Päiväunilla | S | fluffy (Luna), ficlet

[Parris]

Nimi: Päiväunilla
Kirjoittaja: Bluji Ronen
Ikäraja: S
Genre: fluffy
Hahmot: Luna & Hermione
Vastuuvapaus: En omista Potter-hahmoja enkä tienaa tällä touhulla siis mitään.
A/N: Omistettu Saappaattomalle, jolla on kaiketi vähän huono päivä tänään. Ajattelin yllättää omituisella Luna-fluffylla, ja tällainen hyvin hämärä idea syntyi, kun pyysin #mustepullossa inspis-sanoja ja sain seuraavaa:
22:22:47 <@nominal> suklaanougat, jouluvalot, ööööhh lampaantalja
22:22:50 <@Ransu> Bluji ahdas, kierrellä, alaston, tuoli
22:22:51 <@Odo> Bluji kuuma, ilma, pallo, nalle, sininen, talo
Suurin osa sanoista mahtui mukaan, kiitokset inspiraatiosta. Toivottavasti siis tällä paranee edes jonkun päivä!


Luna katseli suu auki ihmetyksestä paksuja, ihanan pehmeitä lampaantaljanivaskoja ja komeita vaaleasta puusta tehtyjä sohvapöytiä kierrellessään leveillä käytävillä, jotka olivat muodostuneet kuin itsestään tavarakaaoksen keskelle. Miten joku oli pystynytkään luomaan niin kauniita – ja hassua kyllä, kovin tavallisia – esineitä? Pian olohuoneiden rypäs muuttui makuuhuoneiksi, ja tyttö hyppelehti lakanaparatiisissa ihastellen kaikkea mahdollista pöyheistä peitoista syvään metallikehikolliseen söpöjä nalleja. Luna poimi massiivisen karhukasan päältä yhden pehmonallen, jolla oli pieni sininen unihattu ja sametinpehmeä yöpaita, jossa oli aidan yli hyppäävän pullean lampaan kuva.

Nöpönenäinen nalle kädessään Luna siirtyi häkin takana olevalle metalliselle katossängylle, jossa oli jonkinlaista lempeänvihreää viidakkoa kuvaava peitto ja järjettömän korkea kasa monenvärisiä tyynyjä. Luna nosti kätensä suulleen ja haukotteli oikein makeasti. Silmät eivät oikein pysyneet auki, ja tyttö kierähtikin leikikkäästi vällyjen väliin jätettyään ballerinatossunsa sängyn laidalle. Peitot tuntuivat niin mukavan lämpimältä Lunan ohuen, lähes pitsisen kesämekon päällä, ja ympärillä olevan ihmistungoksen pulppuava äänimaailma tuntui katoavan ja kaikkoavan johonkin kuulumattomiin. Niinpä Luna upposi hetkessä – nopeammin kuin jästiä ehti sanoa – sikeille päiväunille.

Unessa Luna juoksenteli puuvillalaitumilla käsi jättimäisen pehmonallen käpälässä. Nallen lempeät nappisilmät katsoivat Lunaa, jolla oli päällään leveähelmainen roosanvärinen röyhelömekko. Tyttö teki pari piruettia nallen kepeän käpälän alla ja näki jossain kaukaisuudessa, ilmeisesti suklaanougat'sta tai vastaavasta kovin makeasta aineksesta muodostuneiden vuorten takana värikkäiden kuumailmapallojen poksahtelevan ilmaan kuin saippuakuplien taikasauvan kärjestä. Luna ehti tanssahdella kukkakedoksi muuttuneen pellon keskellä nallen kanssa hyvän aikaa, iloisena elämän kauneudesta ja odottamattomista yllätyksistä, kunnes tunsi yhtäkkiä terävän koputuksen olkapäällään.

Kun Luna käännähti katsomaan koputtajaa, hän havahtui unestaan kaihoisan läpinäkyvän silkin piilottamasta sängystä. Tyttö hieraisi silmiään ja haukotteli samalla tavalla kuin aiemmin. Sitten Hermione kiskoi hänet ylös sängystä ja katsoi äkäisenä hentoa tyttöä, jonka ilme oli kovin anteeksipyytävä.

"Luna kulta, kun lupasin ottaa sinut mukaan Ikeaan, en todellakaan odottanut, että löytäisin sinut nukkumasta esittelytilan parisängystä!" Hermionen äänessä kuului harmistus, mutta todellisuudessa eihän Lunalle voinut olla vihainen.

"Hermione, olen pahoillani… minä vain katselin ja sitten näin nämä yltiösöpöt nallet ja tämän aivan ihanan sängyn", Luna höpötti haaveilevasti ja yritti muistella untaan jättinallesta. Hermionen kasvoille nousi huvittunut hymy, eikä tilanteen outoudelle voinut olla nauramatta. Luna oli todellinen luonnonlapsi. Hermione pystyi oikeastaan syyttämään vain itseään siitä, että Luna oli lähtenyt vaeltelemaan ympäriinsä Ikean sekamelskassa sillä välin, kun hän itse oli metsästänyt valaisinta alakerran jättivarastolta. Hermione laski litteähkön pahvilaatikon käsistään ja otti Lunaa käsistä kiinni.

"Anteeksi, Luna. Mennään kotiin – voimme kuitenkin miettiä makuuhuonehankintoja vaikka illalla yhdessä", Hermione totesi hymyillen leveästi, ja Luna näki tytön silmissä ystävällistä lämpöä, yhteensopivuuden yritystä. Ennen kuin kaksikko siirtyi kassan suuntaan, Luna peitteli vielä uuden nalleystävänsä viidakkopeitteen syövereihin ja hymyili uneliaana asetelmalleen. Tyynykasan keskelle unikarhu sitten jäi katselemaan tyttöjen kovin samanlaisesti kapeita selkiä, kun he kävelivät pois lamppupaketti mukanaan.

