Kirjoittaja Aihe: The Office (UK): Maailmanlopun morkkismaanantai (Tim/Gareth, K-11)  (Luettu 2081 kertaa)

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 050
Nimi: Maailmanlopun morkkismaanantai
Kirjoittaja: Sisilja
Ikäraja: K-11
Fandom: The Office (UK)
Paritus: Tim/Gareth
Tyylilaji: Huumori, draama
Vastuuvapaus: The Officen oikeudet kuuluvat aivan muille tahoille kuin minulle. En saa tästä fikistä rahaa tai muutakaan korvausta.

Yhteenveto: Gareth on huolissaan muuttuvista työpaikkadynamiikoista, ja David kutsuu Timin keskustelemaan asiasta rakentavasti ja luottamuksellisesti. Tim joutuu sekä kohtaamaan pelkonsa että kertomaan, kuinka viikonloppu oikein sujuikaan.

Alkusanat: Puolisen vuotta sitten Thelina totesi Office-fikkiini Vapaata rakkautta hiukan homoille rustaamassaan kommentissa, että olisi mielellään lukenut lisääkin. Ja minä totesin, että tietysti kirjoitan näistä tyypeistä lisää, kun kauniisti pyydetään!

Eilen oli siitä merkityksellinen päivä, että pääsin nauttimaan Ricky Gervaisin huikean hyvästä stand up -keikasta Helsingin jäähallissa (!!!!), ja olen edelleen fiiliksissä ja innosta piukeana! Aivan paras kokemus, josta sain paljon ajattelemisen aihetta hillittömien naurujen ohella. (: Tämä fikki taas sai alkunsa siitä, että selailin perjantaina fanitus- ja keikkajännitystärinöissäni Rickyn someja selvittääkseni, jokohan hän olisi saapunut Helsinkiin ja joko voisin esim. mennä makaamaan maahan jonkin luksushotellin eteen, mutta törmäsinkin sitten hulvattomaan twiittiin, jonka Ricky oli jakanut viime joulukuussa. Siinä joku sattumanvarainen miekkonen valitteli, että The Office se vasta on homofoobinen sarja ja ettei homofoobisuutta saada pyyhittyä pois väittämällä, että sarjassahan tehdään pilkkaa typeristä homofoobikoista – kun tosiasiassa kaikkein eniten homofobiaa lietsoo Tim, tuo "mattimeikäläishahmo", josta katsojan olisi tarkoitus tykätä! Kauhistus! Päätin että vääryyteen on syytä puuttua välittömästi ja pitää Timille asiaankuuluva kurinpalautus.

Tämä on siis jatko-osa fikilleni Vapaata rakkautta hiukan homoille (K-18). Ja koska tämä jatko-osa pantiin alulle kunnon Ricky Gervais -pärinöissä, on tässä lempihöpömurujeni eli Timin ja Garethin lisäksi ekstra-annos David Brentiä. <3 Ah että. Edellisen osan lukeminen on suositeltavaa vaan ei pakollista.



Maailmanlopun morkkismaanantai


"Tim? Tulehan käymään täällä."

Tim on tuskin ehtinyt istahtaa takalistolleen, kun pomo jo kutsuu juttusille. Heti ensimmäiseksi maanantaiaamuna. Ei voi luvata hyvää.

Viimeistään nähdessään Garethin jäpittämässä Davidin työhuoneen sohvalla Timin tekee mieli kääntyä kirkuen kannoillaan.

"Päästä vain se kuvaaja tänne myös", David sanoo nojaten tuolissaan teennäisen reteästi taaksepäin.

Tim katsahtaa takanaan passissa päivystävää dokumenttikuvaajaa, joka kenties kohauttaisi olkiaan, ellei ele saisi televisiokuvaa keikahtamaan vinoon.

"Mistä on kysymys?" Tim kysyy.

David taiteilee naamalleen vakavan ilmeen.

