Kirjoittaja Aihe: Huulien kosketuksista | K-11, Lilja/Veera, ihastusdraama, raapalesarja 5/?  (Luettu 1471 kertaa)

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • Ava Fractalta <3
Otsikko: Huulien kosketuksista
Paritus: Lilja/Veera
Ikäraja: K-11
Genre: ihastus-/rakkausdraama, raapalesarja

A/N: Mulla on ikävä kesää ja sen huolettomia päiviä. Mä myös rakastan sitä, kun sydämessä läikähtää. Tää on siis oodi kesälle ja rakkaudelle. <3


HUULIEN KOSKETUKSISTA

1.

Vaikka korkkarit saivatkin Liljan jalat vaikeroimaan kivusta, hänen oli pakko seistä, sillä yökerhossa ei ollut yhtäkään istumapaikkaa vapaana. Musiikin jylinä oli voimistunut samaan tahtiin kuin drinkkien maku oli laimentunut. Lilja katseli Veeraa, jonka punainen tupeerattu tukka vilahteli tanssilattian keskellä.  Lilja oli tavannut Veeran ensimmäisen kerran muutama viikko sitten kotibileissä. Hän ei ollut uskaltanut lähestyä sellaista luonnonlasta kuin Veera, joka tuntui nauttivan jokaisesta elämänsä hetkestä. Nytkin tyttö jakeli lentosuukkoja pitkin huonetta, lauloi ja nauroi musiikin rytmissä.

Jouliinan, Veeran ja muidenkin tuttujen tanssiessa listahittien tahtiin Lilja siemaisi jälleen väljähtänyttä siideriään, jonka jääpalat olivat ehtineet jo sulaa. Suoraan sanottuna Liljalla ei ollut lainkaan hauskaa vaan hän tunsi itsensä vaivaantuneeksi vilkkuvien valojen ja vapautuneiden ihmisten keskellä. Hän halusi vain kotiin, pois metelistä, pois muiden katseiden alta. Lilja kulautti väljähtäneet juoman pohjat kurkustaan alas ja meni tanssilattialle sanomaan Jouliinalle lähtevänsä kotiin.

Jouliina kaappasi Liljan kainaloon ja huusi: ”Ihanaa! Tulitko säkin tanssimaan?”
Lilja pudisti päätään.
”Mä taidan lähteä kotiin. Oon aivan poikki aamuvuoron jäljiltä. Kiitos ihanasta illasta.”
”Pääset sä varmasti yksin kotiin?” Jouliina varmisteli.
”Joo, kyllä mä pääsen. Kiitti vielä!”

Kun Lilja oli poistumassa tanssilattialta, Veera tarttui häntä kädestä ja painoi huulensa Liljan poskelle.
”Heippa Lilja!” tämä huusi Liljan korvaan ennen kuin aloitti taas villin tanssimisen.


2.

Lauantaiaamuna peilistä tuijotti väsyneet sekä hämmentyneet kasvot. Muisto Veeran huulista kummitteli Liljan poskella. Hänen täytyisi saada eilinen pois kasvoiltaan – ja mielestään – joten hän valutti hanasta viileää vettä ja pesi sillä kasvonsa. Lilja tarttui puhelimeensa laittaakseen viestiä Jouliinalle.

Darra?

Jep.

Lounaspitsalle?

Ei pysty. Kysy Veeraa, se suostuu aina.

Ei mulla ole Veeran numeroa…


Eikä hän taatusti laittaisi Veeralle viestiä, vaikka hänellä olisikin tämän numero. Eihän hän edes tuntenut koko tyyppiä. Jouliina ei vastannut hänen viestiinsä, joten Lilja saisi tyytyä pakastepitsaan. Kohta Liljan puhelin kuitenkin piippasi.

Moi Lilja! Veera täällä. Jouliina laittoi viestiä jostain pitsasta ja sun numeron. Monelta mennään ja minne?
« Viimeksi muokattu: 25.04.2021 12:43:12 kirjoittanut Tikkis »
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.

Angelina

  • Stark-Rogers
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 239
Ihastusdraama kuulosti niin lupaavalta, että vaikka femme ei ookkaan itelle se omin juttu niin oli pakko tulla kurkkimaan mitä oot kirjoittanut :3

Siis ei elämä toi eka rapsu, pääsispä baariin! Näin niin mielessäni paikallisen yökerhon tahmasen tanssilattian ja vedellä lantratut drinkit ja ei helvetti mun on niitä ikävä :'DD

Välillä kyllä tosin on sama fiilis kun Liljalla, aina ei vaan lähde ja sillon on parempi lähteäkin kotiin. En todellakaan oo itsekään mikään luonnonlapsi, joten Veeran kaltaisen tyypin kanssa mullakaan ei olisi kauheasti yhteistä - siispä erittäin mielenkiinnolla odotan, miten näiden kahden välit lähtevät lämpenemään. Darrapitsatreffejä odotellessa!


“He loved you. He loved you, and he admired you. Even when you fought.”

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • Ava Fractalta <3
Angelina: Ohhoh, mitäsmitäs sinä se täällä lukemassa femmeä! Oon aika otettu tästä, että oon saanut sut houkuteltua tän ihastusdraaman pariin.
Lainaus
Siis ei elämä toi eka rapsu, pääsispä baariin!
Ai että, mikä reps! :D Jotenkin sopivan spontaanisti ilmaistu. Taattu Angie kommentti, siis! En voi väittää, etteikö tosin ois ihan samat ajatukset itellä. :'D
Kiitos, kun kävit jättämässä puumerkkiä. <3



3.

Lilja nyki hermostuneena hiuksiaan istuessaan linja-autossa. Jalat tuntuivat protestoivan edellisyön seisoskeluista, joten polkupyörä oli saanut jäädä pyörävarastoon. Toinen käsi piteli puhelinta kuin talismaania. Lilja oli lukenut aamuisen viestikeskustelun läpi kymmenen kertaa, vaikkei oikeastaan tiennyt, miksi ihmeessä hän edes teki niin. Sehän oli ihan järjetöntä, etenkin kun viestejä ei ollut seitsemää enempää, ja niistäkin neljä oli hänen kirjoittamiaan.

Liljan sydän alkoi takoa lujempaa, kun puhelin piippasi, ja tärähti hänen kämmentään vasten.

Miten siellä menee? Oletko töissä?
Isä pyysi muistuttamaan, että ensi lauantaina on mummin syntymäpäivät. Olethan ostanut jo junalipun?


Perinteistä äitiä, Lilja mietti. Vain koska hän jäi kaupunkiin kesätöihin sen sijaan, että olisi palannut kotiin, äiti oli ottanut tavaksi kysyä lähes joka toinen päivä, miten hänellä sujui. Lilja oli liian hermostunut vastatakseen äidilleen, joten hän pyyhki ilmoituksen pois näytöltään. Hän ei kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta vaan klikkasi viestisovelluksen auki lukeakseen Veeralta aiemmin saamansa viestin.

Nähdään siellä, pus.

Nähdään
, Lilja oli vastannut.
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • Ava Fractalta <3
4.

Lilja saapui ravintolaan kymmenen minuuttia liian aikaisin, eikä Veeraa näkynyt siellä vielä. Hän suuntasi naisten vessaan saadakseen hengityksensä ja sykkeensä tasaantumaan. Lilja oli juonut edellisyönä vain lasin skumppaa, lasin Jouliinan tekemää boolia ja muutaman siiderin, joten lauantaipäivän darra tuntui suorastaan kohtuuttomalta, mutta ehkä pitsa toisi siihen helpotuksen.

Kun Lilja uskaltautui viimein pois vessasta, hän näki tutun tuuhean punaisen tukan ikkunanviereisessä pöydässä. Veera oli uppoutunut menuun krapulaisella totisuudella. Lilja veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja lähti kulkemaan kohti punatukkaista tyttöä.

Ennen kuin Lilja ehti sanoa mitään, Veera nosti katseensa ja tämän kasvoille nousi toispuoleinen virne.

”Moi, näytätpä sä hyvältä”, hän sanoi hymynsä seasta. Liljan kasvoille nousi aavistuksen vaivaantunut ilme, mikä vaihtui pian ujoon hymyyn.

”Moi”, hän vastasi, ja jatkoi äänessään hämmentynyt häive: ”Niin säkin. Näytät hyvältä siis.”
Veeran nauru täytti ravintolan.

”Kiitos. Valvoin aamukuuteen. Täytyy varmaan tehdä niin useamminkin, jos se saa mut näyttämään hyvältä”, Veera sanoi naurun loputtua ja iski silmää.


5.

Veera houkutteli Liljan ottamaan lounaan kaveriksi lasin viiniä. Nyt, kun viinilasin viileä pinta kosketti Liljan huulia tämän kulauttaessa viimeisetkin pisarat kurkkuunsa, hän tunsi itsensä rentoutuneemmaksi. Veeran seurassa riitti, kun nyökytteli ja heitti väliin sellaisia kommentteja kuin ”niinkö” tai ”vau”.

Päivä kääntyi illan puolelle, kun Lilja ja Veera jatkoivat lounaan jälkeen vielä drinkeille jokivarren rantaravintoloihin. Liljan Gin tonic hupeni pelkiksi sulaviksi jääpaloiksi ja sitruunaviipaleiksi.

”Otetaanko toiset?” Veera kysyi nyökäten kohti Liljan tyhjentynyttä drinkkilasia. Liljan olisi tehnyt mieli venyttää iltaa pidemmälle, mutta hänen takaraivossaan jyskytti tieto seuraavan päivän työvuorosta.

”Mun on varmaan pakko mennä kotiin. Mutta kiitos darrankarkotusseurasta”, Lilja vastasi.
”Hei, anytime!”
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.