[Saappaaton]

Kuten jo eilen ohimennen mainitsin, tämä todellakin piristi, ja edelleen hymyilen ihan hölmönä siitä, että tällaisen minulle omistit. <3 Toisaalta pistää miettimään, miten pahasti on tullut kiukuteltua, mutta no..

Koska sait sisälläni uinuneen betankin vähän heräilemään, nostan ihan pari kohtaa esille ns. "kriittisessä" mielessä, ja keskityn sitten ihkuttamiseen.

-- Lunaa, jolla oli päällään leveähelmainen roosanvärinen röyhelömekko päällään.

Päällään on hypännyt tuonne kahdesti.

Ja se toinen kohta olikin vain lukihärö, eli jätin tämän kriitistelyn nyt tuohon yhteen ja ihkutan.

Tämä oli siis todella suloinen ja heti ensimmäisestä kappaleesta asti mietin, että nyt kuulostaa kyllä Ikealta. Hetken mietin myös, oliko alussa vähän hämmentävää unimaailman kuvailua, josta Luna sitten heräisi, mutta ei, Ikean todellisuuttahan se.

Luna on tässä kovin lapsenomainen. Se ei suoranaisesti ole OoC, eikä suinkaan paha asia, mutta jotenkin en kuitenkaan yhdistä ihan tällaista lapsenomaisuutta (nuoreen) aikuis-Lunaan. Toisaalta et määritellyt kenenkään ikää tässä sen suuremmin, että tulkintakysymys taitaa olla. Tämä tulkinta tuli vain siitä, että ovat Hermionen kanssa kahdestaan Ikeassa. No kuitenkin!
Ei siis ole lainkaan paha asia, kiinnitin tähän vain huomiota. Toisaalta se tekee Lunasta omalla tavallaan hyvin IC:n, tulkintana vain erilaisen mihin olen yleensä tottunut. Joka tapauksessa pidin tästä kokonaisuutena ja tämä pätkä todellakin huokuu Lunamaisuutta.

Kiitos, kiitos, kiitos vielä kerran. <3 Olet ihana ja tämä on ihana ja olen ihan onnesta sykkyröilläni. <3

[Odo]

Olipas tämä ihana ja sellainen todella lunamainen ja jopa lapsekas. Sellainen viihdyttävä ja sai hymyilemään ja aiheutti mukavan fiiliksen. Luna on kyllä aivan mahtava hahmo ja pidin myös erityisesti siitä, että Hermionekin oli mukana, vaikka parituksellisuutta en osannut odottaa. Parituksena tämä on hassu, mutta tavallaan voisihan tätä miettiä niinkin, että Luna auttaa Hermionea, kun tämä laittaa itselleen ja Ronille kotia tms. Se, että Luna seikkaili Ikeassa oli jotenkin todella hauska ja naurahdin ääneen. Kuulostaa oikein hupaisalta ja voin melkein kuvitella Lunan hipsimässä Ikeassa. Sanatkin olit saanut hyvin ujutettua mukaan, josta pisteet. Kiitos siis tästä!

[Hazyel]

Oi, Lunafluffya! Luna on ihana hahmo, enkä oikeastaan usko, että hänestä voisi kovin helposti kirjoittaa huonoa fluffya! Oikeastaan Luna on itsekin vähän sellainen fluffyhahmo, joka huutaa sitä genreä.

Hih, niin kuin ennustinkin niin tää oli kyllä todella suloinen! Osasin jo alussa arvata, että tässä taidetaan nyt olla jossain huonekaluliikkeessä, mutta jostain syystä ajattelin jonkinlaista sänkykauppaa, enkä osannut arvata, että Ikeahan se on kyseessä Lunan päiväuneilu oli tosi suloista ja Luna on kyllä juuri sellainen hahmo, jonka voisi kuvitella tuolla tavalla köllähtävän nukkumaan Ikean näytesänkyyn. Tykkään myös siitä, miten Hermione sitten löytää Lunan, muttei kuitenkaan ole vihainen vaan ehdottaa, että ehkäpä he voisivat illalla katsella makuuhuonehankintoja yhdessä.

Tää oli tosi suloinen hyvänmielen pätkä, kiitos että linkitit tämän mulle! Tykkäsin hirveästi :3

[Kiirsu]

En ole ihan varma miksi tämä ficci oli minulla ylhäällä, mutta varmaan saapas oli sen linkannut. Joka tapauksessa kiva että tämä oli lukulistallani koska tämä oli tosi söpö vaikka yleensä Lunaa kaihdan :3

Ihana tapahtumapaikka!! En yhtään osannut odottaa Lunan olevan jästimaailmassa ja kummastelin että mikähän on tämä paikka jossa on läjä makuuhuoneita ja olohuoneita. Vähän tuli hölmö olo kun en ollut osannut laskea yhteen yksi plus yksi mutta ihana yllätys oli. Voin hyvin kuvitella Lunan Ikeaan ihailemaan kaikkea ja hypistelemään nalleja. Ja kukapa ei haluaisi käydä nukkumaan aina sängyn nähdessään (tai sitten vain olen yliväsynyt kun mietin nukkumista joka tilanteessa).

Minua ei yhtään haitannut Lunan lapsenomaisuus. Uskon siihen että kaikki ovat sisäisesti lapsia mutta ihmiset vain tukahduttavat sen sisäisen lapsensa vanhetessaan. Luna taas ei ole ikinä välittänyt siitä mitä muut ajattelevat ja on ollut juuri niin lapsi kuin tahtoo. Ja minä kyllä toimisin ihan samoin jos vaan kehtaisin

Ihanan söpö ficci, kiitos <3