Kirjoittaja Aihe: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S, 13/13, VALMIS 2018 jouluna  (Luettu 7965 kertaa)

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #20 : 06.12.2017 20:49:35 »
Bbuttis, täällä taas. Oot mun luottokommentoija <3 On jälki-istunto tainnut jäädä välistä, kun luistelemaan pääsette nyt seuraavaksi.
Arte, kiitos<3 Jääköön kaikelle salaisuudeksi kenen kanssa Severus pussaili päästäkseen eroon mistelistään.
Rimps, <3, ehkä se olit sinä, kuka tietää <3
Odo, kiitos <3. Tässä sinä sitten oletkin jo mukana, etkä eroon enää pääse :D
Avaruuspiraatti, <3 <3 Ninjapäivä on rakkaus joo. tässä vähän lisää.

ps Odo antoi luvan päästä tänne

Luisteluretki
Odo tahtoi luistelemaan. Sää oli juuri oikea. Aurinko paistoi pilvien takaa juuri oikealla tavalla ja oli juuri tarpeeksi kylmä, muttei kuitenkaan liian kylmä. Jää oli varmasti tarpeeksi paksu, eikä ulkona tuullut melkein ollenkaan. Mutta auta armias sitä, joka luihuisen tuvassa pyysi ihmisiä lähtemään luisteluretkelle. Odollehan olisi heti naurettu ja naurettu luultavasti vielä seuraavanakin vuonna, niin kauan, että nyt kuudesluokkalainen Odo olisi valmistunut Tylypahkasta. Luistelemaan oli kuitenkin päästävä. Säähän oikein kutsui ulos.

Kun kukaan ei ollut näkemässä, Odo hiippaili ulos luihuisten oleskeluhuoneesta luistimet viitan alle piilotettuna. Edelleen olkansa yli vilkuillen Odo tuli eteisaulaan ja saman tien törmäsi johonkin pehmeään.
“Auts”, Odo mutisi vaimeasti kaatuessaan lattialle.
“Hei”, toinen sanoi. “Anteeksi.” Käsi ilmestyi Odon näkökenttään ja auttoi nostamaan maassa maanneen Odon ylös.

Vasta nyt Odo saattoi tarkemmin katsoa henkilöä, johon oli törmännyt. Toinen oli pukeutunut puuskupuhin vaakunalla varustettuun kaapuun ja hymyili varsin iloisesti. Tytön hiuksissa oli pinkkejä pinnejä.
“Olen Rimps”, tyttö sanoi.
“Odo”, Odo sanoi hämillään. Vaikka oli ollut koulussa todennäköisesti yhtä kauan kuin tuo tyttö, hän ei voinut kunnolla muistaa tyttöä. Edes nimi ei soittanut päässä mitään kelloja.

“Oi suloista!” Tyttö hihkaisi. “Olet menossa luistelemaan.” Odo yritti heti piilottaa luistimia takaisin viittansa kätköön, mutta se oli selkeästi liian myöhäistä.
“Me ajateltiin myös Bbuttiksen kanssa mennä tänään luistelemaan”, tyttö selitti innoissaan. “Piraatin piti tehdä jotain todella salaista, eikä voinut tulla mukaan. Oikeasti luulen vain, ettei Piraatti osaa luistella.” Puheesta ei meinannut tulla loppua ja Odo kuunteli selitystä kauhistuneena. Miten niin pienen ja ujon oloisesta tytöstä saattoikin irrota niin paljon puhetta.

“Hyvä, voidaanko me tulla sinun kanssasi luistelemaan? Olisi ihana tutustua johonkin uuteen. Voisin mennä heti kertomaan Bbuttikselle ja hakemaan luistimet”, Rimps selitti.
“Öh”, Odo mutisi. Hän oli ajatellut luistelevansa yksin. Puuskupuh-tyttö olisi kuitenkin varmasti pettynyt, jos hän nyt olisi kieltäytynyt. Varovaisesti hän siis nyökkäsi. Tyttö pitäisi myöhemmin kuitenkin vannottaa olemaan hiljaa pienestä luisteluretkestä. Odo ei tahtonut, että luihuisten keskuuteen leviäisi tarina luistelusta puuskupuhien kanssa. Rimps lähti menemään, luvattuaan ensin, että hän ja Bbuttis tapaisivat Odon järvellä ihan pian.

Hiukan myöhemmin Odo istui järvellä itse taiotulla jääpenkillä. Muutaman tarkkaan valitun loitsun jälkeen jää ei sulanut tai edes tuntunut kylmältä. Odo oli juuri saanut solmittua luistimensa, kun Rimps ja hänen ystävänsä Bbuttis riensivät järvelle. Odo teki tilaa penkilleen ja kokeili luistimia jaloissaan. Hän teki muutaman kierroksen ja kokeili loppuun vielä piruettia. Odo sai taputukset Rimpsiltä, joka oli myös ehtinyt jäälle. Tyttö, joka oli tullut Rimpsin mukana, solmi edelleen luistimiaan.

Rimps luisteli Odon luokse.
“Hei taas”, tyttö sanoi ja hymyili iloisesti. Odokin hymyili, sillä Rimpsin hymy oli varsin tarttuva. Rimps teki muutaman piruetin ja nauroi ääneen. Bbuttis liittyi heidän seuraansa haparoivin liikkein.
“Olen erittäin huono jäällä”, hän tokaisi päästessään Odon luokse. Odo nyökkäili.
“Kai kuulit jo meidän lumisodasta?” Bbuttis sitten kyseli innokkaana. Odon täytyi nyt pudistaa päätään. Hän oli istunut tiiviisti sisällä ja pysytellyt kaukana juoruista viime päivät.
“Minä heitin voittavan lumipallon”, Bbuttis kertoi innoissaan.

He luistelivat yhdessä pitkään. Rimps työnsi heitä vuorotellen ympyrää ja taikoi sitten pieniä lumisia eläimiä luistelemaan heidän kaikkien ympärillä. Odollakin oli varsin hauskaa tuntemattomasta seurasta huolimatta. Bbuttis kompuroi heidän perässään.
“Talvilajit ei ole oikein minun juttuni”, Bbuttis selitti.
“Mikään urheilu ei ole”, Rimps mutisi hihaansa. Odo nauroi vapautuneesti.

Pitkän päivän jälkeen Odo oli varsin tyytyväinen, että oli lähtenyt luistelemaan. Hän hyvästeli Bbuttiksen ja Rimpsin eteisaulassa ja painui sitten takaisin luihuisten tupaan. Siellä kaikki hänen ystävänsä istuivat edelleen nojatuoleissa. Odo tervehti Mirroria ja Lauchuota ja kävi piilottamassa luistimensa sängyn alle.

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #21 : 06.12.2017 20:58:49 »
“Talvilajit ei ole oikein minun juttuni”, Bbuttis selitti.
“Mikään urheilu ei ole”, Rimps mutisi hihaansa. Odo nauroi vapautuneesti.
Mitäää?? ;D ;D ;D D Mitään en kyllä myönnä mutta köh, ehkäpä joo :P sentään Bbuttis heitti voittavan lumipallon, ähä \o/

Ihanaa että Odo kuitenkin suostui seuralliseen luisteluun, tylsäähän siellä olis ollut yksin luistella! Ja tietysti sen salaisuus säilytetään (toivottavasti rimps ei lörpöttele!) hamaan hautaan asti, o7

Ja hei, kaikkea pitää aina yrittää, vaikkei kauheen hyvin osaisikaan! Mua nyt jäi vähän kiinnostamaan, että jäikö se Piraatti sitten kärsimään jälki-istuntoon vai mitä se puuhastelee, kun sitä ei jäällä näkynyt? ;D


Jee, lisää \o/



//

Ehkä Piraatti meni pussaamaan Severusta ja jäi jälki-istuntoon, missä tapauksessa olen kyllä kade! :'D

OOOOOH!!! EHKÄ SE VIDEOI SEN?! Tai siis näyttää meille ajatuseulan kautta, koska WAU!
« Viimeksi muokattu: 06.12.2017 21:51:44 kirjoittanut Beelsebutt »
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #22 : 06.12.2017 21:38:54 »
Ehkä Piraatti meni pussaamaan Severusta ja jäi jälki-istuntoon, missä tapauksessa olen kyllä kade! :'D

Awws näissä on kyllä niin suloisen hyväntuulinen tunnelma. Oikein sellanen fluffynen teinisydämet leijailee-fiilis. Oon vähän laiska lukemaan fikkejä ja vielä laiskempi kommentoimaan, mutta tätä kyllä kyttään, milloin uusi osa ilmestyy. (köh ehkä voi olla oma lehmä ojassakin köh)

Plussaa pinkeistä pinneistä!

Bbuttis minähän en lörpöttele salaisuuksia, jos oon luvannu ne pitää!
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 520
  • 707
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #23 : 07.12.2017 10:40:19 »
Jee, pääsin luistelemaan! <3 Enkä edes jäänyt kiinni tupatovereille, joten hyvin meni. :D

Mahtavaa päästä mukaan tähän. Tässäkin oli tosi hyväntuulinen tunnelma, joten näitä on hauskaa seurata. Sori, mun kommentointitaitoni ovat vähän jäässä, mutta hienoa, jatka samaan malliin!

