Kirjoittaja Aihe: Kun kohtaa tuntemattoman | S | mysteeri | raapale  (Luettu 7056 kertaa)

Sokerisiipi

  • hahtuva
  • ***
  • Viestejä: 7 331
Ikäraja: S
Tyylilaji: mysteeri
Sanamäärä: 100
Haaste: Originaalikiipeily (40. himmeä)

A/N: Kirjoitettu raapalejuoksuun sanalla kihelmöidä.



Kun kohtaa tuntemattoman

Ulkona oli niin kaunista. Sinertävä usva vyöryi niittyjen yli. Se kimalteli kuun kylmässä valossa. Tunsin vetoa vieraaseen. Jätin kuistin turvan ja menin lähemmäs.

Usva pyörteili taivasta kohti laajoin spiraalein. Miten siinä saattoikin olla tuollainen outo, utuinen hohka? Kummastelin rauhallisuuttani. Etäisesti tajusin, että minun olisi kuulunut olla peloissani, vähintään kiihdyksissä, mutta en ollut.

Se oli varmaan tuo lempeä savunsinisyys. Väri rauhoitti. Kaikki oli hyvin. Mikään noin ihmeellinen ei voisi tehdä pahaa.

Saatoin jo melkein koskettaa usvaa. Äkkiä – ilman tietoista päätöstä – sormeni jo tapailivatkin himmeitä savukiehkuroita. Ilmaan syttyi kipinöitä siinä kohti, missä iho kohtasi tuntemattoman. Se ei sattunut. Tuntui vain suurenmoisen kihelmöivältä.



Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 429
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Kun kohtaa tuntemattoman | S | mysteeri | raapale
« Vastaus #1 : 11.05.2025 03:11:56 »
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :) Tämän tekstin kiehtova nimi yhdistettynä mysteeriin innostui minua tarttumaan juuri tähän. Tajusin, että taidan olla lukenut tämän ennenkin, mutta jostain syystä en silloin kommentoinut, joten nytpä tulee paikattua se puute!

Tässä on todella aistikasta ja mukaansatempaavaa kuvailua. On helppo kuvitella usvainen yömaisema, jossa hehkuu jotain selittämätöntä ja taianomaista. Lempeä savunsinisyys on kuvaus, joka aivan erityisesti ihastuttaa minua. Se saa samaistumaan kertojan ajatukseen siitä, ettei mikään noin ihmeellinen voisi olla pahansuopaa.

Jännittävää ja kutkuttavaa tällainen mystinen vetovoima! Tulee vähän mieleen Stephen Kingin Usva siitä tehtyine elokuvineen, vaikka siinä onkin ihan erilainen tunnelma. Tässä ei tavallaan ole pahaenteisyyttä, mutta tavallaan taas sellaisen puute voi olla pahaenteistä, sillä kuka tietää, millainen kauneudellaan houkutteleva seireeni usva saattaakaan olla. Tulkinnanvaraa tässä on kivasti muutenkin - makustelin muun muassa sellaista vaihtoehtoa, että tämä kaikki voisi olla yleinen vertauskuva jonkin uuden ja jännittävän kohtaamiselle. Tai kuvaus elämän ihmeellisyydestä ja siitä, miten se ei ole koskaan täysin koettu eikä läpi koluttu. Elämännälän ilmentymä!

Kaunis ja kiehtova teksti, kiitos! :) -Walle
in this world there’s a kind of painful progress
longing for what we’ve left behind




and dreaming ahead