Kirjoittaja Aihe: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet  (Luettu 3709 kertaa)

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Paritus: Bilbo/Thorin
Fandom: Hobitti
Ikäraja: S
Genre: draamaa ja melankoliaa, romanssia

Vastuuvapaus: J.R.R. Tolkien on luonut maailman, Peter Jackson luonut siitä elokuvia, ja minä käytän molempia luomuksia mielikuvitukseni ilona.
Tiivistelmä: Hobitin kaipuu kotiin on jotain, mitä Thorin ymmärtää omasta takaa.
A/N: Näiden kahden kanssa täytyi taas päästä jatkamaan, kirjoittamista aloittaessani en vielä ollut varma mihin tämän kanssa oli tarkoitus päätyä, mutta siinähän se sitten muotoutui itsekseen. Tämän piti olla raapale.  ;D


K u n   k a k s i   k a i p a a   k o t i i n

Thorin oli niin kiihkeästi ikävöinyt kotiaan Ereborissa ettei alkuun ymmärtänyt, että sykähdykset hänen rinnassaan eivät kertoneet pelkästä kaipuusta maille kauan sitten hylätyille. Heidän matkansa aikana Bilbo puhui usein Repunpäästä ja vuosistaan Konnussa, näitä puheita Thorin kuunteli sivusta, mutta täynnä piilotettua uteliaisuutta. Niin he vaelsivat tunteja, sitten päiviä ja lopulta aikaa saattoi laskea jo kuukausissa. Rivendellin utuisessa aamussa Thorin huomasi ensimmäisen kerran pohtivansa, mahtoiko haltioiden saleista löytyä Bilbolle uutta taskunenäliinaa. Beornin tuvan hämärässä hän puolestaan hymähti aamiaispöydän ääressä tajutessaan Bilbon lempiruokien olevan osa kattausta. Koko joukkion rantautuessa Järvikaupunkiin Thorin tiesi jo tarkalleen, mitä Repunpään puutarhassa kasvoi vielä pitkälle syksyyn, jos aurinkoa oli riittämiin.

Thorin, joka oli aina tuntenut vahvaa kaipuuta kotiin, alkoi viimein aavistella, että Bilbon kertomilla tarinoilla oli tehty suurempi vaikutus häneen kuin alkuun olisi voinut kuvitella. Hän olisi voinut puhua tuntikausia Ereborin tummista uumenista, luetella sen kivipolut ja niiden töyssyt, kehua seudun parasta olutta, jota vuoren varastoissa oli aina ollut kasapäin, sillä kaiken tämän Thorin muisti aina uudelleen, kun Bilbo puhui kaihoisasti kodistaan. Kun heidän aikansa Järvikaupungissa läheni loppuaan, hakeutui Thorin Bilbon seuraan ja kertoi hänelle oluttuopin ääressä vihdoin tarinoita Ereborista, kaiken sen mitä hän oli koko pitkän matkan pyöritellyt ajatuksissaan. Keskustelun lomassa hän pisti merkille, kuinka Bilbon silmät tuikkivat uteliaasti ja tämä suhtautui mielenkiinnolla kaikkeen kuulemaansa. Saattoi sittenkin olla niin, että ikävä Ereboriin ei ollut ainoa voima, joka jylläsi Thorinin sisuksia luonnonvoiman lailla.

Yötaivaan tummansininen väritys oli jo saanut ylleen tähtipeitteen, kun Thorin viimein malttoi päättää pitkällisen kerrontansa. Väsymys tuntui jo taakkana hartioilla ja olut kuumotteli poskia, mutta Thorin ei halunnut vielä vetäytyä huoneensa rauhaan eikä Bilbokaan pitänyt kiirettä.

"Olen tämän seikkailun aikana nähnyt paljon vaikuttavia asioita, mutta uskon Ereborin vievän voiton nyt, kun olen kuullut sen tarinan alusta loppuun", Bilbo totesi täynnä tarttuvaa pirteyttä.

"Onneksi sain jakaa sen vaiheet sinun kanssasi, herra Reppuli. Bilbo...", Thorin korjasi sitten ja oli havaitsevinaan pienen punan hobitin poskipäillä, "mutta loppua tällä tarinalla ei toistaiseksi ole. Kuka tietää, ehkä tie todellakin vie kotiin."

Bilbon katse pysytteli pehmeänä, mutta hobitin otsalle levisi silti pari ryppyä ja huoli oli ilmiselvä, vaikka hän ei lausunut mitään ääneen.

"Tiedän, että en voi luvata sinulle kotiinpaluuta", Thorin murahti hiljaa ja kieritteli tyhjää tuoppia kämmeniensä välissä melkein toivoen, että se täyttyisi ajatuksen voimasta uudestaan. Ehkä hän kuitenkin oli juonut jo tarpeeksi.

"Uskoakseni kerroit sen minulle jo Repunpäässä aikoja sitten. Ja tässä minä yhä olen, kaukana kotoa. Palaanko sinne vielä joku päivä? No, se selvinnee aikanaan", Bilbo totesi rauhallisesti ja kumosi kurkustansa alas väljähtyneen oluen rippeet. Thorin oli täynnä ihmetystä, mutta sitäkin enemmän hän tunsi vääryyttä. Vääryyttä, koska hobitti rakasti kotiaan yhtä paljon kuin Thorin omaansa, ja hän ei voinut taata, että kumpikaan heistä saisi kaipuulleen enää vastinetta.

"Kuultuani kaiken sen, mitä olet matkan aikana jakanut kodistasi, Konnusta ja sen hobiteista, minun on vain ihmeteltävä, miten ikinä saimme sinut lähtemään mukaamme?" Thorin kysyi suoraan, koska kysymys oli kiemurrellut hänen sisällään jo hetken vaatien vapautusta. Bilbo ei tuntunut hätkähtävän, mutta tovi ehti vierähtää hiljaisuudessa, kun hobitti lipoi alahuultaan ja kiersi katseellaan ankeita seiniä. Kun samainen katse viimein kohtasi Thorinin oman, vangitsi se kääpiön rehellisyydellään. Jälleen kerran.

"Tiedätkö, kuinka hölmöltä tuntuu kaivata kotiin, kun elämän parasta aikaa ovat kuitenkin olleet kuukaudet kaukana sen mukavuuksista? Ehkä siinä on syy. Sydän kehottaa lähtemään, mutta se myös muistuttaa juuristaan, koska niitä ei sovi unohtaa. Olen täällä, koska minä halusin lähteä", Bilbo vakuutti tyyneen ääneen ja hymyili haikeaa hymyä, "mutta se ei tarkoita, että unohtaisin ikinä, miltä tuntuu, kun koti jää taakse."

"En sitä epäillytkään", Thorin kiirehti sanomaan, "mutta ihmettelen, miten sydämesi mielestä kääpiöiden mukaan lähteminen oli hyvä ajatus."

Bilbo istui hiljaa, niin hiljaa, että Thorin luuli tämän jo vaipuneen syviin aatoksiin, kenties loukkaantuneena hänen uteluistaan. Hän ei painostanut enempää, pyöritteli vain tuoppiaan vielä hetken ja nousi sitten lähteäkseen. Ovelle päästyään hänen oli kuitenkin vielä vilkaistava hobittiin, ja yllättyi Bilbon tuijottaessa häntä takaisin kirkkain silmin.

"Luulen...", Bilbo hymähti eikä se ollut kuin kuiskaus enää, "että se löysi voiman, joka päihittää kodinkin, Thorin. Eikä sellaisen voiman edessä mietitä enää kahdesti."

Yötaivas loisti tähtineen vielä muutaman tunnin lisää, eikä Thorinilla ollut kiire nukkumaan.


ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 083
  • Peace & Love
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #1 : 15.04.2016 20:37:47 »
Mä en kestä <3 Mä muistan vie joitakin vuosia sitten kun olin yksin Bilbo/Thorin-shipperi ja sit tuli nää elokuvat ja ihana kun siit on tullu niin mainstreamea, että Finistäkin löytyy suomeksi tämmösiä laatupätkiä. Vähän offtopic, mut elämme fantastisia aikoja.

Tää oli niin herttainen. Kuten genreissä mainitaan, niin melankolinen joo, mutta enemmän niinkun kauniin nostalgisella tavalla. Sellaisella mikä herättelee haikeutta ja kotiseudunkaipuuta, mutta ei käsittele sitä tuskan vaan lämmön kautta. Bilbo on ihana. Se kässää. Joskus on lähdettävä, jotta voi palata takaisin - ekä kaipuu ole välttämättä negatiivinen tunne. Niinku hei Ismo Alanko laulaa, että rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniinpana, niin tässä suhteessa se on tosi ;D Ikävä on kenties riipivämpi tunne, mutta mitä pahaa on siin etä muistelee kaikkea sitä hyvää. Hnnngh.