Ps. Voi Piraattia!  ;D


“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.
But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #24 : 07.12.2017 20:06:27 »
Kaikille paljon rakkautta <3 <3 ja ilmaisia keksejä. Kiitos kommenteistanna, ne piristävät päivää <3

Rakkauskirje
Piraatti puristi saamaansa kirjettä tiukasti, rystyset valkoisena. Se oli tullut hänelle aamulla pöllön mukana niin kuin aivan tavallinen posti. Aivan tavallinen ei kirje kuitenkaan ollut. Pieni puna nousi Piraatin poskille, kun hän ajatteli sitä. Hän rullasi kirjeen varovasti taas auki, aivan kuin olisi pelännyt, että teksti katoaisi, jos sitä katsoi liian pitkään. Hän ahmi kirjeen sisällön jälleen läpi. Se oli vasta neljäs kerta. Piraatti tarttui jokaiseen sanaan kuin ne olisivat voineet yksin pelastaa hänet kuolemalta.

Silmäsi ovat kuin taivaan tähdet. Kirje alkoi niin. Se ei ollut mitenkään omaperäistä, mutta ainakin se sulatti Piraatin pienen sydämen.
Olen jo pitkään tahtonut kertoa sinulle, kuinka tunnen sinua kohtaan. Tunteeni ovat lämpimät ja suorastaan kuumat. Olen tarkkaillut sinua kaukaa ja rakastunut hymyysi yhä uudelleen ja uudelleen. Olet uskomaton. Aina kun edes vilkaiset minun suuntaani, jalkani vapisevat ja tunnen leijuvani taivaassa. Olet ihana ja kaikki mitä sydämeni halajaa. Kun misteli roikkui pääsi yllä, minä olisin tahtonut olla se, joka sen suutelee pois. Kun tulit sisälle lunta viitassasi, mutta hymy kasvoillasi, ymmärsin ettei koskaan ole ollut muita kuin sinä.

Jos mielit tietää, kuka olen, tapaa minut joulutanssiaisissa suuren kuusen vasemmalla puolella. Odotan innolla, että voin katsoa sinua silmiin ja kertoa tunteeni kasvokkain.

Lopussa luki vielä allekirjoituksena Salainen ihailijasi ja Piraatti huokaisi pohtiessaan kuka tuo mysteerinen Salainen ihailija oli.
Oi kumpa se olisi ollut eräs rohkelikon seitsemäsluokkalainen, Piraatti toivoi sormet ristissä. Se olisi ollut kaikkien hänen toiveidensa täyttymys. Joulutanssiaisiin oli kuitenkin vielä ikuisuus aikaa. Miten Piraatti saattoi jaksaa odottaa niin pitkään, että saisi tietää kirjeen lähettäjän? Piraatti punastui lisään ja puristi kirjeen kasaan. Hänen sydämensä meinasi haljeta onnesta. Se oli hänen ensimmäinen rakkauskirjeensä ja ensimmäinen ihailijansa koskaan.

Oli parempi pitää kirje piilossa muilta tupalaisilta. Piraatti ei paljon tahtonut rakkauselämästään puhua ja koska parhaina kavereina oli sellaiset ihmiset kuin Rimps ja Bbuttis, ei ollut mitään rajoja, mitä häneltä kysyttäisiin, jos kirjeen olemassa olo tulisi ilmi. Tämä pieni kirje oli hänen omansa. Ja missio salaisen lähettäjän selvittämiseksi olisi myös hänen omaa joulunodotusta. Piraatti piilotti kirjeen kaapunsa alle, kun Rimps rymysi sisään perässään Bbuttis, joka hymyili maireasti havuja hiuksissaan.

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #25 : 07.12.2017 20:14:23 »
Eipäs kun sinä piristät päivää näillä ficleteillä<3

Ihan kun rimpsiin ja bbuttikseen ei oikein luotettaisi salaisuuksien kanssa :'D mutta oi että palan halusta kuulla, kuka on tuo salainen ihailija! (Ja miksi bbuttis hymyili tyytyväisenä havuja hiuksissaan...)
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #26 : 07.12.2017 20:26:32 »
^ what she said! Tosin rimps, musta tuntuu että nyt viitattiin meidän 2-mielisyyksiin eikä niinkään salaisuuksien pitämiskykyyn XD

Havut hiuksissa kuulostaa kyllä hyvältä, haisu on varmasti mukava <3 ja minuakin kiinnostaa kovasti Piraatin saama kirje! Aloin heti miettiä, että ketäs siellä Rohkelikon seiskaluokalla on ;D

Olipa taasen kiva ficletti! Nää tosiaankin piristää päivää kovasti <3 kiitos myös kekseistä, mums!
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #27 : 08.12.2017 13:15:04 »
Kivoja luukkuja taas, ninjapäivä varsinkin nosti hymyn huulille :D Toivottavasti Piraatin rakkauskirje on Severukselta! Koska:

Ehkä Piraatti meni pussaamaan Severusta ja jäi jälki-istuntoon, missä tapauksessa olen kyllä kade! :'D
Severus kaipaa rakkautta!

