Kirjoittaja Aihe: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 14/14 (27.12.2015)  (Luettu 6946 kertaa)

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Kirjoittaja: Lauchuo
Ikäraja: S
Genre: fluffy, romance, draama
Paritus: minä/tarjoilijatyttö
Tiivistelmä: Kun kahvi maistuukin ripaukselta kanelia

A/N: Ömm. Joo. En oikein tiedä mitä tästä sanoa, joten en sano mitään.

Teksti osallistuu haasteisiin Fluffy10 ~ Sokeria kansalle!, Syysetydejä (Inspiraatiokuva) ja Vuosi raapalehtien V.



Kanelinmakuista kahvia

I (100 sanaa)

Tummat pisarat läiskähtävät kahvipannun pohjaan ja hätkähdän, kun joku laskee kuppinsa pöydälle niin, että se kolahtaa. Räpyttelen silmiäni ja siirrän katseeni takaisin kirjaan, jota olin lukemassa. Tarjoilija ilmestyy pöytäni viereen kysymään, haluaisinko toisen kupillisen kahvia ja nyökkään vastaukseksi. Muistutan, että juon kahvini ilman maitoa tai sokeria ja hän hymyilee ottaessaan kuppini ja käydessään täyttämässä sen. Siemaisen tulikuumaa nestettä ja vilkaisen jo seuraavaa asiakasta palvelevaa työntekijää, joka hymyilee aina niin kauniisti. Hän on taas lisännyt kahviini kanelia. En tiedä, laittaako hän sitä kaikille, mutta se tuo mukavan sivumaun kahviin. Lasken katseeni takaisin kirjaani ja jatkan sen lukemista vielä yhden kahvikupillisen verran.


II (100 sanaa)

Kahvissani on taas kanelia, ja kun vilkaisen ylöspäin, sama tarjoilijatyttö hymyilee minulle tiskin takaa. Hymyilen takaisin ja tuntiessani poskieni punastuvan, lasken äkkiä katseeni takaisin kahviini. Kadun välittömästi, etten tänään ottanut kirjaa mukaani, sillä en voi pitää sitä tekosyynä katseeni luomiselle tiukasti kohti pöytää. Kahvila ja katu sen ulkopuolella ovat molemmat niin hiljaisia, että katseeni nostaessani en voi olla katsomatta tarjoilijaa, joka laittaa kanelia kahviini. Vaikken edes ole kertonut pitäväni siitä. Nielaisen hermostuksissani, nostan laukun pöydälle ja etsin sieltä kännykkääni. Samalla sohaisen kahvikuppia, joka kaatuu syliini. Ja tietysti söpö tarjoilija rientää luokseni putsaamaan pöytää ja tuomaan minulle paperia. Suljen silmäni häpeissäni.
« Viimeksi muokattu: 27.12.2015 21:56:53 kirjoittanut Lauchuo »

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 2/X (4.10.2015)
« Vastaus #1 : 06.10.2015 20:19:21 »
Piti kommentoida tähän jo aikaisemmin, varmaankin sunnuntaina, mutta se jäi.

Otsikko houkutteli, koska kaneli, myös raapaleet houkuttelivat. Harvoin luen mitään, mikä sijoittuisi kahvilaan, joten oli itse asiassa ihan virkistävää lukea kahvilamiljööstä vaihteeksi. Alkuasetelma on kyllä kiva, on hymyilevä tarjoilijatyttö, joka laittaa kanelia kahviin pyytämättä, ja sitten on ilmeisesti jo jonkinlaista kiinnostusta tarjoilijaan kokeva kertoja. Tykkäilen ajatuksesta, että tarjoilijatyttö laittaa vain kertojan kahviin kanelia, ilmeisesti hänkin kokee jonkinlaista kiinnostusta.

Olen huono kommentoimaan lyhyitä raapaleita, mutta piti tulla kertomaan, että nämä kaksi ensimmäistä olivat söpöjä pätkiä, joista tykkäsin. Kiitos :)

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 4/X (8.10.2015)
« Vastaus #2 : 08.10.2015 23:40:35 »
Tuhisija, ei se mitään, kommentit on kivoja vaikka ne tulisi milloin! Ihana että tykkäsit ja ihana, että otsikko houkutteli, kun kerrankin tunsin keksineeni juuri sopivan! Tässä kaksi lisää, toivottavasti nää on yhtä kivoja kuin edelliset :)

III (100 sanaa)

Huolimatta viimekertaisesta mokailustani, en voi olla menemättä samaan kahvilaan taas uudestaan. Hymyilen itsekseni hölmön näköisenä sisään astuessani, mutta hymyni hyytyy kun näen kassan takana seisovan kahvilan omistajan. Nielaisen, mutta astelen silti kassalle tilaamaan tavallisen kahvin, ilman maitoa tai sokeria. Enkä tietenkään saa kahviini kanelia. Astelen muki kädessäni pöytään pitäen tarkasti huolen, etten kaada sitä. Kahvilan omistaja ei koskaan anna kenellekään mitään ylimääräistä. Hän vain seisoo tiskin takana nyrpeä ilme naamallaan. Ja tulee heti häätämään, kun kahvi on juotu. Ja kaupan päälle läksyttää, jos läikytät juomaasi.

Istuin tavanomaiselle paikalleni tuttuun pöytään ja kaivoin kirjani esiin. Päiväni oli sadasosasekunneissa muuttunut huomattavasti huonommaksi.