Nää kaks vie tappaa mun, tää shippi syö mun sydämen hnng.

Niin siis, todella kauniisti kirjoitit, puhuttelit sielua.

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #2 : 16.04.2016 19:33:29 »
jossujb: Onpas ihanaa, että tykkäsit! Tämä paritus on puhutellut vuorostaan omaa sieluani aika lailla, joten siitä sitten syntyy näitä ficlettejä sun muita vaikka kuinka monta.  :D Mutta kiitoksia huikean paljon, kommentti piristi heti. <3

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #3 : 18.04.2016 11:35:40 »
Oi joi, miten ihanaa tekstiä! ♥

Tykkään tosi paljon tuosta sun tavasta kuvailla kaikkea - se tuo mukavaa väriä ja todellisuuden tuntua tarinaan. :) Tämän rauhallinen, kaipaava tunnelma oli melkein kuin käsin kosketeltavaa, niin elävästi olit saanut kuvailtua kaiken. Tälle kaksikolle koko idea/aihe oli myös ihan omiaan, kun molemmilla on sisimmässään se sama kaipuu kotipaikkaansa kohtaan. Tämän pätkän nimikään ei voisi olla osuvampi - lisäksi se on vielä niin hienokin. :)

Lainaus
"Luulen...", Bilbo hymähti eikä se ollut kuin kuiskaus enää, "että se löysi voiman, joka päihittää kodinkin, Thorin. Eikä sellaisen voiman edessä mietitä enää kahdesti."
 
Oih, tässä kohtaa sulin. ♥

Mun sanavarastoni pääsi hupenemaan tämän lukemisen myötä, mutta mielipiteestäni tuskin jäi mitään epäselvyyksiä. Mukavan herttainen teksti. :) Thorin ja Bilbo on rakkaus. ♥

ISO KIITOS

minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #4 : 19.04.2016 15:32:09 »
Ficcien fani: Tämä aihe on kieltämättä viehättänyt ja kiehtonut itseänikin jo jonkin aikaa, koska molemmilla on vahvoja tunnesiteitä kotiin ja voimakasta kuulumista johonkin tiettyyn paikkaan. Hyvä, jos tässä päästiin niihin tunteisiin käsiksi!  :D Aina kutkuttavaa päästä kirjoittamaan näistä kahdesta, kiitos!

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 643
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #5 : 22.04.2016 13:38:36 »
Terveisiä kommenttikampanjasta! Tämä on jo muutenkin ollut lukilistalla julkaisusta asti, mutta as always, kommenttikampanja on sopiva perseellepotkija sen kommentin kirjoittamisen kanssa. Lievästi ehkä hatutti, kun julkaisit tämän ennen kuin ehdin kommentoida sitä edellistäkään Hobittiasi, mutta ehkä mä seuraavaksi eksyn sinne sitten. :D

Apua, olen ihan liian fanityttö, kun jo heti eka lause saa mut melkein parkumaan täällä! :'D Okei, nyt on jotain pahasti pielessä, jos mä päästän tosi korkean squeee-äänen, kun tulee puhe taskunenäliinasta!
Lainaus
Vääryyttä, koska hobitti rakasti kotiaan yhtä paljon kuin Thorin omaansa, ja hän ei voinut taata, että kumpikaan heistä saisi kaipuulleen enää vastinetta.
RIGHT IN THE F***ING FEELS!!!!! <3____<3 ;;;;_______;;;;

Okei, tästä kommentista ei nyt tule mitään kovin järkevää, koska perkele, fanityttö vei lopulta voiton fiksusta kommentoijasta, koska ääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääää!!!!! Liian söpöä!!!! ;;;___________;;; En kestä näitä kahta urpoa! Tykkäsin, tykkäsin ja vielä kerran tykkäsin, vaikken sitä osaakaan nyt hienosti pukea sanoiksi. Nämä kaksi veivät multa söpöydellään voimat fiksuun kommentointiin, koska siis apua, oikeasti, ihan älyttömän söpöä! Taas kerran ryhdyn täällä itsekseni pohtimaan, että mistä ihmeestä mä löytäisin ikioman Bilboni? :D