Never underestimate the power of fanfiction

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #28 : 08.12.2017 22:48:22 »
Oi aws <3 tarjoilen taas paljon rakkautta ja keksejä ja kiitosta <3 <3 Olette piristyksiä kaikki <3
Tämän jutun juonen tyngät ovat nyt lähteneet keriytymään. Saa nähdä saanko ne kerittyä.

Omituisuuksia
“Lyra on taas jahtaamassa vuohtaan”, Lasikeiju selitti, kun Nominal vilkaisi kummastuneena tyhjää paikkaa. Sitten toinen tyttö kohautti olkiaan.
“Eipä ole ihme”, Nominal tokaisi. “Se on ollut koko viikon siellä aitauksessa.” Hän istui Lyran paikalle pöytään ja aloitti lounaansa. Pienen hetken kuluttua Ränts tuli paikalle lumihiutaleita hiuksissaan.
“Verso ei mitenkään meinannut lopettaa tuntia ajoissa”, tyttö valitti ja mätti pelkkää perunasosetta lautaselleen.
“Onneksi minulla oli hyppytunti”, Lasikeiju huokaisi iloisena. Hetken Nominal ja Ränts söivät hiljaisuuden vallitessa ja Lasikeiju luki läpi esseetä, jota oli kirjoittanut.

“Lyra ei muuten ole ollut jahtaamassa vuohta”, Ränts sanoi, kun oli syönyt puolet perunasoseestaan. “Aitauksessa oli vain vuohi, kun kuljin siitä ohi.”
“Eikö?” Lasikeiju kysyi yllättyneenä. “Sinne hän sanoi menevänsä, kun katosi oleskeluhuoneesta tunti sitten.”
“Ehkä hän kyllästyi koko ideaan vuohesta, muttei uskalla kertoa meille?” Nominal ehdotti.
“Ehkä”, Ränts mutisi.

Melkein samantien Lyra pyyhälsi sisään suuren salin ovista. Hänellä oli punaiset posket, mutta toisin kuin Räntsillä, joka oli tullut ulkoa, Lyran hiuksissa tai kaavussa ei ollut lunta.
“Se paholaisen vuohi ei vain suostu jäämään kiinni”, Lyra marmatti istuutuessaan. Muut kolme tyttöä vilkaisivat toisiaan, mutta katse jäi Lyralta huomaamatta.
“Ehkä sinun pitäisi vain luovuttaa?” Nominal ehdotti varovaisesti.
“Ehkä”, Lyra toisti. Tyttö mätti ruokaa lautaselleen ja söi sen suurella kiireellä. Hän oli valmis hetkessä ja lähti sitten jälleen matkaan.

“Nähdään liemissä!” Ränts huikkasi tytön perään. Lyra heilautti kättään merkiksi, että oli kuullut.
“Omituista”, Lasikeiju sanoi.
“Omituista todella”, sanoi Nominal.

Puuskupuhien oleskeluhuoneessa Rimps ja Bbuttis istuivat suurissa nojatuoleissa yrittäen tehdä muodonmuutoksen läksyjä.
“Mistä minä voin tietää, että jos muutan teekupin kissaksi kasvaako sille ensin jalat vai häntä?” Bbuttis tuskasteli.
“Miten sinä olet ylipäätään edes muuttamassa teekuppia kissaksi, kun tässä tehtävässä pitää muuttaa käpy hiireksi?” Rimps kysyi ja selasi kirjaansa turhaantuneena.
“Teetkö sinä nyt varmasti aivan oikeaa tehtävää?” Bbuttis kysyi. “Tässä kirjassa lukee aivan selkeästi kissa ja teekuppi.” Tyttö osoitti riviä omasta kirjastaan. Rimps selasi samalle sivulle.
“Minulla lukee käpy ja hiiri”, Rimps ilmoitti.

Bbuttis pamautti oman kirjansa kiinni.
“Aivan turhaa”, hän sanoi. “Meillä on tunti kuitenkin vasta viikonlopun jälkeen. Ehdimme hyvin myöhemminkin.” Rimps noudatti esimerkkiä ja molemmat kirjat päätyivät lattialle.
“Mahtava idea.” Hetken he istuivat paikoillaan.
“Mitä me sitten oikein teemme, jos emme opiskele?” Bbuttis kysyi varovaisesti.
“Onko Piraattia näkynyt?” Rimps kysyi vastakysymyksen. “Voisimme mennä tekemään jotain ikimuistoista.”

