Kirjoittaja Aihe: Hetalia: Italialaisen käyttöopas // S, 17. osa / Valmis  (Luettu 5282 kertaa)

hamsu

  • ***
  • Viestejä: 368
Vs: Hetalia: Italialaisen käyttöopas // K-7, 17. osa / Valmis
« Vastaus #40 : 14.09.2014 16:41:35 »
Preussi, toisten puolesta hermoileminen ei hyödytä mitään, juoruta voi vaikka ei hermoilekaan :D  Joskus on otettava härkää sarvista jotta väärinymmärrykset saadaan selvitettyä (eikös espanjasa ole härkätaiteluja? XD) 
Lainaus
Olet nyt läpäissyt Italialaisten käyttämisen peruskurssin!”
syventävään kurssiin lienee tarvittavan perehtyneempi opettaja ;) 
Höppänä Romakin myöntää Antoniolle rakkaudensa, pienen mutkan kautta ja osittain ajatuksissaan. Söpöjä yhdessä
Lainaus
”caro mio.”
awwaawaw <3

Tuli aikaerot mieleen kerta saksa soittaa väsyneen kuuloisena vai johtuiko sitten Gillin elämöinnistä :D  Ita oli  oma itsensä stressaantumatta edellispäivien kommelluksista. Kyllä saksa itan tuntee ja oppihan hän paljonkin tässä sarjassa. Sori, en osaa sanoa mitään järkevää mutta aivan ihanaa on ollut lukea näitä, toivottavasti näitä tulee joskus lisääkin. :)

Reinot XD  Me siis kirjaimellisesti vedämme kuningaskunnan jalkoihimme ;D


   hamsu

Kuolotar

  • Luonnonlapsi
  • ***
  • Viestejä: 595
  • Juhlatuulella
Vs: Hetalia: Italialaisen käyttöopas // K-7, 17. osa / Valmis
« Vastaus #41 : 29.09.2014 13:24:13 »
Hyvä lopetus hienolle ficille, kaikki päättyi onnellisesti eikä kumpikaan parisuhde joutunut kriisiin.

Romano ja Antonio oli suloisia yhdessä, onneksi pikkuiset selvitti asiat eikä aloittanut saippuasarja masita mykkäkoulua. Voi Gilbert parkaa kun tuli hätä että kaverille tapahtuu jotain kamalaa onneksi kaikki olikin vain väärin käsitystä.



Tosin hän oli jo päivän mittaan oppinut, että esimerkiksi kokkaaminen, vaatteiden silittäminen ja sanomalehden lukeminen yhtä aikaa ei ollut kaikkein viisain hänen ideoistaan.
Kuinka kukaan voi edes keksiä yrittää moista ja olettaa että se onnistuu ilman ongelmia.

”En minä tiedä”, saksalainen totesi, ”Bruder vain ilmestyi kellaristaan ja alkoi huutaa siitä, että sinä olet vaarassa ja Romano aikoo hävittää sinut kartalta. Lopulta minun oli pakko soittaan.”

”Ai, en minä ole vaarassa”, espanjalainen vastasi iloisesti ja Romano pyöräytti silmiään hänen vieressään, ”Roma on tällä myös!”

Fratello?” toinen ääni sanoi ja ryösti puhelimen Saksalta, ”fratello, mi scusa! Minä kerroin Saksalle kaiken ja hän sanoi, että he eivät ole meitä vastaan! Eikö olekin upeaa? Espanja vain halusi auttaa Saksaa, koska Saksa on niin höpsö ja…”

Italia…”, Saksa huokaisi taustalta.

”Joten kaikki on hyvin! He rakastavat meitä edelleen!” Italia joutui lopettamaan puhumisen, koska hänen täytyi hengittää välillä. Romano, joka oli seisonut tarpeeksi lähellä Espanjaa kuullakseen hyvin, nappasi puhelimen itselleen äkäisesti.

”Ole hiljaa!” hän ärähti puhelimeen, ”ja minä tiedän jo.”

Hienoa! Minä menen keittämään pastaa”, Italia totesi hyväksyen kaiken omaan tapaansa välittömästi. Romano tuhahti, mutta ojensi kuitenkin puhelimen Espanjalle takaisin.
Ihailen italian tapaa pystyä siirtymään asiasta seuraavaan nopeasti. Voi Saksa parkaa kun joutuu soittelemaan Isoveljen paniikin vuoksi. Ei Roma hävitä Espanjaa kartalta koska muuten hänelle tulisi yksinäinen olo.

”Hankkikaa huone”, hän totesi eikä välittänyt pätkääkään siitä katseesta, jonka Saksa häneen loi. Hän vain ottaisi välipalaa jääkaapista ja painuisi huoneeseensa sillä Unkari haluaisi varmasti kovasti kuulla kaiken, mitä oli tapahtunut.
Unkari taitaa haluta tietää kaiken näistä saippuasarjamaisista suhteista=)
Maailma on täynnä houkuttelevia kiusauksia, kykenetkö vastustamaan niitä vai vievätkö ne sinut mukanaan!