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #6 : 24.04.2016 17:11:08 »
LillaMyy: Se on kun kirjoittamisessa iskee sopivia kausia, jolloin kynä luistaa, niin tekstejäkin tulee ulos reippaaseen tahtiin. :-D Hauska että eka lause aiheutti jo reaktioita, samankaltainen aloitus oli pyörinyt päässäni jo hetken, mutta teksti itse oli aika spontaanin kirjoitushetken tuotos. Kiiiiiitos!  :-*

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #7 : 09.05.2016 16:19:45 »
Awww, olipas ihana. <3 Vähän kaihoisa, kun kotia jatkuvasti haikaillaan, mutta niin fluffinen lopussa, kun tulee ilmi että on sieltä oikein hyvästä syystä lähdetty.

Tykkäilin myös homman etenemisestä ja siitä, miten Thorin avautuu hitaammin ja aluksi vaan kuuntelee, voisin kuvitella että näin se juuri menisi.

Voi voi, ehkä sitä koti-ikävää joutuu kestämään vähän pidemmänkin aikaa, kun pitää jäädä aikaa viettämään kullan luokse... <3 Kiitoksia tästä.
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #8 : 11.05.2016 19:29:59 »
Pics: Thorin on sellainen mörökölli, että sitä täytyy ensin vähän pehmittää ennenkö kommunikointi alkaa sujumaan.  ;D Tästä aiheesta oli mielenkiintoista kirjoittaa, koska Bilbo on kuitenkin toisaalta niin kotihobitti kuin olla vaan voi, mutta lähtee silti seikkailemaan kun tarpeeksi kuuma kääpiö pyytää, hah! Kiva vähän pohtia, että miksi niin. Kiitos sulle. :-)

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 520
  • 707
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #9 : 08.06.2016 16:46:45 »
Olen lukenut jo kerran aiemmin tämän, mutta silloin jäi tuntemattomasta syystä kommentoimatta. Tämä kyllä kestää toisen lukukerran ja vielä useita muitakin kertoja. Tämä nousi yhdeksi Bagginshield suosikeistani, ehkä jopa ykköseksi.

Hieman kyllä huvittaa, kun silmät kostui bussissa ja yritin kovasti olla kyynelehtimättä julkisessa kulkuneuvossa. Koti on tässä niin voimakas elementti ja kaipaus sinne, että se koskettaa. Eniten kuitenkin herkisti lopetuksen Bilbon sanat.

Pidin myös paljon siitä, että tunteita oli kuvattu mietteissä, kuten Thorinin huomiot Bilbon lempiherkuista, eikä Bilbonkaan tunteet jääneet epäselviksi. Tämä toimi täydellisesti ilman hellyyden osoituksia ja rakkauden tunnustuksia. Tämän toteutus tuntui oikealta ja hahmot olivat hyvin IC.

Aivan loistava ficci siis, joka kyllä painuu mieleen. Kuvailu oli kaunista, hahmokemia luontevaa, ja ei ollut virheitä tai töksähteleviä kohtia rikkomassa tunnelmaa. Ja se on paljon sanottu, että ihan nyyhky tuli, kun harva ficci uppoaa niin syvälle, vaikka olisi kuinka hyvä.

Joten kiitos tästä valtavasti! Hyvä ettet jättänyt raapaleeksi, kun pituus oli näin juuri sopiva.


“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.
But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #10 : 10.06.2016 14:16:18 »
Odo: Hui että, kiitoksia! <3 Koti ja kotiin liittyvät asiat ovat läheisiä monelle ja sen teeman kautta pääsee usein aika tunteikkaallekin tasolle, ja sitten kun kyseessä ovat vielä nämä kaksi höppänää...  ;D Tällaiset tekstit kirjoitetaan yhdeltä istumalta ja fiiliksestä kaksin käsin kiinni pitäen! Kiitos vielä todella paljon, kun kerroit mietteitäsi kommentein.  :D

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 932
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #11 : 29.03.2021 12:17:46 »
Päivää ja onnea Kommenttiarpajaisten voitosta! Sun listausta penkoessani ilahduin valtavasti löytäessäni Hobitti-ficcejä, aikoinaan oon kovastikin lukenut erityisesti Bilbo/Thorin-ficcejä niin päätin sitten nostalgian kunniaksi lukea tämän tekstin sinulta. Koti konseptina tämän parituksen kohdalla on hurjan mielenkiintoinen, sillä se on molemmille niin tärkeä! Ja sitten kun siihen lisätään se, että periaatteessa Bilbon täytyisi hylätä Kontu jäädäkseen Thorinin luo, siinähän on kunnon soppa kasassa.

Juuri tuon koti-teeman ansiosta tämä oli niin vaikuttava! Toki tämä oli myös ihastuttava kertomus Thorinin tunteista Bilboa kohtaan, ja sekin oli upeasti nivottu yhteen tuohon laajempaan teemaan. Oli tosi sympaattista, miten Thorin ei ensi alkuun edes tajunnut omien tunteidensa syvyyttä, ja se oli oikeastaan todella osuvaa. Ereborin kaipuu on niin vahva osa Thorinia, että tokihan siinä vähän muu jää sivummalle. Tykkäsin kovasti siitä, miten Bilboa kuvailtiin tässä Thorinin ajatusten kautta – musta tuntuu, että Bilbolla on usein tapana vähätellä itseään, joten oli kiva nähdä miten Bilbon fiksuus tästä välittyi!

Lainaus
Vääryyttä, koska hobitti rakasti kotiaan yhtä paljon kuin Thorin omaansa, ja hän ei voinut taata, että kumpikaan heistä saisi kaipuulleen enää vastinetta.
Oih, tämä oli erityisen hieno kohta! Erittäin osuvaa Thorinilta ajatella ja tuntea näin, ja se myös kertoo siitä, miten paljon Thorin Bilbosta välittääkään. Sydänhän tässä suli.

Lainaus
"Luulen...", Bilbo hymähti eikä se ollut kuin kuiskaus enää, "että se löysi voiman, joka päihittää kodinkin, Thorin. Eikä sellaisen voiman edessä mietitä enää kahdesti."
Oi että, tämähän se vasta sitten olikin suloista! Tän seurauksena uskon myös vakaasti, että tää teksti sijoittuu johonkin tosi kivaan AU-verseen, jossa yhtään kukaan ei kuole Viiden armeijan taistelussa ja Thorin ja Bilbo saavat elää onnellisina yhdessä Ereborissa. Se jotenkin sattuu vähemmän kuin se harmillinen totuus.

Tämä oli vallan ihana teksti, kodin merkityksen pohdinta on aina mielenkiintoista ja se on tuplasti sitä tän parituksen kohdalla. Olit tosi hyvin saanut sisällytettyä tähän sen, mitä koti merkitsi molemmille, mutta myös hienosti sen, että kodin voi tavallaan löytää myös toisesta ihmisestä. Ihanaa, että tästä tuli tämmöinen ylensyönyt raapale, pituus oli tässä varsin täydellinen. Ihailin kovasti tämän melankolisen rauhallista tunnelmaa, se ilahdutti kovasti. Kiitos paljon tämän kirjoittamisesta, tämä oli kaikin puolin onnistunut teksti!
i'm planning to build a whole new beautiful life here. one where, in my own small way, i can make the world a better place.

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 703
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #12 : 06.04.2021 13:57:53 »
Vuorna: Joo, Hobitti-fikkejä on kertynyt vuosien varrella melkoinen kasa ja se on vieläkin sellainen go to -fandom, jos tekee mieli kirjoittaa. Tai no, oikeastaan tämä paritus on se, jonka pariin hakeudun kerta toisensa jälkeen.  ;D Koti on tosiaan vahva ja tunnepitoinen teema, ja erityisen mielekäs nostaa kantavaksi teemaksi Thorinin ja Bilbon suhteen, kun molemmilla on niin paljon kytköksiä kotiin. Olen itsekin melkoinen AU-fikkien ystävä tämän parituksen kohdalla, joten ymmärrän hyvin, että tähän haluaa kuvitella sellaisen lopun. Niin minäkin taidan (melkein) aina kirjoittaessa tehdä. Kiitos kun valitsit tämän ja kommentoit! <3

