Hyvää iltaa Kommenttikampanjasta!
Tämä oli hyvin mielenkiintoinen teksti! Piti oikein tarkistaa, mitä luontofilosofialla tarkalleen tarkoitetaan. Vähän hämmensi tuo A/N:n maininta ironisesta huumorintajusta, sillä näkisin tämän ihan vain pohdiskelevana tekstinäkin
Pidin siitä, miten tässä oli personifikoitu luontoäiti ihan kirjaimellisesti antamalla hänelle tehtäviä ja dialogiakin ^^ Näkisin tämän niin, että tässä yritetään saattaa tiettyjä luonnon ja arjen asioita naurunalaiseksi ja kyseenalaistetaan niitä. Esimerkkeinä aivan liian aikaisin alkava jouluhömpötys, se, että eläimet helposti ajatellaan ryhmänä tai "vain" eläiminä, eikä juurikin yksilöinä, oravasta ei voi tulla keisaria, koska se on "vain" orava, eikä joku jylhempi eläin, kuten vaikka kotka tai karhu tai leijona. Tästä käy ilmi tietynlainen ahneus noista toiveiden lukumääristä, mutta toisaalta pyrkimys hillitä niitä toteuttamalla toiveita harvakseltaan, mistä tulee mieleen meidän maailmamme kulutuskulttuuri ja materialismi ja juurikin ahneus ja kyltymättömyys, kun mikään ei riitä.
Tässä tuodaan hyvin esille se yhteiskunnan ongelma, että erilaisuutta ja uniikkiutta ei oikein hyväksytä (oravan täplät), vaan sitä vähätellään tai kummeksutaan, useimmiten joko pelon tai kateuden takia. Surullisesti keisarius epäsopivana oravalle yritetään hyvittää jollain muulla ja ehkä sopivammalla eli jos on tietynlainen, ei ole oikeutta tavoitella unelmia ja pyrkiä korkealle, tämäkin on valitettavasti maailmassa nähtävissä, varsinkin vähävaraisempien ja vähemmistöjen keskuudessa. Tuo moottoripyörä nauratti, tuli niin mainio mielikuva oravasta huristelemassa minimoottoripyörällä pitkin oksistoja ^^ Toki silläkin varmasti oli sanomansa.
Hmm, kenties tuossa oravan kruunaamisessa ja luonnon jatkamisella entiseen malliin halutaan kritisoida sitä, että jos saa jonkin asian, niin ei se kuitenkaan muuta mitään, vaan jää vain janoamaan lisää ja maailma jatkaa menoaan, kuten ennenkin.
Neulaset ehkä kuvastavat vähempivaraisia, joiden sanotaan olevan maailman onnellisimpia siksi, että ovat kiitollisia siitä vähästä, mitä heillä on.
Tuo oravien kyltymätön halu saada kaikki kuvastaa hyvin yhteiskuntaa ja koko maailmaa, myös kasvavaa eriarvoistumista ja oman navan tuijottamista.
Lopetus on mielenkiintoinen ja jollain lailla sydämen pehmittävä ja sulattava ^^ Keisari voi olla monella tavalla.
Olipas tämä ajattelemaan saava teksti!
En ole varma, ymmärsinkö tätä yhtään niin kuin olit ajatellut. Näin tämän tekstinä, joka luonnon kautta yritti esittää ihmisten maailman epäkohtia ja toisaalta ehkä esittää, että luonnolla ja eläimilläkin on yksilöllisyytensä, kuten ihmisillä.
Kiitos tästä tekstistä, tätä oli hauska pohdiskella! ^^