IV (100 sanaa)

Ensimmäinen kaunis kevätpäivä kutsui minut istumaan kahvilan sisällä olon sijaan sen ulkopuolella oleville terassipöydille. Tarjoilijatyttö tuo kahvini ulos ja se maistuu taas tutulta kanelilta. Hymyilen siemaistessani maukasta juomaa ja syvennyn lukemaan kirjaani, kunnes huomaan hämärän laskeutuvan kaupungin ylle siinä vaiheessa, kun lukeminen vaikeutuu. Katsahdan ympärilleni, kahvilatyttö siivoaa lattiaa tanssahdellen jonkin musiikin tahdissa. Hymyilen taas ja astun varovasti sisään kahvilaan toimittaakseni kahvikupin sisään ennen sulkemista.

“Olen pahoillani työpäiväsi venyttämisestä. Unohdin täysin ajankulun”, pahoittelen, etten hoksannut lähteä paikalta ennen sulkemisaikaa. Tarjoilijatyttö hymyilee, nyökkää ja ottaa kupin minulta.

“Ei se mitään”, hän vastaa heleällä äänellä ja hätistää minut ulos hoitaakseen kahvilan siivouksen loppuun.

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 4/X (8.10.2015)
« Vastaus #3 : 10.10.2015 22:00:35 »
Kolmannen raapaleen tilanne tuntui hyvinkin tutulta. Itsekin olen joskus mennyt johonkin tarkoituksenani yrittää nähdä henkilö X, mutta sitten tämä ei olekaan ollut paikalla ja on tullut harmitus. Voi kertojaa. Ja vielä kahvilan tiukka omistaja töissä.

Mutta neljännessä raapaleessa onneksi tarjoilijatyttö on taas paikalla, ja kahvissa on jälleen kanelia. Tarjoilijatyttö vaikuttaa iloiselta ja jokseenkin huolettomaltakin persoonalta, tanssahdellen on kyllä hyvä siivota :D

Pientä kommunikaatiota kertojan ja tarjoilijatytön välillä onkin ollut, saas nähdä juttelevatko vielä jossain vaiheessa enemmänkin vai pysytäänkö vain pienissä sananvaihdoissa ja hymyissä.

Kiitos taas :>

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 137
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 4/X (8.10.2015)
« Vastaus #4 : 13.10.2015 11:20:43 »
Töttöröööööö! (miks melkein kaikki mun rästikommentoitavat ficit on tänään sun tuotantoa? :D )

Ensimmäisen raapaleen ensimmäisen lauseen ensimmäiset kuvailut ovat jääneet pysyvästi päähäni. Pohdin niitä nykyään usein jo pelkästään katsoessani kahvinkeitintä. Kaunis, arkinen ja toimiva kuvaus, juuri sellainen minun makuuni sopiva, realistinen eikä turhan koreileva, nappialoitus.

Kaksi ensimmäistä raapaletta ovat kovin suloisia. Kanelin mainitseminen kahdesti toisessa raapaleessa on ehkä liikaa, kun on juuri lukenut myös ensimmäisen raapaleen ja otsikon, joissa sama sana mainitaan. Neljä kertaa on aika monta kertaa vähän reiluun kahteensataan sanaan (siis otsikko mukaan luettuna). Muuten teksti on miellyttävän suloista ja kukapa ei rakastaisi kahviloita? :3 Ihana miljöö valinta siis.

Kolmannessa raapaleessa on jotain kovin samaistuttavaa, varmasti monelle on käynyt jotain samankaltaista. Onneksi neljännessä osassa tarjoilijatyttö on taas paikalla ja jopa tanssahtelee. Tämä on niiiiiiiiiiiin suloista kevyttä vielä yksipuolista ihastumista. Rakastan ihastumista. :3

Odotan innolla jatkoa ja jään ehdottomasti lukemaan lisää kanelinmakuista kahvilaromantiikkaa. Purrr. <3

- Frac


Kun elämä antaa sitruunoita, ryhdy limonadivelhoksi u_u
-Saaps

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 1 971
  • Sitruunafiksaatio
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 4/X (8.10.2015)
« Vastaus #5 : 13.10.2015 19:05:35 »
Kommenttikampanjasta hyvää iltaa. :D

Jo otsikointisi on hyvin suloisuutta huokuva ja täten siis varsin onnistunut. Ensimmäiset kaksi raapaletta ovat hyvin suloisia. Miljöö on ihana, kahvilaromanssit ovat jotain, mistä itse kukin on haaveillut. :) Varastettuja vilkaisuja ja hymyjä. <3

Kahdesta seuraavasta löysin pieniä aikamuotovirheitä, mutta ne eivät hyppineet silmille vasta kuin toisella lukukerralla. Kolmannen raapaleen tilanne on kieltämättä todella helposti samaistuttava, eiköhän lähes jokainen ihastunut ole vastaavassa tilanteessa ollut. :D Onneksi sitten neljännessä ollaan taas paremmissa mielialoissa.

Jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan miten tämä jatkuu. Kun tämä tällainen ihastuksen kuvailu jo yksistään on mukavaa luettavaa.

Kiitos näistä. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 6/X (21.10.2015)
« Vastaus #6 : 21.10.2015 13:36:46 »
Tuhisija, hurja kiitos taas kommentista! Saa nähdä tosiaan, minkälaista kommunikaatiota näiden välille syntyy, mulla on tavoitteena koettaa kirjoittaa koko raapalesarja ilman, että mitään nimiä (ainakaan näiden kahden päähenkilön) mainitaan, joten joten...

Fracta, kiitos sullekin kun kommentoit <3 Sun rästikommentoitavat ficit on tietysti mun tuotantoa, koska oot laiminlyönyt kommentointia! Ihih en nyt osaa sanoa mitään oikeasti järkevää, mutta ihanaa että tykkäät kuvailusta ja no, kaneli!