Bbuttis mietti hetken.
“Piraatti taisi mennä juuri makuusaliin”, tyttö empi.
“Hienoa”, Rimps sanoi. “Sinne siis.” He noukkivat tavaransa ja siirtyivät makuusalin puolelle.
“Pikku pirtti?” Bbuttis huhuili, kun työnsi oven auki.
“Täällähän minä”, Piraatti vastasi. Hänen kasvonsa olivat hiukan punehtuneet. Rimps katsoi niitä tarkkaan. Näytti aivan siltä, että Piraatti olisi ollut tekemässä jotain kiellettyä, kun he olivat tulleet paikalle.
“Rimps ehdotti, että mennään tekemään kivoja asioita”, Bbuttis tokaisi ja hyppäsi Piraatin viereen tämän sängylle.

“Mitä ne kivat asiat on?” Piraatti kysyi. Toisella kädellä hän työnsi jotain paremmin peittonsa alle. Rimpsin mielenkiinto heräsi, mutta hän päätti tulla myöhemmin tutkimaan asiaa.
“Me oltiin eilen Rimpsin kanssa hakemassa kuusia koristeluja varten”, Bbuttis selitti innoissaan.
“Kerroit sen eilen”, Piraatti sanoi hymyillen.
“Mutta jokatapauksessa”, Bbuttis sanoi kovaan ääneen. “Me voisimme taikoa ne kuuset vaikka pinkeiksi!” Bbuttis loikkasi ylös sängyltä.
“Sehän on hyvä idea”, Rimps sanoi silmät loistaen. Bbuttis kiirehti heti ovelle. Hän oli jo kaukana rappusissa, kun Rimps lähti seuraamaan. Piraatti istui edelleen omalla sängyllään.

“Tuletko sinä?” Rimps kysyi. Piraatti nousi ja vilkaisi kaihoisasti sänkyään, mutta lähti sitten ystävänsä perään.
“Toki.”

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #29 : 09.12.2017 14:05:56 »
“Pikku pirtti?” Bbuttis huhuili, kun työnsi oven auki.
;D ;D ;D ;D aws <3

Olipas taas venkula jakso! Koko ficci oikein kerää nyt jännistystä ja nyt on vasta 9. pvä! Apua, miten maltan oottaa kaks viikkoa?! Heeha, taitaa sekä Rimpsi että Bbuttis olla ensteks helppoja, kun oppikirjat nakattiin noin kevyesti syrjään x) ja Piraattikin siellä sitä rakkauskirjettään vain lueskeli, aws <3

Pinkkejä joulukuusia, kuulostaa hyvältä \o/
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #30 : 11.12.2017 21:22:54 »
Bbuttis <3 <3 aws kiitos paljon kommentista. Tässä vähän lisää :>
Hiljaisuus
“Mitä sinä oikein teit viikonloppuna?” Ränts kysyi Lyralta, kun tämä kipusi maanantaiaamuna rohkelikkojen penkille ja alkoi mättämään ruokaa lautaselleen. Lyraa ei ollut näkynyt koko viikonloppuna rohkelikon tuvassa, tai missään muuallakaan linnassa. Ränts ja Nominal olivat kyllä etsineet. Lasikeiju oli luovuttanut heti alkuunsa. Lyran silmät olivat puoliksi kiinni.
“Meillä oli pikkujoulut”, Lyra mutisi. Tyttö kaatoi lasinsa täyteen kahvia ja sitten sekoitti joukkoon ilmeisen väsyneenä vähän jogurttia. Nominal kohotti kulmiaan, mutta koska Lyra ei nostanut kuppia juodakseen siitä, kukaan ei kokenut tarvetta kertoa kahvimukista, jossa oli muutakin kuin kahvia.
“Mitkä pikkujoulut?” Lasikeiju kysyi. “Miksei meitä kutsuttu.” Nominal vilkaisi varoittavana Lasikeijua. Lyra ei vastannut kysymykseen.

Aamupalan jälkeen Lyra lähti järvelle. Hän käveli aivan jäätyneen vesistön laidalle, kauas vuohen aitauksesta. Tuuli valui järven poikki ja nosti irtonaisen lumen tanssiin mukanaan. Lyran hiukset heiluivat tuulen mukana. Hän seisoi pitkään paikallaan ja katsoi liikkumatonta järveä.

“Hei”, sanoi uusi ääni. Lyra säpsähti ja katsoi ympärilleen. Luihuisen värein koristautunut tyttö oli tullut rantaan. Tytöllä oli mukana luistimet ja tämä pudotti ne lumeen.
“Tämä on yleensä ollut minun mietintäpaikkani”, tyttö sanoi. Lyra otti askeleen lähteäkseen pois.
“Ei älä!” tyttö huudahti. “Me voimme kyllä miettiä yhdessäkin.” Lyra jäi paikalleen ja he yhdessä katsoivat hiljaista järveä.

