Kirjoittaja Aihe: Kengät Crocodile | K11 | Harry/Draco | Draama  (Luettu 436 kertaa)

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • ***
  • Viestejä: 366
  • ava by Ingrid
Ficin nimi: Kengät Crocodile
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: K11
Tyylilaji: draama
Paritus: Harry/Draco
Vastuuvapaus: Harry Potterin maailma kuuluu Rowlingille, kirjoitan huvikseni enkä saa tästä rahaa
Haasteet: FinFanFun 1000 sana 247. ruskea, Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus! #2, Sana/kuva/lause10 #2
Yhteenveto: "Sen silmät ois kultaa, ja sen kengät ois crocodile"

A/N: Merrington on itse keksitty. Se ei sijaitse Viistokujalla, mutta on piilotettu jästeiltä Viistokujan ja Kalmanhanaukion tapaan. Kymppihaasteeseen liittyvässä kuvassa oli matelijan suomuja ja mulla oli tää jo aluillaan, joten ne sopi inspaamaan oikein hyvin

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Harry oli pohjattoman väsynyt. Hän oli tehnyt päivän tympeitä paperitöitä aurorivirastolla ja istui nyt tuopillisella Vuotavassa noidankattilassa. Tosiasiassa se oli jo kolmas tuopillinen, mutta kuka niitä laski, kun sisältönä oli vain tuliviskillä terästettyä kermakaljaa. Pubissa ei ollut ruuhkaa tiistai-iltapäivänä. Jokunen vakioasiakas ja yläkerran asukit ryystivät juomiaan ja ruokiaan. Harry tunsi itsensä heittiöksi. Siltä hänestä oli tuntunut valitettavan usein viime aikoina. Hän yritti kurkistella tuopin pohjalle, muttei nähnyt valkealta nesteeltä mitään. Hänestä oli hyvää vauhtia tulossa surkea yksin ryyppääjä.

Harry kääntyi vaistomaisesti katsomaan, kun Noidankattilan ovi kävi. Sisääntulija oli pukeutunut huolitellusti ja huomaamattomasti, mutta kiiltävä platinanvaalea kuontalo paljasti hänet joka tapauksessa. Harry suuntasi katseensa nopeasti takaisin lasiaan kohti. Hän ei ollut nähnyt Draco Malfoyta vuosiin muutamaa ohikiitävää hetkeä lukuunottamatta. Mies oli hänen tietojensa mukaan töissä Lontoon hienoimman velhotavaratalon sisäänostajana. Puhuttiin, että hänellä oli loistava tuotevainu ja että hän oli piinkova kaupantekijä. Harry hätkähti ajatuksistaan, kun tyylikkäät ruskeat nahkakengät pysähtyivät hänen viereensä. Niiden omistaja puhui baarimikon kanssa. Harry olisi mielellään halunnut siirtyä kaukaisimpaan nurkkaan, pois mahdollisesta kohtaamisesta.

Kohtalo kuitenkin puuttui peliin. Kyyppari heilautti kättään lennokkaasti vastatessaan Malfoylle ja osui Harryn tuoppiin, joka kaatui iloisesti tämän päälle.

”Anteeksi herra Potter, mitenkäs minä nyt noin innostuin”, hän pahoitteli ja yritti pyyhkiä jälkiään tiskin yli.

Harry hätisteli häntä pois etsien samalla sauvaansa.

”Kuivaos!” Malfoy totesi heilauttaen omaansa. Kaljaläikät hävisivät Harryn kaavusta saman tien.

”Kiitos herra Malfoy”, Harry sanoi kömpelösti. ”Minä lähdenkin tästä ennen kuin saan syliini jotain muuta.” Hän loi murhaavan katseen baarimikkoon ja painui vikkelästi ovelle.

Harry oli jo ehtinyt ulos jästi-Lontoon puolelle, kun tunsi käden olallaan.

”Mistä lähtien minä olen ollut sinulle herra Malfoy?”

Harry kääntyi ja tapasi tutun hieman ylimielisen hymyn sanojan kasvoilla. Draco näytti hyvältä. Aika ja miehekkyys olivat vain parantaneet hänen teräviä kasvonpiirteitään. Hänen asukokonaisuuteensa kuului velhomaisen viitan lisäksi kalliin näköinen miesten puku. Harry ei saanut sanaa suustaan, vaikka yritti kovasti keksiä jotain sivaltavaa, jolla pääsisi pakenemaan.

”Veikö kissa kielen?” Draco virnisteli edelleen. ”Ennen et jäänyt sanattomaksi. Toisaalta et myöskään istuskellut yksin kittaamassa kermakaljaa. Niillä saattaa olla jokin yhteys.”

Harry irvisti toisen piikille ja itselleen. ”Minä olin vain kohtelias. Jos nyt päästäisit minut irti, on vähän kiire.” Hän astahti askeleen taakse.

Malfoyn käsi irtosi, mutta mies vain vei sen rintataskulleen, josta otti esiin pienen kortin. ”Käyntikorttini, Potter. Näytät olevan kipeästi uusien vaatteiden tarpeessa”, hän hymähti ojentaessaan sitä Harryä kohti.

Harry sieppasi lapun toisen sormista ja häipyi paikalta.

Kämppäänsä saavuttuaan Harry puuhaili kiivaasti. Hän pesi tiskit, jotka olivat lojuneet altaassa jo viikon. Hän yritti tutusta auroriviraston päivitettyihin ohjesääntöihin, mutta blondimies tunki hänen ajatuksiinsa. Miksi hänelle oli tullut edes mieleen pohtia Dracon ulkonäköä? Olihan Harry toki huomannut, että hän oli viime aikoina aina vain enemmän ja enemmän alkanut kiinnostua miehistä. Mutta ei sen pitänyt liittyä mitenkään Malfoyhin ja tämän seksikkäisiin poskipäihin. Nyt minä pidän häntä jo kuumana, Harry ajatteli nieleskelyn sekaisella huvituksella. Hän nousi sohvalta, jossa oli maannut ja laahusti kaivelemaan kaapunsa taskua. Hän nosti siististi printatun kortin kasvojensa eteen. Draco Malfoy, herrainvaatehtija ja sisäänostaja, Merringtonin taikatavaratalo, siinä luki. Pienemmällä fontilla oli painettu: Yksityisiä tyyliopastuksia. Varaa aika.

Harry oli syvästi tyytymätön itseensä alkaessaan rustata pientä kirjettä, jossa ehdotti itselleen sopivaa aikaa, tavaratalolle. Hänen pöllönsä tuli takaisin jo samana iltana tuoden mukanaan viestin, jossa sihteereiden esimies ilmoitti, että aika sopisi herra Malfoylle mainiosti.

Sunnuntain kauppapäivä oli yllättävän vilkas, kun Harry saapui Merringtonin aulaan uusimmissa aurorinkaavuissaan. Hän ei ollut aiemmin käynyt siellä – hän asioi edelleen Viistokujan pikkuliikkeissä – ja pälyili ympärilleen hieman eksyneen näköisenä.

”Voinko auttaa herraa?” kysyi hänen luokseen rientänyt myyjätär.

”Tuota, kyllä. Minulla on ymh... tapaaminen herra Malfoyn kanssa”, Harry vastasi takellellen.

Naisen kasvot kirkastuivat. ”Te olette hänen kello kolmen asiakkaansa. Tätä tietä.”

Hän lähti johdattamaan Harryä toiseen kerrokseen, jonne nousi mahtipontinen portaikko. Myyjätär ohjasi hänet miesten osaston laidalla sijaitsevaan pieneen ja kodikkaaseen pukeutumishuoneeseen.

”Ilmoitan, että olette täällä ja herra Malfoy tulee varmasti pikapuoliin”, nainen visersi ja poistui tiehensä.

Harry katsoi parhaaksi seistä odottaessaan, vaikka tarjolla olisi ollut mukavannäköisiä tuoleja. Malfoy saapui viiden minuutin kuluttua ja heitti saman tien puvun takkinsa yhdelle selkänojalle. Mittanauha roikkui rennosti hänen kaulansa ympärillä. Harry tunsi olonsa epämukavaksi, kun toinen kääri paitansa hihat tarkasti kyynärpäihin.

”Älä näytä noin kauhistuneelta, et ole hammaslääkärissä”, Draco tuhahti huitaisten kädellään välinpitämättömästi. ”Ja miksi olet täysissä pukeissa vielä?”

Harry sisuuntui. ”Tietääkseni minä olen asiakas ja sinun kuuluu miellyttää minua eikä toisin päin. Joten kerropa miten tämä toimii ennen kuin komentelet riisuuntumaan.”

Hänen yllätyksekseen Draco naurahti. Harry silmäsi miestä pikaisesti ja huomasi, että tällä oli jalassa samat ruskeat kengät kuin heidän viime tapaamisellaan.

