Kirjoittaja Aihe: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita | uusia 17.12.2022  (Luettu 1566 kertaa)

Violetu

  • Tarinankertoja
  • ***
  • Viestejä: 5 349
Otsikko: Ihana New York
Fandom: The Witcher
Ikäraja: K-11
Kirjoittaja: Violetu
Genre:  AU, Slice of life, huumori, draama, romancen kipinä.
Paritus: Valvatti/Geralt

Summary: Valvatti seikkailee New Yorkissa.

A/N: Näitä rapsuja lähti syntymään, kun allekirjoittaneeseen jysähti jälleen kerran hirveä New York-ikävä. Halusin fiilistellä tuttuja paikkoja ja juttuja, joita reissusta muistan. Perustuu osittain (hyvin löyhästi) omiin kokemuksiin.  Kokemuksia olisi lisääkin, mutta katsotaan syntyykö niistä tekstiä vai ei. Lisäilen tänne, jos syntyy.
Osan näistä kirjoitin alun perin raapalejuoksuun, osan viime viikon spurttiin. Myös Ota koppi-haaste oli alkua innoittamassa.
Suosittelen ehdottomasti vierailemaan New Yorkissa, jos tilaisuus tulee, oman sydämeni kaupunki vei silloin vuosia sitten<3
Enjoy ^^


***

Ihana New York


Lähijuna kiisi viimeisen sillan yli ennen päätepysäkkiä, ja Valvatti hölskytteli ajatuksissaan Dunkin' donutsin valtavaa paperimukiaan.

Amerikkalaisten käsitys jääteestä oli aivan absurdi. Litku hänen mukissaan oli käytännössä kylmää teetä, johon oli viskattu jokunen jääpala. Ei tietoakaan sokerista, tai persikan, sitruunan tai mangon makeasta mausta.

Ehkä hänen pitäisi opetella juomaan oikeaa, kuumaa kahvia, jos hän aikoi selvitä vielä reilun kuukauden musiikkiretriittikurssillaan, vai millä nimellä se taas kulkikaan.

Ainakin hänen majapaikkansa oli tilava ja taiteilijalle sopiva. Valvatti oli aina nauttinut amerikkalaisten elokuvien paloporraskohtauksista ja leveistä ikkunalaudoista, joilla sankarit istuivat ja tuijottelivat kaihoissaan kaukaisuuteen.

Nyt hän saattoi itse istua asuntonsa ikkunalaudalla ja tuijotella paloportailla tepastelevia puluja sydämensä kyllyydestä.

Astuttuaan viimeisellä pysäkillä ulos, Valvatti nappasi luutun selästään ja päätti istahtaa laiturille soittamaan muutaman sävelen.
Hänen matkakassastaan oli jo leijonan osa huvennut, kun hän oli yrittänyt opetella pitämään kalliista jääteestä tuloksetta. Hän tarvitsi lisää rahaa.

"Tee", Valvatti rämpäytti luuttuaan.
"Se on kylmää!"
"Kahvi... se ei ole hyvää!"

Laituria vastapäätä sijaitsevan kahvilakopin pitäjä mulkaisi soittajaa rumasti.
Valvatti oli kuitenkin liian uppoutunut ruikutuslauluunsa huomatakseen ympäristön epäsuopean reaktion.

Huomenna hän ostaisi jääteen sijaan tavallisen, kuuman kahvin.
Itse asiassa, hän voisi aloittaa kokeilunsa saman tien.

Valvatti heitti luutun takaisin selkäänsä, marssi kahvilakopille ja tilasi tiukinta sumppia, mitä kahvilanpitäjällä oli tarjota.

*

Valvatti ei ollut varma, oliko koskaan saanut pahempaa litkua. Jos hänellä olisi ollut lusikka, se olisi varmaan seisonut tökötissä kuin erittäin häiritsevä erektio.
Tuoksussakin oli jotain pohjaanpalanutta.

Tietenkin hän poltti suunsa jo ensimmäisellä maistiaisella, ja kulki monta korttelia suu auki, kieltään servetillä löyhytellen kuin mikäkin idiootti. Jos vastaan olisi sattunut kadulla istuva kerjäläinen, Valvatti olisi ojentanut tälle kahvinsa hetkeäkään miettimättä.

Laskevasta auringosta näkyi vielä oranssi reunus taivaanrannassa, ja Valvatti otti suunnan sitä kohti. Junapysäkiltä hänen asunnolleen oli vielä kiitettävästi matkaa, mutta onneksi illalla hänellä ei ollut kiire minnekään.
Valvatti mietti jopa, pitäisikö poiketa Greenwich-Villagessa yksillä.
Siellä oli aina kiinnostavaa porukkaa.

***

Pillerit vaihtoivat omistajaa Villagen kadunkulmissa, eikä kukaan tuntunut erityisesti pelkäävän poliisia.
Sateenkaariliput liehuivat ja seksikauppojen ikkunat mainostivat ylpeästi valaistuina tuotteitaan.

Valvatti oli vieraillut suurimmassa osassa New Yorkin kaupunginosia, mutta Villagessa hän tunsi olevansa kaikkein eniten kotonaan.
 
Harlemin jazz-klubeissa oli toki puolensa, hän oli käynyt Fringillan kanssa siellä useammin kuin kerran.
Niissä keikoissa oli vain se varjopuoli, että sisäänpääsymaksun sijaan illan aikana oli nautittava vähintään kolme drinkkiä.

Kotiinpääsyä vaikeutti hieman, kun baarimikko kaatoi viinat drinkkeihin vähän summanmutikassa. Terästettä tuppasi olemaan juomissa runsaanpuoleisesti.
Ensimmäistä maistettuaan Valvatti oli ollut suorastaan tyrmistynyt. Melkein kuin olisi käsidesiä lipittänyt.

Valvatin viinapää... no, siinä oli parantamisen varaa.

*

Valvatti istahti vakiopöytäänsä yhteen Villagen pieneen kulmakuppilaan.
Kuppilan seinät koostuivat suurimmaksi osaksi ikkunoista, ja yksi seinistä oli tuttuun tapaan avattu niin, että paikka tuntui yhdistyvän kadulla vallitsevaan elämään.

Valvatti näpelöi luuttunsa kaulaa, mutta jätti pienen pohdinnan jälkeen soittimen rauhaan.

Jos hän oikeasti ryhtyisi soittamaan julkisesti, hän halusi olla hyvä. Hän halusi, että ihmiset pysähtyisivät kuuntelemaan hänen lauluaan, eikä hän ollut täällä ollessaan kirjoittanut vielä ainuttakaan.

