Kirjoittaja Aihe: Encanto: Tylsä ja ennalta arvattava (S, Antonio & Bruno, ficlet)  (Luettu 5983 kertaa)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Tylsä ja ennalta arvattava
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Encanto
Characters: Antonio Madrigal, Bruno Madrigal
Genre: Slice of life
Rating: S
Disclaimer: Encanto hahmoineen kuuluu Disneylle. Tämä fici on kirjoitettu ilman rahallista korvausta tai mitään muutakaan hyvitystä.
Summary: Bruno rottineen aikoo esitellä Antoniolle uuden telenovelansa.

A/N: Oikeestaan heti Encanton kattomisen jälkeen mulle tuli tunne, että haluan kirjoittaa siitä edes yhden ficin. Yksikään idea ei tosin ollut syttyäkseen kovin helposti, ja tämäkin oli alkujaan vain sellainen puolikkaan ficin pituinen loppua vailla oleva idea, jota aloin sitten kirjoittamaan ilman selvää suuntaa koska yolo miksipäs ei (vaikka olis niin monta muuta ficiä työn alla jo valmiiksi). Puolet tästä on siis kirjoitettu aika lailla lonkalta, ilman mitään etukäteissuunnittelua. Lopputulos on mitä on, mutta ainakin mulla oli ihan hauskaa tän parissa. Ja oli kiva korkkailla taas vaihteeksi uusi fandom!

Parce on muuten sen Antonion jaguaarin nimi. Bongasin Disney Wikistä :D En muista käytettiinkö sitä leffassa.



Tylsä ja ennalta arvattava


Antoniosta oli aina mukavaa, kun hänen enonsa tuli kyläilemään hänen huoneeseensa ja toi rotat mukanaan. Brunolla oli aina kerrottavanaan mielenkiintoisia ja hauskoja tarinoita, sekä tosia että pelkkää satua, ja tämän rotillakin riitti juttua vaikka mistä. Hänen täytyi vain pitää huoli, ettei Parce syönyt enemmistöä hänen vieraistaan, niin he saivat viettää yhdessä aina oikein mukavan iltapäivän.

”Rotat ja mä ollaan luotu yhdessä uutta telenovelaa, ja saat olla meidän ensimmäinen yleisö”, Bruno julisti mahtipontisesti Antoniolle, joka taputti ihastuneena käsiään. Tämä rutisti kainalossaan Mirabelilta saamaansa pehmojaguaaria, ja tukaani Pico keikkui hänen toisella olallaan äänekkäästi kiekaisten.

”Saat säkin jäädä kattomaan”, Antonio lupasi sille. ”Kunhan olet hiljaa.”

”Tietty saa”, Brunokin sanoi hymyillen. ”No niin, hyvä yleisö, pääsette pian todistamaan kertomusta, jonka suloinen Teresa” – hän viittasi kädellään yhteen rotista – ”luulee olevan vuosisadan rakkaustarina! Eräänä kauniina päivänä hän kohtaa komean Alejandron” – Brunon käsi osoitti toista rottaa – ”ja unelmoi jo tästä itselleen puolisoa, kunnes sitten paljastuukin, että Alejandro on hänen kuolleeksi luullun setänsä poika salaisesta liitosta!”

Bruno piti dramaattisen tauon, jonka aikana Teresaa ja Alejandroa esittävät rotat näyttivät mittailevan toisiaan katseellaan. Sitten ne päästivät yhteen ääneen lyhyen, säksättävän vinkaisun.

”Eikä ole”, Antonio naurahti, ja rotat vinkaisivat uudestaan.

”Mitä?” Bruno kysyi kulmiaan kurtistaen. ”Mitä ei ole?”

”Hänen setänsä poika”, Antonio kertoi. ”He eivät ole mitään sukua toisilleen. Niin lotat just sanoi.”

”Rotatko – mutta…” Bruno mulkaisi rottajoukkoa selvän tyytymättömänä. ”Mistä lähtien Teresa ja Alejandro eivät muka ole olleet tietämättään serkkuja? olen tämän tarinan käsikirjoittaja!”

Rotat vikisivät ja säksättivät kaikki samaan aikaan, mutta koska niiden asia oli yhteinen, Antoniolla ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää niitä, siinä missä Brunon korvat kuulivat pelkän kimeän huutokuoron.

