Kirjoittaja Aihe: Halla sydämessä, K-11, post-apokalyptinen scifi  (Luettu 1210 kertaa)

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 453
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Otsikko: Halla sydämessä
Kirjoittaja: LillaMyy
Ikäraja: K-11
Hahmot: Olexandr & Yuri
Oikolukija:
Tyylilaji: post-apokalyptinen scifi
Tiivistelmä: Olexandr muistelee menneitä, ja ihmettelee elossa oloaan.
Haasteet: Kirjoittamisen kuudestilaukeava, Teelusikan tunneskaala, Originaali10 & Genretasohaaste
K/H: Onneksi minulla on mies, jolla on paljon ideoita, tai tämä olisi jäänyt kirjoittamatta. :D Idea tulee siis täysin poikaystävältäni, joka auttoi tämän kanssa enemmän kuin tarpeeksi.



Halla sydämessä

Rääkäisy.
Ja toinen.

Sitten.
Syvä hiljaisuus.

Olexandr ja Yuri piilottelevat Stalinin hampaan pimennossa, kun demonilepakot kaartavat toiseen suuntaan Moskovan synkeällä taivaalla.

Vasta monta minuuttia myöhemmin eriparikaksikko uskaltaa kävellä takaisin aukiolle. Olexandr sytyttää tottunein sormin pienen nuotion lämmittämään sisintä.
”Miksi et ampunut niitä?” Yuri ihmettelee ja katsoo Olexandrin kantamaa Dragunovia.
”Niitä oli liikaa”, vanha mies vastaa ykskantaan.
”Ei kai kolme ole liikaa?” Yuri päivittelee.
”On.”

Kaksitoistavuotias poika kurottaa käsiään pitkälle nuotion ylle, kunnes vanhus kiskaisee ne taemmas.
”Poltat vielä hihasi”, Olexandr toteaa. Yuri yrittää seisoa samassa asennossa kuin vanhempikin mies, mutta huomaa sen hankalaksi ja istahtaa tuhkan peittämälle kiveykselle.
”Kerro taas se tarina”, poika pyytää niin monetta kertaa, että Olexandr on tippunut laskuista jo vuosi sitten. Vanhus kääntää kaasunaamariaan parempaan asentoon ja huokaisee syvään.

”Sen jälkeen, kun Suuri Tuho ajoi ihmiset maan alle, löytyi tarvikkeita helpommin, mutta niistä oli enemmän kiistaa. Luulimme löytäneemme jättipotin, kun löysimme ambulanssin punaiselta torilta. Sergei otti Vasilin mukaansa tutkimaan ambulanssia ja jätti minut pitämään vahtia Dragunovini kanssa”, vanha mies kertoo aivan kuten ennenkin.

Kolmikon epäonneksi paikalle oli kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin saapunut toinenkin iskuryhmä putsaamaan ambulanssia tarvikkeista. Sergei ja Vasil olivat ehtineet juuri ja juuri kurkistaa ambulanssin sisään, kun Olexandr oli välittänyt radiopuhelimella tiedon, että he olivat saaneet seuraa. Ammuskelu oli alkanut vain hetkeä varoitusta myöhemmin

Sergei oli saanut kuolettavan osuman lähes heti tulituksen alkamisen jälkeen, ja Vasilin ja Olexandrin oli täytynyt jättää joukkueensa johtaja sinne. Demonilepakot olivat ilmaantuneet paikalle joko veren tai laukausten houkuttelemina niin sankoin joukoin, että kahden ihmisen ammukset eivät olisi riittäneet suojautumaan niiden kynsiltä kovin pitkään.

Pari päivää myöhemmin myös Vasil oli kuollut ambulanssilta saamaansa säteilymyrkytykseen. Pieni lääkelaukku oli ainoa, mitä jäi lopulta jäljelle kaksikon suurelta ryöstöretkeltä. Vasil ei ehtinyt edes kuulla pelastaneensa erää pienen tytön hengen tuomillaan lääkkeillä, ennen kuin myrkytys vei hänet.

”Anya ehti saada sinut, ennen kuin säteilystä aiheutuva syöpä vei hänetkin”, Olexandr lopettaa tarinansa ja alkaa miettiä hiljaa itsekseen. Miksi hän oli selviytynyt näin vanhaksi? Miksi muut olivat kadonneet hänen ympäriltään ja jättäneet äärettömän ikävän?

Olexandr ei tuntenut ketään koko Moskovan alueella, joka olisi elänyt Suuren Tuhon jälkeen yhtä pitkään kuin hän. Eikä tuntenut varmaan kukaan muukaan. Jos ei Suuren Tuhon jälkeensä jättämä säteily tai ihmisten väliset kahinat vieneet ihmisiä, niin demonilepakot hoitivat sitten homman. Olexandr oli nähnyt niistä kaikki ja selvinnyt niistä tahtomattaankin.

