Kirjoittaja Aihe: Doctor Who: Jago & Litefoot/Canon!Sherlock Holmes: Silmitöntä väkivaltaa eli sinunkaupat militariatyyliin (K-11) Suomimiittifikki  (Luettu 1520 kertaa)

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 012
  • Peace & Love
Nimi: Silmitöntä väkivaltaa eli sinunkaupat militariatyyliin
Kirjoittaja: jossujb
Fandom: Doctor Who: Jago & Litefoot/Canon!Sherlock Holmes -crossover
Tyylilaji: Ficlet, draama
Ikäraja: K-11
Paritus: Niin, no, eihän tässä kai varsinaisesti parittamalla pariteta, mutta Henry Gordon Jago/George Litefoot on aina takapiruna. Aina.
Vastuunvapaus: Oikeudet kuuluvat kokonaan muille tahoille kuin minulle.
A/N: Risuaita Suomimiitti2017 satoa. Tehtävänantohan oli paikan päällä muutamassa tunnissa kirjoittaa teksti, jossa esiintyy sana ”läpinäkyvä” ja se mahtuu A4-arkille. Paikalla olleet tietää, että minä käsialaonnettomana kirjoitin koko hoidon puhelimella xD En ole aikaisemmin lukenut fikkiä elävälle yleisölle ääneen, ja pakko sanoa, että finiläisten reaktio oli kenties kaikki koulun ainelukutraumat parantava eheyttävä kokemus. Huvikseni julkaisen tämän nyt sitten näin finissäkin. Reiluuden nimissä en editoinut tekstiä muuten kuin korjatakseni kirjoitus- ja pilkutusvirheet, sillä tällaisena minä sen luin, niin tällainen se sitten on.





Silmitöntä väkivaltaa eli sinunkaupat militariatyyliin
 

Äkkinäisiin johtopäätöksiin taipuvainen kanssakulkija saattaisi luulla herra Jagon sortuneen korttien vietäväksi nähdessään hänen notkuvan Bagatellin uhkapelikerhon ulkopuolella sikari suussaan. Havainto olisi sikäli väärä, sillä ensinnäkin herra Jagon tapainen häpeämätön teatteri-ihminen, sanan varsinaisessa merkityksessä, ei pelannut korttia hienoissa herrakerhoissa, vaan putsaa lompakkonsa kulman takana kapakoissa, jos jossakin.

Ei, itse asiassa, herra Jago sakettitakeissaan oli kaikkea muuta kuin elementissään. Pääovista heitti edestakaisin jos jonkinmoista hiihtäjää, mutta vähänkin tunnollisempi tarkkailija tunnistaisi korkeakouluja käyneet oppineet Jagon kaltaisesta kansantaiteilijasta. Hän odottikin professori Litefootia.

Eipä toki Litefootkaan ollut mikään kortinpeluri. Hänen pokerinaamansa oli niin läpinäkyvää laatua, että pakkaa sekoittaneet nakutytötkin olivat päihittäneet hänet blackjackissä aikoinaan Monte Carlon kasinoilla. Sattui vain olemaan niin, että professorin oma klubi, arvostettu CCSM, sijaitsi uhkapelikerhon kanssa samassa kortteerissa, ja sinne käytiin samasta ovesta. Hassu yhteensattuma.

Ulkona oli Lontoon tapaan iljettävän viileä, vaikka olikin olevinaan kesä. Herra Jago veti sikarinsavua keuhkoihinsa lämmittääkseen sekä sisuksiaan että mieltään. Professorilla kesti ja kesti. Se ei ollut tavatonta. Mitäpä sitä hajamielisiltä tiedeurveloilta muuta kehtasi odottaa. Joko siellä oli joku arkeologi innostunut käymään kaikki pölyhiukkasetkin läpi, tai professori Litefoot itse oli jäänyt suustaan kiinni. 

Juuri kun herra Jago oli alkanut todella tuskastua odotuksesta, ulos astui mies. Häntä ei voinut erehtyä pitämään minään eksyneenä akateemikkona, sillä hän kantoi selässään röyhkeästi metsästyskivääriä. Bagatellin puolelta, eittämättä, herra Jago tuumi ja pudotti sikarinsa rinnuksilleen. 

Mies mulkoili häntä tasan sekunnin. 

"Kukas huoranpenikka se sinä olet?" hän tokaisi. Joku hienompi mies olisi tuosta saattanut ottaa itseensä, mutta herra Jago oli nimenomaan sävyluvun syvätaituri.

"Parempi olla huorasta kuin tulla huorista, hyvä herra", sanoi herra Jago topakasti. Mies röhähti hyväksyvästi ja kaivoi taskustaan savukerasian.

"Te ette taida olla noita teenlipittäjiä neitimiehiä" hän kysyi simppelisti, viitaten tietenkin CCSM-kerholaisiin. Herra Jago kohautti olkiaan ja tarjosi tulta.

