Kirjoittaja Aihe: Ei mihinkään (Sirius, sallittu)  (Luettu 6737 kertaa)

pihlajanmarja

  • Cool, jee jee
  • ***
  • Viestejä: 1 706
Ei mihinkään (Sirius, sallittu)
« : 04.11.2008 17:56:40 »
Nimi: Ei mihinkään
Kirjoittaja: pihlajanmarja eli minä :)
Paritus: Ei parituksia
Genre: Sitähän tässä olinkin miettimässä kun en yhtään tiennyt minne osastolle tämän laittaisin. Sitten laitoin tänne, mutten kyllä vieläkään osaa tätä mihinkään genreen lajitella.
Ikäraja: Ihan sallittu.
Summary: Hän halusi nauttia tästä pysähtyneestä hetkestä hiljaisella kuistilla kun kello löi yhtätoista ja hänen ei tarvinnut olla mikään tai kukaan.
A/N: Osallistuu FF10:een sanalla 01. Uusivuosi. Ja itse tykkään tästä jostain syystä tosi paljon, toivottavasti tekin. Kommentit on kivoja. ^^


Ei mihinkään

Ympärillä oli hälinää ja paljon kirkkaita valoja. Naurua, iloista jutustelua kuului joka puolelta mutta Sirius ei saanut mistään otetta. Hän tunkeutui anteeksipyydellen väkijoukon läpi kuistille ja vetäisi syvään henkeä. Ulkona oli kylmä, siksi kaikki olivat sisällä. Siriuksella ei tietenkään ollut takkia päällään ja hänen kätensä olivat kylmästä kohmeiset kun hän sytytti tupakan.

Hän muisti montakin asiaa uudesta vuodesta. Hän muisti kuinka hän ja Regulus olivat salaa vanhemmiltaan valaneet tinaa pikkupoikina ja isä oli saanut heidät kiinni. Hän muisti ikävän läimäytyksen ja sen, kuinka häntä koski vielä enemmän veljensä hillitön itku kuin kiinnijäämisen häpeä. Saastaiseen jästirojuun ei saanut koskea, sen Regulus oli siitä uudesta vuodesta oppinut, Sirius ei.

Sirius hypisteli tupakkaa kädessään. Tupakoinninkin hän oli 14-vuotiaana aloittanut ihan vain vanhempiensa kiusaksi. Likainen jästitapa ärsytti hänen äitiään suunnattomasti, mutta korvapuustit kesti kun näki Reguluksen kateellisen ilmeen. Hänen veljestään ei vain ollut kapinointiin.
Siriuksesta tuntui, että James poltti vain, koska Siriuskin poltti. Se tuntui hieman oudolta syyltä, mutta olisihan Peterkin polttanut samasta syystä, jos ei olisi pelännyt kiinnijäämistä niin paljon. Remus taas oli liian viisas sellaiseen.

Sirius hymähti itsekseen. Oli siinä hänellä ystävät, mutta ei hän ystäviään olisi mihinkään vaihtanut. ”En mihinkään, kuulitko”, Sirius kuiskasi ilmaan ja valkoinen höyrypilvi seurasi hänen sanojaan. Sirius oli jo melkein unohtanut miten kylmä oli. Ajatteleminen teki sellaista joskus, sai unohtamaan. Kummallista.

Sirius ei kuitenkaan halunnut vielä kääntyä ja palata takaisin juhliin. Vielä oli aikaa keskiyöhön, aikaa totuttautua ajatukseen, että tämä oli hänen uusi elämänsä. Hän oli vaihtanut kahisevat puvut, jäykän kohteliaisuuden ja teeskentelyn hymyileviin kasvoihin, aitoon nauruun ja naiseen joka kohteli häntä omana poikanaan. Sirius oli tehnyt sen jo kesällä karkaamalla kotoaan, mutta vasta nyt hän alkoi kunnolla tajuta asian. Siksi hän halusi nauttia tästä pysähtyneestä hetkestä hiljaisella kuistilla kun kello löi yhtätoista ja hänen ei tarvinnut olla mikään tai kukaan. Hän polkaisi tupakan maahan ja tuijotti taivaalle.

”Helkkari, Sirius, vihdoinkin löysin sinut! Täällähän jäätyy. Tule sisälle, niin minun ei tarvitse väistellä humalaisen Margaret-tädin halauksia yksin.”
”Kuulostaa lupaavalta”, Sirius sanoi ja virnisti ovensuulla värjöttävälle pörröpäiselle pojalle. ”Onko täti nuori? Hyvännäköinen?”
”Olisi pitänyt tähdentää, puhun isotädistä. Hänellä on viitoisleuka ja karmiva nenä.”
”Mennäänkö mieluummin yläkertaan?” Sirius kysyi ja heilautti kätensä rennosti ystävänsä olkapäille. ”Voimme lähettää Kuutamolle ja Matohännälle kirjeet, joissa kerromme miten mahtavaa täällä on ja miten heillä mahtaa olla tylsää siellä yksin vanhempiensa kanssa.”
James nauroi.
”Miten vain, Anturajalka.”
Ovi sulkeutui heidän takanaan ja Sirius tiesi olevansa kotona.
« Viimeksi muokattu: 13.06.2011 21:42:25 kirjoittanut pihlajanmarja »
I've got blisters on my fingers!

Larnicue

  • Kävelevä sketsi
  • ***
  • Viestejä: 57
Vs: Ei mihinkään
« Vastaus #1 : 09.11.2008 12:38:39 »
Tämä oli ilmiselvästi hyvä koska tähän on niin vaikea kommentoida.
Tämä oli hyvä, ja toimi erittäin hyvin. Mulla vei vähän aikaa miettiä, että hetkinen, mikä vuosi menossa, mutta lopputulos oli hieno tarina
Tirlittan lensi kanavaan
Tirlittan upposi
Tirlittan nousi pinnalle
Tirlittan hengitti

Oiva Paloheimo, Tirlittan

pihlajanmarja

  • Cool, jee jee
  • ***
  • Viestejä: 1 706
Vs: Ei mihinkään
« Vastaus #2 : 09.11.2008 14:28:53 »
Kiitos Larnicue. :)
I've got blisters on my fingers!

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: Ei mihinkään
« Vastaus #3 : 04.01.2009 20:06:00 »
Tähän on tosiaan vaikee kommentoida. Mutta... tää oli tosi hyvä. Alku varsinkin oli hyvää, koska siinä oli paljon kuvailuu.
Aluks aattelin, että se oli jossain sen oman suvun juhlissa, mutta lopussa selvis, et missä juhlissa se on ja minä aikana :D
Tää oli hieno.

Tänks.
NeitiMusta
<3
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥

pihlajanmarja

  • Cool, jee jee
  • ***
  • Viestejä: 1 706
Vs: Ei mihinkään
« Vastaus #4 : 05.01.2009 12:16:33 »
Kiitoksia kommentista, NeitiMusta. Kiva kun pidit. :)
I've got blisters on my fingers!

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 932
Vs: Ei mihinkään (Sirius, sallittu)
« Vastaus #5 : 08.04.2021 21:25:36 »
Tervepä terve ja hyvää iltaa! Stalkkerinapin kautta tuli bongattua tämmöinen astetta vanhempi teksti, jonka sitten luin läpi ja ilahduin sen verran että täytyyhän tässä puumerkkikin jättää. Musta on aina hauska lukea näitä vanhempia ficcejä, pistää aina hauskuuttamaan se miten oon esimerkiksi itse julkaisuaikaan ollut kokonaista kahdeksan vuotta vanha – ja silti näin parikymppisenä löydän tieni tämän äärelle. Tämmöisinä hetkinä osaa arvostaa erityisesti Finin pitkää historiaa!

Tämä oli älyttömän sympaattinen! Siriuksen elämä perheensä kanssa ei tosiaan oo ollut mitään ruusuilla tanssimista, ja tavallaan mua on aina lämmittänyt ajatus siitä, miten Sirius on löytänyt ikään kuin varaperheen Jamesin perheen luota. Tässä oli tosi kivasti kuvailtu sitä eroa Mustien ja Potterien perheissä. Siriuksen ja Reguluksen suhde on myös erittäin kiinnostava ja ilostuin suuresti Reguluksen mainitsemisesta ja veljesten välisen suhteen tietynlaisesta syventämisestä. Onhan se toki harmi, ettei Reguluksesta ollut kapinoimaan kuin ihan sillä tärkeimmällä hetkellä. Jamesin ja Siriuksen keskustelu toi hymyn huulille, Margaret-täti kuulosti vallan miellyttävältä ja kaksikko oli ihastuttavan kelmimäisellä fiiliksellä liikenteessä!

Lainaus
Siksi hän halusi nauttia tästä pysähtyneestä hetkestä hiljaisella kuistilla kun kello löi yhtätoista ja hänen ei tarvinnut olla mikään tai kukaan.
Tämä oli minusta tosi hienosti sanottu, tämmöinen pohdinta sopii tosi hyvin teini-Siriukselle tässä tilanteessa!

Tää oli vallan mainio teksti, jossa syvennyttiin kivasti nuoren Siriuksen mietteisiin. Olit erinomaisesti tavoittanut Siriuksen hahmon tässä ja myös muutkin kelmit! Mä pidin tästä tekstistä tosi paljon, oli ihana lukea näin iltasella tämmöinen yhteen hetkeen keskittyvä teksti. Kiitos paljon tämän kirjoittamisesta, se ilahdutti mua myös näin yli vuosikymmen myöhemmin!
i'm planning to build a whole new beautiful life here. one where, in my own small way, i can make the world a better place.

pihlajanmarja

  • Cool, jee jee
  • ***
  • Viestejä: 1 706
Vs: Ei mihinkään (Sirius, sallittu)
« Vastaus #6 : 09.04.2021 13:38:06 »
Kiitos kommentista, Vuorna! No arvaa tuliko vanha olo, voi jestas, olen kirjoittanut tämän ficin yli 12 vuotta sitten! Mitä ihmettä. Mua aina vähän jännittää kun joku kommentoi vanhaan tekstiin, en oikeastaan uskaltaisi avata niitä enää, kun olen kirjoittanut teininä niin paljon enkä muista että mitä kuraa sitä onkaan tullut julkaistua... Mutta ihanaa kun avasin tämän, ja tosi kiva saada palautetta vielä näin yli vuosikymmenen jälkeen! Eikä se 15-vuotiaana kirjoittamani tekstinikään ollut yhtään nolo, kun sen nyt lukaisin läpi! Kommenttisi tuli siis tarpeeseen! <3
I've got blisters on my fingers!

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 764
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Ei mihinkään (Sirius, sallittu)
« Vastaus #7 : 22.07.2021 23:42:49 »
Voi miten voimakas tunnelma tässä tekstissä on! Tuntuu kuin olisi itsekin parvekkeella paossa uudenvuodenjuhlien hälinää ja ihmisvilinää, rauhoittumassa hetkeksi omien ajatusten pariin ja hengittämässä viileää ilmaa. Uudessavuodessa on usein jotain symbolista, kun kalenterivuosi vaihtuu ja entinen jää taakse, ja onkin ymmärrettävää ja samaistuttavaa, että se sysää Siriuksen ajatukset askartelemaan menneisyyden parissa ja tuo muistoja mieleen. On riipaisevaa lukea toisaalta lämpimistä ja toisaalta kipeistä Regulukseen liittyvistä muistoista ja siitä, millaisen jäljen ankara ja vanhoillinen koti ja perhe ovat Siriukseen jättäneet. Sirius on joutunut jo nuorena kokemaan paljon.

Ikävät muistot eivät kuitenkaan jää painamaan tarinan tunnelmaa ahdistavaksi, vaan tässä kokonaisuudessa on minusta sellaista ihanaa vapautta, omissa käsissä olevia valintoja (joista tupakanpoltto on yksi konkreettinen ilmentymä, vaikka sen kannattavuudesta voikin olla montaa mieltä ;D) ja mahdollisuuksia, nuoruutta, kuplivaa elämäniloa ja odotusta. Jotenkin nuoresta Siriuksesta välittyy sellainen vapautuneisuus, kun hän on päässyt pois kotinsa kahleista ja löytänyt uuden, aidommalta tuntuvan kodin Jamesin perheen luota. Elämä on edessä, ja kaikki ovet ovat avoinna - paitsi ehkä ovi takaisin lapsuudenkotiin, mutta sinne Sirius tuskin haluaakaan. Erityisesti minuun vetoaa Siriuksen ajatus siitä, ettei enää tarvitse olla mikään tai kukaan. Niin kuin tekstin nimikin osoittaa, Sirius on nyt vapaa valitsemaan itse oman elämänsä suunnan.

”Olisi pitänyt tähdentää, puhun isotädistä. Hänellä on viitoisleuka ja karmiva nenä.”
Haha, ihana! :D Tässä tarinassa on piristävää ja lohdullista myös ystävien läsnäolo ja osuus elämässä. Onneksi Siriuksella on ihmisiä, jotka aidosti välittävät hänestä.

Ihana teksti, jotenkin vapautta pirskahteleva! Kiitos kovasti lukukokemuksesta. :-* -Walle


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 552
Vs: Ei mihinkään (Sirius, sallittu)
« Vastaus #8 : 25.06.2023 21:27:12 »
Etsin Kelmilukemista ja tämä sattui silmiini. Sirius on tässä uuden äärellä monella tapaa ja se oli hienosti kuvailtu! On kiehtovaa löytää uusia tulkintoja velhomaailmasta, ja tässä niitä olivat esimerkiksi tinan valaminen ja tupakointi, joita puhdasveriset pitivät likaisina jästitapoina. Hyvin Siriusmaista polttaa oikein ivoillaankin. Hyvin kuvaavaa myös, että James teki samaa perässä, aloin heti lukea Sirius/James -lasit päässä tätä. Mutta vaikka tätä ei niin lukisikaan, lopussa oli ihanan lämmin tunnelma, kun Sirius tietää olevansa oikeassa paikassa ja vihdoin saaneensa hyväksyvän perheen<3 tästä tulee iso kontrasti tuohon muistoon itkevästä Reguluksesta, se aivan särki sydäntä. Kiitos tästä!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