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Crysted

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 314
Vs: Halla sydämessä, K-11, post-apokalyptinen scifi
« Vastaus #1 : 27.01.2019 15:37:27 »
Luin tämän jo eilen, mutten oikein tiennyt, mitä olisin kommentoinut. En minä vieläkään tiedä, mitä muuta sanoisin kuin että tämä oli kiva! Oot lähtenyt rakentamaan tähän mielenkiintoista maailmaa, lukisin mielelläni jotain muutakin tähän post-apokalyptiselle Venäjälle sijoittuvaa. Minulle tuli tästä visuaalisesti vähän sellaiset Castlevania-tyyliset vibat (noista demonilepakoista). Kiitoksia!

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 453
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Halla sydämessä, K-11, post-apokalyptinen scifi
« Vastaus #2 : 27.01.2019 15:53:26 »
Avaruuspiraatti: Ei sitä aina tarvitsekaan sanoa muuta! (((: Pitää miettiä, josko keksisin jotain muutakin tästä maailmasta. En tiedä itse Castlevaniasta mitään, joten en osaa yhtään sanoa, että millaiseen suuntaan vibasi lähtivät. :D Kiitoksia kommentistasi! ((:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Crysted

Pura

  • Korpisoturi
  • ***
  • Viestejä: 513
Vs: Halla sydämessä, K-11, post-apokalyptinen scifi
« Vastaus #3 : 19.04.2019 22:51:35 »
Vaihdokkaista hyvää iltaa! :D

Kiitos että laitoit tämän vaihdokkaisiin! Pidin tästä tekstistä todella paljon ja oon iloinen, että tää sattui miulle. Oot vanginnut tähän täydellisesti sen klassisen, kaikkein parhaanlaatuisen maailmanlopunjälkeisen maailman toivottomuuden tunnun. Tässä on monta hienoa, tunnelmaa luovaa yksityiskohtaa Stalinin hampaan varjossa piilottelusta pikkuiseen nuotioon ja kaasunaamareihin. Jotenkin tämä tuntuu hyvin venäläiseltä, mikä on aina plussaa :D

Tykkään kovasti tuosta, että hahmot ovat lapsi ja vanhus. Yleensä dystopiakirjoissa/-leffoissa näkee paljon teinejä ja nuoria aikuisia, harvemmin vanhoja tai hyvin nuoria ihmisiä ainakaan päähenkilöinä. Hahmot olivat muutenkin hienot kaikessa erilaisuudessaan ja heidän kanssakäymistään oli hauskaa lukea. Yuri on elämän vaikeudesta huolimatta säilyttänyt lapsellista viattomuutta, kun taas Olexandr on vanha ja elämän kolhima, ja se näkyy.

Olexandria kävi kyllä kovasti sääliksi. :'(
Lainaus
Miksi hän oli selviytynyt näin vanhaksi? Miksi muut olivat kadonneet hänen ympäriltään ja jättäneet äärettömän ikävän?
Tää sattuu ;___; Niin myös viimeinen kappale ja sen viimeinen lause. On kamala ajatus, että joutuisi elämään ja näkemään kun kaikki ympärillä kuolevat ja itse jää yksin. Vaikka eikän Olexandr aivan yksin ole, onneksi hänellä ja Yurilla on kuitenkin toisensa :')

Maailmanrakennus on tässä upeaa! Et selittele suoraan mitään tai kuvaa sinänsä mitään pitkiä tapahtumakulkuja, mutta lukija pysyy silti hyvin perillä siitä, mitä on tapahtunut ja millaisessa maailmassa olaan. Lukisin tästä ja näistä hahmoista mielelläni lisääkin!

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 453
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Halla sydämessä, K-11, post-apokalyptinen scifi
« Vastaus #4 : 20.04.2019 11:09:38 »
Pura: Iiiik, äääk, apua, kiitoksia tosi paljon kehuista!! :D Mä en edes oikein osaa itse sanoa, että miksi tämä halusi olla näin venäläinen, mutta hienoa, että se puri! :D  Dystopiassa kyllä on harmillisen usein niitä teinejä aina päähahmoina, joten oli ihan kivaa vaihtelua itsellekin vähän muuttaa sitä stereotypiaa. (: Hyvä, että tässä pysyy mukana, kun välillä tuntuu siltä, että mun maailman rakennus jää teksteissä vaillinaiseksi. Pitää pistää korvan taakse, jos näistä irtoaisi kenties vielä jotain. :D Kiitoksia tosi paljon kommentistasi! ((:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Crysted