Niinpä Valvatti tyytyi tänäänkin vain katsomaan ohikulkevia ihmisiä sydän täynnä kaipausta.
Pian kurssi pääsisi täyteen vauhtiin, ja sitten säveliä alkaisi tipahdella, lyriikoita, säkeistöjä, inspiraatio suorastaan sataisi hänen päälleen. Tähän mennessä osallistujat olivat lähinnä tutustuneet toisiinsa.


***


Seuraavana aamuna Valvatin päätä särki. Jysäri oli sen verran kolossaalinen, että hän löysi itsensä paikallisen kaupan lääkepuolelta heti putiiikin auetessa.
 
Valvatti oli suunnitellut kuluttavansa päivän säveltäen, mutta päätti, että ehkä meri-ilma olisi päänsärylle parempaa kuin tunkkaisessa asunnossa ruudun ääressä istuminen.
Varsinkin, kun hänellä ei edes ollut ketään, joka olisi hieronut hänen kivistäviä ohimoitaan ja kantanut hänet sänkyyn, kun hän epäilemättä nukahtaisi kesken työnteon niska vinossa sohvan irvikuvalle. 

Valvatti kuljeskeli päämäärättömästi rantaa pitkin pysähtyen välillä ihailemaan purjeveneitä, joita näkyi harvakseltaan muun veneliikenteen seassa. Tunnelma olisi saattanut olla idyllinen ilman jatkuvaa helikopterien pörinää ja hälytysajoneuvojen ääntä.

Vapaudenpatsaskin oli luonnolllisesti remontissa.

Amerikkalaiset, ja näiden ihmeellinen tarve parantaa asioita, jotka eivät tarvinneet parantamista. Kenen idea oli rakentaa vapaudenpatsaan käteen jotain, mitä kutsuttiin Kapteeni Amerikan kilveksi?
Valvatti ei ymmärtänyt.

Erään koirapuiston edessä oli kyltti, jossa kerrottiin sankarikoirasta, ja Valvatin päänsärky uhkasi palata voimalla, kun Sirius-koiran kohtalo nostatti kyyneleet hänen silmiinsä.

Valvatti käänsi selkänsä puistolle, ettei jäisi vellomaan koiran kohtaloa, ja huomasi kyltin, jossa ilmoitettiin, että eräs purjevene tarjosi risteilyjä, joilla pääsi katsomaan vapaudenpatsasta lähempää.

Valvatti keräsi vähäiset roposensa kasaan, ja perusteli risteilyn itselleen välttämättömänä inspiraation hakemisena.

Miehistö ainakin herätti heti hänen mielikuvituksensa.
Erityisesti eräs lihaskimppu, joka aukoi parhaillaan käärittyjä purjeita. Miehen hiukset kimalsivat auringossa hopeisina.

*

Valvatilla saattoi jäädä suuri osa näkymistä aika vähäiselle ihailulle, sillä hänen huomionsa tuppasi palaamaan miehistön erääseen tiettyyn jäseneen.
Veneen henkilökunnalla oli nimilaput, ja hopeatukkainen köriläs oli nimeltään Geralt.

Geralt. Valvatti pyöritteli nimeä suussaan, ja se soljui kerrassaan miellyttävästi.

Tuuli oli yltymään päin, ja vene hiukan keinui, mikä sai Valvatin vatsassa aikaan epätoivottua värjymistä.
Eikö hän ollut oikeasti ajatellut sisälmysparkojaan ollenkaan päättäessään, että inspiraatiota oli kerättävä hinnalla millä hyvänsä?
Tai ehkä lähempänä totuutta oli, että hän oli halunnut tietää hopeatukkaisesta enemmän, vaikka sitten oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Hienosti toimittu, Valvatti sätti itseään kurkottaessaan kaulaansa veneen laidan yli, ettei laatta lentäisi veneen sisäpuolelle.

*

Valvatti tunsi voimakkaan käden tarttuvan hartiaansa, pitävän kiinni, kun hän tyhjensi vatsalaukkunsa vähäisen sisällön suoraan mereen. Hän käänsi päätään nähdäkseen auttajansa, ja kohtasi Geraltin kullanruskeat, tarkkaavaiset silmät.

Loistava ensivaikutelma, hyvin tehty.

Valvatti ei ennättänyt sättiä itseään enempää, kun hänen silmissään alkoi sumeta ja hän tunsi kallistuvansa, otteen hartiastaan tiukkenevan.

Kun Valvatti tuli takaisin tajuihinsa, vene oli palannut laituriin, ja hän oli ainut matkustaja jäljellä. Hän oli myös edelleen Geraltin käsivarsilla.
Jossain kohtaa tajuttomuutensa aikana Valvatti oli ilmeisesti takertunut toiseen, eikä Geraltin vaikeasta ilmeestä päätellen ollut suostunut irrottamaan otettaan toisen paidanrintamuksesta.

Valvatti saattoi vain toivoa, ettei ollut puhunut mitään ollessaan kanttuvei.

*

Valvatin mielikuvitus uhkasi äityä villiksi, eikä hän tavoistaan poiketen saanut hetkeen sanaa suustaan.

"Pääsetkö nousemaan ylös?" Geralt murahti, ja toisen matala, muriseva ääni ei ainakaan auttanut Valvatin vetelien polvien tilaan.

Valvatti piti otteensa toisen rintamuksesta ja työnsi itseään toisella kädellään pystympään asentoon.

Geraltin kämmen hänen selkäänsä vasten auttoi sekin, ja miellyttävät väristykset kulkivat Valvatin selkää pitkin.

Joskus hänkin osasi pyörtyä oikeaan paikkaan, vaikka oksentamisen olisi voinut suosiolla jättää väliin.

Pian Valvatti oli jo huterien jalkojensa varassa, vaikka hänen olonsa olikin kuin vastasyntyneellä bambilla.
Luojan kiitos Geralt taisi huomata sen myös, sillä mies piti hänestä edelleen kiinni.

"Luuletko, että pääset omin avuin kotiin?" Geralt kysyi kulmat huolestuneesti hiukan kurtussa, ja Valvatin sydän nuljahti sillä huolestuttavalla tavalla, joka tiesi alkavaa salamarakastumista.

“Voi, kyllä minä pärjään”, Valvatti kuuli suunsa sanovan ja otti pari askelta pois Geraltin tuen ulottuvilta vain joutuakseen ottamaan saman tien tukea veneen laidasta.

“Siltä näyttää”, Geraltin suupieleen ilmestyi vino virne, ja Valvatti tiesi sydämensä olevan mennyttä.

Hyvä on sitten, saat kantaa minut kotiin, kaikin mokomin, Valvatti ajatteli ja tunsi suunsa kostuvan. Geralt oli tullut taas hänen viereensä ja kietonut käsivarren tukemaan Valvatin huteraa seisomista.

“Minä tilaan tälle taksin”, Geralt ilmoitti muulle miehistölle ja lähti puoliksi kantamaan veteläjalkaista Valvattia maihin.

“Minulla ei ole rahaa”, Valvatti muisti äkkiä, kun Geralt oli jo näpyttelemässä numeroa historiallisen vanhalla kännykällään.

“Tämä on vähän noloa, minun pitäisi käytännössä maksaa sinulle tippiä venekyydistä, mutta nyt sinä joudut maksamaan minun taksini - jos haluat, voin maksaa omistamalla sinulle laulun - ”

“Älä siitä huoli”, Geralt mutisi, kaivoi taskustaan hirmuisen tukun dollarin seteleitä, joiden joukossa oli muutama vitonen (ilmeisesti tämän päivän tippinsä), ja lykkäsi ne Valvatin käteen.

“Osta itsellesi samalla jotain ruokaa, ja soita minulle, kun olet päässyt turvallisesti kotiin”, Geralt töhersi vielä puhelinnumeronsa yhteen seteliin.

Valvatti aukoi suutaan aikeinaan vastustella, mutta ei saanut aikaan ääntäkään.

Hän kirjoittaisi Geraltille ainakin tusinan lauluja.


***
« Viimeksi muokattu: 17.12.2022 19:11:19 kirjoittanut Violetu »

O' valley of plenty

Angelina

  • DADDY-WAN
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 152
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #1 : 19.01.2022 11:41:05 »
lul miten Ihana New York -otsikolla voi olla muuta kuin Marvelia ;D Hahha, no ei vaan. En oo ite koskaan New Yorkissa käynyt, mutta se on ehdottomasti bucketlistillä - ehkä vielä jonain päivänä siis!

Lainaus
ja leveistä ikkunalaudoista, joilla sankarit istuivat ja tuijottelivat kaihoissaan kaukaisuuteen.

Ai että, minä myös! Olispa itelläkin sellanen :'D Valvatin ruikutuslaulu oli myös ihan 5/5, repesin xD Arvostan myös suuresti Marvel-viittausta, koska kyllähän sellainen nyt vaan pitää New York-ficissä olla <3 Tästä kyllä näkyi sun kaipuu rapakon taa, pidin siitä miten toit tähän mukaan eri kaupunginosia ja kuppiloita yms, selvästi huomas että sulla on omakohtaistakin kokemusta!

Ja naaww, Geraltin ja Valvatin kohtaaminen oli kuin suoraan kiusallisesta rom-comista ;D Ihan parasta <3 Tuo miten Valvatti toettuaan ajattelee, että hänen sydämensä on jo mennyttä ja miten Geralt huolehtii hänestä, vaikkakin vähän yrmyillen :'3 Repesin myös, kun Valvatti lupasi maksaa Geraltille omistamalle tälle laulun :'DD

Mulla oli kovin kivaa tämän kanssa, meni lounastauko mukavasti ;D Kiitos ♥


bannu ©Inkku ♥

Karvis

  • Legenda kahvitauolla
  • ***
  • Viestejä: 6 045
  • Kuppi kahvia päivässä, kymmenen parhaassa
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #2 : 19.01.2022 16:00:59 »
New York ei mielikuvana herätä sen suurempia tuntoja kuin että hirveästi ihmisiä, iso paikka ja hyvin kallis. Muuten olen pyörähtänyt vain vaihtamassa konetta JFK:lla, joka myös oli aivan hemmetin kokoinen, kun piti vaihtaa terminaalia. Isot kaupungit ei varmaan muutenkaan ole se mun juttu muutoin kuin fiktiota lukiessa. New York on oikea paikka elokuville, kirjoille ja muulle äksönille fiktion kautta.  ;D Taiteilijana New Yorkissa voi olla elämä aika ankeaa ja kallista, mutta varmasti sitä kompensoi mahdollisuudet saada inspiraatiota ja mikäs sen inspiroivampaa kuin Geralt. Ah! Nauroin tuolle käsivarsille pyörtymiselle. Oikein ihanan klassista, mutta tässä uskottavaa. Ei muuta kuin lauluja Geraltista rustaamaan.  ;D ;D Leveät ikkunalaudat on kyllä ihanat.
Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.

- suomalainen sananlasku

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 7 958
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #3 : 26.01.2022 22:16:55 »
Tervehdys Kommenttikampanjasta! :) Kiinnostuin AU-asetelmasta näillä hahmoilla, koska heidät on kiinnostavaa kuvitella erityisesti johonkin moderniin ja oikeasti olemassa olevaan ympäristöön. Koin vetoa myös siihen, että tähän on ammennettu inspiraatiota omista matkailukokemuksista, koska minusta on aina ihanaa ja innostavaa, kun voi kirjoittaessaan hyödyntää jotain itse kokemaansa! New Yorkin tuttuus ja sen jättämä jälki näkyykin tässä tekstissä kivasti, kun joukossa vilahtelee esimerkiksi ihan oikeita paikannimiä. Erityisen ilahduttava yksityiskohta on minusta newyorkilainen jäätee, joka ei aivan istu Valvatin makumieltymyksiin. ;D On helppo uskoa, että jääteetäkin valmistetaan varsin monella eri tyylillä ympäri maailmaa, kun kerran kahvikin vaihtelee maittain paljonkin. Valvatin teelaulu on ihan paras, haha!

Minusta on hauskaa, miten hahmot on tuotu tässä tekstissä nykyaikaan niin, että he ovat kuitenkin yhä selvästi tunnistettavia. Musiikkiretriittikurssi kuulostaa ihan Valvatin tapaiselta, kuten myös viimeisten roposten tuhlaaminen vapaudenpatsasristeilyyn hetken mielijohteesta. :D Valvatin kanssa olisi varmaan aika jännittävää matkailla, kun ei ikinä tietäisi, mistä hetken päästä itsensä löytää. Geralt taas on hirmu helppo kuvitella lihaksikkaaksi ja voimakkaaksi pursimieheksi, tai mikä ikinä hänen arvonsa tai työnimikkeensä sitten onkaan, mmm. Tässä tarinassa on aivan täydellisen hymyilyttävä draaman kaari, kun Valvatin mielijohderisteily päättyy onnettomaan oksentamiseen ja pyörtymiseen ja lopulta sitten Geraltin käsivarsille. Minusta on ihan hulvatonta, miten Geralt antaa tyhjätaskuiselle Valvatille kokonaisen setelitukun, josta hän uhraa yhden kirjoittaakseen siihen numeronsa. Siinä on kyllä Valvatti ällikällä lyöty! ;D Geraltin hellä ja huolehtiva puoli ilmenee tässä tosi sympaattisella tavalla.

Tässä tekstissä vallitsee kaikkinensa minusta mukavan rento, elämäniloinen ja hyväntuulinen tunnelma, vaikka mukana on kaikkea muutakin, kuten ankeaa jääteetä, oksentamista ja amerikkalaisten eriskummallista halua korjata ehjiä asioita (niin hauska havainto, joka tuo kulttuurin lähelle lukijaa!). Lopputuloksena New York onkin aika ihana, omalla vallattomalla ja valloittavalla (ja valvattimaisella) tavallaan. :-* Iskipä matkakuume lukiessa, onneksi huomenna lähtee lento uuteen kotimaahan!

Kiitos kovasti tästä hyvän mielen tarinasta, pidin paljon! -Walle


lost in stormy water
I can’t touch the bottom

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 1 670
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #4 : 02.05.2022 15:23:12 »
Minulla oli ollut kamala päivä tähän mennessä ja mietin mitä saan aikaiseksi tähän kommenttiin, kun olin jo tämän valinnut Kommenttikampanjasta. Mutta ah, kun tämä saikin minut heti unohtamaan ne asiat, jotka tekivät päivästä huonon. ^^ Ja siis niin pienillä jutuilla sait minut hymyilemään ja nauramaan ja surkuttelemaan Valvatti parkaa sekä kihisemään söpöilystä. Tämä oli juuri täydellinen raapalesarja tähän hetkeen. :'') Yritän myös pikkuhiljaa uskaltautua lukemaa Noiturista ficcejä, vaikka kirjat ovat kesken, mutta AUna tämä tuntui hyvältä paikalta aloittaa. ^^

En voi väittää olevani New Yorkin fani, se tuntuu turvattomalta, meluisalta likakaivolta, vaikka on varmaan ainoa kaupunki, jossa Amerikoissa voisin haluta edes hieman vierailla. Mutta minusta oli kivaa millaisen kuvan olit kaupungista maalannut ja kuulsi hyvin rakkautesi kaupunkiin. Mukana oli myös noita epäkohtia, erityisesti tykkäsin huomiosta jääteehen tai kahviin, kuulostaa jotenkin tosi amerikkalaiselta ja realistiselta suhtautumiselta. Tuntui todella että tunnet kaupungin ja oli helppo uppoutua kerrontaan, kun sinulla oli selkeä kuva miten Valvatti on siellä seikkaillut. Oli olo, että Valvatti on todella upealla seikkailulla, mihin liittyy krapula-aamuja, pahaa kahvia ja nättejä oransseja auringonlaskuja. ^^

Raapaleet olivat täynnä ihania yksityiskohtia liittyen ihanuuksiin ja kammottavuuksiin ja moni nauratti ihan hirveästi.

Lainaus
Jos hänellä olisi ollut lusikka, se olisi varmaan seisonut tökötissä kuin erittäin häiritsevä erektio.

Äää, miten nerokasta! ;D Ja vaikka tämä onkin AU, tuo kuulosti hyvin Valvattimaiselta kuvaukselta kamalasta kahvistaan.

Lainaus
Valvatti oli kuitenkin liian uppoutunut ruikutuslauluunsa huomatakseen ympäristön epäsuopean reaktion.

Tämäkin oli niin Valvattia! Valvattisi oli tosi aito, kun ei välittänyt kahvilanpitäjän mulkoilusta liittyen hänen lauluunsa tai miten hän perusteli itselleen miksi pitäisi ostaa kallista jääteetä tai käyttää vähiä rahojaan ristelyyn. Tämmöinen kunnon boheemi Valvatti tuntui sopivan tosi hyvin nykymaailmaan. Oih, olipas ihana tuo risteily. ^^ Kävi hirveästi sääliksi Valvatti, miten ensikohtaaminen menikään, ihan kammottavaa! Onneksi Geralt oli ymmärtäväinen, ihana herrasmies.

Lainaus
“Siltä näyttää”, Geraltin suupieleen ilmestyi vino virne, ja Valvatti tiesi sydämensä olevan mennyttä.

Iii, koko tuo Valvatin häkellyksen tuntemukset liittyen äkkirakastumiseen olivat tosi suloisia, tämä erityisesti ilahdutti. ^^ Kauheasti jäin kaipaamaan jatkoa, että tietäisi, miten uusi tuttavuus tästä kehittyy. Ja oikeastaan myös muutenkin, esim mitä Valvatti saa irti kurssistaan! Noita Geraltille kirjoitettuja laulujakin olisi hauska kuulla. :D Mielelläni lukisin jatkoa, mutta kyllä nämäkin tarjosivat upea kurkistuksen ihanaan New Yorkiin ja Valvatin edesottamuksiin siellä. Kiitos hirveästi tästä, se toi välittömästi paremman tuulen ja oli myös kiva aloitus itselleni Noituri ficceihin. Kiitos. <3
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 179
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #5 : 10.07.2022 14:56:28 »
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! Tämä oli mukavaa ja kesäpäivään sopivaa luettavaa sekä mielenkiintoinen myös AU-asetelman takia! Tässä tuli jotenkin hyvin esille tuo kaupungin syke ja hauskaa oli lukea Valvatista siellä seikkailemassa rahattomana mutta kykenemättömänä säästelemään pennosiaan :D sopii hyvin Valvatille ja olipa ihanaa, että tuhlailun ansiosta hän pääsi tapaamaan Geraltin<3 en olisi osannut odottaa Geraltia tuollaisessa pestissä, mutta on hauskaa kuvitella hänet nykyaikaan ja johonkin ihan erilaiseen hommaan kuin canonissa. Pahoinvoiva Valvatti sen sijaan oli jotenkin odotettavissa, mutta onneksi siitäkin oli vain hyötyä :D

Tässä oli paljon ihania yksityiskohtia, kuten tee ja kahvi, ikkunalaudalla istuskelu, kahvilanpitäjän ilme, tuo miten Valvatti antaa askelten ja mielitekojen johdattaa itsensä kaupungin halki. Bongasin myös Marvel-viittauksen, vaikken Marvelista mitään ymmärräkään ja Sirius-koira oli hauska myös! Parasta oli kuitenkin lopussa, kun tavattiin Geralt, eikä hän edes tapansa mukaan ärsyyntynyt Valvattiin, vaan oli ihanan huolehtivainen! Vika lause kruunasi tarinan, olisipa hauskaa lukea vielä jatkoakin tälle AU:lle! Kiitos tästä :)
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

sugared

  • ginger spice
  • ***
  • Viestejä: 1 506
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #6 : 17.07.2022 17:43:55 »
Mun oli tarkoitus kommentoida tätä jo viime viikolla kommenttiarpajaisiin, mutta elämä tuli väliin, joten nyt täällä ollaan! New York ja Violetun Valvatti, eihän tällaista yhdistelmää voi ohittaa! Enkä todellakaan pettynyt, kun heti ensimmäisessä raapaleessa matkustin muistoissani Brooklyniin, maistoin suussani Dunkkarin paskan kahvin ja kuulin korvissani Valvatin sulosäkeet! Ah!

Oli hauskaa päästä seuraamaan paitsi Valvatin, myös välillisesti sun seikkailuja New Yorkissa ja päästä täydentämään omia muistikuviaan kuvauksilla niistäkin kulmista, jotka eivät itselle tulleet niin tutuiksi. Se on niin valtava ja monipuolinen kaupunki, että vaikka ne perinteiset nähtävyydet ja telkkarista tutut paikat kiertäisikin, jää jokaiselle siellä reissaavalle taatusti myös ihan omanlaisiaan muistoja. Ja tietenkin ihan täydellinen kohde Valvatin kaltaiselle yritteliäälle, riutuvalle taiteilijapololle! Mun käsitys Valvatin hahmosta perustuu ihan täysin sun mahtavaan juonaritulkintaan, ja ainakin sen perusteella hän oli tässä oma hurmaava itsensä. Kadehdin hänen optimistista elämänasennettaan ja taitoaan pudota, jos nyt ei jaloilleen, niin ainakin jonkun hottis hunkin syliin! Ei mun New Yorkin matkalla tämmöstä tapahtunut!

Tunnelma oli täydellinen sekoitus kepeää huumoria, rappiollista taiteilijaelämää ja kutkuttavaa römänssiä!
Lainaus
Valvatti ei ollut varma, oliko koskaan saanut pahempaa litkua. Jos hänellä olisi ollut lusikka, se olisi varmaan seisonut tökötissä kuin erittäin häiritsevä erektio.
Lainaus
Kotiinpääsyä vaikeutti hieman, kun baarimikko kaatoi viinat drinkkeihin vähän summanmutikassa. Terästettä tuppasi olemaan juomissa runsaanpuoleisesti.
Ensimmäistä maistettuaan Valvatti oli ollut suorastaan tyrmistynyt. Melkein kuin olisi käsidesiä lipittänyt.
Hahahah! Kyllä Valvatti ehdottomasti tarvitsee Geraltin kaltaisen järjen äänen rinnalleen; mullakin kävi nimittäin mielessä, että ehkä Valvatin kannattaisi kaiken juomisen lomassa myös syödä! :D

Lainaus
Miehistö ainakin herätti heti hänen mielikuvituksensa.
Pystyin samaistumaan Valvattiin, joka odotteli kahvilassa, että Loistelias Inspiraatio putoaisi taivaalta hänen eteensä, mutta toisin kuin Valvatille, ei se ole valitettavasti koskaan näin kirjaimellisesti vastaan kävellyt. :P Olen kuitenkin iloinen suosikkitrubaduurinipuolesta, sillä olisi kamalaa, jos hänen laulunlähteensä ehtyisi!

Lainaus
Joskus hänkin osasi pyörtyä oikeaan paikkaan, vaikka oksentamisen olisi voinut suosiolla jättää väliin.
Lainaus
"Luuletko, että pääset omin avuin kotiin?" Geralt kysyi kulmat huolestuneesti hiukan kurtussa, ja Valvatin sydän nuljahti sillä huolestuttavalla tavalla, joka tiesi alkavaa salamarakastumista.
Oih ja voih! Taipumus salamarakastumiseen sopii kyllä hyvin käsitykseeni Valvatista.

Lainaus
Hän kirjoittaisi Geraltille ainakin tusinan lauluja.
Ihanaa, että se inspiraatio lopulta löytyi! Toivottavasti Geralt vie Valvatin vielä vähän romanttisemmallekin veneretkelle, ja Valvatti pääsee esittämään jonkin imelän kuutamoserenadin.

Kiitos paljon piristävästä ja täydellisen romanttiskomediallisesta lukukokemuksesta!

her shaking shaking
glittering bones

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 5 470
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: The Witcher: Ihana New York | K-11, AU-raapaleita |
« Vastaus #7 : 16.12.2022 17:30:53 »
Mielenkiintoinen AU. Mä en ole koskaan käynyt New Yorkissa, eikä ole ollut suunnitelmissakaan, mutta kyllä näiden raapaleiden myötä tuli vähän se fiilis, että olishan se makeeta käydä sielläkin. Vähän naureskelin joillekin Valvatin ajatuksille (kuten vaikka jo alun jääteejutuille), koska mulla olisi New Yorkissa varmaan samanlaisia mietteitä. Kahvia en kyllä suostuisi edes maistamaan (kun en tykkää siitä missään).

Lainaus
Jos hänellä olisi ollut lusikka, se olisi varmaan seisonut tökötissä kuin erittäin häiritsevä erektio.
Voi apua mikä vertaus XD Mutta noh, onhan se kuvaava. Ja luo mielenkiintoisia mielikuvia.

Lainaus
Amerikkalaiset, ja näiden ihmeellinen tarve parantaa asioita, jotka eivät tarvinneet parantamista. Kenen idea oli rakentaa vapaudenpatsaan käteen jotain, mitä kutsuttiin Kapteeni Amerikan kilveksi?
Samaistuttavia ihmetyksen aiheita kyllä. Tyrskähtelin itsekseni Vapaudenpatsaan kokemasta uudistuksesta. Jollain oudolla ja vähän pelottavallakin tavalla voisin nähdä näin käyvän. Vaikka ehkä jenkitkin haluavat säilyttää tärkeän patsaansa sellaisena kuin on, muuttamatta?

Geraltin ilmestyminen ei yllättänyt yhtään, eikä oliskaan, vaikken olis lukenut alkutietojakaan. Tietysti Geralt on mukana, ihan sama missä päin universumia Valvatti seikkailee ;D Ja oikee vielä kuumana merenkävijänä, huhhuh 🥵 Valvatista ehkä tuntui, että antoi huonon ensivaikutelman, mutta vaikutti Geralt kyllä olevan aikas myyty melkein heti. Niin ihanan välittävä, antoi oikein rahojaan taksikyytiin ja ruoan ostamiseen 🥺♥ Oih, mikä enkeli. Ei mikään ihmekään, että se New York on niin ihana, että moinen tunnustus pääsi ihan otsikoksikin asti! Vaikka varmasti on hieno paikka muutenkin.

