Ikäraja: S
Tyylilaji: nostalgiadraama
Sanamäärä: 150
Haasteet: Otsikoinnin iloja II (ideaotsikko), Spotify Wrapped II (
Bright Eyes – Lua) ja Originaalikiipeily (85. marginaali)
A/N: Tuosta biisistä tuli jotenkin todella nostalgiset vibat ja marginaali ohjasi kouluun. Yritin parhaani tavoittaa hermostuneen 16-vuotiaan ajatukset ensimmäisenä koeviikkona :D
Ensimmäinen koeviikkoPengon penaaliani, mutta en löydä viivoitinta.
”Hei”, kuiskaan hiljaa pulpettikäytävän toiselle puolelle. Salla kääntyy. ”Saanko lainata viivoitinta?”
Salla ojentaa sen. Kiitän ja alan kiireesti vetää marginaalit konseptipaperiini.
Luokka on hiljainen. Muut ovat jo aloittaneet kokeen. Kynien vauhdikas rapina paperilla hermostuttaa minua. Tuntuu, että kaikki muut tietävät, mitä vastata. Minä onnistun kirjoittamaan nimenikin väärin. Kumitan sen posket hehkuen ja kirjoitan uudestaan.
Yritän syventyä koekysymyksiin. Päässäni jyskyttää niin, etten tajua, mitä luen. Hiljainen paniikki nousee rinnassani. Apua, pahin tapahtuu tässä ja nyt. Lukion ensimmäinen kurssi ja reputan sen, koska en tiedä mistään mitään. Olen toivoton idiootti. Parasta olisi vain lopettaa. Paitsi sitten äiti tappaa minut. Voisinkohan muuttaa mummolaan ja ruveta kalastajaksi?
Keskeltä mustaa tulevaisuutta pilkahtaa kipinä. Yksi koekysymys liikauttaa jotakin muistissani. Kertasin juuri tätä aihealuetta ennen kuin astuin luokkaan. Otan kiireesti suttupaperin. Alan listata ranskalaisin viivoin kaiken, minkä muistan. Kun viivoja on kolme, kykenen hengittämään hiukan vapaammin. Ehkä minä sittenkin selviän tästä.