Saappaaton, ihih, kiitos sullekin kommentista! Kiva että tykkäät otsikosta koska minäkin tykkään! Ja yleensä tuskailen otsikoiden kanssa niin paljon että huhhuh. Nyt se vain... ilmestyi. Pitääkin myös tarkistaa varmaan nuo aikamuodot, oon kirjoittanut näitä vähän silleen fiiliksen mukaan enkä oo lukenut läpi enää sitten kun on se raapalemitta koossa kun pelkään että haluan muokata jotain ja saan miettiä sanamäärät uudestaan, eheh :D

V (100 sanaa)

Vietän perjantain kotona kuumeen kourissa, peiton alla maaten. Mitä ilmeisimmin ei ollut hyvä idea istua niin pitkään ulkona vielä tähän aikaan keväästä - yöt eivät olekkaan vielä tarpeeksi lämpimiä sellaiseen. Töräytän nenäliinaan kovaan ääneen ja niiskautan. Tuntuu siltä, kuin koko pää olisi täynnä limaa. Ja mikä pahinta, en pääse tänään lempikahvilaani istumaan ja lukemaan, eikä oikeastaan tee ollenkaan edes mieli lukea. Se on jo omituista, sillä niitä hetkiä, kun minun ei tee mieli lukea, ei ole usein.

Niiskautan uudestaan, siemaisen mustaviinimarjamehuani, kietoudun paremmin peittooni ja laitan seuraavan jakson Game of Thronesia pyörimään. Jos en jaksa lukea, voin ainakin viettää sairaspäiväni fantasiamaailmassa.


VI (100 sanaa)

Lauantaina oloni on jo parempi ja siitäkin huolimatta, että kuumetta on yhä vähän, en voi olla menemättä puoleksi tunniksi kahvilaan istumaan. Tarjoilijatyttö hymyilee minulle taas ja tällä kertaa näen, kuinka hän ripauttaa kanelia purkista kahviini. Purkin kylkeen on liimattu pieni paperinpalalle piirretty sydän ja oma sydämeni tuntuu jättävän lyönnin väliin, kun näen sen. Hämmennyn, enkä osaa sanoa edes kiitosta ottaessani kahviani vastaan, hymyilen vain tyhmän näköisenä.

Pöytään istuessani huomaan, että servietissäni on jotain, mitä siinä ei kuuluisi olla. Kymmenen numeroa kirjoitettuna niin pienellä ja suloisella käsialalla, että joudun hieman tihrustamaan saadakseni selvää niistä. Hymyilen numeroille ja laitan servietin vaivihkaa taskuuni.

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 1 971
  • Sitruunafiksaatio
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 6/X (21.10.2015)
« Vastaus #7 : 21.10.2015 14:01:26 »
Jeejee! Ekaekaeka!

Voi vitospätkän kipeilyä, se on aina tyhmää. :( Mustaviinimarjamehu, tosin. <3 Kutonenhan on aivan riemuvoitto. Olin jo ihan myyty pienelle sydämelle, joka kanelipurkin kyljestä löytyi. :D Ja sitten vielä se servietti! Jee! <3

Älyllinen kommentointi on lomalla.

Olen vain pahemmassa koukussa, kiitos näistä jatkopätkylöistä. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #8 : 26.10.2015 00:12:27 »
Saappaaton, hihih, kiitos taas <3 Ei haittaa vaikkei aina osaisi kommentoida ihan järkevimmin, kiva kuitenkin kuulla että tykkäsit taas!

PS. Fracta oot kuitenkin jo nukkumassa niin taas herkkua!

VII (200 sanaa)

Harmikseni kahvilani ei ole auki sunnuntaisin ja joudun siis viettämään sunnuntain yksin kotona tylsistyen. Harmaana alkanut päiväni kuitenkin kirkastuu, kun muistan takkini taskussa lojuvan servietin, jolle oli kirjoitettu puhelinnumero. Riennän takkini luokse ja kaivan taskut läpi. Ei mitään. Tuntuu kuin lamaantuisin kauhusta - pakkohan sen on jossain olla! - enkä osaa ajatella enää selkeästi. Tasaan kuitenkin hengitystäni hetken ja järkeilen sitten, että olen ottanut servietin taskusta, mutten vain muista, mihin olen sen laittanut. Ryntään takaisin huoneeseeni ja tutkin läpi koko työpöytäni, sänkyni, sängynaluksen ja jopa vaatekaappini, jos se olisi vaikka mennyt vahingossa eilen laittamieni puhtaiden pyykkien seassa sinne. Kovasta yrityksestäni huolimatta sitä ei löydy. Se ei ole myöskään tuulikaapissa kenkien seassa tai hattuhyllyllä, eikä sitä löydy myöskään mistään muualtakaan asunnosta.

Lopulta lösähdän sohvalle ja painan pääni käsiini. En voi ymmärtää, mihin olen voinut kadottaa sen pienen, mutta niin tärkeän esineen. Se on varmasti pudonnut taskustani matkalla kotiin, enkä voi käsittää miten se edes on mahdollista, sillä hypistelin sitä sormissani koko matkan. Enkä tiedä, kehtaanko enää edes mennä kahvilaan, saati pyytää numeroa uudestaan. Ehkä tarjoilijatyttö nyt ajattelee, etten halunnutkaan ottaa yhteyttä. Minun olisi pitänyt tallettaa numero puhelimen muistiin jo heti sen saatuani.

Niiskaisen ja nousen epätoivoisena etsimään kaikki mahdolliset paikat läpi vielä kerran.


VIII (100 sanaa)

Istun maanantain kotona, mikään ei oikein huvita. Onneksi on vapaapäivä, sillä päivän ainoa luento oli peruttu. En varmaan muutenkaan olisi mennyt, mutta nyt en ainakaan menetä mitään. Selaan erästä kirjoitusfoorumia, kun kännykkäni yhtäkkiä tärisee ilmoittaakseen, että sain kaveripyynnön Facebookissa. Kurtistan kulmiani, sillä en tunnista nimeä. Avaan profiilin ja ilmeeni kirkastuu. Se tarjoilijatyttö. Hyväksyn pyynnön samantien, jotta pääsisin näkemään häneltä myös ne kuvat, jotka ovat “vain kavereille”. Seuraava puoli tuntiani kuluu hänen profiilian tutkiessani. Saan selville, että hän soittaa klarinettia ja opiskelee kirjallisuushistoriaa. Ja että hän on eronnut ensimmäisestä poikaystävästään kuukausi sitten. Onnistun vain juuri ja juuri olemaan tykkäämättä hänen profiilikuvastaan.

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 387
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #9 : 26.10.2015 00:29:45 »
Hei ja hoi. Kun kerran tänne eksyin, niin kai voisin kommentoidakin :D

Nää on niin söpöjä, nää raapaleet ja hahmot myös. Kahvilan tyttö vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja ootan, että nää kaksi alkaisi jutustella ja tutustua lähemmin, että onko niillä sitten oikeasti mitään yhteistä, vai onko tää vain tämmöinen kevyt ihastus, joka on sattunut syntymään kahden vieraan välille.

Pari typoa oli, viidennessä raapaleessa "olekkaan" ja seitsemännen raapaleen "myöskään mistään muualtakaan" on vähän hassu. Kahdeksannessa "profiilian [tutkiessa(ni)]".

Ootan innolla jatkoa, ja mitä nyt aiemmin sanoinkaan niin genrejen perusteella ehkä odotan kuitenkin, että näiden kahden tutustuminen johtaa johonkin muuhunkin kuin vain kaveruuteen.
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 1 971
  • Sitruunafiksaatio
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #10 : 26.10.2015 08:16:22 »
Hei jee, näitä lisää! :D Mikäs sen mukavampaa, kuin piipahtaa finissä heti aamusta ja löytää vähän Kanelinmakuista kahvia. <3

Kyllä tuohon seiska-pätkään oli helppo samaistua, niin usein on jotain (sillä hetkellä) elämää tärkeämpää ollut hukassa. Kävelee usein vastaan sitten, kun paniikki on jo lauennut. Toivon siis vähän, että serviettikin vielä jotakin löytyy. :D

Kasi-pätkä oli taas kiva, ei jääty kokonaan epätoivon valtaan. Nyt jään mielenkiinnolla odottamaan kerrotko miten tarjoilijatyttönen onkaan osannut lisätä päähenkilön Facebook-kaverikseen ja mitä muuta tässä vielä tapahtuukaan.

Tui tui. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Wisteria

  • peilipallo
  • ***
  • Viestejä: 214
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #11 : 28.10.2015 21:18:14 »
Todella suloisia raapaleita ja otsikkokin, joten tähän täytyi tarttua! c: En ole kahvin ystävä, mutta kahvilat ovat hirmu kivoja ja myös ihan älyttömän hyvä miljöö romanttisille tapahtumille. (Tai siis, kahvilat ovat juuri sellaisia sopivan romanttisia paikkoja, joissa voi istua haaveilemassa.)

Kuvailusi on ihastuttavaa ja sopii juuri tämänlaiseen ihastumisen kuvailuun. Ihastuminen onkin kuvattu tässä todella samaistuttavasti. Kuinka aluksi kiinnittää huomiota johonkin henkilöön satunnaisissa tilanteissa, ja jossain vaiheessa kohtaamiset alkavat saada aikaan jännitystä (poskien punastuminen kun tarjoilijatyttö hymyilee, kahvikupin sohaiseminen vahingossa). Alkaa odottaa toisen tapaamista ja harmistuu jos odotukset eivät joskus toteudu. Tapaamiset alkavat väkisinkin hymyilyttää ja niistä tulee hyvä mieli. Sitten jonkin yllättävän asian (puhelinnumero, kaveripyyntö) tapahtuessa tuntuu kuin jotain aivan ihanaa olisi tapahtunut. Ja tilaisuuden tullen tietysti täytyy kaivaa kaikki mahdollinen tieto henkilöstä x.

Sitä odotti aivan alusta asti, milloin kertojan ja tarjoilijatytön välillä tapahtuu jotain hieman suurempaa. Koko ajan vaikutti siltä, että molemmat olisivat kiinnostuneita toisistaan, ja ajatus siitä että tarjoilijatyttö laittoi kanelia varta vasten tietyn henkilön kahviin, oli ihana pieni yksityiskohta! (Vaikka eihän se ole vielä ainakaan selvinnyt, laittaako hän sitä muillekin.) Kutonen oli sitten se odotettu suurempi käänne, puhelinnumero kirjoitettuna serviettiin, ihanaa <3 Mutta voi surku kun numero sitten joutui hukkaan, eikä tainnut löytyä vaikka sitä kuinka etsittiin. Onneksi kaveripyyntö taisi pelastaa kaiken!

Lainaus
Onnistun vain juuri ja juuri olemaan tykkäämättä hänen profiilikuvastaan.
Voi, olisit tykännyt vain!

Kiitos! Jään jännityksellä seurailemaan miten näiden tarina oikein kehittyy c:
- Wisteria
​det mørke vi har gør himlen klar, et andet sted
ava/Auro

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 137
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #12 : 28.10.2015 21:29:26 »
Ah, olinhan minä nukkumassa!

Aaaah, senkin tyhmä kirjatyttö kun menit hukkaamaan tarjoilijatytön numeron! Onneksi toinen teistä on fiksu ja etsii facebookista! HUH!
Ei mutta totta puhuen, tämä on vain niin suloista ja ihanaa ja samaistuttavaa ja jännittävää, KUTKUTTAVAA! Khihihi. :3

Lainaus
Onnistun vain juuri ja juuri olemaan tykkäämättä hänen profiilikuvastaan.

<3

Sait nyt tällaisen ihkututskommentin, ole hyvä. :D

- Frac

(En kehtaa laittaa tätä edes kommenttiterttuun.)


Kun elämä antaa sitruunoita, ryhdy limonadivelhoksi u_u
-Saaps

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 518
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 8/X (26.10.2015)
« Vastaus #13 : 10.11.2015 21:52:41 »
Tän tän tää... (Sori, tyylikäs aloitus, mutta tuo tuli jostain syystä ensimmäisenä mieleen kun avasin tämän ja mun päässä rupesi syystä X pyörimään joku älyvanha mainos jostain piirretystä ja siinä semmonen otus sano noin ties kuinka monta kertaa [don't even ask!].)

Itse en juo kahvia, joten en yhtään osaa sanoa, miltä kanelinen kahvi maistuu, mutta onpahan ainakin erilaista kuin mitä yleensä tulee vastaan. Muutenkin voisin kuvitella, että lisämaku on vain hyväksi (ellei se sitten satu olemaan jotain ihan ihmeellistä!), etenkin kun joku lisää sen pyytämättä. Siitä tulee jotenkin mieleen, että se yksittäinen kahvi on kenties spesiaali tai tarkoitettu spesiaalille henkilölle, olettaen siis ettei tarjoilija tee sitä jokaisen kohdalla, mikä jää kysymykseksi ainakin vielä tässä kohtaa. Toisaalta tykkään siitä, että tämä kertoja on unohtanut ottaa kirjansa mukaan, koska sitten tällainen suloinen nolous on mahdollista, mutta toisaalta taas I feel for you, girl, koska tuo ON noloa, että tekee jotain ja sitten se tyyppi, jota olet juuri katsonut kääntyy katsomaan ja mikä pahinta vielä tulee luoksekin! Se on ihan hirveää kun yrittää olla pieni ja huomaamaton ja sitten saa aikaan vahingossa kauhean hässäkän. :D

Voi eikä, tuo on todella inhottavaa myös, kun menee paikkaan x, jotta näkisi henkilön y, ja sitten se henkilö ei olekaan paikalla. Etenkin, jos on odottanut sitä pidempäänkin, että näkee tämän tietyn henkilön ja sitten kaikki meneekin päin seiniä! Tuo kahvilan omistaja ei saa kyllä yhtään sympatioita täältä, koska ihan tyhmää tuollainen, että hätistetään saman tien ulos, kun kahvi on juotu yms. Kai sitä nyt voi hetken aikaa istua siellä ilman sitä juotavaakin? Sitten kuitenkin tulee heti taas vähän parempi fiilis kertojatytönkin suhteen, kun tämä pääsee taas näkemään tarjoilijatytön, vaikka hän vahingossa venyttääkin tämän työpäivää. Jotenkin kuitenkin uskon, ettei se tarjoilijatyttöäkään hirveästi haitannut, että työpäivä venähti, koska siivouksen lomassahan on hyvä aina silloin tällöin vahingossa vilkuilla sitä kivannäköistä asiakasta. ;)

Niiskuttelut ja mehut on kyllä todella tuttu yhdistelmä, terkuin flunssaisena äitin tekemää lämmitettyä mehua hunajalla terästettynä lipittävä otus. Siinä saa kyllä olla oikeasti kipeänä, jos ei jaksa lukea, koska ainakin itselläni se oikeasti vaatii kunnon pöpöilyt, että ajatukset eivät jaksa pysytellä kasassa hyvän opuksen parissa. Sääli kuitenkin kertojaa, koska varmasti olisi ollut hauska mennä taas sinne lempikahvilaan katsomaan tarjoilijatyttöä, mutta aina ei saa mitä haluaa. ): Ääää, onneksi kertojatyttö päätti sitten mennä seuraavana päivänä kahvilaan, vaikka lämpöä olikin vielä (toivottavasti se ei vaan kostaudu sitten jälkikäteen), koska tui! <3 Selvästikään tarjoilijatyttö ei laita sitä kanelia ihan kenen tahansa kahviin, mikä tekee koko ideasta vielä entistäkin söpömpää. Aika söpö tapa saada kyllä toisen numero, miksei mun kohdalla voisi ikinä mennä noin helposti?

No, sehän olisikin ollut liian helppoa, jos kertojatyttö olisi saanut pitää tarjoilijatytön numeron näin helposti. On kuitenkin harvinaisen tuttu tunee, että se yksi harva asia, jota ei missään nimessää saa kadottaa, joutuu heti ensimmäisenä hukuksiin. Aika usein se sitten kuitenkin löytyykin aika nopeasti, mutta hetken aikaa saa kyllä sydämentykytyksiä sen kanssa. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että tässä kohtaa käy hieman toisella lailla, mutta katsoo nyt, kuinka käy. Olen kuitenkin hyvin pahoillani kertojatytön suhteen, koska tuossa kohtaa varmasti on todella kurja ja toivoton olo, kun hukkaa sen numeron melkein heti saatuaan sen. ): Aika yllättävää, että tarjoilijatyttö lisää kertojatytön Facebookissa (ei siis siten, että pitäisin sitä outona juonenkäänteenä, lähinnä päivittelen sitä, että tarjoilijatyttö on löytänyt kertojatytön Facesta, vaikka he eivät olekaan kovin montaa sanaa vaihtaneet tarinan aikana). Olen kuitenkin todella iloinen kertojan puolesta, koska nyt ainakin hänellä on yhteys tarjoilijatyttöön, vaikkei hänen numeronsa sitten löytynytkään mistään. Tiedän myös tunteen, miltä tuntuu, kun lisää ihastuksen Facebookissa ja sitten pitää yrittää olla olematta liian innokas, ettei vain pelota toista yms. Ei ole helppoa! :D

Mutta siis, joo, todella söpöä tekstiä on, olen iloinen, että valitsit tämän ensimmäiseksi kommentoitavaksi, koska muuten olisi varmaan kestänyt jonkun aikaa ennen kuin olisin eksynyt tänne! (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 10/X (2.12.2015)
« Vastaus #14 : 02.12.2015 20:38:40 »
Winga, iso kiitos kommentoinnista <3 Pitääkin tsekkailla noi typot kuntoon, näitä ei tosiaan oo kukaan betannut niin voi olla typoja vähän enemmänkin :D Kiva että tykkäät, toivottavasti mun suunnittelema lopetus sitten tuntuu oikeelta, kun sinne asti joskus pääsen!