”Ne sanoo, että sellainen juoni on jo niin nähty”, Antonio kertoi. ”Suvun sisäiset kielletyt lakkaudet ja muut. Ne haluaa jotain uutta.”

”Uutta?” Bruno toisti. Hänen äänensä oli saanut aavistuksen myrkyllisen sävyn. ”Millä oikeudella näyttelijäkaarti alkaa vaatia uutta ja kirjoittaa tarinaa toiseksi noin vain?”

Teresaa näyttelevä rotta kiipesi kiven päälle ollakseen lähempänä Brunoa ja vikisi oikein kiivaasti jotain. Miehen kurttuun painuneet kulmat nousivat hetkessä ylös lähelle hiusrajaa.

”Sanoiksä mua just – ”

”Joo, se sanoi että oot tylsä”, Antonio avitti. Pico hänen olallaan kiljaisi kuin se olisi nauranut kuulemalleen. ”Ja ennalta alvattava, tío Bvuno.”

”Vai että tylsä!” Bruno tapitti rottia haastavasti ja naputti jalallaan sammalen peittämää maata allaan. ”No, kohta päästäänkin sitten näkemään uusi käänne Teresan ja Alejandron elämässä, kun molemmat kuolevat traagisesti! Itse asiassa koko suku heittää henkensä!”

Rottien ääntely muuttui nyt aiemmasta säksätyksestä hätääntyneemmäksi vikinäksi, ja ne alkoivat vilistää yhtenä jonona kauemmas Brunosta.

”Hoi Toñito!” Bruno sanoi kovaan ääneen katsellen samalla pakoon livistävää rottajonoa. ”Haluiskohan Parce kolmannen pääroolin Teresan ja Alejandron lisäksi!?”

Antonio katsoi ensin rottia, sitten Brunoa ja sitten taas rottia.

”Eihän lotat vaa oikeesti kuole?” hän kysyi niin hiljaa, että se kuulosti melkein kuiskaukselta.

”Hmm? Ei tietenkään, ei tietenkään”, Bruno kiirehti sanomaan ja laski kätensä Antonion vapaalle olalle rauhoittelevana eleenä. Hänen äänensävynsä oli palannut hetkessä aivan normaaliksi. ”Rotathan ne vain kaipas jotain uutta ja…” hän hymähti. ”Hyvä pitää niitä vähän ruodussa. Parce voisikin olla erinomainen assistentti siihen hommaan.”

Sitten Bruno napsautti sormiaan, ja oli kuin lamppu olisi syttynyt hänen päänsä yläpuolelle.

”Itse asiassa…” hän aloitti. ”Mähän voisin Parcen lisäksi ottaa rooleihin muitakin sun eläinkavereita! Niille Teresan ja Alejandron tarina on ihan uus! Jos ne vaan haluu mukaan siis. Mitäs sanot?”

Antonio esitti miettivänsä enonsa ehdotusta pitkään ja harkiten. Sitten hän katsoi tämän suuntaan ovelasti hymyillen.

”Oisko sulla looli myös mulle?”

Antonion hymy tarttui myös Brunoon.

”Totta kai on. Lupaan sulle maailman parhaimman roolin.” Hän ojensi Antoniolle kättään. ”Mutta yhdellä ehdolla.”

”Millä?”

”Lupaat, ettet koskaan sano mua tai mun käsikirjoituksia tylsiksi ja ennalta arvattaviksi.”

Antonio tarttui kikattaen Brunon käteen.
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 771
Voi, olipa tämä jotenkin supersympaattinen! Tässä on sekä sellaista silmien pyörittely -huumoria, mutta myös aitoa ja hauskaa menoa, kun Antonio toimii rottien ja Brunon välisenä tulkkina :D Hänen supervoimansa onkin tosi mielenkiintoinen, olisi hauskaa saada kuulla, mitä eläimet ajattelevat ja sanovat. Encanto on hauska elokuva ja yllätti (niin kuin kirjoitin tänään aiemmin jossun tekstiin) perhesuhdetulkinnoillaan. Sen takia tulinkin lukemaan tämän, koska perhesuhteista on jännää lukea enemmänkin - etenkin, kun Bruno on vielä vähän herkkäihoinen vuosien yksinäisyyden (ja selkeästi hieman väärin ymmärrettyjen rotta-keskusteluiden :D) jälkeen.