“Minä olen Odo”, tyttö sanoi hiljaisuuden jälkeen.
“Lyra”, Lyra esitteli itsensä. Hän vilkaisi tyttöä sivusilmällä.
“Minä muistankin sinut”, Odo tokaisi iloisesti. “Olit juhlissa viikonloppuna.”
“Niin”, Lyra mutisi.
“Kenen kanssa sinä olitkaan?” Odo kyseli. Hän hymyili iloisesti ja osa hymystä tarttui myös Lyraan.
“Minun poikaystäväni”, Lyra kertoi varovaisesti. “Hän on luihuinen myös.”
“Aivan”, Odo sanoi. “Michael Nott?” Lyra nyökkäsi.

Sitten he olivat taas hiljaa. Luonto heidän ympärillään hiljeni heidän mukanaan. Tuuli lopetti suhinansa järven yllä. Ilmassa tuoksui enemmän talvi kuin koskaan.

“Minä en ole kertonut ystävilleni, että seurustelen”, Lyra sanoi.
“Minä en ole kertonut ystävilleni, että rakastan luistelua”, Odo sanoi.

Ja talven hiljaisuus säilytti heidän salaisuutensa.

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #31 : 11.12.2017 21:40:54 »
No wöeeee! Onpa herttaista. Semmoinen pysähtyneisyyden hetki kun ympärillä vain lunta ja jäätä ja tuulikin tyyntyy. Ja yhteinäinen salaisuus yhdistää <3 Nomppu taisi tietää, kun silmäili Lasista tuolla lailla O.O

Jospa Lyra uskaltaisi tulla luihuiskaapista pian! :)


Kiva jatko!



// OOOH! 4000. viestini! ;D


Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #32 : 13.12.2017 21:28:20 »
Oi taas Bbuttis kiitos kiitos kiitos <3 <3

Ystävyys
Että elämä olikin tylsää, ajatteli Bbuttis hiljaa itsekseen ja heittäytyi omalle rakkaalle sängylleen. Parina viime päivänä ei ollut tapahtunut mitään jännittävää. Piraatti oli punastellut itsekseen ja kieltäytynyt edelleen erittäin vahvasti kertomasta mistä oikein oli kysymys. Ja Rimps - Bbuttis huokaisi kuuluvasti - Rimps oli päättänyt, ettei aikonut jäädä jälki-istuntoon enää kertaakaan sen vuoden puolella. Koko ajatus oli ensiksikin aivan tyhmä. Rimpsiä ei ollut koskaan kiinnostanut, kuinka moneen jälki-istuntoon hän joutui, kunhan hänellä oli ollut hauskaa. Kaiken lisäksi, heidän edellinen kepposensa oli ollut varsin onnistunut. Ketään ei ollut rankaistu ja Dumbledore oli kaiken lisäksi jättänyt osan kuusista pinkeiksi.

Bbuttis huokaisi isoon ääneen. Hänen kaverinsa olivat aivan tylsiä. Miten he olivatkin juuri joulun alla päättäneet, että lopettaisivat kaiken hauskan. Makuusalin ovi kävi ja Piraatti käveli sisään.
“Hei Pikku Pirtti”, Bbuttis tervehti hymyillen ystäväänsä. “Tahdotko lähteä tekemään jotain hauskaa?” Piraatti kohotti katseensa ja pudisti hiukan hymyillen päätään.
“En minä tänään.” Bbuttis olisi halunnut purkaa turhautumistaan kirkuen ääneen.
“Ei se mitään”, hän sanoi ja nousi ylös sängyltään.
“Hei hei”, Piraatti sanoi hänen jälkeensä ja ovi painui kiinni.

Bbuttis vaelsi linnassa tietämättä edes itse, minne oli menossa. Joulu tarvitsi pientä kujeilua tai se oli auttamatta pilalla. Kääntyessään eräästä nurkasta Bbuttis melkein jyräsi alleen rohkelikkotytön.
“Hei minä tunnen sinut!” Bbuttis huudahti innoissaan ja antoi tytön itse nousta lattialta, jonne Bbuttis oli hänet vahingossa työntänyt.
“Mukavaa”, tyttö sanoi.
“Sinä olet Ränts, eikö?” Bbuttis varmisteli. “Me oltiin lumisotaa vähän aikaa sitten.”
“Joo”, tyttö hymyili. “Me voitimme sinun ansiostasi.” Hetken he molemmat miettivät tuota voitokasta lumisotaa.