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 348
Vs: Hobitti: Kun kaksi kaipaa kotiin, Bilbo/Thorin, S, ficlet
« Vastaus #13 : 14.10.2022 21:11:40 »
Päätin lähteä lukemaan sinulta lisää juuri tällä parituksella, koska jäin hiukan koukkuun tähän itselleni uuteen juttuun, ja sinulla on heistä ihan todella kiehtovia ja ihania ficcejä. Tämä tunnelmallinen ficlet kiinnitti huomioni ensin otsikollaan, koska noinhan se tosiaan on, että rakkaus kotia, kotiseutua ja sen ihmisiä kohtaan on Bilbon ja Thorinin yhteinen nimittäjä, vaikka he muuten vaikuttavat miten erilaisilta. Ja kylläpä tämä olikin ihana, tunnelmallinen kuvaus hetkestä, jonka olisi helposti voinut kuvitella tapahtuvan näiden kahden välillä, vaikkapa pienenä, puuttuvana kohtauksena.

"Onneksi sain jakaa sen vaiheet sinun kanssasi, herra Reppuli. Bilbo...", Thorin korjasi sitten ja oli havaitsevinaan pienen punan hobitin poskipäillä, "mutta loppua tällä tarinalla ei toistaiseksi ole. Kuka tietää, ehkä tie todellakin vie kotiin."
On aina niin sydämeen käyvää, kun kaksi toisiaan tavalla tai toisella vierastanutta hahmoa alkaa kutsua toisiaan etunimeltä, ja tässä se oli ehdottomasti aivan ihanaa.

Lainaus
"Tiedän, että en voi luvata sinulle kotiinpaluuta", Thorin murahti hiljaa ja kieritteli tyhjää tuoppia kämmeniensä välissä melkein toivoen, että se täyttyisi ajatuksen voimasta uudestaan. Ehkä hän kuitenkin oli juonut jo tarpeeksi.

"Uskoakseni kerroit sen minulle jo Repunpäässä aikoja sitten. Ja tässä minä yhä olen, kaukana kotoa. Palaanko sinne vielä joku päivä? No, se selvinnee aikanaan", Bilbo totesi rauhallisesti ja kumosi kurkustansa alas väljähtyneen oluen rippeet.
Bilbon ja Thorinin vuorovaikutus ja sananvaihto ovat jotenkin niin käsinkosketeltavia ja aidon tuntuisia, kummankin luonteet tulevat upeasti esiin suhteellisen lyhyestä keskustelusta. Tykkäsin kovasti näistä kahdesta tunnelmoimassa oluen äärellä, Thorinin tuollaisena aika karskina mutta kuitenkin syvästi tuntevana, ja Bilbo suloisen maanläheisenä tyyppinä, joka suhtautuu kaikkeen tuolla lailla toteamalla tosiasiat hänelle tyypilliseen tapaan. :) Thorinin tunnontuskia on helppo ymmärtää, kun on riistänyt toisen kotiseudultaan ilman, että tämä ehkä ikinä palaa, mutta Bilbolla oli niin upea vastaus siihen, että jäin ihastelemaan:

Lainaus
"Tiedätkö, kuinka hölmöltä tuntuu kaivata kotiin, kun elämän parasta aikaa ovat kuitenkin olleet kuukaudet kaukana sen mukavuuksista? Ehkä siinä on syy. Sydän kehottaa lähtemään, mutta se myös muistuttaa juuristaan, koska niitä ei sovi unohtaa. Olen täällä, koska minä halusin lähteä", Bilbo vakuutti tyyneen ääneen ja hymyili haikeaa hymyä, "mutta se ei tarkoita, että unohtaisin ikinä, miltä tuntuu, kun koti jää taakse."
Tämä on vaan jotenkin niin totta, ja hienosti ilmaistu. En oikein osaa sanoa mitään järkevää, muuta kuin että noinhan se monesti varmaan voi tosielämässäkin olla. Jollain jännällä tavalla.

Lainaus
"Luulen...", Bilbo hymähti eikä se ollut kuin kuiskaus enää, "että se löysi voiman, joka päihittää kodinkin, Thorin. Eikä sellaisen voiman edessä mietitä enää kahdesti."
Ihana, tällainen epäsuora mutta kuitenkin niin suoraan asiaan menevä tunteiden tunnustus tähän loppuun! Olen nyt tämän jälkeen entistäkin enemmän koukussa tähän paritukseen.  :)