Antonio on ihana ollessaan niin avoin ja samalla vähän turhankin rehellinen. Tykkäsin valtavasti tuosta koko "tämä tarina on niin nähty" ja miten koko tilanne lähti avautumaan rottien rehellisyyden (ja Antonion käännöspalvelun) seurauksena. En yhtään ihmettele, että Bruno ottaa nokkiinsa, sillä hän on ollut tavallaan oman elämänsä herra ja telenovelaohjaaja vuosien ajan, eikä kukaan ole sanonut hänelle vastaan. Antonio taas on niin lempeä, että Bruno ei voi oikein suuttua hänelle, joten tilanne ratkeaa parhain päin. Ja voi että, kun Parce saa myös roolin tulevasta telenovelasta! Sen tarinan minäkin haluaisin nähdä, oli juoni miten ennalta-arvattava tahansa :D

Tavoitat tässä ficissä elokuvasta mieleen jääneen lämpimän tunnelman ja on ihana lukea, millainen Brunon elämästä tulee tapahtumien jälkeen. Hauskaa ylipäätänsä huomata, että moni haluaa ficata juuri Brunosta! Hänessä toisaalta riittää kirjoitettavaa niin menneisyyden, taitojen kuin nykyisyyden perusteella. Kiitos tästä ficistä, tämä oli juuri sopiva iltapala! :)

between the sea
and the dream of the sea

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 076
  • Peace & Love
Luin tämän junassa, nettiyhteys oli niin huono etten saanut kommenttia kirjattua ennen kun pääsin kotiin, ja ajattelin vaan että ah, ihanaa, Encantoa, en kestä <3

Brunon rottanovelat on fandomissa jo aika yleinen trooppi, mutta sitä tosiaan olen ihmetellyt itsekin, että kuin niissä aina yleisönä/vastapuolena on yleensä Dolores tai Camilo, kun Antoniohan se on se joka puhuu eläimille. Eli siinä mielessä paikkaat erittäin tarpeellisen reiän fikkitarjonnassa. Ja minusta on muutenkin hauskaa, että rotat on aika done Brunon juonikuvioiden kanssa xD Musta ne rotat siinä elokuvassakaan ei ollut ihan niin superkiinnostuneita Brunon viihdyttämisestä xDDD Liekö liian monta Salatus ja elämät -kuviota käyty viimeisen vuosikymmen kautta läpi.

Taiteilijaa ei arvosta kukaan! Minäkin pidän troopeista, Bruno, kaikki on kriitikoita jotka ei osaa xDD

Ei mutta tää on oikeesti niin ihana. Encantossa melkein keidentahansa hahmojen väliset ihmissuhteet ovat mielenkiintoista tutkittavaa, Madrigalien perhe on on niin aidon oloinen ongelmineen, että sitä on mielekästä spekuloida. Ja minusta on niin ihanaa, että tässä Brunolle ja Antoniolle löytyy yhteys, varsinkin kun Antonio on kaikista hänen sisarenlapsistaan ainoa, jota hän ei ole siis päässyt yhtään tapaamaan ennen eristäytymistään. Antonio ottaa kuitenkin asian niin rennosti, kuten lapset nyt aina <3 Suoraa ja, mitään kiertelemättä.

Ihana teksti, rakastin <3 Ihana fandom, ihana elokuva, ihana kun kirjoitit <3

jjb
« Viimeksi muokattu: 27.02.2022 21:03:35 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
hiddenben: Ihana kuulla että tykkäsit tästä! Tästä tuli vähän höhlä mut kiva että viihdyit mukana :D Antonion voima on mustakin mielenkiintoinen. Olis kiva itsekin ymmärtää eläimiä kunnolla! Ehkä vois joskus kirjoittaa jonkin ficin, jossa selviää tarkemmiin, mitä eläimet hänelle juttelee. Uskoisin, että Bruno ymmärtää rottakamujaan jonkin verran, kun on niiden kanssa niin tiivis paketti, mutta eihän hänen osaamisensa Antonion kyvylle pärjää :D

Lainaus
Tykkäsin valtavasti tuosta koko "tämä tarina on niin nähty" ja miten koko tilanne lähti avautumaan rottien rehellisyyden (ja Antonion käännöspalvelun) seurauksena. En yhtään ihmettele, että Bruno ottaa nokkiinsa, sillä hän on ollut tavallaan oman elämänsä herra ja telenovelaohjaaja vuosien ajan, eikä kukaan ole sanonut hänelle vastaan. Antonio taas on niin lempeä, että Bruno ei voi oikein suuttua hänelle, joten tilanne ratkeaa parhain päin.
Rotat on jo niin kypsiä Brunon juttuihin, et niiden on pakko päästä sanomaan mielipiteensä XD Bruno ei tietenkään tykkää, että hänen hienot käsikirjoituksensa kyseenalaistetaan! Mut uhkailut olivat tietty pelkkää leikkiä hänen puoleltaan (eikä se niille rotillekaan voi ihan oikeesti kunnolla vihainen olla).