Lainaus
Perustuu osittain (hyvin löyhästi) omiin kokemuksiin.
Oletan vähintäänkin, että törmäsit New Yorkissa itse johonkin Geraltin kaksoisolentoon, joka huolehti sinusta venereissun ajan ja maksoi vielä taksinkin ;D
Toinen silmä kuulee HIRVEITÄ.

Violetu

  • Tarinankertoja
  • ***
  • Viestejä: 5 349
Kiitos kommenteista <3

Angelina: Kiitos kommentista, sitä vartenhan lounastauot on, että ficcejä naamaan <3 😆
Karvis: Kiitos kommentista <3 (insert tähän myyntipuhe, jossa ylistetään New Yorkia kokemuksena ja suositellaan siellä vierailemista, jos mahdollista 😂 vaikka eihän ne suurkaupungit toki kaikkien juttu ole). Valvatille onneksi toimii xD
Waulish: Kiitos kommentista, tulipa hyvä mieli siitä jokaisella lukukerralla <3 Joo, välillä Geraltin pitää näyttää sitä hellääkin puolta, mutta onneksi sillä on hyvin aikaa turhautua Valvattiin, kun ensin tutustuu siihen vähän paremmin 😂
Meldis: Eep, ääp, ööp, kiitos ihanasta kommentista<3 Aina parasta, kun voi omilla teksteillään piristää jonkun toisen päivää<3 Jatkoa tulee tosiaan tässä, laulukin jopa xD New York on oikeasti ihana paikka (tuntuu, että hoen tätä jatkuvasti), suosittelen ehdottomasti vierailemaan, jos tulee tilaisuus ^^
Thelina: Kiitos kommentista^^ Et ole ainoa, joka on toivonut jatkoa, ja tässä sitä nyt tuleekin :D Sirius-koiralle omistettu puisto on ihan oikeasti olemassaoleva paikka (tai ainakin oli silloin kesällä 2013).
sugared: Ou mai ou 😳 Toivon, että olen onnistunut tekemään canonvalvatille oikeutta, jos kerran purjehdit täysin minun tulkintani varassa. Hahmosta on kyllä lyhyessä ajassa tullut itselleni kovin tärkeä<3 Kommenttisi ilahduttaa suunnattomasti jokaisella lukukerralla, suurkiitos siitä <3 Jep, New Yorkia ei ole mahdollista nähdä kokonaisuudessaan viikon aikana (eikä varmaan kahdenkaan), ja takaisin pitäisi ehdottomasti joskus vielä päästä<3 Onneksi Valvatin matkassa pääsee aika lähelle ainakin ^^
Larjus: Kannattaa ehdottomasti käydä joskus New Yorkissa jos mahdollista, itse en ollut mitenkään liekeissä sinne menosta, mutta niin siinä kävi, että sydämen se kaupunki vei. Ikävä kyllä en kohdannut Geraltia, mutta veneessä oli kyllä söpö tyttö, joka kuului miehistöön, ja Geralt sai sitten tässä vähän kuin näytellä sitä roolia🤭 Kiitos kommentista^^

***

A/N: Hehkutin yhden finiläisen kanssa Valvattia, ja tuo keskustelu ajoi minut jotenkin vihdoin takaisin tämän pariin ^^
(vaikka Valvatti ei ainakaan vielä näissä päätynyt Geraltin kanssa treffeille).
Raapalemitta heittää näissä seuraavissa häränpyllyä, on lähinnä vaan vähän sinnepäin 8)
Jatkuu suunnilleen siitä, mihin edelliset jäivät, enjoy!


***

Laulu


Ensitöikseen päästyään takaisin kämpille, Valvatti hotkaisi combon, jonka oli ostanut Geraltilta saamillaan rahoilla katukeittiöstä, joka sijaitsi heti talon edessä.
Sitten hän siirsi pitkin hampain rahaa sukunsa tililtä omalleen. Totuus oli, että Valvatilla tai oikeammin Julian Alfred Pankratzilla oli kyllä rahaa, mutta siihen liittyi ehtoja. Ja ennen kaikkea se nakersi hänen ylpeyttään, ettei hänen "olen köyhä, kärsivä taiteilija" -tunnelmointinsa ollut kestänyt kahta viikkoakaan. Kaikki oli niiden pirun pahanmakuisten jääteen irvikuvien syytä.
Seuraavaksi Valvatti kävi häthätää läpi jääneet dollarit ja huokaisi helpotuksesta löydettyään sen, jossa oli Geraltin antama puhelinnumero. Hän iski sen nastalla ilmoitustaululleen odottamaan oikeaa hetkeä. Hän oli luvannut Geraltille laulun, ja se hänen olisi tehtävä ennen kuin hän saisi soittaa toiselle.
Geralt oli kyllä käskenyt soittaa ja ilmoittaa heti… Valvatti päätti laittaa kompromissina tekstiviestin, Geraltin kapulassa tuskin oli whatsappia.

Olen hengissä, Valvatti näpytteli ja harkitsi pitkään ennen kuin lisäsi perään: Minä oikeasti kirjoitan sinulle laulun.

Älä. Geraltin vastaus tuli heti.


***

Valvatin seuraava yö kului tiiviissä yhteistyössä paperin ja kynän kanssa. Hän piti myös luuttuaan koko ajan käden ulottuvilla ja testaili erilaisia sointuja keksimiensä säkeiden yhteydessä.
Lauluun piti saada lihaksikkaat käsivarret ja meripihkasilmät, mutta Geraltissa oli paljon muutakin, mitä oli huomattavasti vaikeampaa pukea sanoiksi.
Se oli sivuseikka, että Valvatti oli tuntenut miehen hyvä jos viisitoista minuuttia. Sitä aikaa ei nimittäin laskettu, jonka hän makasi tajuttomana Geraltin käsivarsilla.

“Niin lujat, jyhkeät leukaperät”, Valvatti hyräili, kirjoitti sanat ylös ja suttasi ne saman tien.

Kuulosti siltä, että hän oli ollut jotenkin läheisemminkin tekemisissä Geraltin suun ja leuan kanssa, mitä hän harmikseen ei ollut.
Valvatti harkitsi pitäisikö hänen lähteä lähellä sijaitsevaan homobaariin yksille, mutta hylkäsi ajatuksen, koska kiimaisena hän kirjoitti aina jotenkin paremmin. Turhautumista saattoi purkaa myös tekstillä, tai ainakin se jotenkin voimisti inspiraatiota.
Ai että, miksi hän ei ollut hoksannut kuljettaa sormiaan Geraltin kasvoilla ja silittää kuoppaa tämän leuassa? Olisi voinut mennä sekavuuden piikkiin.