”Sinun olisi syytä ottaa kaapu pois, jotta saadaan mittoja. Valmisvaatteiden sovittaminen on helpompaa silloin.”

Nyt Draco puhui ystävällisemmin. Harry piti ilmeensä tiukkana, mutta riisui kuitenkin kaapunsa, jonka alla hänellä oli ainoastaan pitkät kalsarit ja hihaton t-paita. Ne olivat hieman parhaat päivänsä nähneet, mutta puhtaat ja sileät kumminkin.

”Meidän onkin näköjään aloitettava alusvaatteeista”, Draco lausahti selvästi tyrskähdystä pidätellen.

Harry tuijotti itseään pukeutumishuoneen peilistä. Ei hän nyt niin kamalalta näyttänyt.

”Käyttäydytkö näin kaikkien asiakkaidesi kanssa?” hän tuhahti Dracon katsellessa häntä arvioiden.

”Luuletko, että minut olisi valittu Me Noitien Vuoden mies -kisan kärkikolmikkoon viitenä vuonna peräkkäin, jos käyttäyttysin?” tämä kysyi vastaan ärsyttävän rauhallisesti.

Harrystä alkoi tuntua, että koko Merringtonille tulo oli ollut huono idea. Hän oli seonnut pikkuisen tavattuaan Malfoyn niin yhtäkkisesti ja olihan hän nauttinut silloin jo alkoholiakin. Ja toisen silmät polttivat kuin katseessa olisi ollut aavistus hiusten hailakkaa kultaa. Harry yritti olla muistamatta mitään tiistaisista ajatuksistaan. Ne nyt olisivat vihoviimeisiä tässä tilanteessa.

Draco näytti huomanneen asiakkaansa turhautuneisuuden ja sanoi hyvitellen: ”Jospa minä haen muutamat bokserit ja aluspaidat, niin päästään eteenpäin.”
Hän lähti ja palasi kohta mukanaan pino pukineita.
”Huomasin samalla muutaman sinulle sopivan paidan ja otin ne jo mukaan, niin voit kokeilla.”
Draco ojensi bokseripaketin Harrylle ja käänsi hienotunteisesti selkensä sallien miehen vaihtaa housunsa katseelta piilossa.

Harryä melkein hävetti, kun Draco kääntyi, sillä bokserit olivat paljon tiukemmat ja myötäilevämmät kuin hänen vanhat turvalliset kalsarinsa. Dracolla oli kuitenkin ammatti-ilmeensä päällä, kun hän astui muutaman askeleen lähemmäs.

”No niin, nyt näen jo vartalonmuotosi”, hän mumisi.

Harry ei kestänyt enää huomautusta, vaikka hänen terve järkensä tiesi sen olevan tarkoitettu vain Dracon omaksi ammatilliseksi huomioksi.

”Helkutinko takia sinun sekin pitää nähdä”, häneltä pääsi.

Harry katui sanojaan välittömästi. Draco katsoi häntä alta kulmainsa kuin jotakuta hieman kajahtanutta. Sitten ilme muuttui Harryn hämmästykseksi syylliseksi. Draco peruutti istumaan yhteen nojatuoliin ja tuijotti seinää Harryn olan takana kuin kootakseen itseään. Suu kiristyi ympärykseltään rypyille.

”Pyydän anteeksi. Olet varmaan kuullut huhut aurorivirastolla. Ne ovat totta.”

Harry  ei ymmärtänyt mistä toinen puhui. Hän ei tiennyt mitään kuulopuheita Dracosta, tosin hänestä itsestään oli aikoinaan juoruiltu niin paljon, että juorut menivät nykyään vain humisevana tuulena hänen korviensa läpi.

”Ei tässä mitään. Antaisitko minulle yhden paidan testattavaksi? Ja haluaisin kokeilla samanlaisia kenkiä kuin sinulla on jalassasi. Ne ovat hienot.”

Harry yritti rennosti esittää, ettei hölmöjä sanoja ollut vaihdettu. Draco nousi ja ojensi hänelle sinisävyisen kauluspaidan.

"Minun on kai sitten kerrottava itse, mistä on kysymys. Olisi vähän kiusallista jättää asia sikseen.” Draco huokaisi. ”Minä olen homoseksuaali, Potter. En voinut olla käyttämättä hyväkseni tilaisuutta, että näkisin sinut pelkissä boksereissa. Mutta en minä mikään hullu ole, eikä sinun tarvitse pelätä tuota... vääränlaista kohtelua. Voit lähteä nyt, jos haluat ja ymmärsit varmaan miksi pyysin anteeksi.”