Lainaus
Hauskaa ylipäätänsä huomata, että moni haluaa ficata juuri Brunosta!
No en mä nyt sanois, et haluisin ficata juuri Brunosta :D vaan todellisuudessa Camilosta (ja Antoniosta), mutta kun inspis iskee niin... ¯\_(ツ)_/¯ Mut kyl mä siitä Camilostakin haluan jonkinmoisen idean kehitellä ja kirjoittaa. Antoniosta tämäkin idea lähti, Bruno nyt vain sattui sopimaan mukaan XD Vaik on kyllä kiva hahmo sekin.

Oikein lämpöiset kiitokset kommentista! 😊


jossujb:

Lainaus
ajattelin vaan että ah, ihanaa, Encantoa, en kestä <3
Mäkään en ehkä kestä tota sun kommenttia 😭😭♥♥ (Enkä sitä et Me ei mainita Brunoo on soinu mun päässä lähes nonstoppina melkein kaks kuukautta...)

Mun ficiharrastus on niin Fini-keskeistä, et en oikeestaan tiedä, mitä näistä ficcaillaan (fanarttia kyllä tulee twitterissä paljon vastaan), mut rottatelenovelat ei kyllä yllätä :D Mut aika jännä, jos yleisöksi revitään ennemmin Dolores tai Camilo, koska Antonio on mun mielestä niin selvä toinen osapuoli! (Ehkä se on vain liian nuori joidenkin mielestä.) En mä tätä ficiäkään olis kirjoittanut muuten, tämä lähti nimenomaan Antoniosta ja tämän kyvyistä eikä Brunosta ja rotista :D Ja ihan varhaisimmassa epämääräisimmässä vaiheessa tässä ei vielä ollut telenovelaakaan mukana ;D Voisin uskoa, että Antonio ja Bruno tulee hyvin juttuun ja heille muodostuu leffan tapahtumien jälkeen oikein lämpöinen suhde :3

Lainaus
Musta ne rotat siinä elokuvassakaan ei ollut ihan niin superkiinnostuneita Brunon viihdyttämisestä xDDD Liekö liian monta Salatus ja elämät -kuviota käyty viimeisen vuosikymmen kautta läpi.
Hyvin todennäköisesti :D Rotat miettii et jumalauta mies, palaa kaltaistesi pariin! Tai kirjoita edes parempia saippuasarjoja XD Mut Brunon mielestähän rotat on tietty väärässä. (Ja siis joo mähän oon kans se, joka on tosi kiintynyt tiettyihin tropeihin fiktiossa ja voisin kuluttaa vain ja ainoastaan niitä. Jos muut haluu vaihteluu niin kirjoittakoot ite XD)

Lainaus
Ihana teksti, rakastin <3 Ihana fandom, ihana elokuva, ihana kun kirjoitit <3
Voi äää 😭♥ Ja ihana kun kommentoit ♥♥ Iso kiitos sullekin!
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 200
Kommenttikamppiksesta iltaa o/
No olipa tämä söps ^^

Yllättävän luontevasti istui puhekieli hahmojen suuhun, vaikka ficeissä sitä harvemmin näkee tai tulee käytettyä (sitäkin mietin, oliko Antonion puhetapa inspiroitunut suomidubista? Oon katsonut vaan englanniksi 😅) Mutta siis ostin ihan täysin tuon puhekielen, varsinkin Brunon suuhun sopi erinomaisesti^^

Rotat oli söpöjä, samoin ihmiskaksikon dynamiikka, väkisinkin pisti miettimään, yrittikö Bruno kertoa telenovelan varjolla Antoniolle jotain pojan omasta perimästä  🙈 miksi olen tällainen.
Sitäkään en muista, teettikö Bruno canonisesti rotilla telenoveloita, mutta oli se canonia tai ei, niin ostin senkin :'D

Tämä oli mukava iltapala, kiitän ^^

~Violet

I am enough.
.

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 277
  • Kurlun murlun
Äww, niin söpö idea Brunon telenovelat ja Antonio yleisönä. xD <3 Liekö show'n juonta sensuroitu kovinkin paljon, jos vastaanottaja on tyyliin 6-vuotias, jolta ehkä menisivät ohi kummallisimmat Salkkari-Kaunari-käänteet? Onneksi Bruno selitti asiat lyhyesti ja ytimekkäästi ja rotat vielä avittivat, jos jotain meni ohi. Melkoinen elämä Teresalla ja Alejandrolla. xD Lisäksi oli söpö yksityiskohta tuo Antonion r-vika, joka toi tekstiin hauskaa autenttisuutta, etenkin kun ajatteli sitä suomidubin näkökulmasta. Antonio on muutenkin niin asiallinen ja suorasanainen vekara, voi toista. <3

Lainaus
Tämä rutisti kainalossaan Mirabelilta saamaansa pehmojaguaaria, ja tukaani Pico keikkui hänen toisella olallaan äänekkäästi kiekaisten.
Voi eii tuo pehmojaguaari oli niin hellunen. <3<3 Lisäksi olen kamala, epäkypsä paska, mutten edelleenkään voi olla hymähtelemättä tuolle tukaanin nimelle... Sieluni on turmeltunut iäksi. xD

Kiitos tästä, tämä oli shöpö: :3

- Mai
"I read you loud and clear, Lizard."

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Violetu: Eipä tuu itsekään kauhein usein käytettyä näin puhekielistä tyyliä ficeissä, mutta tähän se tuntui luontevimmalta valinnalta, koska about tähän tyyliin ne leffan suomidubissa puhuu. Antonion r-vikakin on sieltä, eli ihan oikeassa olet. (En voinut mitenkään jättää sitä pois!)

Lainaus
väkisinkin pisti miettimään, yrittikö Bruno kertoa telenovelan varjolla Antoniolle jotain pojan omasta perimästä  🙈 miksi olen tällainen.
Siinähän oliskin 😂😂 Mitään sellaista mulla ei kyllä ollut mielessäkään, muistelin vain millaista telenovelaa Bruno siinä leffassa kuvaili, ja sitten ennalta arvattavuuden nimissä kehittelin jotain samantyylisiin kuvioihin sopivaa :D Rotta-telenovelat on siis canonia nekin. Kuin myös rottien tv-visailut sun muutkin.

Kiitos kommentista, mukavaa että tykkäsit ♥


Maissinaksu: Antonio eläimineen on hyvä yleisö :D Sensuroinneista en osaa sanoa mitään, mutta tuskinpa Bruno niitä kaikkein shokeeraavimpia kohtauksia 5-vuotiaalle esittää. Tai no, mistä minä tiedän, millaisiin ohjelmiin kolumbialaiset lapset ovat tottuneet XD Katsoinhan minäkin South Parkia jo joskus 8-vuotiaana ja yhtä saippuasarjaa (Passions) sitäkin nuorempana.

Lainaus
Antonio on muutenkin niin asiallinen ja suorasanainen vekara, voi toista. <3
Jep ♥ Se on aivan ihana ja onkin yksi lempparihahmoistani. Kiva että sinäkin tykkäsit mukaan kirjoitetusta r-viasta! Se oli ihan must, poisjättäminen olis ainakin mulle tarkoittanut, että Antoniosta puuttuis jotain oleellista (varsinkin kun oon siihen suomidubbiin niin tottunut).

Lainaus
Lisäksi olen kamala, epäkypsä paska, mutten edelleenkään voi olla hymähtelemättä tuolle tukaanin nimelle... Sieluni on turmeltunut iäksi. xD
Hyi sinua XD Ei saa aatella mitään Boku no Picoa tässä yhteydessä. (Ja siis en tiiä oonko mä vihdoin kypsynyt ainakin joltain osa-alueilta, kun en automaattisesti alkanut miettiä Boku no Picoa saadessani tietää sen tukaanin canon-nimen :D Sanon minä joka just eilen oli tukehtua Ismo-remixien vessavitseille...)

Kiitokset sullekin kommentista! ♥
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Linne

  • ***
  • Viestejä: 906
  • Hämmentynyt pesukarhu
Höpsähtänyt eno ja näsäviisas eläimille puhuva kuusivuotias, loistava yhdistelmä xD Tosiaan, kyllähän Antonio ymmärtää mitä rotat haluavat hänelle kertoa ja sieltä voikin tulla jos jonkinmoista settiä, mikä kaikki ei välttämättä sovi kuusivuotiaan korville :D

Lainaus
”Ne sanoo, että sellainen juoni on jo niin nähty”, Antonio kertoi. ”Suvun sisäiset kielletyt lakkaudet ja muut. Ne haluaa jotain uutta.”

Lasten suusta se totuus kuullaan, eiku xD

Lainaus
”Vai että tylsä!” Bruno tapitti rottia haastavasti ja naputti jalallaan sammalen peittämää maata allaan. ”No, kohta päästäänkin sitten näkemään uusi käänne Teresan ja Alejandron elämässä, kun molemmat kuolevat traagisesti! Itse asiassa koko suku heittää henkensä!”

Ihan oikein, oppivatpahan olemaan!

Lainaus
”Eihän lotat vaa oikeesti kuole?” hän kysyi niin hiljaa, että se kuulosti melkein kuiskaukselta.

Niin Bruno, olepa varovaisempi lasten seurassa. Raukalla ei taida juuri olla sosiaalisia taitoja, kun rotat ovat muodostaneet suurimman osan sosiaalisista suhteista jo mitä, vuosikymmenen? :(

Tämä oli oikein suloinen teksti ja on mukava nähdä Bruno viettämässä leppoisasti aikaa siskonpoikansa kanssa, kun elämä muuten on ollut vaikeaa ja raskasta. Kiitos tästä suloisuudesta!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kiitoksia kommentistasi, Linne! Mukava kuulla, että tykkäsit ja pidit tätä söpönäkin :3 Toivotaan että rotat tajuavat, mitä lapsen kuullen voi oikein puhua :D Ja Bruno myös! Vähän pitää vartoa Antonion korvia eikä puhua ihan mitä sattuu ilman suodatinta.

Lainaus
Lasten suusta se totuus kuullaan, eiku xD
No sieltäpä hyvinkin, mistä muualtakaan ;D

Lainaus
Raukalla ei taida juuri olla sosiaalisia taitoja, kun rotat ovat muodostaneet suurimman osan sosiaalisista suhteista jo mitä, vuosikymmenen? :(
Siinä on varmasti vuorovaikutustaidot melkoisessa ruosteessa :< Mutta onneksi niitä voi perheen kanssa harjoitella ♥ Vaikkapa juuri siskonpojan kanssa aikaa viettäen! Sellaista huoletonta yhdessäoloa hän ainakin ansaitsee kymmenen vuoden piilottelun jälkeen.
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Eikä, miten söpö ficci! :D Onneksi nostit niin huomasin tämän!

Encanto on elokuva, johon ihastuin silloin enemmän kuin osasin odottaa. Siinä oli niin sympaattiset hahmot ja koko tarina. Ja tässä olet tavoittanut elokuvan tunnelman ihanasti ja saatoin ihan nähdä kaiken silmissäni.  :D Bruno parka, kun ei hänen käsikirjoitustaan arvostaneet edes rotat!  ;D Antonio oli suloinen ja koko ficci myös.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kiitoksia kommentista Fiorella! Ihanaa että tykkäsit tästä ja pidit suloisena! 😍 Ja että vielä onnistuin tavoittamaan elokuvan tunnelmankin? Oih, kiitos kehuista! Tuollaiset lämmittävät mieltä ja tulee muutenkin tosi onnistunut olo.

Encanto on kyllä tosi mukava leffa, tykästyin itsekin siihen tosi paljon. Pitäisi katsoa se taas uudestaan tässä joku päivä ja kirjoitella lisää ficejäkin! (Oikeastaan mulla olis yksi idea Camiloon liittyen, mutta sitä voidaan pitää vähintäänkin kyseenalaisena XD ei läheskään niin wholesome kuin tämä fici!)

Brunon käsikirjoitukset ovat ehkä vähän itseään toistavia ja siten ennalta arvattavia, mutta ainakin hän tekee niitä tunteella! Ehkä hän jossain vaiheessa keksii jotain, mitä rotatkin arvostavat :D
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti