Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! On Ice: Kaksi minuuttia liian pitkään, S, one-shot  (Luettu 649 kertaa)

Sieppeli

  • Val(v)hekakkua
  • ***
  • Viestejä: 185
  • "Pretend to be a piano"
Fandom: Yuri on Ice
Pairing: Victuuri (Victor Nikiforov/Katsuki Yuuri)
Author: Sieppeli
Genre: Drama
Rating: S
Summary: Yuuri löytää oikean eroksensa ja Victor arvostaa tilannetta paljon.

A/N Lyhyestä virsi kaunis, lyhyt teksti siitä mitä Victorin mielessä toivottavasti menee Yuurin GPF Eroksen aikana, en tarjoile tänään mitään sen herkullisempaa. Kirjoitettu kymppijakson jälkeen yhtätoista silmällä pitäen, en suosittele lukemaan jos et ole kymppiä nähnyt. Spoiler: Eros ei ole katsudonia.


Onnea matkaan!


***


Aika tuntuu jäätyvän juuri ennen kuin seuraavan luistelijan nimi kuulutetaan. Kyseessä on lyhyt hetki, hetki vain heille kahdelle, jolloin valmentajalla ja luistelijalla on aikaa jakaa viimeiset yhteiset kosketukset ja sanansa.

Yuuri ei vaikuta erityisen hermostuneelta. Vasta pari tuntia sitten hän oli pieni ahdistunut kasa japanilaista nuorta miestä, kun hän pyysi Victoria kaivamaan puhelimen syövereistä viime vuodelta huonoja muistoja tuovat videonpätkät, jotka hän itse oli onnistunut jo täysin unohtamaan. Vaikutti siltä, että nähdessään itsensä noissa videoissa jokin Yuurin mielessä sai palaset loksahtamaan paikalleen.

Victor oli varma, että Yuuri olisi valmis elämää suurempaan esitykseen.

”Yuuri-”
”Victor-”

He molemmat aloittavat samaan aikaan, heidän katseensa kohtaavat ja he jakavat yhteisen pienen naurun. Terävä nyökkäys Yuurilta antaa Victorille luvan puhua ensimmäisenä.

”Minä luotan sinuun”, hän sanoo, eikä tunne tarvetta lisätä siihen enää mitään. Luistelija räpäyttää silmiään kerran tai pari kun sanat rekisteröityvät hänen mieleensä, ja hänen sormensa koskettavat pehmeästi sormusta hänen nimettömässään.

”Victor”, Yuuri aloittaa vuorostaan alusta, henkäisten vielä kerätäkseen itsevarmuutensa, ”katso minua.”

”Tietenkin minä aion katsoa sinua”, Victor vakuttaa.

”Ei, vaan tarkoitan, että katso minua”, Yuuri sanoo uudelleen samalla, kun kello lähtee taas käymään ja todellisuus ottaa heidät kiinni, ”tämä ei ole enää pelkkää esitystä. Tämä on minulta sinulle, Victor.”

Hänen kätensä irtoaa valmentajansa kädestä kun hän polkaisee itselleen vauhtia ja liukuu kentälle, jättäen Victorin kaipaamaan heidän välistä kosketustaan. Valmentaja voi vain jäädä paikoillensa, luottaa ja uskoa, kun hänen valmennettavansa luistelija ottaa paikkansa jään keskeltä ja on valmis.

Hän ei ole ikinä ollut näin varma itsestään, Victor ehtii ajatella ennen kuin ymmärtää olleensa väärässä, täysin väärässä.

Hän on nähnyt kerran tämän saman Yuurin, ja siitä on nyt miltei vuosi.

Hän tuskin itse huomaakaan kuinka hänen kyntensä pureutuvat seinään joka erottaa hänet Yuurista ja jäästä, hän pystyy vain katsomaan tuota häntä itseään varten täydelliseksi hiottua suoritusta. Victor tuskin tuntee omia hampaita alahuulellaan, hän pystyy vain keskittymään Yuurista hänelle suunnattuun lämpöön joka saa hänen vatsanpohjansa vääntymään solmuun. Jokainen potku, käännös, hyppy ja liuku on tunteiden osoitus Victoria kohtaan, yhtä lailla kuin jokainen Victorin keskittymishetki on osoitettu vain ja ainoastaan Yuurille.

Siellä sinä viimeinkin olet, hän ajattelee nuo ainoat sanat jotka jollain lailla tuntuvat käyvän sillä hetkellä järkeen hänen mielessään samalla, kun hän unohtaa kahdeksi minuutiksi täysin miten hengittää tai kuka hän ylipäätänsä on. Viimeinkin hän on löytänyt sen, mikä häneltä ehti karata tuon erään humalaisen yön jälkeen, sen, mitä hän on etsinyt tämän viimeisen vuoden rakastuessaan tähän ihmiseen niin monella eri tavalla.

Kaksi minuuttia, sitten hänellä olisi Yuuri taas käsivarsillaan, Yuuri, joka on jälleen kerran täydellisen onnistuneesti onnistunut viettelemään Victor Nikiforovin. Sillä hetkellä ainoa mitä Victor tuntee tarvitsevansa on jonkinlainen ehkä mahdollisesti tasainen alusta tai ainakin jotain mistä pitää kiinni, ja sitten hänen puolestaan Yuuri saisi tehdä hänelle aivan mitä ikinä haluaisikaan.

Aika, ole kiltti, ja kulje nopeammin eteenpäin, tai muuten tasaisestakin alustasta voisi luopua kun Victor ei yksinkertaisesti jaksa enää odottaa yhtään tämän pidempään.

Aika, ole kiltti!
Great ninjas are not killed with kunais.

"If they are best friends - they are lovers.
If they hate each other - they are lover.
If they've never met - they are lovers."
- Fangirl motto

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Ah lisää yoi-ficcejä kiitos.

Tää taitaakin olla eka viktuuri-ficci jonka luen :D ja tuota, en tiiä mitä sanoa. Vaikka tää olikin melko lyhyt pätkä niin ah, mitään ei jäänyt kyllä puuttumaan, tosi toimiva ja siisti kokonaisuus!

Lainaus
"Ei, vaan tarkoitan, että katso minua", Yuuri sanoo uudelleen samalla, kun kello lähtee taas käymään ja todellisuus ottaa heidät kiinni, "tämä ei ole enää pelkkää esitystä. Tämä on minulta sinulle, Victor."

Saatoin kiljahtaa tässä vaiheessa koska tää oli ensinnäkin niin Yuuria. Ensin pienenä paniikkikasana ja sitten yhtäkkiä tulee suusta jotain tällaista. Ja toisekseen apua en tiedä edes, mun sisäinen shippaaja huutaa hoosiannaa :D

Tykkäsin siitä miten alussa aika jäätyi ja sitten keskivaihella se taas pyörähti tikittämään ja lopussa piti jo kiirehtiä. Ja Viktorin ajatuksista tykkäsin myös, ne kertoivat samalla hieman taustajuttuja ja toivat lisää sisältöä tekstiin.

Aah, kiitos tästä <33
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti