Kirjoittaja Aihe: Ace Attorney: Turnabout Pizza | S | perhefluff, oikeusdraamaparodia | raapalesarja, 12/x - 11.5.  (Luettu 1543 kertaa)

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Nimi: Turnabout Pizza
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Hahmot: Liikaa
Ikäraja: S
Tyylilaji: oikeusdraamaparodia, perhefluff
Haasteet: FanFic100 (27. Vanhemmat), Vuosi raapalehtien VII
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.

A/N: Tämä lähti Fluffyyn tarkoitetusta ideasta liikkeelle, mutten uskalla sitä vielä alkutietoihin kirjoittaa, ennen kuin olen ihan varma, ettei tämä mene pelkäksi perseilyksi. Ehkä vielä sanottakoon, että oon pelannut vain ekan trilogian, eikä mulla ole kunnollista tuntumaa Trucyyn ja Apolloon. Halusin kuitenkin ne tähän ujuttaa, koska Trucy on söpö ja Apollo on... Apollo.

Se, jossa pääsemme seuraamaan taloudessa Edgeworth-Wright käytävää oikeudenkäyntiä.





T U R N A B O U T   P I Z Z A




1.
350 sanaa

Trucyn perheessä ristiriidat ratkaistiin toisinaan hyvin omalaatuisin keinoin. Se ei ollut mikään ihmekään. Tällaisilta tilanteilta ei nimittäin voinut välttyä, kun molemmat vanhemmat olivat kovaksikeitettyjä lakimiehiä.


23. kesäkuuta, 1:59 PM
Talouden Edgeworth-Wright ruokasali


”Hiljaa oikeussalissa!” Trucy kailotti metelin yli ja hakkasi lelunuijalla ruokapöytää. ”Istunto alkaa!”

”Syyttäjä on valmis, armon tuomari”, Edgeworth sanoi ja kopautti papereitaan ruokapöytään. Hänen vieressään Apollo Justice kiristi solmiotaan. Apollo oli silminnähden hermostunut, vaikka hän olikin saanut valita itse oman puolensa. (Phoenix oli asiasta vain hieman näreissään.)

”Puolustus on myös valmis, teidän armonne”, Phoenix sanoi pöydän toiselta puolelta.

Trucy nyökkäsi hyväksyen ja kääntyi puhuttelemaan Edgeworthiä:

”Herra Isä, tuomioistuin pyytää kuulla syyttäjän aloituspuheenvuoron.”

Edgeworth nyökkäsi Apollolle. Apollo karisti kurkkuaan.

”Eilen iltaseitsemän aikaan tilasimme pitsaa kaupungin maineikkaimmasta ravintolasta. Puoli yhdeksän aikaan kantaja Miles Edgeworth laittoi yli jääneet ruuantähteet lautaselle jääkaappiin seuraavaa päivää varten.” Hän asetti muovipussiin suljetun lautasen ruokapöydälle kaikkien nähtäville. ”Syyttäjä lisää kyseenomaisen lautasen todistusaineistoon.”

”Hyvä on, jatkakaa herra Justice.”

”Tänään kello yksitoista kolmekymmentäkaksi–.”

”Vastalause!” Phoenix huusi. ”Syyttäjä ei voi mitenkään muistaa aikaa pilkun tarkkuu–!”

”Vastalause!” Edgeworth huusi päälle. ”Puolustus unohtaa, että antoi itse kantajalle joululahjaksi nimenomaisen kellon, josta hän ajan katsoi.”

”Puolustuksen vastalause hylätty”, Trucy sanoi nuijaansa lyöden. ”Olkaa hyvä ja jatkakaa, herra Justice.”

”Kiitos, teidän armonne”, Apollo nyökkäsi. ”Kello oli siis yksitoista kolmekymmentäkaksi, kun kantaja Miles Edgeworth palasi keittiöön ja huomasi, että jääkaappiin säilötty lautanen oli tyhjä.”

Sohvalta kuului tyrmistynyttä supinaa. Valamiehistö – etsivä Gumshoe ja Larry Butz – oli järkyttynyt tarinan ottamasta kauhistuttavasta käänteestä.

”Oikeussalissa hiljaa!” Trucy ärähti. ”Herra Justice, minne ruuantähteet mahtoivat kadota iltayhdeksän ja kello puoli kahdentoista välillä?”

”Niin…” Apollo mutisi niskaansa hieroen ja katsoi pahoitellen pöydän toiselle puolelle.

”Syyttäjä esittää herra Phoenix Wrightin rangaistavaksi ahneudesta ja ylensyömisestä”, Edgeworth julisti ja löi paperinsa pöytään.

”Vastalause! Teillä ei ole mitään todisteita minua vastaan!”

”Herra Wright unohtaa, ketä vastaan taistelee”, Edgeworth sanoi ja kopautti otsaansa. ”Tapaukselle on silminnäkijä.”

Valamiehistö henkäisi.

”Valetta”, Phoenix kielsi. ”Neiti tuomari, on selvää, että Edgeworth on väärentänyt todis–.”

”Hiljaa oikeussalissa!” kiljui Trucy. ”Oikeus ei katso hyvällä syyttäjän mustamaalaamista. Seuraavasta kerrasta seuraa rangaistus.”

”Kyllä, neiti tuomari…”

”Nyt, herra Isä, olkaa hyvä ja kutsukaa tämä silminnäkijä todistamaan.”

”Kiitos, armon tuomari. Syyttäjä pyytää neiti Pearl Feyn todistajanaitioon.”



« Viimeksi muokattu: 04.09.2021 14:19:59 kirjoittanut Avaruuspiraatti »


"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Sisilja

  • ***
  • Viestejä: 1 537
En ole ihan varma mitä teen täällä. Ilmeisesti tämä oikeudenkäynti käydään niin avoimin ovin että sisään voi eksyä ihan vahingossakin ja nyt sitten ihmettelen hauskalta vaikuttavaa oikeusdraamaparodiaa nipin napin tutusta fandomista. Oon vain seurannut olan yli tämän pelin pelaamista, eli tiedän kovin vähän. Erikoinen peli. Ehdin vilkaisulla nähdä paljon huutoa ja nyrkin takomista pöytään ja suuria tunteita ja öö, pomon tissejä. Aika vähän juridiikkaa. Mutta kuka nyt kuivasta juridiikasta tykkäisi! Vapaa-ajalla! ::)

Ilmeisesti nämä tyypit tykkäävät. Täytyy ihailla moista intoa riidellä kotioloissakin. Vieläpä noin muodollisesti! ;D Jään seuraamaan tätä mielenkiinnolla! Parodia on aina hyvästä!
Kirjoittamisen riemusta

Avatarista kiitos aijulle!

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Sisilja: Haha, AA on kyllä täynnä meuhkaamista ja suuria tunteita. Ja se, minkä peli juridiikassa menettää, tisseissä ottaa takaisin. Kiva, että tulit tämän kurkkaamaan, vaikka onkin vieraammasta fandomista. Kiitos kommentista <3


A/N: Alan raapale raapaleelta käydä epätoivoisemmaksi Raapalehtisten voiton suhteen xD Kello löi jo kaksitoista, tänään deadline, uupuu vielä 23 raapaletta... Luoja mut armahtakoon. Mutta on raapalehtisista jotain iloakin, sillä tässä jo kaksi seuraavaa osaa! Tunteet kuumenevat ruokaoikeussalissa...





2.
350 sanaa

Pearl kävi istumaan pöydän vastakkaiseen päähän.

”Olkaa hyvä ja kertokaa nimenne ja ammattinne tuomioistuimelle”, Edgeworth pyysi.

”Aa, niin”, Pearl mutisi ja väänteli sormiaan. ”Nimeni on Pearl Fey ja olen meedio-oppilas.”

Phoenix kurtisteli kulmiaan, Pearl vaikutti tavattoman hermostuneelta. Se saattoi johtua tilanteen painostavuudesta, mutta Phoenix kuitenkin arveli, että tytön hermostuksen takana piili jotain muutakin – ja hän paljastaisi, mitä.

”Kertokaa, mitä näitte eilen illalla”, kehotti Edgeworth.

”K-Kyllä, herra Edgeworth.”

Pearl aloitti lausuntonsa:

”Kello oli ehkä puoli yksitoista illalla. En ollut vielä nukahtanut, joten päätin hakea itselleni lasin vettä. Kun menin alakertaan, huomasin, että keittiössä oli valo päällä. Hiivin ovelle katsomaan ja näin… Minä näin…”

”Mitä te näitte, neiti Fey?”

Pearl vilkaisi Phoenixiä suu mutrulla. ”Näin, kun syytetty söi jotain jääkaapista.”

”Voiko se olla totta!” valamiehistöstä kuului.

”Hiljaa!” Trucy kajautti nuijansa säestämänä. ”Hiljaa oikeussalissa!”

”Tämä on naurettavaa”, Phoenix ärähti. ”Pearls, kuinka paljon isä maksoi sinulle, että sanot–?”

”Herra Isi”, Trucy sanoi tuohtuneena. ”Jatkat sopimatonta käytöstäsi ja poistan sinut kokonaan oikeussalista!”

”Mutta minä olen oma asianajajani!”

Isi!

”Kyllä, neiti tuomari…”

Edgeworth katseli Phoenixiä myhäillen pöydän toiselta puolelta. Hän näytti siltä, että ajatteli jo sinetöineen voittonsa. Phoenix oli kuitenkin vasta lämmittelemässä.

”No niin”, Trucy sanoi ja löi nuijallaan. ”On puolustuksen ristikuulustelun vuoro.”

Phoenix karisti kurkkuaan. ”Pearl Fey”, hän aloitti. ”Sanoitte, että näitte minut keittiössä puoli yhdentoista aikaan illalla, eikö totta?”

Pearl nyökkäsi epäröiden.

”Se on kuitenkin mahdotonta!”

”Vastalause!” Edgeworth huusi. ”Mitä sinä oikein sönkötät, Wright?”

”On mahdotonta, että Pearl Fey näki minut keittiössä eilen illalla, koska hän oli nukkumassa!”

”Tsk, tsk, tsk. Sinusta on tullut lepsu. Tuo on köykäisin selitys, jonka olen suustasi kuullut!”

”Jos joku tässä salissa on lepsu, se olet sinä!” Phoenix huudahti ja läimäisi pöytää. ”Minä nimittäin tiedän, että Pearls nukahti sohvalle heti yhdeksän jälkeen. Minä itse kannoin hänet yläkertaan nukkumaan!

”Ei”, Edgeworth henkäisi. Valamiehistössä kohahti.

”Minä itse asiassa voin todistaa, että–”, Apollo aloitti, mutta Edgeworth läimäytti hänet hiljaiseksi.

”Hiljaa, hiljaa, HILJAA!” Trucy kiljui. ”Neiti Fey, valehtelitteko te todella lausunnossanne?”

”No…” Pearl sanoi pää painuksissa. ”Herra Nick puhuu kyllä totta, minä todella nukahdin sohvalle. Mutta vannon, että näin hänet jääkaapilla vielä samana iltana!”

”Hyvä on. Saat vielä mahdollisuuden muuttaa lausuntoasi.”



3.
350 sanaa

”On ihan totta, että nukahdin vahingossa sohvalle ja herra Nick kantoi minut yläkertaan”, Pearl muisteli. ”Heräsin kuitenkin kesken unieni kovaan kolahdukseen. Olin aivan varma, että se kuului alakerrasta, minkä takia nousinkin sängystä. Kun pääsin keittiöön, näin herra Nickin kumartuneen jääkaapin sisälle.”

Hetken ruokasalissa oli hiljaista, kun sekä syytetty, syyttäjä että valamiehistö prosessoivat kuulemaansa. Sitten Trucy ryki.

”Kiitos, neiti Fey. Valitettavasti näyttää siltä, että herra Isi on todella syyllistynyt pitsanjämien tuhoamiseen… Puolustus voi aloittaa ristikuulustelun.”

Phoenix tiesi, että Pearl todellakin uskoi, mitä oli edellisenä iltana nähnyt – mutta oliko siinä koko totuus? Hän hieroi leukaansa, jonka oli ajanut siloiseksi viikonloppusängestään vain tätä käsittelyä varten. Hänen olisi pakko löytää Pearlin lausunnosta jotain kyseenalaista tai Trucy julistaisi hänet syylliseksi. Hän kahmaisi Edgeworthin paperit pöydältä ja kopautti niitä kädellään.

”Neiti Fey”, hän sanoi. ”Myönnän, että on mahdollista, että näitte minut eilen illalla keittiössä. Oletteko kuitenkin varma, että näitte minun todella syövän jotakin?”

”Minä… Minä…”

”Sanoitte, että näitte minut kumartuneena jääkaapin sisälle”, Phoenix painosti. ”Mutta näittekö minun koskaan todella syövän ruuantähteitä?”

”Vastalause”, Edgeworth huudahti. ”Puolustus kyselee turhanpäiväisyyksiä. On päivänselvää, mitä herra Wright teki jääkaapilla. Todistaja, teidän ei tarvitse–.”

”Syyttäjän vastalause hylätty”, Trucy puhui hänen päälleen. ”Neiti Fey, vastatkaa puolustuksen kysymykseen. Näittekö te vai ettekö nähneet syytetyn syömässä pitsanjämiä eilen illalla?”

Pearl liikahteli hermostuneena tuolillaan.

”Vastatkaa!” Trucy huusi.

”Hyvä on, hyvä on!” Pearl parkaisi. ”Ei, en nähnyt! Mutta olen varma, että kyse oli pitsanjämistä. Miksi muutenkaan herra Nick olisi siitä kulhosta…”

”Mitä sanoit?” Phoenix henkäisi. ”Kulhosta?

”Seis!” Edgeworth karjui. ”Armon tuomari, puolustus painostaa todistajaa! Tämä asia ei liity millään tavalla–!”

”Mutta todistaja valehtelee!” Phoenix karjui päälle. ”Hän sanoo nähneensä minut syömässä kulhosta! Se on ilmiselvässä ristiriidassa todistusaineiston kanssa!”

”Wright, sinä senkin–!”

Trucyn raivokas nuijanhakkaus peitti kaikki muut äänet alleen. Hän odotti, että kaikki olivat hiljentyneet kuuntelemaan häntä, ennen kuin puhui:

”On selvää, että nykyisten todisteiden valossa minun on mahdotonta antaa tuomiota.”

Phoenix pumppasi nyrkkiään ilmassa.

”Herra Isä”, Trucy puhutteli taas Edgeworthiä, ”onko syyttäjällä enempää todistusaineita valottamaan käsillä olevaa mysteeriä?”

Phoenixin voitokas itsevarmuus haihtui nopeasti, kun hän huomasi Edgeworthin virneen. Yhtäkkiä häntä alkoi hikoiluttaa.

”Arvon tuomari”, Edgeworth sanoi, ”syyttäjällä on toinenkin todistaja.”

”Mikä juonenkäänne!” kuului valamiehistöstä.


« Viimeksi muokattu: 22.11.2020 15:11:54 kirjoittanut Avaruuspiraatti »


"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
:o :o :o

Mikä juonenkäänne indeed! Kuka mahtaakaan olla toinen todistaja?

Ja vaikka sun raapaletuskaasi kohtaan tunnelin valtavasti empatiaa, niin jos se tuottaa tällaisia helmiä, niin pakko olla myös kiitollinen. :D Ah, Edgeworthin ja Wrightin pitsaoikeudenkäynti, 6/5! Odotan jännityksellä viimeisiä käänteitä.

(Ja menen katsomaan, olisiko meillä vielä eilistä pitsaa...)

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Vehka: Sanottakoon, että itsekin olen ihan iloinen, että raapalehtiset tällaisen tarinaideat pyöräyttivät! Koska tätä on ihan sika hauska kirjottaa :D Tosi erilaista, mitä yleensä kirjoitan, jotenki letkeempää kieli poskessa meininkiä. Kiva, että tykkäät kans <3




4.
350 sanaa

”Todistaja, kertokaa nimenne ja ammattinne tuomioistuimelle.”

”Olen Maya Fey, meedio ja tuleva Kurain-henkikanavointitekniikan mestari.”

Edgeworth nyökkäsi. ”Olkaa hyvä ja kertokaa, mitä näitte perjantai-iltana.”

Phoenix siristi silmiään. Maya katsoi häntä huulillaan kujeileva hymy, jonka Phoenix tunnisti liiankin hyvin. Se hymy ei ollut tietänyt hänelle ikinä mitään hyvää.

”Kello oli kaksitoista, kun se tapahtui”, Maya aloitti. ”Olin meditoimassa huoneessani, kun vatsani alkoi kurista. Menin alakertaan tekemään itselleni voileivän, kun näin Nickin tulevan ulos keittiöstä.”

”Entä mitä te näitte syytetyn kantavan mukanaan?” Edgeworth kysyi.

”Neiti tuomari!” Phoenix oli nopea huutamaan. ”Syyttäjä ohjailee todistajaa kysymyksillään!”

”Vastalause hylätty. Kertokaa neiti Fey, mitä herra Isi vei keittiöstä.”

Maya osoitti keskelle ruokapöytää. ”Tuon lautasen. Tosin silloin sen päällä oli vielä pitsaa…”

”Hyvänen aika”, Gumshoe päivitteli sohvalta.

”Nick, miten sinä saatoit?” kysyi Larry kyyneleet silmissään.

”Äh, sulje jo suusi, Larry!”

”Puolustus pidättäytyy valamiehistön loukkaamisesta”, Trucy ärähti ja heristi nuijaansa. ”Olkaa hyvä ja aloittakaa ristikuulustelu.”

Maya valehtelee silmät päästään, Phoenix ajatteli suoristaessaan Edgeworthiltä ottamiaan papereita. Ne olivat kaikki tyhjiä. Maya katsoi häntä haastaen silmiin, mutta Phoenix oli varma, että erotti tytön itsevarman olemuksen takaa aavistuksen hermostuneisuudesta. Mitä Maya oikein salaili?

”Neiti Fey”, hän aloitti kuuluvalla äänellä. ”Teidän todistajanlausuntonne on yhtä reikäjuustoa!”

”Anteeksi kuinka?”

”Armon tuomari”, Edgeworth jyrähti, ”puolustus loukkaa todistajaa!”

”Herra Isi!”

”Ensinnäkin, neiti Fey”, Phoenix jatkoi kuin ei olisi kuullut, ”sanomanne on ristiriidassa serkkunne antaman lausunnon kanssa. Kello ei ollut kaksitoista, kun minut nähtiin keittiössä, vaan puoli yksitoista.”

”Vastalause!” Edgeworth löi pöytää. ”Nuori Pearl Fey saattoi hyvinkin erehtyä ajasta. Mayan todistus pitää: hän näki sinun vievän pitsanjämät keittiöstä!”

”Selitä sitten minulle tämä: miksi ihmeessä olisin vienyt tyhjän pitsalautasen takaisin jääkaappiin?”

Edgeworth katsoi häntä häkeltyneenä. ”Mitä sanoit?”

”Jos Maya todella näki minun vievän pitsalautasen keittiöstä”, Phoenix selitti, ”miksi se seuraavana päivänä löytyi tyhjänä jääkaapista?”

Edgeworth tuijotti häntä tyrmistyneenä kulmiensa ali.

”Vastaus on yksinkertainen”, Phoenix jatkoi. ”Minä en syönyt pitsanjämiä. Jos olisin, eikö silloin lautasen olisi pitänyt löytyä muualta talosta? Miksi ihmeessä veisin todistusaineiston takaisin jääkaappiin?”

”Et ole koskaan ollut järjen jättiläinen”, Edgeworth ehdotti.

”Ehkä”, myönsi Phoenix, ”mutta Mayan todistajanlausunnossa on vielä yksi ristiriita.”

Ruokasaliin laskeutui odottava hiljaisuus.

”Maya Fey”, Phoenix julisti, ”tiedän, että salailet jotain, ja aion paljastaa, mitä!”




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Aionka

  • Vapaamatkustaja
  • ***
  • Viestejä: 1 299
Tää on tosi hyvä  ;D Samaan aikaan söpö ja hauska. Mua on naurattanut aina sitä mukaan mitä enemmän porukkaa paljastuu oikeudenkäynnissä olevan mukana. Tämän myötä alkoi tehdä myös mieli pelata taas Ace attorney pelejä. Olisi huippua jos siellä olisi kanssa ollut pizza-oikeudenkäynti.

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
Ooh tuleeko tähän jatkoo?  8) ❤️

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Kiitos Aionka ja Kaarne kommenteista <3 Ihanaa, että tykkäätte tätä lukea. Tätä on ihan huippuhauska kirjottaa ;D Tässä taas seuraava osa – eikä sekään ilman juonenkäänteitä!




5.
350 sanaa

”Kakista ulos, vanhus”, Maya uhosi – mutta hikipisarat helmeilivät hänen otsatukkansa alla. ”Mikä lausunnossani mättää?”

”Tiedän tosiasiana, ettet ollut huoneessasi meditoimassa ennen puoli yhtätoista. Et koko iltana!”

”Ja miten sinä sen tietäisit?” Mayan toinen suupieli nyki hermostuneena hermoväreenä. ”Olit keittiössä mussuttamassa kylmää pitsaa. Minä näin sinut.”

Phoenix pudisti hymyillen päätään. ”Kaivat itsellesi kuoppaa, Maya hyvä. Minä tiedän, ettet meditoinut eilen minuuttiakaan, koska sinulla oli kiire tehdä jotakin muuta.”

”Jotakin muuta?” Trucy kysyi. ”Ehkä puolustus voisi valaista meille, mitä tämä ’jokin muu’ oli?”

Phoenix nosti voitokkaana leukaansa. ”Tuota sinun täytyy kysyä isältä.”

Edgeworth kiristeli hampaitaan.

”No?” Trucy hoputti näreissään. ”Antaa kuulua!”

”Uskallatkin…” Maya sähisi hampaidensa välistä.

”Saatte tuta nuijani vihan, jos harkitsettekin valehtelemista”, Trucy uhosi ja heristi Edgeworthille lelunuijaansa. ”Puhukaa, syyttäjä!”

Edgeworth hieroi otsaansa.

”Saat maksaa minulle kaksinkertaisesti, jos sanot sanankin eilisestä”, Maya kihisi kiukusta.

”Hah!” Phoenix huudahti. ”Minä tiesin sen! Minä tiesin! Edgeworth, sinä oikea ketku… Tiesin, että menisit lahjomaan näitä hyväuskoisia lapsia!”

”Neiti Fey on tuskin hyväuskoinen – saati lapsi”, Edgeworth sanoi kylmänviileästi, kuin ei olisi juuri jäänyt lahjonnasta kiinni. ”Etkä sinäkään mikään puhdas pulmunen ole, rakkaimpani. Kuulin, että tarjosit nuoriherra Justicille tässä viisikymppiä bonusta, jos hän avustaisi sinua tämänpäiväisessä oikeudenkäynnissä.”

”Valetta”, Phoenix puolusteli. ”Apollo on minun alaiseni. On minun oikeuteni tarjota hänelle bonuksia palkanmaksun yhteydessä.”

”Viimeisin palkanmaksuni taisi olla kolme kuukautta sitten”, Apollo mutisi tuimana.

Trucy hakkasi hurjana nuijallaan. ”Olen, kuin en olisi kuullutkaan mitään lahjonnasta, jos palaamme käsillä olevaan oikeudenkäyntiin. Herra Isi, kerro, mitä tarkoititte, kun sanoitte, että neiti Fey oli tekemässä jotain muuta kuin meditaatioharjoituksia.”

”Mielelläni, teidän armonne.” Phoenix karisti kurkkuaan ja iski sitten yllätyksenä kätensä pöytään. Se säikäytti Mayan – kuten kuuluikin.

”Maya Fey –”

”Älä viitsi, Nick.”

”– tiesitkö, että syyttäjä Edgeworth kertoi minulle niin ystävällisesti eilen, että sinulla kävi yövieraita?”

Maya, Trucy, Apollo sekä koko kaksipäinen valamiehistö henkäisivät järkyttyneinä. Pearl Fey sen sijaan huokaili ja näytti elävän romanttisinta päiväuntaan.

”Tämä on alhaista – jopa sinulta, Nick…” Maya mutisi.

”Hahaa, et siis kiellä sitä!” Phoenix huudahti ja virnisteli kuin mielipuoli. Sitten hän kääntyi Trucyn puoleen. ”Arvon neiti tuomari! Haluan kutsua todistajanaitioon Franziska von Karman! Hän tietää eilisillan tapahtumista!”

Pearl valahti kalpeaksi ja hänen onnellinen hymynsä vaihtui suoranaiseksi kauhuksi.


« Viimeksi muokattu: 22.11.2020 19:38:40 kirjoittanut Avaruuspiraatti »


"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
Minulla ei ole tänään yksinkertaisesti oikein energiaa sanoa yhtään mitään suurta, mutta halusin tulla sanomaan, että näin kamalana päivänä tämä teksti oli suuri taivaan lahja ja sai minut itkemään ihan jo siitä syystä, että se oli hauska ja kotoisa ja ihanaa hömppää. Piraatti, oot ihan paras ja kiitos kun julkaisit tän just tänään. ❤️

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Kaarne, Kamalat päivät on perseestä. Kiva kuulla, että tämä on ilahduttanut ikävästä olosta huolimatta. Tämä on itsellenikin pieni henkireikä, itsekin oon kiikkunut uuden burn outin partaalla, mutta tänään tämän pariin palaaminen on kohottanut mielialaa huimasti. AA muutenkin vain on täynnä hahmoja, joista kirjottaminen tuo hymyn huulille oli mikä tahansa. Kiitos ihanasta kommentista <3


A/N: Kirjoitinpa toisenkin osan. Mysteeri tiivistyy, kun uusi todistaja astuu todistajanaitioon kertomaan tuhoisan pitsaillan kulusta.





6.
350 sanaa

”Tämä on typerää”, Franziska nurisi.

”Me haemme täällä oikeutta. Se on kaikkea muuta kuin typerää, neiti von Karma”, Trucy moitti.

Tuonko kanssa Maya on pistänyt hynttyyt yhteen?” Pearl vaikeroi. ”Von Karman?

”Suu suppuun, Pearls”, Maya ärähti.

Franziska mulkoili Trucya. ”Pah. Älä jaksa naurattaa. Oikeuttako hakemassa? Tämä on pyhäinhäväistys oikeudelle! Te olette typeriä, te kaikki typerät typerykset!”

”Franziska”, Edgeworth huokaisi. ”Ole kiltti ja leiki vain mukana. Maksan sinulle, jos –”

”Neiti tuomari, neiti tuomari!” Phoenix kiljui. ”Syyttäjä lahjoo taas todistajia!”

”Saat maksaa minulle nelinkertaisesti sen summan, jonka olet Mayalle velkaa”, Franziska puuskahti.

”Kiskuri.”

”Neiti tuomari! Neiti tuomari!”

”Ole hiljaa, isi!”

Franziska huokaisi ja pyöritti niin suurieleisesti silmiään, että sen täytyi tehdä kipeää. Sitten hän kääntyi katsomaan Phoenixiä.

”Hyvä on, herra Wright. Pelataan sitten tätä typerää peliäsi. Jos luulet voittavasti minut, olet väärässä – kuten aina. Typerys.” Seuraavan Franziska osoitti tuomarille:

”Nimeni on Franziska von Karma, ihmelapsi ja syyttäjä toisessa sukupolvessa. Todistan, että kaikki, mitä neiti Maya Fey kertoi aikaisemmin oikeudelle, on totta.”

Phoenix siristi silmiään. ”Vakuutatko väitteet meditaatioharjoituksistakin?”

”En tietenkään.” Franziska heilautti kättään selvästi aikeissa iskeä Phoenixiä ruoskallaan, mutta löikin vain tyhjää ilmaa. Edgeworth oli ystävällisesti takavarikoinut ruoskan, ennen kuin tyttö oli päästetty ruokasaliin istumaan.

”Typerä piikkipää”, Franziska sylkäisi – ja se sivalsi melkein yhtä kipeästi kuin piiskaniskukin. ”Maya– krhm. Neiti Fey oli kanssani koko illan ja yön aina aamukolmeen asti. Todistan, että hänelle tuli nälkä puoli yhdentoista maissa. Kun menimme alakertaan, näimme syytetyn lähtevän keittiöstä pitsalautanen mukanaan.”

Trucy nyökkäsi. ”Vaikka en pidä äänensävystäsi, minun on myönnettävä, että kaksi todistajanlausuntoa herra Isiä vastaan on raskauttava todiste hänen syyllisyydestään.”

”Von Karma valehtelee”, Phoenix ärähti. ”Kuten aina. Hän ei ole nähnyt mitään! Jos minä kerran varastin pitsalautasen, miksi en sitten nähnyt kumpaakaan tyttöä olohuoneessa! Edes minä en ole niin typerä, että jättäisin jotain sellaista huomaamatta!”

Franziska naputti hymyillen otsaansa. Phoenixiä ele muistutti liiankin paljon tytön ottoveljestä. Samperin Edgeworth, opettamassa nuorelle siskolleenkin huonoja tapoja. Kylmä hiki kihosi jälleen Phoenixin selkään.

”Sille on täysin looginen selitys”, Franziska sanoi tyytyväisenä. ”Me olimme piilossa sohvan takana.”

Phoenix rypisti otsaansa. ”Mutta miksi ihmeessä?”

Se oli vain hetki, mutta Phoenix oli varma, että näki Franziskan nielaisevan hermostuneena.

”Mitä te oikein salaatte!?”


« Viimeksi muokattu: 22.11.2020 19:38:51 kirjoittanut Avaruuspiraatti »


"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
A/N: Oon kirjoittanut tätä tänään jo viiden uuden osan verran :o Kaikelle yli- ja aliluonnolliselle kiitos Ace Attorneystä. Yritän nyt malttaa postaa tänään enää tämän yhden.




7.
350 sanaa

Tunnelma ruokasalissa kävi hetki hetkeltä jännittyneemmäksi. Valamiehistöstä kuului hermostunutta kuiskuttelua, Apollo hikoili ja löysäsi solmiotaan, Pearl vilkuili Mayaa, joka vilkuili yhä hymynsä alla nieleskelevää Franziskaa. Jopa Trucy vaikutti hieman levottomalta. Vain Phoenix ja Edgeworth näyttivät olevan kuin kotonaan paineen alla.

”Sitä paitsi”, Phoenix jatkoi. ”Kertomuksessasi on toinenkin ristiriita, neiti von Karma. Jos kerran olitte alakerrassa samaan aikaan, kun minun nähtiin väitetysti poistuvan keittiöstä, eikö silloin myös Pearl Feyn olisi pitänyt nähdä teidät? Hän kävi alakerrassa vain hetkeä aikaisemmin!”

Franziskan kulma nyki.

”Ei niin nopeasti, Wright”, Edgeworth keskeytti. ”Ken tietää, kuinka kauan sinä todellisuudessa viivyit jääkaapilla ahmimassa sen jälkeen, kun nuori neiti Fey palasi takaisin huoneeseensa.”

”Herra Isä on oikeassa”, Trucy sanoi. ”Neiti Fey saattoi hyvinkin olla jo takaisin huoneessaan, ennen kuin vanhempi neiti Fey ja neiti von Karma edes saapuivat alakertaan.”

”Typerys”, Franziska nauroi. ”Luulitko tosissasi, että voisit voittaa minut?”

Phoenix kiristeli hampaitaan. Hän oli varma, että Maya ja Franziska valehtelivat. Mutta miten hän voisi todistaa sen? Hän tiesi varmuudella, että oli syytön tähän julmaan rikokseen, mutta silti kaikki todistusaineisto osoitti syyttävällä sormellaan häneen. Jokin Mayan ja Franziskan todistuksessa vaivasi häntä, mutta hän ei saanut väkisinkään päähänsä, mikä se jokin oli. Miksi tytöt näyttivät niin hermostuneilta, jos he kerran puhuivat totta, eivätkä salanneet mitään?

”Alkaa näyttää valitettavasti siltä, että herra Isi todella on pitsanjämien katoamisen takana.” Trucy pudisti surullisena päätään. ”Luulen, että olen kuullut tarpeeksi voidakseni antaa tuomioni.”

”Siinäpä näet, typerys”, Franziska myhäili. ”Poltat vain näppisi, kun lähdet haastamaan itseäsi fiksumpia. Etkö jo ole oppinut, ettei von Karmaa kannata ärsyttää?” Hän risti käsivartensa. ”Sinä varastit pitsanjämät ja me todistimme koko tapahtuman.”

Trucy huokaisi. ”En voi muuta kuin julistaa syytetyn Phoenix Wrightin –”

”ODOTA!!”

Jokaisen pää kääntyi katsomaan Apollo Justicea. Nuorukainen osoitti itsevarmuutta uhkuen sormellaan Franziskaa.

”MINÄ TIEDÄN, ETTÄ VON KARMA VALEHTELEE, JA VOIN TODISTAA SEN!!”

”Kenen puolella sinä kuvittelet olevasi?” Edgeworth ärisi korvaansa hieraisten.

”A-Anteeksi, herra Edgeworth, mutta en voi enää pysyä hiljaa!” Apollo löi molemmat nyrkkinsä pöytään. ”Franziska von Karma, tiedän varmuudella, että kaikki todistuksessasi ei pidä paikkaansa!”

Franziska katsoi Apolloa kuin kengänpohjaan liiskaantunutta etanaa. Apollo suoristautui ja kosketti hymyillen rannekoruaan.

”Tiesitkö, että puristat paitasi hihaa aina, kun valehtelet?”




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
8.
350 sanaa

”Mitä sinä typerys oikein selität typerässä typeryydessäsi?” Franziska sähisi. ”Luulisi, että noin leveän otsan takana olisi suuremmat aivot.”

”Aina yhtä ystävällinen”, Edgeworth huokaisi.

”Hauku minua ja otsaani, kuinka lystäät, mutta se ei muuta seuraavaa tosiasiaa.” Apollo löi taas nyrkkinsä pöytään. ”Sinä puristit hihaasi, kun sanoit, että te todistitte koko tapahtuman!”

Franziska tuijotti Apolloa ilmeettömänä. Sitten hän katsoi Edgeworthiä.

”Tämä on typerää, Miles. Saanko jo lähteä?”

”Istunto on kesken”, Trucy huudahti. ”En anna todistajalle lupaa poistua! Aiomme nyt selvittää tämän asian perin pohjin!”

”Avain tähän mysteeriin löytyy neiti von Karman sanoista”, Apollo sanoi etusormi mietteliäästi otsallaan. ”Todistimme koko tapahtuman…

”Mutta mitä se tarkoittaa?” Trucy kysyi.

”Hah!” Phoenix huudahti ja läimäisi pöytää. Apollo otti esimerkkiä.

”Lopettakaa hyvät miehet jo tuo mielipuolinen hakkaaminen!” Edgeworth parkaisi. ”Tiedättekö, kuinka kallista on tilata aito santelipuupöytä Euroopasta asti?”

Phoenix jätti Edgeworthin kommentit huomiotta. ”Tiedän nyt, mikä teidän tyttöjen todistuksessa minua on vaivannut. Te ette todellisuudessa nähneet yhtikäs mitään! Jos olisitte, ette olisi mitenkään voineet erehtyä siitä, mitä minä todellisuudessa keittiöstä vein!”

”Kylläpä näimme!” Maya huusi. ”Minä näin, että sinä kannoit jotain yläkertaan! Vannon vaikka Mian hengen kautta!”

”Ei, me emme aio sekoittaa henkimaailmaa tähän istuntoon”, Edgeworth sanoi tiukasti. ”Kuuletko, Maya? Ei kuolleita!”

”Lisäksi”, Apollo jatkoi, ”tiedän myös erään, joka voi todistaa, että neidit Fey ja von Karma eivät olleet lähelläkään keittiötä puoli yhdentoista aikaan.”

”Pah”, Franziska sylkäisi. ”Meidän vihernokka puolustusasianajajamme valehtelee sarvet päästään.”

Apollo suki loukkaantuneena hiuksiaan.

”No?” Trucy kysyi. ”Kenet te kutsutte todistajanaitioon seuraavaksi, herra Justice?”

”Kutsun itseni todistamaan.”

”Mitä?” Franziska ärähti.

”Mitä?” Maya huudahti.

”Anteeksi mitä?” Edgeworth, Pearl ja valamiehistö henkäisivät.

Phoenix katseli tyytyväisenä, kun Apollo Justice otti Franziskan paikan santelipuupöydän päästä. Palaset alkoivat viimeinkin loksahdella paikoilleen. Ei menisi aikaakaan, kun hänen nimensä olisi puhdistettu kaikista epäilyksistä. Hän ei ollut ollut typerä ottaessaan nuoren Apollo Justicen palkkalistoilleen.

”Harkitsisin tätä todella, jos olisin sinä”, Edgeworth puhui matalalla äänellä. ”Muistuttaisin, että työskentelet syyttäjälle tässä istunnossa.”

