ajan hän oli veden alla eikä saanut happea, sitten yhtäkkiä hän oli jonkin korkean vuoren huipulla ja hän putosi alas. Sitten hän päätyi pimeään huoneeseen josta hän erotti vain sängyn jolla makasi, ja pojan päällään. ’Hetkinen!?’ Harry ajatteli. ’Tuohan on Draco Malfoy! Mitä hän täällä tekee?’ Draco istui hajareisin Harryn vatsan päällä ja hymyili valloittavasti. ’Häh? Mitä tämä on? Hän näyttää söpöltä… Mitä oikein ajattelen?’ yhtäkkiä kyseinen poika kumartui eteenpäin ja painoi huulensa Harryn huulille. Huokaus livahti tumman pojan huulilta. ”Hei mitä minä teen? Uneksin pussailevani Hermionen poikakaverin kanssa? Voi ei!” Harry huudahti Dracon suuhun ja työnsi pojan päältään. ”Ei.”

~~~

Sitten tuli aamu. Suuressa salissa kuohui. Hermione palannut. Luihuiset kuiskailivat tuohtuneina kun Draco Malfoy rutisti kuraveri Grangeria heidän pöytänsä vieressä
”Hermione! Voi olen ikävöinyt sinua!” Draco huudahti ja tukahdutti tytön suudelmiin. Hermione naurahti ja halasi takaisin. ”Minullakin oli sinua ikävä.”
”Anteeksi kun alan heti murehtimaan, mutta minä ja Harry tarvittaisiin sinun apuasi.” poika sanoi ja katsoi tyttöä pyytävästi.
”Tietysti autan. Mistä on kyse?” Hermione vastasi innokkaasti. Vihdoin jotain tekemistä!

Hän ja Draco kävelivät käsi kädessä Rohkelikkojen pöydän luo, ja etsivät Harryn. Poika nousi ylös ja halasi Hermionea nopeasti. ”Hyvä kun pääsit takaisin.” hän kuiskasi ja vilkaisi Dracoa ujosti.
”Draco sanoi että te tarvitsitte minua?” Hermione sanoi ja vilkaisi oville päin. Pojat ymmärsivät vinkin, ja syömättä yhtään aamiaista, he kaikki kolme kävelivät sanaakaan sanomatta ulos salista, ja kirjastoon.
Hermione istahti erään pöydän ääreen, pojat istuivat häntä vastapäätä. Harry henkäisi ja alkoi selittää tilannetta.
”Näin unta Ronista. Hän kuoli. Me luullaan että hän on oikeastikin kuollut. Ja että hän oli Voldemortin palveluksessa. Ja että hän vakoili Voldemorttia varten killan ynnä muun asioita. Emme osaa pukea asiaa sanoiksi, joten tarvitsemme apuasi.” poika selitti kaiken yhteen hengenvetoon. Hän haukkoi happea ja katsoi odottavasti Hermioneen. Nyt he tarvitsivat vastauksia.


-----------

ei siinä ollu mun silmin kauheena virheitä.. No, jos spottaaatte, niin ilmottakaa pliis<3 kommentit on suuressa arvossa ;)

Invisiblegirl

  • ***
  • Viestejä: 281
  • Forever yours
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 8!!
« Vastaus #55 : 02.01.2008 18:20:30 »
Uutta lukua pukkaa... Hmm. Erittäin mielenkiintoista! Olet saanut tähän ihanan jännittävän juonen kokoon. Ei mitään tavallista rakkaushömppää vaan tälläistä kipristyttävän jännää lukemista. Loppu oli aivan ihana, saatan kuvitella luihuisten myrtsit ilmeet kun Draco ja Hermione halailevat ihan heidän pöytänsä edessä. Muah :D Apua, järkytyin tuosta Harryn "painajaisesta", siis siitä, missä Draco oli. Ei tuolla tavalla saa järkyttää! Olin ihan tunnelmissa, että Hermione & Draco ja Ginny & Harry olisivat yhdessä ikuisesti ja blaa blaa blaa, mutta sinä menet ja laitat tuollaista sekaan! :D Järkyttävää. Mielenterveyteni häilyy pahasti. PIILOSLASHIA! Seuraavan kerran kun teet jotain tämmöstä, lähetä yksäriä minulle ennen, etten menetä viimeisiä hippusia mielenterveydestäni. xD

-Invisiblegirl

//EKA! :D

BlueIce

  • ***
  • Viestejä: 52
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 8!!
« Vastaus #56 : 02.01.2008 19:42:09 »
Vuhuu!! Siinä oli vähän selitystä Ronista, mutta toivottavasti sitä tulee lisääkin?
 Tämä luku oli hieman outo, sillä Draco ja Hermione näyttivät hellyyden osoituksia julkisuudessa, ja minä luulin, että he eivät ihan vielä niin tekisi, mutta kaipa Draco niin voi tehdä, kun oman isänsäkkin murhasi ;).
 Öhm... Mikä se Harryn uni Dracosta ja hänestä oli?! Miksi ihmeessä Harry sellaista unta näki? Eikö Harry enää tykännyt Ginnystä sen jälkeen kun hän näki Seamusin sen kanssa?

BlueIce
« Viimeksi muokattu: 02.01.2008 19:59:41 kirjoittanut BlueIce »
Tapojen ja kielten erovaisuudet ovat yhdentekeviä,
jos tavoitteemme ovat yhtäläiset ja sydämemme avoimet.
Siksi ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää.

Reden

  • ***
  • Viestejä: 19
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 8!!
« Vastaus #57 : 02.01.2008 19:42:56 »
Hmmm-
luulin ettei ole mahdollista parantaa. Erehdyin! <3 Jatko on upea! Herttaisen jännittävän suloisen katkera. Ööh, voiei, mitä nyt kirjoittaisin. Tai no jos sä hoidat sen kirjottamisen!!  ;) Jatkoa-a-a-a<3 *kuolaa*  xP

Sanalla sanoen:
Upeaa jälleen <3

-Reden

Niin ja öö:
Eikö Harry enää pidä Ginnystä? ;D
if i die before i wake, life was too cruel to take.

WayToBleed

  • Vieras
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 8!!
« Vastaus #58 : 03.01.2008 13:03:23 »
Apua apua apua... Mitä Hermione vastaa...? iik...  :o

Äkkiä jatkoa  :P

Herski

  • Malfoyn vaimo
  • ***
  • Viestejä: 350
  • Dramione ♥
Re: Posliinijoutsen( D/Hrm, H/G K11)Luku 8!!
« Vastaus #59 : 03.01.2008 15:37:16 »
ohh jatkoa! Kiiiitos! :)
Kiva luku. :D

JATKOA!! :D
DRAMIONE ♥