"Kurinpalautuksesta", Gareth sanoo ja näprää hihaansa.

"Ei", David korjaa. "Keskusteluvartista ennemminkin. Mutta varsin rennosta sellaisesta." David heilauttaa kättään sohvan suuntaan. "Istuhan. Puhutaan ihan vapaasti ja avoimesti."

"Avoimesti", Tim sanoo ja imaisee huultaan.

"Aivan", David vastaa. "Gareth jo vähän kertoikin, miten teidän viikonloppunne sujui. Hei, huikkaisitko Dawnin vielä äkkiä muistiinpanoilemaan ennen kuin suljet sen oven."

"Mi-, ei. Ei", Tim saa suustaan ja iskee oven kiinni. Dawnia ei ole mitään syytä sotkea tähän… tähän näin. Liukaskinttuinen kuvaaja on kuitenkin ehtinyt luikahtaa peremmälle. Tim luo apean lannistuneen silmäyksen kameraan. "Onko pakko kuvata? Pitäisit tauon. Edes viisi minuuttia."

"Ei käy", David sanoo ja keinuttelee tuolillaan. "On syytä kuvata aivan kaikki, koska nyt puhutaan vakavista asioista. Ja koska ihmisten selän takana puhuminen ja juoruilu, joita molempia inhoan, olisi erittäin vastuutonta toimintaa. Etenkin työpaikalla. Joten ollaan mieluusti täysin avoimia."

"David, ihan tosissaanko –"

"Ihan tosissaan", David vahvistaa. "Istu."

"En ole puhunut mitään", Tim sanoo eikä aio istua.

"Mutta Gareth on", David sanoo, "kuten jo totesin."

"Sen piti olla luottamuksellista", Gareth märisee.

"On, on. Ehdottoman luottamuksellista", David sanoo, vilauttaa hampaitaan kameran suuntaan.

"Mitä Gareth kertoi?" Tim kysäisee kepeästi. "Tai ei tarvitse toistaa. Ainakaan nyt. Mutta mitä hänen juttunsa minuun liittyvät? En ole tehnyt mitään."

"Gareth kylläkin kertoi, että sinä olit –"

"Ilmaisin huoleni, että dynamiikat työpaikalla saattavat muuttua epätoivottavasti, siinä kaikki", Gareth solkottaa väliin.

"David", Tim sanoo, koettaa viittoa Garethia vaikenemaan ja istuu sittenkin alas, "ei ole tapahtunut yhtään mitään. Usko minua. Gareth se vain veti perjantaina kaatokännit ja potee nyt morkkista. Kuvittelee omiaan."

"Kuvittelen vai?"

"Te kävitte kuulemma treffeillä", David sanoo. "Niin kuin Finchy teille keskiviikkokaljoilla ehdotti. Itse olisin ottanut sellaiset ehdottelut vitsinä, mutta mikä minä toisaalta olen tuomitsemaan. Homojahan on Englannin väestöstä ehkä vain noin kaksi prosenttia. Tai viisi. Tai kymmenen. Ei, kymmenen on kyllä liikaa. Oli miten oli, ei teitä vähemmistömiehiä joka työpaikalta löydy. Täytyyhän sitä tarttua tilaisuuteen, kun sen edestään löytää."

"David, David, saanko vielä teroittaa", Gareth sanoo ja tuijottaa Davidia suoraan silmiin, "että ei tässä välttämättä ole kyse homoudesta."

"Totta", Tim kuulee sanovansa. "Näkisitpä miten tuo tuijottelee kuola suupielessä vaikka Donnaa."

"Olen nähnyt", David sanoo ja rypistää otsaansa.

"Eli en ole homo", Gareth toteaa varmistuksenomaisesti. "Ehkä."