”K-Kyllä, herra Edgeworth.”

”Hmph. Joten…” Edgeworth haki papereitaan, jotka Phoenix oli häneltä aikaisemmin varastanut. Hän ei yltänyt niihin. ”No… Olkaa hyvä, todistaja, ja kertokaa nimenne ja ammattinne.”

”Apollo Justice, toimin puolustusasianajajana Wright & Co. -lakifirmassa Phoenix Wrightin alaisuudessa.”

”Kertokaa, mitä näitte eilen.”




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
Kuulin huhuja että tää jatkuu tänään, kiitos ja halleluuujaaaaah Piraatti. ♥♥♥

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Herään syvästä finittömyyden unestani ruokkimaan Vehkaa Ace Attorney contentilla ^^



9.
350 sanaa

”Kello oli hieman yli kymmenen, muistaakseni”, Apollo kertasi tapahtumia. ”Heräsin kesken unieni –”

”Muistaaksesi?” Edgeworth keskeytti. ”Tuo ei kuulosta järin vakuuttavalta.”

”Anna pojan todistaa loppuun”, Phoenix ärähti.

”Kello oli hieman yli kymmenen”, Apollo toisti varmemmin. ”Heräsin kovaan kolahdukseen. Se kuului sen samaisen käytävän päästä kuin vierashuonekin sijaitsee.”

Edgeworth nyökkäsi epäillen.

”Kaikki pojan sanoma käy yhteen Pearlsin todistuksen kanssa”, Phoenix huomautti.

Apollo ryki kurkkuaan. ”Nousin katsomaan, mistä ääni oikein tuli. Kun avasin vierashuoneen oven, näin käytävällä kaksi hahmoa.”

”Maya Feyn ja Franziska von Karman eittämättä”, Edgeworth sanoi.

”Kyllä. Minulle selvisi nopeasti, että neiti Fey oli päästänyt von Karman sivuovesta sisään. Sen oli ollut ilmeisesti tarkoitus tapahtua salassa, mutta jompikumpi heistä kaatoi vahingossa yhden käytävän koristeruukuista.”

”Älä sano, että se oli yksi niistä Pariisista –”

”Sinä ja sinun ruukkusi”, Phoenix puuskahti. ”Kuuntele pojan todistus loppuun! Tässä on kyse jostain paljon tärkeämmästä kuin yhdestä pahaisesta saviruukusta!”

”Tiedätkö, kuinka paljon maksaa –!?”

Miles.

”Hyvä on, hyvä on. Olkaa hyvä ja jatkakaa, herra Justice. Mitä te näitte neiti Feyn ja neiti von Karman tekevän?”

Apollo katsoi haastaen pöydän yli Franziskaa. ”Kuten ehkä kaikki muistamme, samaisen käytävän varrella on myös ovi viinikellariin. Voin lisätä käytävän pohjapiirroksen todistusaineistoon.”

”Justice”, Franziska sihisi hampaidensa välistä. ”Lopeta, ennen kuin ehdit aloittaa.”

”Viinikellariinko?” Edgeworth rypisti otsaansa ja katsoi tuimana Franziskaa. ”Varastitteko minun viinikellaristani jotain!”

Phoenix pyöritteli silmiään. ”Sinä ja sinun viinipullosi.”

”Tiedätkö, Wright, kuinka kallista on –!”

Trucy hakkasi nuijallaan. ”Hiljaa, hiljaa! Antakaa herra Justice poloisen kertoa tarinansa loppuun!”

”Kiitos, arvon tuomari”, Apollo sanoi ja kiristi aikaisemmin löysäämäänsä solmiotaan. ”Saatoittekin jo arvata, minne näin neitien Feyn ja von Karman livahtavan.”

Edgeworth hieroi onnettoman näköisenä ohimoitaan.

”Odotin vierashuoneen ovenraossa niin kauan, kunnes tytöt tulivat takaisin. En nähnyt heidän kantavan mitään, mutta neiti Fey näytti suojelevan mekkonsa suuria hihoja erityisen tarkasti…”

”Miten saatoit?” Maya mutisi suu mutrulla.

”Tytöt ohittivat vierashuoneen, suuntasivat olohuoneeseen ja sieltä rappukäytävään. Mistä tiedän tämän? Koska varjostin heitä! Olin paikalla, enkä nähnyt syytetystä vilahdustakaan!”

Phoenix myhäili tyytyväisenä. ”Hyvää työtä.”

”Kiitos, herra –”

Juuri silloin joku läimäytti ruokasalin oven auki.

”VASTALAUSE!” kajahti voimalla saliin. ”Achtung, Herr Otsa. Kierrät totuutta kuin kissa kuumaa puuroa.”

Edgeworthin otsasuoni pullisteli. ”Kuka helvetti sinä oikein olet?”




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
Lainaus
”Miles.”

Ah, täällähän aivan sinutellaan.  8)

Hykertelen täällä onnesta! Juoni tiivistyy ja tunnelma sakenee ja Vehkan sydän läpättää kuin, no, jokin tuhatta ja sataa läpättävä asia. Hihittelin mielikuvalle viinipullosta Mayan hihasta ja noille Edgeworthin välihuomautuksille, rip vaan hänen koristeruukkunsa.

Loppuhuipennus on myös erinomainen, tervetuloa megeen rakas Klavier. ♥ Sinua onkin jo odotettu, saanemme ehkä myös Klapolloa sitten.  8) ´

Jatkoa kiitos, tää on edelleen ihan paras ja olen erittäin onnellinen, että päätit herätä finittömyydestä. ♥ Olen vilpittömästi sanottuna kaivannut näitä AA-ficcejäsi vielä enemmän kuin tässä tekstissä kaivataan ratkaisua tähän mysteeriin! (Tai ainakin näin arvioin.)

Oot best. ♥

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Vehka, hehe, olihan mun ihan pakko tähän myös ripaus Klapolloa ujuttaa, kun se niin vahvasti on ollut piirustusteni teemana jo pidemmän aikaa xD Kiitos ihanasta kommentista, oon niin iloinen että tykkäät näitä lukea <3



10.
350 sanaa

”Isä”, Trucy henkäisi järkyttyneenä. ”Etkö sinä todella tunne Klavier Gavinia?”

”Niin ketä?”

”Syyttäjää ja rokkijumalaa!”

”Niin mitä?”

”The Gavinnersin keulahahmoa!”

”Niin minkä hahmoa?”

”Meillä ei ole aikaa kouluttaa sivistymättömiä, Fräulein”, mies magentan värisessä takissa ja helisevissä ketjuissa sanoi. ”Lämppärin on aika poistua lavalta, oikea show on alkamassa.”

Edgeworth piteli uhkeaa kravattiaan. ”Wright, sinäkö jätit etuoven taas auki? Käske tätä naurettavaa pröystäilijää poistumaan tai saat nukkua seuraavat kolme viikkoa sohvalla!”

”G-Gavin.” Phoenix karisti kurkkuaan. ”Onpa kiva nähdä taas. Kuule, meillä on tässä juuri pienoinen perhekriisi päällä, joten jos voisit mitenkään niin ystävällisesti –”

”Ei niin nopeasti, Herr Wright”, Klavier sanoi. ”Kuten sanoin, show on vasta alkamassa.

“Klavier, uskallakin…” Apollo murisi hampaidensa välistä.

Herr Otsa! Sinä jos kuka tiedät, ettei valan alla sovi valehdella!”

Phoenix hikoili. Tämä ei jäänyt Edgeworthiltä huomaamatta.