Saappaaton, niinpä, lähtee kyllä aamu hyvin käyntiin, kun saa kahvia. Kanelinmakuista. Tässä osassa taitaa myös tulla vastaus tuohon kysymykseesi ;)

Wisteria, kiitos kiitos! En itsekään ole erityisesti kahvin ystävä, mutta no, koska kahvila :D Plus kanelinmakuinen kahvi kuulostaa kivemmalta kuin vaikka kaakao (ehkä pitäis kirjoittaa tälle jatko-osa nimeltä Kanelinmakuista kaakaota?)! Ihana myös, että tykkäät, ja sen verran voinen paljastaa, että kyllä se idea tosiaan oli se, että sitä kanelia laitetaan vain sen yhden henkilön kahviin ;)

FractaAnima, heheh, arvasinhan mä. No, nyt et ainakaan ole, joten sanon vain että kiitos ja ole hyvä! (Onneksi toinen teistä on fiksu <- täähän on ihan kuin Laurel ja Francesca)

LillaMyy, ai ja minä oon muka ainoa joka kirjoittaa kilometrikommentteja? Kiitän nyt vain ihanasta kivasta kommentista ja laitan lisää näitä tulemaan, ehkä nää selventää vähän ainakin jotain juttuja ;)


IX (100 sanaa)

Tarjoilijatyttö laittaa ensimmäisenä viestin, minä en heti uskaltanut.

“Moikka, et sä sitten laittanut mitään viestiä :(

“No tota, mä kadotin sen servietin, en tajua miten onnistuin”

“No ei se mitään, onneksi mä löysin sut”

“Miten sä löysit mut? Mistä sä tiesit mun nimen?”

“Sä oot maksanut kahvis joskus pankkikortilla ;)

“Ahaa, no sehän selittää. Aika ovelaa!”

“Mä tiedän. Olen aika ylpeä itsestäni”

Keskustelu saa hymyn nousemaan huulilleni. Aivan kuin olisimme jo vanhoja ystäviä, vaikka nämä ovat ensimmäiset vaihtamamme sanat kahvilan ulkopuolella. En yleensä jäädy sosiaalisissa tilanteissa, mutta nyt en oikein tiedä, mitä vastaisin. Lopulta saan näpyteltyä vastauksen:

“Joo, niin mäkin olisin :D


X (100 sanaa)

Tiistaina kouluun keskittyminen tuntuu yllättävän vaikealta. Sovimme kahvilatytön kanssa tapaamisen minun kouluni päätyttyä kahden aikoihin, kun hänellä loppuu työpäivä. Lupasin mennä kahvilalle häntä vastaan ja lähtisimme siitä yhdessä elokuvateatterille.

Kun viimeinen tunti vihdoin päättyy, pakkaan kirjat laukkuuni tärisevin käsin. Jännitän jo tapaamistamme ja kun nousen tuolilta, tuntuu että jalat eivät tahdo kantaa. Joudun seisomaan hetken paikallaan ja vetämään muutamaan kertaan syvää henkeä ennen kuin lähden liikkeelle. Olen viimeinen, joka luokasta poistuu, mutta opettaja vain hymyilee kun kävelen hänen ohitseen ja toivottaa hyvää päivänjatkoa. Hymyilen takaisin ja yhtäkkiä olen varma, ettei mikään voi mennä tänään pieleen. Tunnen oloni itsevarmemmaksi kuin aikoihin.

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 1 971
  • Sitruunafiksaatio
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 10/X (2.12.2015)
« Vastaus #15 : 02.12.2015 21:59:54 »
Meinasin jättää tähän kommentoinnin vähän myöhemmälle (tuonne jonon perukoille), mutta pyh, minä tähän heti nyt. :D

Kyllä joo nyt tuli selvyys, että miten se kahvilan tyttö on sen osannut facesta etsiä! Ainoa mikä häröttää (ja tiedostan kyllä, että on tyyliseikka) on pisteiden puuttumiset noiden viestien perästä. :D Ei kaikki varmasti käytä, mutta se olisi ehkä tuonut jotain vaihtelua, että edes toinen olisi osannut käyttää pisteitä (ja toinen ei ehkä alkukirjaimia?) Niin tai näin, keskustelu oli oikein söpöinen. <3

Ja mä täällä jo tsemppaan, että hyvin se eka tapaaminen (ekat treffit?) menee! Hyvä, että itsevarmuus löytyi rapsun lopusta ja toivottavasti se kantaa sinne itse tapaamiseen asti, eikä huku matkan varrelle. :D

Kanelinmakuinen kaakao kuulostaa häröltä, mutta sopivalta jatkosuunnitelmalta!
Jään tänne taas ihan onnellisena odottamaan lisää. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Lauchuo

  • Prince of Thrones
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 371
  • Try me.
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 12/X (4.12.2015)
« Vastaus #16 : 04.12.2015 22:35:21 »
Saappaaton, hyvä että kommentoit, koska nyt tulee taas lisää ja sitten pitäisi kommentoida kerralla useampaa! En oikeestaan ajatellut noita viestittelyjä sen enempää, oisi varmaan pitänyt :D No ehkä seuraavassa raapalesarjassa sitten! Näissä osissa kerrotaan jo treffeistä!

XI (100 sanaa)

Olen ajoissa kahvilassa, joten menen sisään ja pyydän kahvin sillä välin, kun odottelen tarjoilijatytön vuoron päättymistä. Hymyilen itsekseni kahvia sekotellessani ja mietin, mistä kaikesta voimme keskustella. Minua hermostuttaa, mutta koitan näyttää mahdollisimman rennolta.

Vartin päästä olen jo kumonnut sekä kahvikupilliseni, että santsikupillisen ja pian tarjoilijatyttö tuleekin jo luokseni arkivaatteet päällään ja laukku olallaan. Hän hymyilee niin kauniisti, että mietin pystynkö nousemaan pöydästä ilman että jalkani pettävät. Onnistun pääsemään ylös ja astelemme ulos kahvilasta. Vanhahko nurkkapöydässä istuva pariskunta hymyilee, kun kuljemme lähetysten. Minua jännittää vielä siinäkin vaiheessa, kun tarjoilijatyttö koskettaa varovasti kättäni ja hymyilee kannustavasti. Hymyilen takaisin, mutta minua jännittää yhä.


XII (100 sanaa)

Kävelemme hiljaisuuden vallitessa elokuvateatterille. Pidän siitä, että tämän ihmisen seurassa voin paitsi olla oma itseni, myös hiljaa, jos siltä tuntuu. Katsahdan välillä häneen salaa.

Ostamme kaksi lippua seuraavaan näytökseen, joka alkaa kymmenen minuutin kuluttua. Ostamme myös yhteisen pussillisen karkkia sekä pienet limut. Kun vielä käymme molemmat vessassa ennen näytöksen alkua, pääsemmekin suoraan sisään saliin. Istuudumme paikoillemme ja kun itse leffa vihdoin alkaa ja hapuilen pimeässä karkkipussistamme karkkia, tunnen kuinka tarjoilijatytön sormet hipaisevat minun omiani. Hätkähdän ja vedän käteni pois, enkä enää hetkeen uskalla ottaa karkkeja. En ainakaan ennen kuin tarjoilijatyttö laskee kätensä omani päälle, eikä se voi mitenkään olla vahinko.

Vain sinä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi

Ava ja bannu Fractalta <3

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 1 971
  • Sitruunafiksaatio
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 12/X (4.12.2015)
« Vastaus #17 : 04.12.2015 23:08:25 »
Oi jee, tuitui, tätä on tullut lisää! :D (Oot tänään kyllä piristäny mua oikein urakalla. <3)

Voi raasua, kun stressaa noin paljon, vaikka edellisen rapsun lopussa olikin maailman itsevarmin ihminen. :D Eipä se kauaa kestänyt. Noh, mutta suloinen on toinen, kun niin hermoilee. (Tosin en tiedä auttaako kaksi kuppia kahvia vartin sisään asiaa sitten hiukkaakaan.) Olen täällä aivan aww ja tuitui. Ihana, miten tarjoilijatyttö vähän koettaa vihjailla, että kädestäkin saisi pitää. <3

Lainaus
Pidän siitä, että tämän ihmisen seurassa voin paitsi olla oma itseni, myös hiljaa, jos siltä tuntuu.
I feel you, I so feel you. Ihanaa (taas), että noin hyvä match on löytynyt. :D

Minusta se on varsin suloista, että tonen saa sätkyn kun sormet koskevat, voi höpsö. <3 Äwäw, multa loppui se viimeinenkin järkevä sanottava, jotenkin sulin tuolle aivan viimeiselle lauseelle: -- eikä se voi mitenkään olla vahinko. Ihanasti sanottu. <3

Ja siis jotta et jää minkäänlaisiin harhaluuloihin siitä, että tykkään vain sun angstistasi, niin kirjoitat pirun lutuista fluffia myös. ;) Oikein lahjakas kirjoittaja olet ja sun tuotoksia lukee aina mielellään. <3 Jään tänne onnellisena taas odottamaan miten tämä jatkuu. :D


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 12/X (4.12.2015)
« Vastaus #18 : 06.12.2015 12:47:24 »
Tosi kiva otsikko (olen heikkona kivoille otsikoille :>) niin mun oli aivan pakko vilkaista mistä tässä on kyse!

Ja hyvä että uteliaisuuteni voitti, sillä melkoinen aarre multa olisikin mennyt sivu suun. En oikeasti käsitä, miten pystyt kirjoittamaan näin kaunista ja aitoa tekstiä niin pieneen sanamäärään, koska se on oikeasti aivan hirveän vaikeaa, mutta sinä olet onnistunut siinä loistavasti! Mun on nyt pakko nostaa hattua ja kumartaa oikein syvään *nostaa hattua ja kumartaa*.

Minähän olen tällainen sokerihirmu joka rakastaa fluffya, ja kahvilaromanssit ovat ajattomia klassikkoja joihin minä en kyllästy - ja vieläpä kun ne on näin upeasti kirjoitettuja. Minä-kertoja vaikuttaa sellaiselta ujohkolta ja melko hiljaiselta, joka ei ole välttämättä kauhean hyvä sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä ainakaan vieraiden ihmisten kanssa. Tai no tällaisen kuvan mä sain :) Minä pystyn hyvin samaistumaan hänen ujouteensa. Tarjoilijatyttö taas vaikuttaa sellaiselta hirveän kiltiltä ja optimistiselta ihmiseltä, josta on mahdoton olla pitämättä. Hänen iloisuutensa huokuu tänne asti ja saa hyvälle mielelle :)

Minäkään en juo kahvia (koska en pidä sen mausta ja vatsaani alkaa närästämään), mutta ehkä pitäisi ihan uteliaisuudesta kokeilla miltä kaneli maistuu kahvissa :D Minusta oli jotenkin hirmu suloista, että juuri kertoja sai kanelia kahviinsa, se oli tarjoilijatytöltä suloinen ele ja sai kertojan olon varmasti erityiseksi :) Koin suurta sympatiaa kertojaa kohtaan, kun hän katui sitä, että oli jättänyt kirjansa kotiin - se tunne kun ei oikein voi lukita katsettaan turvalliseen kohteeseen ilman, että se vaikuttaa oudolta tai tönköltä on minulle tuttu :D Ja kohta, jossa kertoja kaataa ne kahvit syliinsä ja tarjoilijatyttö rientää hätiin kirvoitti awws-reaktion huulilleni :3

Pöh, toi kahvilanomistaja on ihan tyhmä  >:( Ei asiakkaita nyt tolleen kohdella, ja sitä paitsi ei se ole siltä pois jos joku läikyttää kahviaan. Eikös kyseisessä ammatissa ole asiakkaan saamisten kannalta tärkeä pystyä hymyilemään, sillä todennäköisemmin asiakkaat tulevat takaisin saatuaan kivaa kohtelua ja ystävällistä palvelua. Ymmärrän täysin, miksi kertojan päivä muuttui heti huonommaksi, kivempihan se on nähdä iloista tarjoilijatyttöä kuin kahvilan omistajaa, joka näyttää siltä että olisi niellyt sitruunoita aamupalaksi. Mut sit seuraavassa raapaleessa asiat oli jo taas paremmin, kun kahvilatyttö oli tullu takaisin :) Ja minusta oli ihanaa, ettei tarjoilijatyttöä haitannut se, että joutui olla pidempään töissä - kiva kun antoi kertojan olla kaikessa rauhassa, vaikka se sitten pitkittikin hänen työpäiväänsä :)

Rupesi säälittämään kun kertoja joutui kuumeseen eikä sitten päässytkään lempikahvilaansa :( Tuo mustaherukkamehu oli kiva lisäys, sopii hyvin lääkkeeksi kuumeesta toipumiseen :) Mutta onneksi jo seuraavana päivänä kertoja pääsi liikkeelle ja saa tohon servettiin sen puhelinnumeron! :3 Mä olin jo ihan että jesjes, mutta sitten kun se servetti katos... olin vaa et sen on pakko löytyä, ei se voinu hukata sitä :D Mut onneksi toi tarjoilijatyttö oli nii velmu että oli kyenny löytää sen kertojan facesta, nii asia korjaantuki sillä :D

Olin ihan innoissani kun tarjoilijatyttö ja kertoja sopi siitä tapaamisesta :3 Ne vaan sopii niin hyvin toisilleen! Toi kertoja on jotenki sympaattinen kun sitä ujostuttaa niin paljon, mutta sit tarjoilijatyttö pelastaa tilanteen omalla ihanalla luonteellaan :3 Leffakohta oli myös ihana, ja toi vika lause lopetti sen ihan täydellisesti!

Mä en oikein osaa ettiä mistään mitään lempparikohtia, koska nää kaikki raapaleet ovat alusta loppuun niin hyviä ja ihania! Näiden lukemisesta tuli tosi hyvä mieli :) Kirjoitat upeasti ja loistavasti, oot tosi taitava kirjoittaja :>

Tämän parempaa kommenttia en näköjään saa aikaiseksi, toivottavasti kelpaa ja kertoo, kuinka kovasti näistä raapaleista ihan totta pidän :)

Kiitos kovasti, jään innolla seuraamaan mitä tässä vielä tapahtuu! :3

-DragonHeart58

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 137
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Kanelinmakuista kahvia, S, raapalesarja, 12/X (4.12.2015)
« Vastaus #19 : 08.12.2015 23:49:36 »
Voihan kaneli, en olekaan ehtinyt kommentoida tuossa välissä, kun olet jo julkaissut lisää! Hui!

Ysissä ja kympissä tapahtuu tavallaan paljon. Ensimmäiset viestit, jotka ovat kovin luontevia myös heidän välillään, mutta ennen kaikkea kovin luontevasti kirjoitettuja, ja sitten jo valmistaudutaan ensitapaamiseen. Tai no, sillä tavalla ensitapaamiseen. Iik! Luin nämä palaset kyllä jo aiemmin, mutta kommentoida en ehtinyt. Toisaalta oli ihan kiva, että tätä oli ehtinyt tulla lisää, koska onpahan enemmän kommentoitavaa. :P

Iiiiiik, miten jännää! Kirjatyttö on niin lutuinen kaikessa samaistuttavassa jännittävyydessään, että ihan kämmenet hikoaa tässä lukiessa. Tarjoilijatyttö taas on kovin rohkea tai ainakin kovin varma. Hyvä vastapaino.

Lainaus
Pidän siitä, että tämän ihmisen seurassa voin paitsi olla oma itseni, myös hiljaa, jos siltä tuntuu.
Kuinka täydellistä. <3

Musta on myös söpöä, että kirjatyttö on niin ujo, ettei hän uskalla ottaa lisää karkkia siinä pelossa, että koskettaa toista vahingossa. Jotenkin voin kuvitella kuinka paljon hänen tekee mieli (karkkia, tai koskettaa toisen kättä uudestaan), mutta ei vaan piru uskalla. Ja sitten, jälleen kerran, tarjoilijatyttö pelastaa päivän. Voi tuota urhoollista aloitteentekijää, jonka täytyy olla kaikkien ujojen tyttöjen sankari - tar. Naw. <3

Lissää, Lau. Pitääkö mennä nukkumaan, että teet taas taikojasi? :3

- Frac


Kun elämä antaa sitruunoita, ryhdy limonadivelhoksi u_u
-Saaps