"Vaikka ei sellaista kuuluisi kenenkään nähdä, Gareth", David jatkaa ja siristää silmiään. "Minun varsinkaan. Se tyttö asuu yhä kattoni alla. Hän ei siis edelleenkään ole kaupan tai millään markkinoilla muutoinkaan. Keskittyisitte mieluummin toisiinne. Te kaksi siis, sinä ja Tim. Nyt ja jatkossa."

"Voi pyhä sylvi", Tim huokaa ja painaa kasvot käsiinsä.

"Siinä se ongelma onkin", Gareth sanoo. "Tim ei keskity."

"Ahaa, mainiota. Tai siis ei ollenkaan mainiota, sinänsä, mutta ongelman ydin on hyvä ja mainiota heti tunnistaa", David sanoo. "Missä Timissä on vika?"

Tim nostaa sormensa pystyyn mutta päättää jatkaa päänsä riiputtamista. "Ei minussa ole mitään vikaa."

"Tim ei keskity", Gareth toistaa totisesti kuin puhelinnauhoite. "Eikä saata asioita loppuun."

"Vai niin. Otetaanpa heti sitten se itse asia kunnolla esiin. Tässä luottamuksellisesti poikien kesken."

Tim kohottaa katseensa vikkelästi sylistään. "Eikä oteta. Hei, nyt, oikeasti –"

"Vaikeistakin asioista pitää voida keskustella rakentavasti", David sanoo ja osoittelee heitä kuulakärkikynällä. "Etsitään ratkaisua eikä syyllistä. Niin että mikä siis Timissä tarkalleen ottaen on vialla?"

"Minähän kerroin jo", Gareth sanoo ja nielaisee kuuluvasti. "Ennen kuin Tim tuli. Ja tuo kameramies."

"Tim? Onko sinulla jotain sanottavaa?"

Tim naurahtaa. "Miten voisi olla? Enhän ollut kuulolla Garethin avautumissession aikana. Tosin onnettomampikin salapoliisi osaisi tässä kohtaa arvata, että Gareth on kertoillut menemään jo kaikenmoista. Niistä liskodiskoharhoistaan, siis. Mitään ei ole oikeasti tapahtunut."

"Lähdit lauantaina ennen kuin heräsin", Gareth sanoo ja tuijottelee kenkiään. "Etkä edes soittanut. Tai jättänyt viestiä vastaajaan. Mehän sovittiin, että kokeillaan uudelleen sitten –"

"Shhh!" Tim suhauttaa niin että sylki roiskuu. "Nyt hiljaa, Gareth. Leipäläpi umpeen."

"Sitten kun pystyisit ajattelemaan jotain muutakin kuin vain Dawnia. Aa-haaaa." Gareth nytkäyttää päänsä pystyyn. "Ei Timkään ole homo. Tim ajattelee Dawnia koko ajan. Myös seksin aikana. Ainakin meidän seksin aikana."

"Gareth", Tim heläyttää hysteerisesti. "Gareth, kaveri, kamusein, tajuatko kuinka naurettavalta kuulostat? Ei Davidia kiinnosta sinun fantasiaunesi."

"Saahan sitä homo olla", David sanoo ja siirtyy tuijottelemaan filosofisesti kattoon. "Työpaikoilla on erilaisia ihmisiä. Myös täällä, tai siis tietysti etenkin täällä Wernham Hoggilla. Erilaisuutta sopivassa suhteessa. Ei liikaa eikä liian vähän. Ollaan kaikki samaa suurta perhettä, jossa jokainen tulee hyväksyä. Tai saa potkut. Oli vamma sitten aivoissa tai vaikka jalassa, ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Ja hyviä työntekijöitä. Paitsi jos ei tosiasiassa ole hyvä työntekijä, silloin on aiheellistakin saada potkut ja lähteä toteuttamaan itseään jossain missä on parempi. Päättää olla rehellinen itselleen ja pyrkiä olemaan enemmän profeetta omalla maallaan. Eikös niin." David siirtää katseensa katosta kameraan. Sitten takaisin sohvalle ja heihin. "Ja jos päättää olla rehellisesti homo, on syytä olla homo myös turvallisesti. Mistä päästäänkin takaisin astialle. Gareth tässä kertoi, että sinä kieltäydyit käyttämästä kondomia viime perjantaina, Tim."
   