"Ette tekään yhtäältä saati toisaalta vaikuta aivan ordinaalilta korttihuijarilta", sanoi Jago. Ärrä pyöri kielenpäällä fiinisti kuin puro. Kiväärimiestä se hauskuutti.

Eipä mies välttämättä pelottanut herra Jagoa sinällään, mutta tuima ilme ja arvaamattomuuden aura piti hänet varpaillaan. Saattoipa jopa sanoa, että mies muistutti herra Jagoa muutamastakin arpinaamaisesta ammattikiristäjästä - tosin herra Jago oli harvinaisen helpottunut siitä, ettei hänen velkojillaan sentään koskaan ollut mukana nyrkkien lisäksi tarkkuuskivääriä!

"Kortinpeluu on enemmänkin harrastus", sanoi mies, "mutta pokeri kuuluu ammattinikin puolesta lukuun."

"Aa. Niin, no, onhan nuo pelit ihmistuntemuksen kartuttamisen kannalta vertaansa vailla. Oppii sillä tavalla lukemaan miestä. Tärkeää minun alallani nähkääs..." sanoi Jago rintaansa röyhistellen. Mies kohotti hänelle hiilenmustaa kulmakarvaansa.

"Oletteko te joku näitä burleski-isäntiä, tai mitä näitä nyt on, Piccadillystä? Olen kai nähnyt teidät joskus."

"Teatterista, olette nähneet minut teatterissa! Olen nimittäin Regency-teatterin impressaari, Henry Gordon Jago, ja se on vissinki. Burleski-isä, ja pah", Jago päivitteli, vaikka valehtelematta oli silloin tällöin eli joka toinen päivä burleski-isäntä, koska Regencyssä esitettiin seitsemän huivin tansseja sun muuta nakuilua. Toinen titteli on häveliäämpi, toki.

"Vai impressaari. Herra Jago. Hah", tuhahti mies, mutta varsin hyväntuulisesti. Siksi herra Jagoa järkyttikin, kun hän yhtäkkiä otti kiväärin selästään, tähtäsi ilmaan ja ampui yhdellä laukauksella ohi lentäneen kyyhkysen hengiltä.

"Jeesus Maria!" vinkaisi Jago, "Sehän osui suoraa päästä! Silmästä sisään, etten paremmin virka!"

"Päästäpä päästä, mistäpä muusta."

Laukausta säikähti ja tuli uteliaana kummankin kerhon jäsenet ulos pällistelemään, muun muassa professori Litefoot. Hän suunnisti suoraa epäluonnollisesti kalvenneen ystävänsä luo.

"Henry! Mitä pentelettä täällä oikein tapahtuu?" Litefoot tiukkasi ja mulkaisi kyyhkysen tappanutta miestä pahasti. Mies ei ollut katseista moksiskaan, vaan kääntyi suoraa herra Jagon puoleen. Hän kaivoi rintataskustaan virttyneen käyntikortin.

"Oli hauska tavata. Huoranpenikka", hän sanoi samalla tavalla törkeän tuttavallisesti kuin oli alkanutkin.

"Kuten myös.... huorikko", vastasi Jago kauhistuksestaan huolimatta välittömästi ja hetkeäkään nielemättä. Sitten mies käveli huutelusta ja hihasta nykimisestä välittämättä tyynesti pois. Professori Litefoot oli yhtenä kysymysmerkkinä.

"Oliko teillä tuon miehen kanssa riitaa? Enkö minä ole sanonut sen sata kertaa, ettet tule kerholle ollenkaan, mikäli et osaa olla", Litefoot tivasi. Olihan se luonnollisesti hänelle kiusallista, sillä herra Jago oli hänen ystävänsä ja jo aikaisemmin aiheuttanut jos jotain hämminkiä. Ampumavälikohtaus oli kyllä hänenkin mittakaavassaan uutta.

"Riitaa ja riitaa. Ei sinunkaupoissa ole mitään riidan siementäkään, professori hyvä", Jago sanoi järkytyksestä toenneena. Hän antoi kortin professorille.

"Sebastian Moran, eversti", Litefoot luki täysin inhoaan peittelemättä. Jago lepytteeli häntä.

"No, no. Konstit on monet, mitä tuttavuuden hieromiseen tulee. Militariassa seurataan sotasääntöjä niin kuin herrakerhossa esityslistaa."

"Minusta sinun ei joutaisi seurustella ensimmäisenkään everstin kanssa. Vielä vähemmän sellaisen, joka katsoo asiakseen ammuskella keskellä kaikkea sivistystä", sanoi Litefoot tiukasti. Hän ei kuitenkaan jaksanut ystävälleen kauaa vihoitella, vaan repi vain mielenosoituksellisesti käyntikortin kahtia.

"Mutta miten oli, Henryseni? Punaiseen tupaan kurkunpäätä kostuttamaan?" hän kysyi kortinpuolikkaat mukulakiviin tallattuaan.

"Nyt professori puhuu hyvin ja asiaa! Onhan tässä jo paukkaava tovi jo varrottukin", sanoi Jago, eikä heistä kumpikaan niin hirveästi välittänyt, vaikka joku oli soittanut muun muassa poliisin ja muun virkavallan haastattelemaan paikalla olleita tämän aivan silmittömän roskalintuihin kohdistuneen väkivallan vuoksi.


FIN




Here comes the sun and I say
It's all right

zilah

  • Sydänten kapteeni
  • ***
  • Viestejä: 622
  • "Olet tullut laivaan, luumuseni?"
    • Zilahin Kirjasto
Voi Jago! Sinä se sitten onnistut aina sotkeutumaan jos minkänäköisiin tuttavuuksiin.  ;D Vaikkei Sebastian Moran nyt olekaan mikään suosikkihahmoni, niin tässä jotenkin pidin hänestä. Onhan siinä miehekästä tenhoa, kun kaverilla on iso ase ja hän osaa sitä myös käyttää.  ;D

Kiitos illan (yön) parhaista nauruista.


zilah
 

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 012
  • Peace & Love
zilah, jooh, kai se paha paha paha Sebastian yritti tässä vähän iskeä Henryä tässä, mutta ei mene jakeluun, eikä oo tsäänssejäkään xD Sinälläänhän tämä on canonisesti ristiriidassa, kun Sherlock Holmes hahmoineen on Jago & Litefoot -universumissa fiktiota, mutta mulla ei ollut muutamaa tuntia enempää aikaa asiaa miettiä ;)

Kiitos tästä muru <3

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Fredu

  • Luihuisnörtti
  • ***
  • Viestejä: 1 011
    • Mieleni on maalaus
Hellou! Tykkäsin tästä jo Suomiksessa sen verran paljon, että ajattelin tulla tänne asti kommentoimaan vähän paremmin (omien, hyvin rajallisten kommentointitaitojeni mukaan).

Ensinnäkin, tuo otsikko on ihan mahtava. En tiedä mikä siinä kiehtoo ja miksi mun tekisi mieli kirjoittaa se jonnekin ylös, mutta se on vain mainio. Se tuo hienosti esiin sun tyyliä kirjoittajana, enkä oo varmaan ikinä törmännyt kirjoittajaan joka kirjoittaa niin ihanasti eteenpäin lipuvaa tekstiä kuin sinä. Siinä kuuluu sun oman äänen rauhallisuus ja kyky kahlita kuulija pehmeällä kertojanäänellä. Siksi soisinkin, että tekisit paljon podficcejä, sulla on ihan täydellinen ääni siihen.

Lainaus
"Kukas huoranpenikka se sinä olet?" hän tokaisi. Joku hienompi mies olisi tuosta saattanut ottaa itseensä, mutta herra Jago oli nimenomaan sävyluvun syvätaituri.

"Parempi olla huorasta kuin tulla huorista, hyvä herra", sanoi herra Jago topakasti. Mies röhähti hyväksyvästi ja kaivoi taskustaan savukerasian.
Tälle nauroin Suomiksessa ja nauran nytkin. Loistavaa leikittelyä sanoilla ja vaikka en olekaan ennestään tuttu kummankaan hahmon kanssa, niin sanailu istuu hyvin aikakauteensa ja persooniin, jotka tulevat tässä esiin. Plus ilmaisu sävyluvun syvätaituri on <3 Rakastan kaikenlaisia sanoilla leikittelyä ja sä todellakin osaat sen taidon, koska dialogi ja kuvaus sujuvat niin mainiosti. Kaikki on hitsattu yhteen todella hyvin ja oikeasti ihailen sitä, miten valmista tekstiä sä pystyit kirjoittamaan suorilta käsin.

Näen Jago/Litefoot -parituksen aika selkeästikin, hienoisena vivahteena taustalla, sanojen välissä. Huoli siitä, mitä tapahtuu ja haastaako Jago riitaa, kielii selkeästi ystävyydestä mutta lisäys kerholle tulemattomuudesta on kuin suoraan jostain vanhan avioparin sanailusta.
Avatar: Beauty Enchants
hiphei, hurraa, nyt ei surra! pienet on konstit nää: jos joskus täytyy huolia olla, tuntuu pahalta, itkettää, itke kyyneleet sovinnolla,
ei ne silloin sisälle jää
~*~
Hävisin pelin

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 012
  • Peace & Love
Fredu, no voi sun, kommentit ovat aina tervetulleita, kunkin kyvyt ovat aina minulle riittävät  ;)

Jotenkin mua itseänikin kyseinen otsikko huvittaa ihan sillä, että tajusin itsekin vasta jäkikäteen että Sebuhan ampuu pulua silmästä, siis varsin silmitöntä siis. Nää on näitä sanaleikkejä, vaikken tosin lukiessa osannut lausia sitä sävylun syvätaituria. Kenties pitäsi ruveta podfikkaamaan uudestaan, mikäli ihmiset tosissaan on sitä mieltä, että ääntäni kuuntelee huvikseen xD

Kiitos kommentistasi, oikein kiltisti tehty se <3

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right