***

Silmät meripihkaiset
ehkä hieman vihaiset

Reunan yli kurkottaa
idioottituristi (kuiskaten)
kai se on pakko pelastaa

Käsivarsilleen kahmaisee
mies hopeatukkainen
ennen kuin meri ahmaisee
turistin huonovointisen

Ehkä et sä tässä nää
eeppistä romanssin värinää
mutta minä tunnen sen

oonhan kokenut katseen
noiden silmien kiihkeiden

Dollarin seteliin
sain puhelinnumeron
heti laitoin oveen sen
asuntoni vaatekomeron

Hän soitti minulle taksin
harmikseni
emme menneet kotiini kaksin

Vielä joku kaunis päivä
laulan tätä kadulla
hän pysähtyy kuulemaan
palkitsee suutelolla

New Yorkin taivaan alla
tahdon vain hänen kanssaan olla


Valvatti istui aamukuudelta lukuisten rytättyjen paperien keskellä tuijottamassa valmista laulua. Ei se mikään mestariteos ollut, ja hän varmasti hioisi sitä vielä myöhemmin, mutta ensimmäiseksi versioksi se ei ollut hänen huonoin kappaleensa koskaan. Mitä se sitten kertoikaan hänen muista ensivedoksistaan…
Valvatti köhäisi kurkkuaan ja rämpäytti luuttuaan kokeilevasti. Sävel ei voisi olla liian synkeä, kyseessä oli rakkauslaulu, jossa oli pilkettä silmäkulmassa, ja joka ei ottanut itseään muutenkaan liian vakavasti.


***

Asunnossa ei ollut vedenkeitintä, mikä oli Valvatin mielestä likimain pyhäinhäväistystä. Typerä teräspannu, jossa vesi oli tarkoitus keittää, oli kauttaaltaan kuuma, eikä edes sen kahvassa ollut muovia tai muuta, jotta siihen olisi voinut tarttua ilman patalappua.
Ehkä tässä oli osasyy siihen, että Valvatti yleensä osti teensä jostain kuppilasta, eikä keittänyt sitä kämpillä.

Toinen syy oli varmaan se, että hän oli taiteilija, mikä tarkoitti sitä, että hänen unirytminsä… no. Ei ollut mitenkään tavatonta, että Valvatti pinkoi aamuisin kurssilleen vaatteet vain jotenkuten päällä, usein hän napitti paitansa kunnolla vasta jo ollessaan metrossa.
Onneksi tämä oli New York, eikä Valvatti todellakaan ollut omituisin mahdollinen hiihtäjä, jota liikenteessä näki.

Yksikin aamu Valvatti oli tuijottanut (yrittänyt olla tuijottamatta) metrossa nukkuvaa miestä, joka vei ainakin kolme penkkiä, ja jonka ilmiselvä erektio suorastaan vilkutteli kanssamatkustajille kiristäessään miehen sepalusta näyttävästi, kun tämä hytkyi metron liikkuessa.

Valvatin oli ollut pakko kaivaa muistikirjansa esiin ja ikuistaa koko matka sinne sanallisesti parhaansa mukaan.
Jos hän kirjoittaisi joskus laulun New Yorkista (niin kuin varmasti kirjoittaisikin, useita), hän halusi mahduttaa niihin kaikki mieleenpainuvat kokemuksensa kaupungissa.

Geralt kuului luonnollisesti näihin kokemuksiin, eikä Valvatti todellakaan aikonut antaa sen jäädä yhteen säkeistöön tai yhteen lauluun.
Hän halusi tutustua Geraltiin paremmin, hän halusi kiittää toista tämän huolenpidosta mahdollisimman henkilökohtaisesti niin, ettei Geralt koskaan unohtaisi sitä tai häntä.

Hän halusi, että laulut Geraltista eivät kalpenisi vaikkapa hänen valitusvirrelleen siitä, miten kylpyhuoneessa ei ollut alapääsuihkua, ja miten tavallinenkin suihku oli vain köppäinen seinästä sojottava suihkupää.
Miten Amerikkalaisen muka pesivät kroppansa taipeet ja onkalot, jos vesi tuli kylpyhuoneessa pelkästään ylhäältäpäin? Lavuaarissako?

Valvatti sähähti tarttuessaan vahingossa teepannun kahvaan paljaalla kädellään.
Voi saatana.

Hän valutti kädelleen hanasta niin kylmää vettä kuin sai, koko ajan dramaattisesti uikuttaen.
Hänen pitäisi soittaa Geraltille ja pyytää, että tämä tulisi hoitamaan hänen kipeää kättään.
Hän voisi vedota siihen, että Geraltin laulu oli valmis, ja ettei Valvatti ollut vieläkään oikein toipunut eilisestä merisairaudestaan.
Kai nyt veneen miehistö oli sellaisesta edes vähän vastuussa?


***


A/N 2: En kuollaksenikaan muista, mitä combo sisältää, mutta sellainen me syötiin New Yorkissa parikin kertaa. Muistaakseni ainakin kahta eri lihaa ja soosia, ehkä? Erektioheebo metrossa oli myös ihan oikea olemassaoleva juttu (ja Valvatti jos kuka varmasti huomaisi tällaisen xD).
Hmmm, ehkä pitää kertoa enemmänkin New Yorkin ruuista, jos inspis vielä iskee 😋
Kommentit ilahduttaisivat <3
« Viimeksi muokattu: 17.12.2022 19:17:52 kirjoittanut Violetu »

O' valley of plenty

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 1 670
Tulin suunnattoman iloiseksi, kun huomasin, että tähän oli tullut jatkoa. ^^ Ihanaa että Valvatin ja Geraltin kohtaaminen ei jäisi yhteen kertaan ja että alkava romanssi saisi jatkoa. Tykkäsin hirveästi, että heti kuvun täyttämisen jälkeen Valvatille tärkeintä oli kirjoittaa laulu ja piste. :D Miten täydellistä, että Gerlat olisi niin kivikautinen, ettei omaisi Whatsappia, voin samaistua, koska itsekin luovutin ja hankin sen vasta ihan pari vuotta sitten. Hyvin Geraltmainen vastaus tuo älä, vaikka haluan uskoa, että se oli pakollinen kielto, että oikeasti hän kyllä ilahtuisi laulusta. :)

Valvatin sanoittaminen oli erinomaista ja oi miten upea sanoitus siitä syntyikään lopulta.

Lainaus
Käsivarsilleen kahmaisee
mies hopeatukkainen
ennen kuin meri ahmaisee
turistin huonovointisen

Ehdottomasti lempparikohtani. ;D
Voi kauhea tuo metrotapaus, joskin kuulostaa juuuri siltä New Yorkilta, josta olen tottunut kuulemaan ja on sellainen sattumus, jonka Valvatti pistäisi merkille. ;D Niin kivasti kulkee New York tässä mukana, paljon enemmän kuin tapahtumapaikkana, koska ei tämä kaikki tapahtuisi, jos Valvatti ja Geralt eivät olisi juuri New Yorkissa. Hienoa, että romanssi ei syö pois miljöötä vaan saat ne lomittumaan tosi hyvin toistensa kanssa. :)

Lainaus
Hänen pitäisi soittaa Geraltille ja pyytää, että tämä tulisi hoitamaan hänen kipeää kättään.

Aww, miten söpöä, Valvatti on jo yhden tapaamisen jälkeen ihan Geraltin lumoissa, niin suloista. ^^
Kivaa, kun jatkoit ja tulen varmasti lukemaan, jos vielä jatkat! ^^
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Angelina

  • DADDY-WAN
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 152
Lainaus
Olen hengissä, Valvatti näpytteli ja harkitsi pitkään ennen kuin lisäsi perään: Minä oikeasti kirjoitan sinulle laulun.

Älä. Geraltin vastaus tuli heti.

:''DD Miten tää oli mullekin jotenkin kovin IC, vaikka en ole koko sarjaa vieläkään katsonut? Voi ensisilmäyksellä ihastunutta Valvattia ja yrmyä Geraltia, ihan loistava kombo!

Lainaus
Ai että, miksi hän ei ollut hoksannut kuljettaa sormiaan Geraltin kasvoilla ja silittää kuoppaa tämän leuassa? Olisi voinut mennä sekavuuden piikkiin.

Tässä jos missä oli kyllä missed opportunity! :D Ehkäpä tähän myöhemmin vielä tulee mahdollisuus?

Valvatin seikkailut New Yorkissa kuulostavat samaan aikaan sekä kadehdittavilta että jotenkin ankeilta :'D Toki se on omakin mielikuvani New Yorkista - samaan aikaan kiinnostaisi hirveesti käydä siellä, mutta sitten taas toisaalta kuvittelen sen olevan likainen, ankea ja kiireinen ;D

Valvatin sanoitus oli muuten ihan loistava, hyräilin itsekseni sitä lukiessani. Toivottavasti hän pääsee laulaa lurauttamaan sen vielä Geraltille ihan livenä <3


bannu ©Inkku ♥

Arion

  • ***
  • Viestejä: 618
  • Huffleclaw Bard
En tainnutkaan ekaan osaan kommentoida mitenkään erityisesti, mutta pidin tosi paljon tästä AU-ideasta Valvatista ja Geraltista New Yorkissa! :33

Mietin kyllä, että kuinka paljon vedenkeitin New Yorkissa maksaa, koska olisin varmaan ostanut sellaisen itse alta aikayksikön - tai mikron, jossa vettä voisi myös kätevästi lämmittää, jos muita vaihtoehtoja ei ole.

Tosi söpöä, että Geralt auttoi Jaskieria ja antoi vielä oikein numeron seteliin! Ja todellakin olisin myös paniikissa tutkimassa seteleitä sen jälkeen, etten varmasti olisi antanut sitä numerollista seteliä jollekin taksikuskille saati maksanut sillä ruokaa 🙈

Yhdyn ehdottomasti siihen, että Jaskierin ja Geraltin tekstiviestittely tuntui hyvin IC:ltä! Ja Jaskier oli ehdottomasti itsensä, kun kiellosta huolimatta alkoi näpytellä Geraltille heti laulua. Ja vaikka en ole itse säveltäjä, mutta mustakin tuntuu, että Jaskierin laulu Geraltista oli hyvä etenkin ensiluonnokseksi! Nyt vielä 11 laulua jäljellä, jos kerran Jaskier lupasi itselleen tehdä Geraltista tusinan verran lauluja. Itsekin varmasti kirjoittaisin lauluja tai tekstin pätkiä, jos Geraltin tapainen henkilö huolehtisi kotimatkasta ja antaisi rahaa, antaen vielä numeronsa!

Jaskierin käsiparka. Geraltin todella pitäisi tulla huolehtimaan siitä - ja Jaskierista. Itsellä kasa raapaleita tms työnalla, ja yhdessä Jaskier siellä hoitaa Geraltia, joka on kipeä. Pitäisi kai jossain vaiheessa kirjoittaa toisinkin päin, että Jaskier on kipeä ja Geralt hoitaa häntä 🤔 (Mikä tuossa hurt/comfortissa on, kun sitä haluaa kirjoittaa ja lukea? 😂🙈)

Ja joo, tekstissä Valvatti, mun mielessä Jaskier - tässä kommentissa taisi olla vähän sekaisin molempia 😂
"I think kids will read more good books than we can possibly produce " - Rick Riordan

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 5 470
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Olipas kiva, että tähän tuli vielä jatkoa! Vaikka treffeille ei vielä päästykään. Siinä toisaalta on mahdollisuutta vielä toisellekin jatkopätkälle! :D Jäi loppu muutenkin sellaiseen kohtaan, että hyvin voisi vielä jatkaa.

Valvatin runoilut Geraltista oli melkosen hilpeetä luettavaa (mitähän Geralt itse tykkäis siitä, jos Valvatti sen hänelle esittäis :D), ja mua jotenki huvitti tosi paljon toteamus siitä, että kiimaisena hän kirjoittaa paremmin :D Silloin ei paranekaan lähteä edes piipahtamaan homobaarissa! Onneksi sai laatua rustailtua ;D

Lainaus
Erektioheebo metrossa oli myös ihan oikea olemassaoleva juttu (ja Valvatti jos kuka varmasti huomaisi tällaisen xD).
Mukavaa kun elävöität ficiä omilla kokemuksillasi :D Ja siis joo aivan varmasti Valvatti kyllä huomaa, jos jonkun metroon nukahtaneen tyypin erektio vilkuttelee muille matkustajille 🙈 (Amerikkalaiset suihkut kuulostaa kyllä kamalilta, hyi että...)

Lainaus
Hän valutti kädelleen hanasta niin kylmää vettä kuin sai, koko ajan dramaattisesti uikuttaen.
Hänen pitäisi soittaa Geraltille ja pyytää, että tämä tulisi hoitamaan hänen kipeää kättään.
Kunnon draamaprinssi ;D Kyllä nyt pitää saada Geralt paikalle hoitamaan!
Toinen silmä kuulee HIRVEITÄ.