Tim on muljauttaa silmänsä ulos päästään.   

"Pitääkö se paikkansa?"

"No ei pidä."

"Miksihän Gareth sitten kertoi minulle niin?"

"Koska Gareth on suurisuinen taliaivo ja –"

"Hei, hei. Asiat riitelevät, eivät ihmiset", David sanoo käsiään armollisesti levitellen ja napauttaa kynäänsä pöytään kuin nuijaa. "Ja tässä teidän tapauksessanne siis seksi on pannut riidan pystyyn, ymmärsinkö oikein?"

"Kukaan tai mikään ei ole pannut ketään", Tim sanoo ja ponkaisee seisaalleen. "Ja tämä? Tämä on kiusaamista."

"Kiusaamiseen on meillä nollatoleranssi", David sanoo.

Gareth päästää äänen joka on korskahduksen ja yskähdyksen välimaastosta. "Tim kiusaa minua lähes päivittäin."

Tim vie käden rinnalleen ja räväyttää silmänsä vieläkin suuremmiksi. "Minä? En kai. Olisihan sellaiseen jo puututtu."

"Rakkaudesta se hevonenkin potkii, pojat, niin se on", David sanoo ja nyökyttelee. "Vai koetko, että sinua todella kiusataan tällä työpaikalla, Gareth? Minusta meillä on mukava yhteishenki. Rento. Leikkisä. Huumorintäyteinen. Ei muualla ole tällaista."

"Ei niin", Gareth sanoo ja katselee taas kenkiään.

"Niinpä. Istu takaisin alas, Tim. Keskustelu on kesken. Ei tässä ole vielä varttia mennyt."

Tim istahtaa vastahakoisesti takaisin alas.

"Niin että se kumikeissi", David tokaisee ja asettelee kyynärpäänsä pöydälle. Ristii sormensa ja kumartuu eteenpäin. "Ristiriidat toki kuuluvat arkeen, Tim, mutta mites se viikonloppu sitten oikein meni? Noin niin kuin omasta mielestä?"

Tim ryhtyy aivan näillä näppäimillä paitsi tärisemään sisäänpäin myös rääkymään ulos. "Hyvin, kiitos."

"Haluaisitko avata vähän? Kertoa yksityiskohtaisemmin?"

"Mitä turhia", Tim vastaa. "Gareth on ilmeisesti kerennyt kielimään kaikki likaiset yksityiskohdatkin."

"No ei aivan kaikkia", David sanoo. "Likaisuuteen en ota kantaa, vaikka olihan se… melkoista kuultavaa. Pyysinkin Garethia lopettamaan selonteon suurin piirtein siihen kohtaan, jossa et suostunut käyttämään kortsua. Pitää sanoa, että odotin sinulta enemmän, Tim. Vastuutonta. Kerrassaan vastuutonta ja paheksuttavaa. Kumittomuus ja homofobia."

"Käytin kortsua", Tim sanoo eikä voi uskoa että todella sanoo niin. Maanantaiaamuna työpaikallaan ennen lounasaikaa. Pomonsa ja TV-kuvaajan läsnä ollessa. "Kyllä käytin. Gareth olisi varmaan selventänyt senkin seikan, jos olisit antanut hänen lopottaa juttunsa loppuun. Ja mitä ihmettä. Homofobia? Anteeksi nyt, mutta mitä varsinaista vittusaatanaa."

"Tuon voi varmaan piipata piiloon?" David varmistaa kameramieheltä.

"Ei kun anna tulla. Ihan avoimesti vaan. Sano suoraan mitä oikein ajattelet minusta", Tim jatkaa ja panee kätensä puuskaan. "Ei minua haittaa. Olenhan ihan justiinsa lähdössä vittuun täältä, tuli mitä tuli. Puhutaan kaikin mokomin suu puhtaaksi ennen sitä."

David näyttää pohtivan jotain. Varmaan lounasvaihtoehtoja. Tai että voisiko lähteä jo kotiin. "Hyvä. Tuota noin, tosi hyvä, puhutaan ihmeessä kaikki paikat puhtaaksi. Suhtaudutaan itseen kohdistuvaan korjaavaan kritiikkiin mahdollisuutena, eikö vain. Mahdollisuutena kehittyä."

Gareth nyökyttää tarmokkaasti kuin vieterilehmä. Timiä saattaisi hiukan hävettää oma purkauksensa, ellei hänen elämänsä oli jo valmiiksi niin säälittävää, ettei siinä häpeällä enää paljoa tee.

"Ei käytetä, ei vaikka käytetä sitten sanaa homofobia, jos siitä tulee huono fiilis. Turhaa sellainen, huono fiilistely. Mitäs jos otettaisiin vaikka kitara tähän väliin."

"David", Gareth sanoo hirvittävän hennolla äänellä, "mitä mieltä olit siitä testaamisesta?"

"Kannattaa käydä testeissä", David vastaa ja virittelee kitaraansa. "Homojen toki etunenässä. HIV. AIDS… kaikenlaista on. Se piti vielä siitä kortsusta sanoa, Tim, että et kai halua, että Freddie Mercury kuoli turhanpäiten? Käytä siis kortsua. Kunnioituksesta kumppaniasi ja englantilaisen rockin kuningatarta kohtaan."

"Eikä kun", Gareth sanoo ja suoristaa pitkän selkänsä, "tarkoitin kysyä, että pitäisikö sinun mielestäsi kokeiluja vielä jatkaa, jotta voi saada varmuuden, onko homo vai ei. Vai riittiköhän se, että peniksen kärki –"

"No niin", David sanoo ja rämpäyttää kitaraansa.

"Sinustako olen muka homofoobinen?" Tim tiedustelee Garethilta ihan vain piruuttaan. "Ei hauska vitsi tee kenestäkään mitään foobikkoa."

"Olenko sinulle pelkkä vitsi?" Gareth kysyy.

Tim vääntelee suutaan.

"Yhteislaulu voisi kohottaa nyt tunnelmaa, sillä on sellainen ihmeellinen voima", David sanoo ja rykii kurkkuaan. "Olen pyöritellyt yhtä tällaista syvällistä biisiä meidän kotikaupungistamme. Se sopisi tähän hetkeen hyvin. Voitte tulla mukaan sitten kertosäkeestä. Tai taputtaa tahtia, sekin riittää. Eihän sitä kerrasta voi näin mutkikkaita lyriikoita oppia."

Tim ei tohdi katsoa Garethia silmiin. Katsekontaktin vältteleminen on onneksi helppoa kun istuu vieri vieressä sohvalla. "Nääh", hän sanoo lopulta ja taputtelee Garethin polvea kerran, kaksi. David ottaa sen alkurummutuksena ja puhkeaa ulisemaan.

"Uuuuuuhhhh Slouuugh…"

He kuuntelevat Davidin laulantaa ja soitantaa jonkin aikaa. Tim ei siirrä kämmentään pois Garethin jalalta, lähinnä kai osoittaakseen, ettei hän tässä mitään pelkää. Pöpöjä, puheita tai muutakaan. Gareth tuijottelee tiiviisti hänen kättään, mutta mitäs väliä.

