Hiljainen joulu | Hermione/Severus, S, ficlet

[FractaAnima]

Title: Hiljainen joulu
Author: FractaAnima
Genre: joulufluff tai draama
Rating: S
Pairing: Hermione Granger/Severus Kalkaros
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä omistan mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Ficlet

Haasteisiin:
FF100 sanalla 090. Koti

Joulukadun jälkeen: Hunajaherttua

A/N: Tämä on julkaistu aiemmin Finin joulukalenterissa vuonna 2022, mutta koska olin jo unohtanut tämän olemassaolon itsekin, niin päätin julkaista sen nyt joulua odotellessa ihan omana itsenäänkin.

Hiljainen joulu

"Hermione, oletko varma, ettet jää yöksi?" Ginny yritti vedota ystäväänsä, kun tämä teki lähtöä Kotikolosta. 
"Teet liikaa töitä, nyt on sentään jouluaatto", Harry huomautti. 
"Kenenkään ei pitäisi viettää joulua yksin", Molly mutisi työntäessään eväspussia Hermionen käsiin. Hermione hymyili ja hymähteli, levitteli käsiään ja pahoitteli, ettei voinut jäädä. Oli jo myöhä ja sitä rataa. Nyökyttelyt, vilkutukset, kiitokset ja vielä lupaukset siitä, että nähtäisiin taas pian.

Kotikadun hiljaisuus oli korvia hivelevä. Hermione hymyili käydessään läpi aaton tapahtumia ja kaikkia tuttuja kasvoja, joita oli ollut mukava nähdä. Myös Ronia, vaikka elämä olikin vienyt heidät erilleen. Harry oli oikeassa siinä, että Hermione teki liikaa töitä. Hänen kummilapsensakin oli kasvanut jo aivan liikaa hänen huomaamattaan. Mutta Hermione nautti hiljaisuudesta, rauhasta ja työnteosta. Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä vähemmän hän sieti meteliä ja hallitsematonta kaaosta.

Kotiovi narahti tuttuun tapaan sulkeutuessaan. Kenkien mukana kulkeutunut puuterilumi suli hetkessä eteisen matolle. Hermione vei Mollyn pakkaamat eväät keittiön pöydälle ja valikoi sieltä muutaman piparkakun lautaselleen. Teepannu oli kuuma, joten hän kaatoi kupillisen itselleen. Höyry tuoksui kanelille ja inkiväärille.

"Jouluteetä?" Hermione kysyi astellessaan hämärään olohuoneeseen.
"Mmhmm", kuului ääni nojatuolista.
"Yllättävä valinta", Hermione tokaisi ja nojautui istumaan käsinojalle.
"Jouluaattonako?" mies kohotti kulmaansa.
"Sinulta, kyllä", Hermione virnisti ja haukkasi piparkakusta palasen.

"Mitä sinä luet?"
"En enää mitään", mies sulki kirjansa ja kääntyi katsomaan Hermionea. Katse tutkiskeli naisen kasvoja ja yritti lukea niitä kirjan sijaan. "Millainen päiväsi oli?"
"Hmm", Hermione huokaisi. "Äänekäs, riemukas, lämmin ja silti uuvuttava", hän summasi.
"Odotin sinun saapuvan myöhemmin."
"He alkavat oppia, etten jää. Pyynnöistä on alkanut karista vaativuus, ne ovat enemmänkin jonkin sortin lähtörituaali."
"Ehkä sinun pitäisi jonain kertana jäädä", mies ehdotti. Hermione hymähti ja nielaisi loput piparistaan ennen kuin vastasi.

"Mutta en minä voi, Molly aina painottaa, ettei kenenkään pitäisi viettää joulua yksin. Se koskee myös sinua, Severus", Hermione painotti ja laski nopean suukon miehen päälaelle.
"Ehkä tulen ensi vuonna mukaan", Severus ehdotti. Hermione nauroi ääneen, hän tiesi, että Severus ennemmin antautuisi ankeuttajille kuin liittyisi Kotikolon joulunviettoon.
"Ehkäpä", Hermione vastasi yhä nauraen ja palautti lautasensa keittiöön ennen kuin asettuisi miehen seuraksi. 

He viettivät yön lueskellen hiljaa vierekkäisissä nojatuoleissa, vain muutamia sanoja vaihdellen ja sivujen kahinaa kuunnellen. Aamun pikkutunneilla he siirtyivät makuuhuoneeseen, kävivät yhdessä nukkumaan ja toivottivat hyvän yön lisäksi hyvää joulua toisilleen. Aamulla tee tuoksui yhä joululle ja Hermionea hymyilytti mielikuva Severuksesta Kotikolon jouluaamiaisella. Ehkä ei vielä ensi vuonnakaan, Hermione ajatteli.

[Meldis]

En olekaan lukenut tätä aiemmin, joten kivaa, että julkaisit tämän uudelleen. ^^ Tämä paritus ei ole koskaan ollut lukulistoillani, mutta tämä toimi aivan ihanasti tällaisessa pienessä joulusöpöilyssä. Hiljainen joulu tosiaan ja minusta tuntuu, että juuri tällainen joulu on nimenomaan Severuksen mieleen. Ja koska se on Severuksen mieleen, se on varmasti myös Hermionen mieleen. Minä toivoisin, että joskus Severus uskaltaisi edes hetkeksi osallistua jouluun Hermionen muiden läheisten kanssa, mutta tärkeintä, että joulunviettotapa sopii molemmille.

He viettivät yön lueskellen hiljaa vierekkäisissä nojatuoleissa, vain muutamia sanoja vaihdellen ja sivujen kahinaa kuunnellen.

Oih, kun tästä tuli suloisen leppoisa olo itsellekin. Oma jouluaattoni on hulinaa täynnä, mutta sen jälkeen pyhinä parasta on vain olla ja lukea ja juoda gölgiä, joten tämä osui lähelle. ^^ Kiitos tästä!

[Thelina]

Olen ehkä lukenut tämän silloin joulukalenterista, kuulosti tutulta! Jotenkin Hermionen näköinen joulu, kun on teetä, kirjoja ja rauhallista seuraa. Ja samoin Severuksen näköinen myös! Heille varmasti sopii hyvin tällainen järjestely, että Hermione piipahtaa kotikolossa ja palaa sitten kotiin Severuksen seuraksi. Olipa kiva lukea tämä uudestaan, kiitos tästä!

[FractaAnima]

Meldis Voi miten ihanaa, että tulit lukemaan ja kommentoimaankin, vaikka paritus ei ole sinulle se herkuin. Ehkäpä pitää joskus koittaa kirjoittaa sellainenkin teksti, jossa Severus piipahtaa Kotikolon joulussa, kääk. Hurjan paljon kiitoksia kommentista, ja iloista joulua sinulle. <3
Thelina Itsekin jotenkin koen, että nämä kaksi saattaisivat nauttia enemmän sellaisesta rauhallisesta joulusta kuin hirmuisesti hulinasta ja hälinästä. :3 Kiitos sinullekin kommentista, ihana kun tykkäät tätä paria lukea! Hyvää joulua <3

[Angelina]

Mä en ainakaan muista lukeneeni tätä aiemmin, mutta vaikka olisinkin, niin samapa tuo. Tää oli mukavaa luettavaa :3

Tässä oli niin kivan rauhallinen fiilis - jotenkin tavallaan samaistuin Hermioneen siinä, että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä huonommin sietää kaaosta ja älämölöä ja sekasortoa :'D Toisaalta sellainen perheen ja ihmisten täyteinen joulu on kiva, sitten taas toisaalta... pyjama + kirja + punaviini = aivan loistava kombo Tässä Hermionella oli vielä Severus ja lämmin teepannu odottamassa, mitä muuta sitä enää illaksi tarvitseekaan!

"Mutta en minä voi, Molly aina painottaa, ettei kenenkään pitäisi viettää joulua yksin. Se koskee myös sinua, Severus", Hermione painotti ja laski nopean suukon miehen päälaelle.
"Ehkä tulen ensi vuonna mukaan", Severus ehdotti.

Tälle huutistelut, tarviin ens vuonna tälle jatkoficin jossa Severus oikeasti tulee mukaan :'DDD olis best.

[Larjus]

Minäkään en muista lukeneeni tätä aikaisemmin, joten kiva kun julkaisit uudestaan, olisi muuten varmaankin jäänyt minulta kokonaan väliin! Vaikka joulu menikin jo, oli kiva palailla niihin tunnelmiin hetkeksi :3

Joulu on mulle aina ollut sitä aikaa, jolloin kokoonnutaan läheisten kanssa yhteen, niin olen samaa mieltä siitä, että jouluna ei kenenkään pitäisi olla yksin! Eikä tässä tarinassa niin onneksi ollutkaan. Jouluakin voi viettää monella eri tavalla, ja hiljainen lueskelu yhdessä samasas tilassa on varsin pätevä vaihtoehto, jos sellaista haluaa. Veikkaan myös, että joulu Kotikolossa on melkoisen kaukana joulurauhasta XD Hermionen kuvaus tiivistääkin hyvin omat ajatukseni.

"Jouluteetä?" Hermione kysyi astellessaan hämärään olohuoneeseen.
"Mmhmm", kuului ääni nojatuolista.
"Yllättävä valinta", Hermione tokaisi ja nojautui istumaan käsinojalle.
"Jouluaattonako?" mies kohotti kulmaansa.

Niinpä Ei sen pitäisi olla järin yllättävä valinta jouluaattona edes Kalkarokselle! Vaikka mistäs mä tiedän, jos aiempina jouluina hän on aina juonut vain tyyliin maustamatonta mustaa teetä

"Mutta en minä voi, Molly aina painottaa, ettei kenenkään pitäisi viettää joulua yksin. Se koskee myös sinua, Severus",

Awwww :3 ♥

"Ehkä tulen ensi vuonna mukaan", Severus ehdotti. Hermione nauroi ääneen, hän tiesi, että Severus ennemmin antautuisi ankeuttajille kuin liittyisi Kotikolon joulunviettoon.

Muakin nauratti, sillä näin heti niin hyvin mielessäni Kalkaroksen istuvan Weasleyn perheen ruokapöydän ääressä, ympärillä riemusta mekastavia lapsia ja muita äänekkäitä sukulaisia, tonttulakki päässään ja tonnin seteli -ilme kasvoilla 😂😂 Oon ehdottomasti Angelinan kanssa samaa mieltä siitä, että tää fic tarttee jatkon, jossa joku seuraavat joulu Kalkaros todellakin tulee mukaan Kotikoloon! Olis ihan paras.