“Onko todella niin, ettei herra Justicen todistus olekaan niin todenperäinen kuin hän väittää?” Edgeworthin huulille hiipi ilkeän itsetyytyväinen hymy. “Klavier Gavinhan se oli? Käykää toki peremmälle, syyttäjäkollega hyvä.”

Danke. Ilo viimein tavata teidät, Herr Ylisyyttäjä. Ette ehkä ole kuullut minusta, mutta minä tunnen saavutuksenne paremmin kuin arvaattekaan. On kunnia päästä työskentelemään kanssanne.”

“No niin, eivätköhän kohteliaisuudet jo riitä”, Phoenix sanoi happamena.

“No mutta Wright”, Edgeworth moitti, “anna miehen toki puhua loppuun.”

Klavier Gavin otti ruokasalin haltuunsa vaivattomasti, kuin hänet olisi luotu yksinomaan tällaisia tilanteita varten. Apollo liikahteli hermostuneena tuolissaan ja löysäsi taas jo kertaalleen kiristämäänsä solmiota. Klavier hymyili hyväntuulisesti nuorukaisen tuskaista vääntelehtimistä katsellessaan.

“Apollo Justice. Beibi.

“HyväonhyväonHYVÄON!! En minä ketään nähnyt!!” Apollo parkaisi kasvot tomaatinpunaisiksi lehahtaen.

Phoenix oli tyrmistynyt. Vain yksi hunajainen “beibi” ja Apollon padot murtuivat rymisten alas. Ja poika kehtasi vielä kutsua itseään puolustusasianajajaksi…

“Älä toki noi sano, Schätzchen”, Klavier hymyili. “Todistuksessasi on totuuden siemen. Sinä todella näit neidit Feyn ja von Karman tuona petollisena iltana. Näit heidät – mutta vain kerran.”

“Miten voit olla noin varma asiasta?” Phoenix sihahti.

“Helposti, Herr Wright. Tiedän, ettei Apollo nähnyt neitien palaavan viinikellarista, koska minä olin se, joka näki heidät kyseenomaisen tihutyön jälkeen. Apollo todistaa pelkkien kuulopuheiden perusteella. Hän ei mitenkään olisi voinut nähdä neitien luikkivan yläkertaan, sillä hän makasi sohvalla kehostani hurmioituneena.”

Kiusallinen hiljaisuus – jonka vain Edgeworthin vaikerrus rikkoi.

“Ei minun kallista sohvaanikin…”




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
Lainaus
”Meillä ei ole aikaa kouluttaa sivistymättömiä, Fräulein”, mies magentan värisessä takissa ja helisevissä ketjuissa sanoi. ”Lämppärin on aika poistua lavalta, oikea show on alkamassa.”

Voi Klavier rakas. ♥♥♥ Ja voihan Apollo, kylläpäs häntä nyt koetellaan. Vaan kukapa ei Klavierin kehosta hurmioituisi, hömhöm.  ;D

Tässä oli kyllä taas 350 sanassa niin paljon käänteitä, että meikä aivan mykistyi. :D Ja siis tietenkin hyvällä tavalla, tää meno oli alkuperäisteoksille erittäin uskollista.  ;D Pystyin hyvin kuvittelemaan koko konkkaronkan vakavissaan setvimässä ja vatvomassa tätä keissiä, ja sehän tässä ihanaa onkin, että vaikka kyseessä on parodia pelistä (joka itsessään on usein aikamoista parodiaa), niin kaikki hahmot onnistuvat silti olemaan tosi IC. Joten kun tätä lukee, niin on sellainen olo kuin peliä pelatessa. Etenkin, kun voi yrittää samalla arvailla, että mihin koko juttu lopulta päätyy – ja kuitenkin erehtyä, aivan kuten niissä perhanan peleissäkin. :D

Klapollo best ja rip vaan Milesin sohva.  8) Vaikka epäilenpä, että Phoenix ja hän ovat sitä joskus koetelleet myös, joten tuskinpa nuoremman sukupolven lempi lopulta niin paljon painaa. Tai mistäs sitä tietää.

Kiitos, ihanaa kun saatiin näin nopeasti uutta luettavaa! ♥

P. S. Sen klamydian voi joskus käyttää toisessa tekstissä. ;)

P. P. S. Ai niin ja EKA!

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Kiitos Kaarne kommentistasi, mulle tuli kamalan hyvä mieli sitä lukiessa ^^ <33 Tässä taas lisää jatkoa! Alkaa melkein jo käydä Edgeworthiä sääliksi, niin kovin hänen hermojaan nyt koetellaan ;D



11.
300 sanaa

“Älä huoli sohvasi puolesta, Herr Ylisyyttäjä. Emme ehtineet ottaa vaatteita pois, ennen kuin Apollo jo –“

“RIITTÄÄ!” Apollo kirkaisi. “Älä sano enempää!”

“Mutta Schätzchen, olemme molemmat valan alla. Koko totuus vaatii minua paljastamaan kaikki asiaankuuluvat faktat – myös ne kannaltasi epäedullisimmat.”

“Klavier”, Phoenix mutisi toisesta suupielestään, “paikalla on lapsia…”

“Ah, n-niin, totta kai”, Klavier kangerteli ja vilkaisi neiti tuomaria. “Krhm, joka tapauksessa, Apollo voi todistaa illan myöhemmistä tapahtumista vain sen perusteella, mitä minä hänelle kerroin.”

“Mitä sitten kerroit herra Justicille?” Trucy kysyi.

“Sen, että näin neitien Feyn ja von Karman hiippailevan viinipullon kanssa yläkertaan. En enempää, en vähempää.”

“Oliko pullo neiti Feyn hihassa, kuten herra Justice todisti?”

Ja, Fräulein.”

Edgeworthin naamalla ei vielä kertaakaan ollut käynyt yhtä kiukkuista ilmettä. “Jos se oli yksi niistä Ranskasta ostetuista, vannon –“

“Sinä ja sinun typerät –“

“Isä, isi, lopettakaa jo!”

Phoenix ja Edgeworth huokaisivat yhdestä suusta.

Oli pitkään hiljaista, kun Trucy prosessoi kaikkea kuulemaansa.

“Jos siis olen ymmärtänyt oikein”, hän kertasi hitaasti, “noin puoli yhdentoista aikaan eilisiltana neiti Maya Fey päästi Franziska von Karman sivuovesta sisään. Toinen heistä kaatoi yhden isän ruukuista, mistä seurasi ääni, johon nuorempi neiti Fey eittämättä heräsi omassa huoneessaan. Pysyttekö kärryillä?”

Kaikki ruokasalissa nyökkäilivät.

“En”, Larry ilmoitti.

“Hyvä, olemme kaikki siis yhteisymmärryksessä illan tähänastisista tapahtumista. Herra Justice kuuli tuon samaisen äänen omaan huoneeseensa ja kurkisti käytävälle parahiksi, kun neidit Fey ja von Karma hiipivät viinikellariin. Mutta mitkä tapahtumat tätä seurasivat, se on vielä pimennossa. Missä vaiheessa te, herra Gavin, saavuitte eilen paikalle?”

“Luultavasti juuri noihin samoihin aikoihin.”

“Kuka sinut päästi sisään?”

“Ei kukaan”, Apollo möläytti. Kaikki kääntyivät katsomaan häntä.

“Ei kukaan?” Trucy ihmetteli. “Mutta täytyihän hänen jotenkin päästä sisälle.”

“Hän kiipesi ikkunasta.”

Edgeworthin silmät pullistuivat päästä. “KUKA JÄTTI IKKUNAN AUKI?!”

Kaikki osoittivat Phoenixiä.

“Rakas”, Edgeworth lausui viileän hillitysti, “meidän täytyy puhua – myöhemmin.”

Phoenix haki muilta tukea, mutta kaikki olivat äkkiseltään kiinnostuneet katselemaan kattoa.




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Kirjoitinpa tänään toisenkin 8) Aa, miten ihana tunne onkaan, kun pitkän tauon jälkeen on oikeasti hauskaa kirjottaa ;_;



12.
350 sanaa

“Niin…” Apollo karisti kurkkuaan. “Kuulin siis äänen käytävästä ja näin tyttöjen menevän viinikellariin. Juuri, kun olin sulkemassa huoneeni oven, näin jonkin – tai jonkun – liikkuvan olohuoneen ikkunan luona.”

“Tuo ‘joku’ oli siis Klavier Gavin?” Trucy varmisti.

“Kyllä.” Apollo mulkaisi syyttäjää pisteliäästi. “Hän loikkasi ikkunasta sisään kitaransa kanssa, kuin se olisi muka kovinkin romanttinen ele. Yritin kyllä estellä, mutta ei hän ole juuri koskaan minun pyyntöjäni kuunnellut.”

“No mutta tuohan on silkkaa pötypuhetta, Schätzchen. Enkö minä eilenkin ollut hyvin kuuliaisella tuulella?”

“Klavier”, Phoenix ärähti. “Lapset.”

Apollo nipisti huulensa yhteen ja näytti siltä, että poksauttaisi vielä verisuonen.

“Eli herra Gavin kiipesi ikkunasta sisään noin puoli yhdentoista aikoihin, hieman sen jälkeen, kun neidit Fey ja von Karma olivat livahtaneet viinikellariin”, Trucy sanoi ja jäi mietteliäänä hieromaan leukaansa. “Tapahtumat kyllä kuulostavat varsin vedenpitäviltä… Mutta yksi asia vaivaa minua.”

“Jaa toki mietteesi meillekin, Fräulein.”

“Tosiasia on se, että ruukku, jonka neidit Fey ja von Karma kaatoivat, piti todella kovaa meteliä. Sen ei kuullut vain seinän takana ollut herra Justice, mutta myös yläkerrassa syvässä unessa ollut Pearl Fey. Eikö totta?”

“Kyllä, kyllä…” Phoenix ja Edgeworth nyökkäilivät.

“Niin”, Trucy jatkoi. “Tosiasia on myös se, että sekä Pearl, Maya että Franziska väittävät nähneensä syytetyn, Phoenix Wrightin, jääkaapilla jonkin ajan kuluttua siitä, kun ruukku kaatui. Miten siis on, ettei syytetty itse kuullut ruukkua?”

Ruokasaliin laskeutui hiljaisuus. Todistajat vilkuilivat hämmentyneinä toisiaan. Myös Phoenix oli hämmentynyt: hän olisi vannonut vaikka Mia vainaan hengen kautta, ettei ollut kuullut tavallisesta poikkeavaa meteliä koko illan aikana. Mutta neljän todistuksen jälkeen hänen oli vaikea uskoa, että kyseessä olisi ollut muiden punoma juoni häntä vastaan. Kaikki neljä – Pearls, Maya, Franziska ja Apollo – olivat todistaneet ruukun kaatumisen tavalla tai toisella. Missä siis hän itse oli ollut tuona aikana? Mikään ei tuntunut enää käyvän järkeen.

“Asiahan on päivänselvä”, Larry yllättäen sanoi. “Nick ei ollut keittiössä.”

Hiljaisuus.

“No mutta tietenkin hän oli”, Edgeworth ärähti. “Kuka toinenkaan se olisi voinut olla?”

“No kaksoisolento tietenkin, Edgey. Toppelkängeri.”

Doppelgänger”, Klavier korjasi.

“Naurettavaa…” Edgeworth mutisi kaulustaan nykien.

Silloin Phoenix tajusi, mikä koko jutussa mättäsi. Ensin hän punastui korviaan myöten. Sitten hän kalpeni.

Trucy hakkasi raivoisasti nuijallaan. “Isi, minä näen sinun naamastasi, että salaat jotain!”


« Viimeksi muokattu: 11.05.2021 20:46:41 kirjoittanut Avaruuspiraatti »


"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

mimamu

  • ***
  • Viestejä: 950
    • ficcilistaus
Ei vitsit. Rakastan sekä huumorifikkejä että Ace Attorneyä, joten tämä fikki nousi heti yhdeksi suosikikseni!

Lainaus
”Syyttäjä on valmis, armon tuomari”, Edgeworth sanoi

Tämä on niiiiin ikonista, että mielessä alkoi heti soida "Court begins"-musiikki.

Lainaus
”Vastalause!” Phoenix huusi.

Haha, en tiedä itkisinkö onnesta vai nauraisinko onnesta ;D Nautin niin kovasti siitä, miten kaikki pelin klassikkomanööverit - vastalauseet, nuijankopautukset, todistusaineisto yms - on saatu mukaan tähän kotoiseen pizzaoikeudenkäyntiin.

Lainaus
”Syyttäjä esittää herra Phoenix Wrightin rangaistavaksi ahneudesta ja ylensyömisestä”, Edgeworth julisti

Eikä, apua, Phoenix, senkin possu!

Lainaus
hikipisarat helmeilivät hänen otsatukkansa alla

Jesjes, viimein päästiin hikipisaroihin saakka ;D Eihän se ole mikään oikea oikeudenkäynti, jos eivät kaikki vuorollaan vähän hikoile.

Lainaus
Haluan kutsua todistajanaitioon Franziska von Karman!

MITÄÄH?! Franziska? Ja Maya??? Tämäkin on mahtava AA-juonenkäänne, että samat höpsöt sivuhahmot ilmestyvät aina jostain kummasta sekoittamaan soppaa. Onneksi ruoska oli kuitenkin tällä kertaa takavarikoitu, sillä se olisi luultavasti kuitenkin osunut Gumshoehun... ::)

Lainaus
”ODOTA!!”

Huh-huh, tulihan se sieltä! Tässähän alkaa hikikarpalot helmeillä jo lukijankin otsalla.

Lainaus
Apollo sanoi etusormi mietteliäästi otsallaan.

Voin niin kuvitella! Ihanaa, että kaikilla hahmoilla on maneerit just kohdillaan.

Lainaus
”Älä sano, että se oli yksi niistä Pariisista –”

Voi Edgeworth parkaa, irtaimisto on tässä huushollissa kovilla ::)

Lainaus
”VASTALAUSE!” kajahti voimalla saliin. ”Achtung, Herr Otsa. Kierrät totuutta kuin kissa kuumaa puuroa.”

Hee, Klavier tästä vielä puuttuikin! Apua mitä nyt tapahtuu?! Keitä kaikkia tässä talossa on oikein yön pimeinä tunteina hiipparoinut???

Lainaus
Trucy hakkasi raivoisasti nuijallaan. “Isi, minä näen sinun naamastasi, että salaat jotain!”

Eijeijei! Tämä jäikin kesken! En katsonut alkutietoja riittävän tarkasti! KUKA SÖI PIZZAN JÄMÄT? Toivottavasti tämä vielä joskus selviää!

Lopuksi pitää vielä lisätä, että Sisilja on kyllä harvinaisen hyvin asian ytimessä: Ace Attorneyssä on todella paljon nyrkin takomista ja pomon tissejä.
« Viimeksi muokattu: 22.05.2022 12:48:33 kirjoittanut mimamu »

ficcilistaus: Fini | AO3