Varsin pitkän kolmeminuuttisen jälkeen David hiljentää sulosointuiset kitaransa ja kitarisansa. "Jees. Voisitte lopuksi kumpikin pyytää anteeksi toisiltanne. Sillä jos henkilökemiat eivät kohtaa, täytyy pitää fokus työasioissa. Ja se on tympeää se. Iskekäähän vielä kättä päälle – ai jaahas, Tim onkin jo iskenyt käden kaverin reidelle. No, käy, käy toki sekin. Mikä vain paattianne keikuttaa ja niin edespäin. Kunhan ei tule sanomista seksuaalisesta häirinnästä. Johto ei yhtään tykkää semmoisesta."

"Juu", Tim sanoo ja irrottaa otteensa.

"Anteeksi", Gareth mumisee.

"Mistä?"

"Siitä ettei se onnistunut kunnolla. Se seksi. Ja että minä –"

"Ei tarvitse", Tim sanoo, "ei ole mitään anteeksipyydettävää. Anteeksi, David, voinko nyt mennä, on tosi paljon töitä ja määräaikoja ja kiirettä tosiaan pitää, ihan maailmanlopun maanantai –"

"Menkäähän", David sanoo ja hivelee kitaraansa. "Pitää minunkin seuraavaksi lähettää pari faksia. Ja vastaanottaa myös. Hei hetkinen, kuulkaas, yksi juttu vielä. Onko asia tosiaan niin, että teillä miestenmiehillä on, tiedättekös, kiveen hakattua kumpi antaa ja kumpi vastaanottaa? Ei tarvitse tietenkään paljastaa, kumpi on kumpi, mutta sitä minä vain että… voiko sitä naisenroolia välillä vaihtaa? Vai kuuluuko hommailla aina samoin päin?"

Tim katsoo kameraan kun ei keksi muutakaan. Paitsi kallistaa kohteliaasti päätään kohti Garethia. "Haluatko vastata?"

"Tarvittaisiin kai kattavammin testituloksia", Gareth toteaa, "jotta voisi olla täydellisen varma."

Tim naurahtaa turhan korkealta ja kovaa ja kiirehtii sulkemaan oven heidän perässään. Kuvaaja saakoon rauhassa jäädä huoneeseen taltioimaan Davidin hurjia faksiseikkailuja, joita ei tunnu pysäyttävän se, että firman ainoa faksi on Dawnin tiskin takana.

Gareth kävelee sanoitta ja jäykästi työpöytänsä luo. Tim seuraa perässä omalle työpisteelleen. Gareth katselee näyttöään liikuttamatta hiirtä tai edes käynnistämättä tietokonetta, mutristelee huuliaan ja nieleskelee.

"Kuule, Gareth –" Tim aloittaa vastoin itsesuojeluvaistoaan.

"En minä mitään työpaikkaromanssia haluaisikaan", Gareth sanoo. "Niistä ei koskaan tule mitään. Ne vain haittaavat ajattelua ja häiritsevät työntekoa. Satuttavatkin. Aina lopulta."

"Joo, niinpä", Tim sanoo, erehtyy vilkaisemaan vastaanottotiskille päin ja kiskaisee katseensa takaisin. Katsoo pitkään Garethia ja nielaisee myös. "Kuule, niistä testituloksista… mitä teet ensi viikonloppuna? Tai hitto vie, ruokatunnilla?"

"Tänäänkö?" Gareth kysyy silmäkulmaansa painellen. "Syön. Luulisin."

"Ihanko totta. Miten sattuikin." Tim irvistää ja painiskelee pitääkseen kielensä kurissa ja yksinäisyytensä epätoivoisimman terän piilossa rintansa alla. "Haluaisitko ehkä lounastaa tänään alakerran varastotiloissa? Siellä on pari kivaa koppia."

"Miksi? Meidän taukotilahan on ihan hyvä."

"Taukotilassa on ikkuna. Toisin kuin niissä kopeissa."

"Entä sitten?"

"Ajattelin vain, että jos et halua mitään romanssia, niin kuin en muuten minäkään, mutta jos haluaisit että –"

Tim vetää henkeä. Gareth katsoo häntä kuin näkisi hänet ensi kertaa ja ryystää räkää takaisin sieraimeensa.

Tim odottaa vapisten hätiin järjen ääntään, joka kuitenkin kuulostaa ikävästi ja pysyvästi käheytyneen. Niinpä hänen suunsa jatkaa: "Jos kuitenkin haluaisit, että saattaisin jotain joskus loppuun, niin kuin vaikka sellaiset testailut, jotka aloitettiin viikonloppuna… niin…"

"Niin mitä?"

Tim kohtaa pystypäin Garethin katseen, joka lisää tyhmänrohkean ja sekopäisen yllytyshullusti häneen kierroksia, niinhän Garethin katse toimii. Se saa hänet nojautumaan eteen ja sanomaan matalasti kuiskaten: "Ruokiksella varastokopissa olisi testailujen jatkamiseen ihan hyvä sauma."

Gareth räpyttää hänelle silmiään.

Tim heittäytyy taaksepäin. "Voit tietysti kieltäytyä. Totta kai voit. Tämähän on vapaa maa ja turvallinen työpaikka, jossa ei sallita kiusaamista saati seksuaalista häirintää."

"Pelleiletkö?"

"Aika usein", Tim myöntää huokaisten. "Mutten nyt."

"Etkä vedä minua nenästä?"

"Vetelen sinua vielä ihan muualta kuin nenästä, jos hyvin käy."

"Meinaat runkkausta, etkö meinaakin."

"Olet riemastuttavan suora, Gareth."

"Olenko?"

"Joo", Tim sanoo ja rapsuttaa korvaansa. "Ja sopivasti pöljä."

"Enkä ole."

"Älä viitsi, se oli kehu."

"Eikä ollut."

"No mutta tuletko? Varastoon ruokatunnilla?"

Gareth asettelee yliviivaustussejaan tasaisiin jonoihin hyvän tovin. Silmäisee Timiä alta ripsiensä. "Ehkä."

Tim hihkaisee niin että joutuu painamaan nyrkin suulleen. "Ihanaa. Toivottavasti joku siivoaa joskus ne kopitkin. Etteivät jää tulemisesi ikuisuuksiksi sinne lattialle."

"Tim", Gareth puuskahtaa päälleliimatun ärsyyntyneesti. "Yritän nyt keskittyä töihin. Yritä sinäkin."

"Ei minun tarvitse", Tim sanoo. "Miten se Davidin suuri viisaus menikään… pidetään fokus työasioissa, jos henkilökemiat eivät kohtaa? Ja meidän kemiathan sentään ottavat yhteen onnistuneemmin kuin tulipalo ja toimistopaperi."

Garethin posket alkavat lupaavasti helottaa. Tim päättää olla itselleen rehellinen ja ensitöikseen poistaa tiedostoistaan virallisen irtisanoutumisilmoituksensa.


« Viimeksi muokattu: 14.03.2023 20:20:13 kirjoittanut Sisilja »
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 356
  • Lunnikuningatar
No niin, kommiksesta täällä, hyvää iltaa! Kommentissa kesti, mutta tällä kertaa jopa siksi, että piti tämän ficin innoittamana käydä tutustumassa fandomiin parin jakson verran ja palata sitten lukemaan vielä kertaalleen ja kommentoimaan. Joten tässä sitä ollaan! :D

Komedia-sarjat on mulle vähän vaikeita, mutta koska sää tykkäät myös Cabin Pressuresta ja aiemmin sulta lukemani The Office -fic oli hersyvän hauska sekin, ajattelin, että jospa meikän huumoriin kolahtaisi sitten tääkin sarja – ja niinhän se kolahti! Tim on minusta hahmona oikeastaan aika symppis, ja David asiaankuuluvan tuskastuttava. Gareth sulatti myös sydämeni, ja olit kyllä hyvin tavoittanut heidät kaikki, koska sarjaa katsoessa tuntui siltä, että kyse ei ollut itselle tuntemattomista hahmoista, vaan jo jossain määrin tutuista. :)

Tykkään yleisestikin tosi paljon näistä sun ficeistä, joissa hahmot vähän haparoiden (tai paljonkin) ajautuvat toisiaan ja tunteiden tunnistamista ja tunnustamista kohti. Dialogi polveilee silleen luontevasti ja välillä tangentit on hulvattomia – kuten tässä kaunis kitaranumero tunnelmaa keventämään – ja välillä koskettavia myös. Joskus molempia samaan aikaan, kuten toi lopun keskustelu, jossa tehtiin jo aloitteitakin. Voihan Tim ja Gareth, nyyh.

Homofobiaa oli minusta käsitelty tässä myös oikeasti osuvasti tuon huumorin kanssa, koska sellaiset tuskastuttavat stereotypiat nostettiin esiin ja niistä tehtiin terävästi satiiria. Nauroin ääneen tuolle vastaukselle siitä, miten rooleista ei voinut ilman riittävää testailua sanoa mitään. :D

Ylipäätään tää oli taas kerran viihdyttävää ja vetävää luettavaa, mutta siten, että tunteekin nousivat välillä pintaan. Kiitos taas kerran! :)


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 050
Kaarne, tekisi mieli hakata näppäimistöllä tähän silkkaa kirjainmössöä, niin iloiseksi tulin siitä, että päätit fikkini myötä katsoa pari jaksoa The Officea! Ja ah, Cabin Pressure ja The Office samassa virkkeessä, kaksi mun suurinta suosikkisarjaani (uusintakierrosten määrän perusteella määriteltynä ainakin!), tuntuu hirmu ihanalta jos ja kun mun Cabin Pressure -kiintymys onnistui puhumaan myös The Officen puolesta. Molemmissa on kyllä erittäin erinomaista ja terävää (britti)huumoria sekä hyvin kiinnostavia (ja symppiksiä!) hahmoja.

Tim on tosiaan yleisesti tunnustetun symppis, mutta mun mielestä myös hänessä on teräviä kulmia ja huonoja puolia, mikä kauhean usein tuntuu sarjaa koskevissa keskusteluissa/arvosteluissa unohtuvan, kun taas Davidista ja Garethista muistetaan aina ulista, että on ne vaan raskaita ja hirveitä. Mut myös he on mun mielestä kovin inhimillisiä ja sympaattisiakin. Etenkin Garethia kuvaillaan usein tosi raadollisesti, vaikka se on ihan hellyttävä hahmo. Kuuntelin itse asiassa aivan hiljan Ricky Gervaisin radiohaastattelun, joka oli parin vuoden takaa eli melko tuore, ja jossa Gervais kertoi The Officen teosta ja sarjan hahmoista. Kuulemma osa Garethin höpöistä jutuista on lainattu Gervaisin koulutoverilta, joka päästeli suustaan suurin piirtein samanlaista settiä, erona vain se, että tämä koulutoveri oli armeijajutuilla mahtaillessaan 14-vuotias ja Gareth on 30-vuotias aikuinen mies. Garethista oli alun perin kaavailtu melko isokokoinen ja lihaksikas armeijahyyppä, mutta sitten roolin sai Mackenzie Crook, joka Gervaisin sanoin näytti enemmänkin linnunpoikaselta. :')

Voi että, olipa kiva myös kuulla, että hahmot tuntuivat susta tutuilta! Voihan Tim ja Gareth, nyyh, oli muuten erittäin hauskasti ja hyvin summattu, niin mäkin usein mietin pyöritellessäni päässäni heitä kahta. Mahtavaa että tämä fikki viihdytti ja herätti tunteita! Ja toivottavasti katselet The Officen loppuun asti, sen tarinankaari on parhaita ikinä! (: Kiitos tosi tosi paljon kommentistasi.
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!