Tämäpä oli mielenkiintoinen tunnelmapala. Siksi toisekseen, kun vanhalta kahviaddiktilta kysytään, niin mikätahansa tehsti jossa puhutaan kahvista on potentiaalisesti ykkönen, eikä pettymyksiä tietenkään tullut.
Seesteisn aamun tunnelma tuli tosiaan hienosti esille, vaikka en ole aamuvirkkuja ihmisiä, niin voin kuvitella hyvin mikä aikaisin heräämisessä tosiaan kiehtoo. rauhallisuus, hiljaisuus, oma rauha. Kuppoi kuumaa kahvia, mustana tietysti niin kuin kahvi kuuluukin juoda.
Sitä jäin miettimään kuinkakohan vanha Remus on vielä tässä vaiheessa, minulle tuli jotenkin niin vanha fiilis tästä. Olen tietysti itsekin juonut kahvinu mustana kakarasta lähtien, luen sanomalehtiä ja autan vanhempia sukulaisia kriiseissä, ja silti minusta vähän tuntui että tunnelmansa ja tekojensä puolesta Remus minun silmääni vaikutta pajon vanhemmalta kuin koulupojalta. Tulee enemmän mieleen kolmekymppinen mies joka auttaa äitiään eron ylitse, jotenkin nuorempna kuvittelisin että se ei ole niin helposti sisäistettävissä.
Todennäköisesti tämä johtuu nyt vain minun omisa mielikuvistani, koska mene aina kaikken niin tunteella ja minun on vaikea sisäistää miten joku voi olla muka noin rauhallinen
Ei sanakaan moitetta kirjoitustaioistasi.
Jotenkin herttaisen ohimennen kuvattu rakkau. Tuli vähän sellainen haikea fiilis. Joskus aikaisemmin on ollut joku kaunis ja ihana rakas, eikä käy ilmi onko suhde mahdollisesti loppunut, vai onko tämä nyt vain niitä päiviä kun tyttö ei ole herännyt aamua varten ja hyvä niin. Jää kivasti avoimeksi lukijalle ja saa päättää itse onko loppuratkaisu haikea vai toiveikas. Minä ehkä kallistun enemmän sinne haikean puolelle.
Joka tapauksessa, kiitos tästä, oli oikein kaunista luettavaa.
T:
jjb