Harryn syke oli kohonnut loukkaantumisesta ja tuohtumuksesta .... ja kiihotuksesta. Draco siis piti häntä hyvännäköisenä. Ei ollut ollut oikein houkutella häntä tänne, mutta toisaalta vahinko oli jo tapahtunut. Hän oli saanut paidan napitettua ja se näytti itse asiassa hyvin tyylikkäältä.

”En minä taida voida lähteä ennen kuin olen saanut sinun kenkäsi sovitettavaksi”, hän puhahti katsoen Dracoon rohkaisevasti.

”Ymmärsitkö mitä minä sanoin?” Dracon ääni säröili.

Harry kohautti harteitaan. ”Voi, Merlin, ymmärsin kyllä. Nyt, kun kerran mennään niin voimme jutella tästä kaikesta kahvikupposen äärellä, kun työvuorosi päättyy.”

Dracon käsissä olleet aluspaidat tipahtivat.

”Ymmärsitkö mitä itse sanoit?” hän sammalsi.

Harry hymyili ja suoristi ryhtiään kiiltävän kuvastinpinnan edessä. ”Taisinpa pyytää sinua treffeille. Ja nyt ne kengät, tsop tsop.”

Draco kompuroi pukeutumishuoneen ovi paukkuen kenkäosastolle.

Illalla Merringtonin läheisessä jästikahvilassa kohtasi kaksi velhoa, joilla oli kummallakin samanlaiset tyylikkäät ja ruskeat krokotiilinnahkakengät.


Now I will say one thing only:
               where any man is needed, I am there.

                             - Odysseus-

                 (Philoctetes by Sophocles, lines 1054-55)

                
               

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 1 424
Vs: Kengät Crocodile | K11 | Harry/Draco | Draama
« Vastaus #1 : 11.09.2019 10:08:12 »
Hihi. Tätäpä oli kiva lukea. Tiistai ja sunnuntai, kahtena päivänä tapahtunutta ja onneksi se ei päättynyt siihen vaan kaksikko taisi löytää itsensä treffeiltä.
Tuopin kaato yksin koko viikon tiskivuori kielii siitä että Harrylla on ollut tylsää ja ehkä vähän masentavakin jakso meneillään. Onneksi Draco pelmahti paikalle tuomaan uusia tuulia.

Lainaus
Harryä melkein hävetti, kun Draco kääntyi, sillä bokserit olivat paljon tiukemmat ja myötäilevämmät kuin hänen vanhat turvalliset kalsarinsa.

Tämä oli hauska kohta. Jotenkin samalla jonkinlainen ydin tälle fikille. On paljon vanhaa joka tulee heittää pois ja ottaa uutta tilalle. Ei pelkästään näissä vaatteissa ja kengissä vaan koko elämässä. Vanhat turvalliset kalsarit, kuka niistä nyt haluaisi luopua.  :)

Myös loppu oli nivottu mukavasti, kun nuo otsikossakin mainitut kengät pääsivät esille. Ensin pieni vihjaus niistä tuolla Vuotavassa noidankattilassa ja nyt sitten päästiin kengissäkin asiaan.

Kiitos tästä lukupalasta.  :)

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 314
Vs: Kengät Crocodile | K11 | Harry/Draco | Draama
« Vastaus #2 : 11.09.2019 11:54:50 »
Lainaus
”Taisinpa pyytää sinua treffeille. Ja nyt ne kengät, tsop tsop.”
:D

On se Draco aikamoinen kieroliero, kun onnistui keplottelemaan Harryn puettavakseen ja saipa siinä samalla treffipyynnönkin! En oikein nyt keksi mitään järkevää sanottavaa, mutta tätä oli kiva lukea ja tämä jätti kyllä hymyn huulille! Kiitos ♥

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • ***
  • Viestejä: 366
  • ava by Ingrid
Vs: Kengät Crocodile | K11 | Harry/Draco | Draama
« Vastaus #3 : 29.09.2019 17:00:06 »
Fairy tale: kiitos kommentista! Joo, Harryllä on tosiaan ollut ennen näitä tapahtumia varsin masentava jakso meneillään.

Avaruuspiraatti: Dracolla on tapansa saada itselleen asiakkaita ja treffipyyntöjä ;) 8) Kiitos sinullekin kommentoinnista!
Now I will say one thing only:
               where any man is needed, I am there.

                             - Odysseus-

                 (Philoctetes by Sophocles, lines 1054-55)