“Haluaisitko sinä tulla tekemään jotain hauskaa?” Bbuttis kysyi innoissaan. “Minun omat ystäväni ovat olleet erittäin kummallisia viime aikoina.” Ränts kohautti harteitaan.
“Mikäs siinä. Odota vain niin kipaisen viemässä laukkuni takaisin torniin.” Vasta nyt Bbuttis huomasi, että lattialla oli avonainen laukku, jonka sisältö oli levinnyt käytävälle.
“Juu tottakai”, Bbuttis mutisi. Hän heilautti sauvaa ja irtonaiset tavarat tanssivat takaisin laukkuun. “Anteeksi vielä tuosta.”
“Ei se mitään”, Ränts sanoi.

Bbuttis odotti Räntsiä siinä käytävällä. Tytöllä ei mennyt kuin hetken aikaa ja pian he seisoivat toimettomina tyhjällä käytävällä.
“Mitäs me sitten tehdään?” Ränts kysyi.
“En minä oikeastaan tiedä”, Bbuttis sanoi surkeana. “Yleensä Rimps on meidän porukan aivot ja keksii kaikki suuret suunnitelmat.
“En minäkään tiedä”, Ränts mutisi. He molemmat tuijottelivat lattiaan. Hiljaisuuden jälkeen Ränts avasi jälleen suunsa:
“Entä, jos sinä tulisit rohkelikkotorniin minun kanssani? Voisimme ottaa ystäväni mukaan ja pelata vaikka pullonpyöritystä.” Bbuttis nyökkäili innokkaana.

Kolme tuntia myöhemmin ja monen vauhdikkaan pelin jälkeen Bbuttis raahusti takaisin omaan oleskeluhuoneeseensa. Rimps istui suuressa nojatuolissa kirja kädessään. Bbuttis kiipesi nojatuolin käsinojalle.
“Minulla oli hauskaa tänään”, Bbuttis kertoi. “Mutta olisi ollut paljon hauskempaa, jos sinä olisit ollut mukana.”

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #33 : 13.12.2017 22:02:13 »
Oooooh! Pullonpyöritystä! Mitähän siellä tapahtui? Toivottavasti Bbuttis piti suunsa kiinni ja otti pelkkiä tehtäviä? O.O Kyllähän Bbuttis sentään sellaisen tajuaa? Eikö?!

Onpa hyvä että löytyi seuraa, vaikka Pirtti (hehe XD) ja Rimps olivat ihan tylsiä möllejä :P

Rants sentään kiitteli lumisodan voitosta Bbuttista <3


Jee, oottelinki jo aamulla jatkoa (olin itsekin eilen vähän off) ja nyt sitä vihdoin sain :) kiitos <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 520
  • 707
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #34 : 14.12.2017 13:18:10 »
Minä se vain luistelen! Harmi, etteivät luihuistoverit taida sitä niinkään arvostaa. :D Voisin kyllä hengailla niidenkin kanssa joskus, luihuisegonihan kärsii tuollaisesta veljeilystä muiden kanssa. :D

Mutta oh, Lyralla on luihuispoikaystävä ja Nott vielä kaiken lisäksi! Tuo herättikin kysymyksiä, missähän ajassa sitä ollaan menossa, kun Severus ja Dumbledore ovat mukana, mutta sitten on mysteeri-Nott! Toivon, että bbuttis on lipsautellut jotain hupaisaa pullonpyörityksessä, mutta saa nähdä kuullaanko koskaan vai pitävätkö rohkelikot suunsa supussa!


“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.
But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #35 : 24.12.2017 16:42:44 »
Kiitokset kommenteista ja hyvää joulua!



Yksi yö jouluun/Glitteristä joulua
“Tänään on jouluaatto!” Bbuttis huusi ravistellessaan Rimpsiä hereille. Kello oli tuskin seitsemää sunnuntai aamuna ja varsin pian Rimps huiskaisi ystäväänsä yhdellä monista pinkeistä tyynyistään.
“Anna minun nukkua”, Rimps mutisi. Bbuttis luovutti hetkellisesti Rimpsin kanssa ja meni hyppimään Piraatin sängylle.
“Tänään on jouluaatto, tänään on jouluaatto!” Bbuttis hoki hyppiessään.

Piraatti potkaisi hänet alas sängyltä.
“Auts”, Bbuttis mutisi.
“Anna meidän nukkua”, Piraatti valitti silmiään hieroen. “Joulu on vasta huomenna kyllä sinä ehdit iloita vielä.” Piraatti käänsi kylkeään.

“En minä voi enää nukkua”, Rimps sanoi sitten ja heitti peittonsa lattialle. Bbuttiksen kasvot kirkastuivat ja hän nousi iloisesti lattialta.
“Nyt tehdään kaikkea kivaa”, Bbuttis iloitsi ja kaivoi taikasauvansa esille.
“Tulkoon joulu ja pinkki glitteri”, Bbuttis tokaisi ja heilautti sauvaansa. Pian makuusali oli täynnä pinkkejä joulukoristeita ja katosta satoi glitteriä.

