Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Rosmariinia ja (vähemmän) lammasta (S, Otabek/Yuri, ficlet)  (Luettu 1999 kertaa)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Rosmariinia ja (vähemmän) lammasta
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Slice of life
Rating: S
Disclaimer: En ole saanut tämän kirjoittelusta rahaa enkä omista alkuperäissarjaa, vain tämä tarina on minun.
Summary: Otabek kokkailee ja Yuri tulee auttamaan.

A/N: Otteeni on tainnut kadota, kun vasta karkauspäivänä tajuan, että ei hitto, huomenna on Yurin synttärit enkä ole kirjoitellut mitään sitä varten. Fici-idealistastani tai kesken jääneiden tekstien joukostakaan ei löytynyt oikein mitään, mistä ajattelin saavani parissa illassa julkaisukelpoista tekstiä valmiiksi, niin koin olevani vähän pulassa. Päätin sitten muokkailla vähän yhtä keväällä 2021 raapalejuoksuun kirjoittamaani tekstiä. Toisaalta olin niistä alun perinkin ajatellut, että voisin käyttää niitä pidempien ficien pohjina. Tästä ei paljoakaan pidempi tullut, mutta eipä tällainen pieni arjen palanen sen kummempaa venyttelyä kaipaakaan. Synttäriteemaakaan tässä ei ole, mutta eipä mulla taidakaan olla kuin ihan pari hahmojen synttäripäivinä julkaistuja ficejä, joissa oikeasti on syntymäpäivä edes jonkin tasoisena aiheena.



Rosmariinia ja (vähemmän) lammasta


Jo heti hereille havahtuessaan Yuri tajusi nukkuneensa paljon kauemmin kuin alun perin suunnitellut. Aamuvalmennuksesta kotiin palattuaan hän oli kaatunut sohvalle ihan vain ”pienille nokosille”, joiden hän olohuoneen kellon avulla laskeskeli venähtäneen liki kolmen tunnin mittaisiksi. Sinä iltana voisi olla tavallista haastavampaa nukahtaa, mutta ainakin hänellä oli nyt levännyt olo.

Kauaa Yuri ei viitsinyt sohvalla makoilla, kun jo ponnisti itsensä istuma-asentoon ja venytteli käsiään. Keittiöstä kantautui hänen nenäänsä herkullinen tuoksu, jonka tarkemmasta alkuperästä hän halusi ottaa selvää, vaikka osasikin jo arvata Otabekin ryhtyneen kokkaamaan jotain.

”Mmm… täällä tuoksuu hyvältä…” Yuri ilmoitti keittiöön ilmestyessään äänekkään haukotuksen säestämänä.

”Huomenta vain sinullekin”, Otabek toivotti lempeästi katse paistinpannulla tirisevissä lihanpaloissa. ”Tulitko sinäkin kerjäämään herkkupaloja?”

”Potya sai jo osansa, vai?” Yuri kysyi halaten toista takaapäin. Tämä mumisi myöntävän vastauksensa. ”Taidan odottaa, että se, mitä ikinä teetkään, on valmista.”

Sen sanottuaan Yuri painoi kasvonsa Otabekin niskaan ja suuteli sitä kevyesti. Tämä värähti kosketusta, mikä sai Yurin hymyilemään suudelman lomassakin. Hän tiesi, miten herkkä Otabek oli niskan alueelta, mikä juuri tekikin sen suutelemisesta niin mukavaa.

”Taisit sittenkin tulla syömään minut”, tämä letkautti, ja Yuria hymyilytti entisestään.

”Olet kyllä aikamonen herkkupala”, hän naurahti hieraisten poskeaan tämän olkaa vasten. ”Mutta jos tarvitset apua, pyydä vain. Olen vastaherännyt ja valmis tekemään muutakin kuin vain maistelemaan sinua.”

”No, seuraavaksi nämä menevät pataan”, Otabek selosti nostaen paistinpannun pois levyltä. ”Lammas on parasta, kun sen antaa hautua pitkään kaikessa rauhassa.”

”Ja mitä haluat minun tekevän?” Yuri kysyi vetäytyen pois halauksesta.

”Pilkoin jo sipulit, elikkäs... Kävisitkö hakemassa rosmariinia? Muutaman oksan. Sillä välin minä jatkan lihojen kanssa.”

”Okei. Tarvitsetko jotain muutakin?”

Otabek pudisti päätään. Yuri sen sijaan nyökkäsi ja livahti parvekkeelle, jossa heillä kasvoi muutamissa ruukuissa erinäisiä yrttejä. Kasvit oli hankittu lähinnä vain ruokien maustamista varten, mutta Yurin mielestä niiden hoitaminenkin oli yllättävän rentouttavaa puuhaa, ja hän pitikin mielellään huolen siitä, että heidän pikkuinen yrttitarhansa kukoisti. Rosmariini löytyi hetkessä ja Yuri retuutti siitä irti neljä oksaa arvioiden sen vastaavan hyvin Otabekin pyytämää ”muutamaa”.

”Kiitos”, Otabek sanoi Yurin palatessa keittiöön ja antoi tälle pikaisen suukon suupieleen.

”Ole hyvä vain. Oliko tämä nyt tässä?”

”Aika lailla. Sipulitkin ovat ihan pian valmiit. Enää ei tarvitse kuin lisätä viimeiset ainekset pataan ja sitten jätetään liha hautumaan.”

Vaikka tekemistä ei ollut enää paljoakaan, Yuri jäi Otabekin avuksi, ja he valmistivat lammaspadan haudutuskuntoon yhteistoimin. Kun pata jäi liedelle porisemaan hiljalleen, Otabek laski kätensä Yurin lanteille ja suukotti tätä uudelleen.

”Muutaman tunnin päästä se on valmista, ja päästään lopulta syömään”, hän totesi. ”Pitäisi kyllä kokata yhdessä useammin.”

”Ehdottomasti”, Yuri vahvisti. ”Niin ehkä meillä sitten syötäisiin vähemmän lammasta”, hän lisäsi leikillisesti.

”Joo, enemmän hevosta”, Otabek nyökkäsi muka vakavasti muttei lopulta voinut olla virnistämättä Yurin ilmeelle. Virne lopulta suli helläksi hymyksi. ”Ja enemmän tällaisia hetkiä.”

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 580
  • ava by Ingrid
Kommenttiarpajaisista hei!

Ihana pieni hetki Yurin ja Otabekin elämästä. Rauhoittava yrttitarha oli kiva lisäys tähän tarinaan. Hienoa, että Yuri oli juuri se, joka sitä hoiti.
Lainaus
”Ehdottomasti”, Yuri vahvisti. ”Niin ehkä meillä sitten syötäisiin vähemmän lammasta”, hän lisäsi leikillisesti.

”Joo, enemmän hevosta”, Otabek nyökkäsi muka vakavasti muttei lopulta voinut olla virnistämättä Yurin ilmeelle. Virne lopulta suli helläksi hymyksi. ”Ja enemmän tällaisia hetkiä.”
Tämä loppuvitsailu meni minulta vähän ohi. Liittyykö se jotenkin siihen, mitä heidän kotikulttuureissaan on tapana syödä? Lammas on myös minun tietääkseni vaikea valmistaa, joten ehkä Otabek, niin kokki kuin onkin, ei ole aina onnistunut ja ruoka on joskus ollut pahaa. Tai ehkä vain ylianalysoin tätä liikaa ;D

Kiva, kun kirjoitit! :-*

-Kel
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kelsier: Pieniä kotoisia pätkiä OTP:n elämästä on mukava kirjoittaa :) Vanhaa tekstiä tuunaillessa tuli mieleen, että Yuri huolehtimassa parvekkeen yrttitarhasta olisi kiva lisä. Pitäähän hänelläkin olla jotain muuta elämää taitoluistelun ulkopuolellakin. Mukavaa että pidit siitä!

Lopun vitsailu liittyy hahmojen ristiin meneviin ruokatottumuksiin ja -mieltymyksiin. Yurille lammas ja varsinkin hevonen ovat vieraampia lihavalintoja ruokapöytään, hän on lihoissa sika-nauta-kana-linjaa ja valitsisi niitä ensisijaisesti. Otabek sitten pesunkestävänä kazakkina tykkää todella paljon lampaasta, ja hevosenliha on hänen mielestään ensiluokkaista herkkua (eli mielipide on siitä ihan päinvastainen kuin Yurilla). Uskon kyllä, että Otabek osaa tehdä lampaasta varsin makoisaa niin että Yurillekin maistuu (mulla on aina ollut headcanon, että hän tykkää laittaa ruokaa ja on hyvä kokki), eikä Yurilla varsinaisesti ole mitään lampaanlihaa vastaan - hän on vain tottunut pienestä pitäen muihin vaihtoehtoihin (ja suosii niitä).

Kiitos kun kommentoit! ♥

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 187
  • Kurlun murlun
Ihanaa, että sait Yurin synttäreille editoitua ja kirjoiteltua ficcisen. 😁 Monesti päivät vain tuntuvat lipsuvan ja yhtäkkiä huomaakin jotain tärkeää koittavan pian. Sinäkin olet niin ihailtavasti kartalla hahmojen synttäreistä ja haluat ilahduttaa niitä ja finiläisiä tarinaisilla. ❤️

Lainaus
Summary: Otabek kokkailee ja Yuri tulee auttamaan.
Voii, niin yksinkertaisen lutu aihe, joka ei turhia mutkia kaipaa. 😁 Beka vaikuttaakin sellaiselta kokilta, että jos se puuhan aloittaa, niin sitten tekee kaiken huolella, ohjeiden mukaan ja tunnollisesti. Veikeää myös, että pojilla on hieno pieni tarha, jossa kasvaa yhtä ja toista yrttiä ruoanlaittoa piristämään. Rosmariini kyllä tuoksuu ja maistuukin niin hyvältä lohkoperunoissa ja varmasti lampaankin kanssa, oih. ❤️

Lainaus
Hän tiesi, miten herkkä Otabek oli niskan alueelta, mikä juuri tekikin sen suutelemisesta niin mukavaa.
Tui. ::3 Huomaa kyllä, että tämä ship on sinulle tärkeä. 😊 Kiitosta myöhäisen illan herkkupalasta näin uudemman lukukerran myötä!

- Mai

Olisipa rosmariiniperunoita. 😳
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Maissinaksu: Kiirettä piti mutta onnistuinpa sittenkin 😅 Onneksi oli käytännössä valmis teksti odottamassa. Mulla on muutamat tietyt hahmot, joiden synttäreiksi mulla on tapana kirjoittaa jotain, niin täytyyhän siitä pitää kiinni! Vielä ainakin toistaiseksi.

Lainaus
Voii, niin yksinkertaisen lutu aihe, joka ei turhia mutkia kaipaa. 😁
Yksinkertaiset aiheet on parhaita 8) Mitäpä sitä turhaan monimutkaiseksi ryhtymään.
Tykkään aatella, että Otabek on tykästynyt jo nuorena kokkailuun, kun on asunut ulkomailla välillä yksinkin eikä ole voinut odottaa, että joku kokkaa hänen puolestaan. Pienen pakon kautta syntynyt intohimo tai jotain XD Tai ehkä enemmänkin pakon kautta löydetty. Hän on ehdottomasti huolellinen ja tunnollinen kokki! Olisi kiva päästä maistamaan hänen tekemiään ruokia :D Yuri on onnekas, kun hänellä on siihen mahdollisuus.

Lainaus
Huomaa kyllä, että tämä ship on sinulle tärkeä. 😊
Onhan se, kaikkien vuosien jälkeenkin ♥ Heistä on niin ihana kirjoittaa, ja hyvä että se myös välittyy! Kyllä OTP on aina OTP :3 Kiitos ihanasta kommentistasi! (Toivottavasti sait rosmariiniperunoita.)

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を