Piraatti aivasti ja nousi ylös sängystään.
“Eihän täällä saa edes rauhassa nukkua”, hän sanoi hiukset aivan glitterissä.
“Tätä joulun sanomaa meidän pitää levittää ympäri koulua”, Rimps sanoi ja heilautti sauvaansa.

Nopeasti koko Tylypahka oli peittynyt glitteriin ja kolmikko meinasi saada jälki-istuntoa jouluksi. Onneksi Dumbledore oli joulutuulella ja niin he saivat samoin tein hoitaa myös linnan ulkopuolen koristelut.
« Viimeksi muokattu: 22.09.2018 17:05:00 kirjoittanut Lyra »

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #36 : 24.12.2017 20:03:15 »
GLITTERIÄ! PINKKIÄ GLITTERIÄ KAIKKIALLA<333

Ei bbuttis-raukka tainnut tietää, ettei rimps ole aamuihmisiä :'D Mutta voin vain kuvitella, miten kauniilta Tylypahka näyttä pinkillä glitterillä kuorrutettuna.

Ihanaa, että tuli jatkoa joulun kunniaksi<33
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #37 : 24.12.2017 21:22:59 »
Au! Potkituksi tuleminen ei ole kivaa >: | mut onneksi glitteriä on joka paikassa, se on kivaa \o/


Jeeeeeeeeeeeee, ihana joululahja kun sai tähän uuden luvun, ihanaa joulua sulle, Lyra <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #38 : 25.12.2017 21:20:25 »
<3 Paljon rakkautta ja sydämiä ja kiitoksia kommenteista <3. Mitä tapahtui joulutanssiaisissa selviää sitten joskus.


Suuri paljastus
“Kuka sen vuohen lopulta sai?” Ränts kysyi Lyralta. He istuivat rappusilla eteisaulassa viittoihinsa kietoutuneina. Tanssiaiset olivat ohi. Salista kuului enää muutaman harvan oppilaan ääni, kun he yrittivät nauttia viimeisenkin pisaran joulun taiasta.
“Saitko sinä sitä koskaan edes kiinni?” Ränts kysyi. Lyra nyökkäsi.
“Sain minä.” Tyttö hymyili. “Oli kyllä aivan järkyttävän vaikeaa. Se paholaisen vuohi ei vain tahtonut tehdä joulustani helpompaa.” Joukko luihuistyttöjä pölähti eteisaulaan ja Lyra tervehti käden heilautuksella Odoa.

“Kuka tuo oli?” Ränts kysyi, kun tytöt olivat menneet ja heidän äänensä kaikuivat kaukaa kivisistä käytävistä.
“Odo”, Lyra muistutti. Tyttö nojasi taaksepäin ja sulki silmänsä.
“Tämä joulu on ollut ihana”, Lyra kuiskasi. Ränts nojasi ystäväänsä ja sulki myös silmänsä. Rauhallinen tunne levisi hänen sisältään.
“Hyvää joulua”, Lyra kuiskasi. Kuiskaus kaikui autiossa eteisaulassa ja Ränts hymyili. Tämä todella oli ollut paras joulu pitkiin aikoihin.

Ränts avasi silmänsä. He istuivat vieretysten rappusilta ja katselivat hämärään yhdessä. Kivet olivat kylmiä ja aivan kohta heidän tulisi nousta ylös ja mennä takaisin tupaan.
“Voisitko sinä nyt kertoa kenelle se vuohi oli?” Ränts pyysi.
“Minä annoin sen vuohen-.” Loppu Lyran puheesta peittyi suuren kolahduksen alle, kun McGarmiwa sulki suuren salin ovet.
“Nukkumaan tytöt”, professori hoputti. Kaksikko nousi ylös ja lähti kipuamaan kohti tornia. Kun he olivat päässeet kulman taakse, Ränts katsoi Lyraa odottavasti.
“Dumbledorelle”, Lyra sanoi. “Minä annoin sen vuohen Dumbledorelle.”
« Viimeksi muokattu: 22.09.2018 17:05:13 kirjoittanut Lyra »

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jouluisia ficlettejä finiläisistä Tylypahkassa, S
« Vastaus #39 : 26.12.2017 10:52:37 »
Ihana luku! Oli jotenkin viimeisen luukun tuntua, mutta jään nyt kuitenkin odottamaan joulutanssiaisista päivitystä edes jossain muodossa <3

Tunnelma oli kovin rauhallinen ja jopa jouluinen, sellainen väsynyt, mutta mukavasti väsynyt, ihan kuin olisi tehnyt vain kivoja asioita koko päivän! Kuten antanut Dumbledorelle joululahjaksi vuohen XDDD loistavaa! Ja ihanata, että lahjan saaja meillekin vihdoin paljastettiin <3

Hyvää yötä Lyra ja Ränts <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain