Lahja, S || drama, Luna Lovekiva, Ficlet 300

[chessy]

Nimi: Lahja
Author: chessy
Ikäraja: sallittu
Genre: drama
Hahmo: Luna Lovekiva
Summary: Syntymäpäivälahjaksi itselleen Luna oli päättänyt kirjoittaa listan kaikesta, mitä oli.

A/N: Ficlet 300-haaste, sana numerot.



Lahja

Yksi valloittava hymy.
Kaksi ihanaa hymykuoppaa.
Kolme pisamaa nenänpäässä.
Neljä punaiseksi lakattua kynttä.
Viisi ystävää.

Kynän kärki tanssi pergamentilla, tyttö hymyili hajamielisesti itsekseen. Oli tyypillinen sunnuntai, ja silti ei aivan kuitenkaan. Syntymäpäivälahjaksi itselleen Luna oli päättänyt kirjoittaa listan kaikesta, mitä oli.

Kuusi vuotta kirjeestä.
Seitsemän rusettia hiuksissa.
Kahdeksan tiivijuurta pellolta.
Yhdeksän kuppia teetä.
Kymmenen loikkivaa varvasta.

Isä kolisteli keittiössä, leipoi kai kakkua niin kuin joka vuosi. Teepannu vihelteli itsekseen tuttua sävelmää, kun Luna palasi jälleen uuden kupillisen kanssa huoneeseensa ja listan ääreen.

Yksitoista paria tennareita.
Kaksitoista kirjoitusvirhettä V.I.P:ssä.
Kolmetoista paria korvakoruja.
Neljätoista urahaavetta.
Viisitoista vaarallista lajia.

Maailmassa oli liikaa mielenkiintoisia virkoja. Pöydällä odotti muutama pieni koukku, hiukan liimaa ja erilaisia taialla ikuisiksi muutettuja kukintoja. Kohta korvakoruja olisi neljätoista.

Kuusitoista vierasta.
Seitsemäntoista kynttilää kakussa.
Kahdeksantoista pilveltä katsovaa enkeliä.
Yhdeksäntoista pamahtavaa rakettia.

Syntymäpäiväjuhlien jälkeen oli hauska lopettaa oma lahjansa rauhassa, vatsa täynnä kaikkea herkullista. Erityisen lämpimästi Luna muisti äitiään, joka varmasti loisti enkelinäkin kaikkein kirkkaimmin.

Äidistä tulikin mieleen – listan viimeinen kohta pitäisi ehdottomasti pyhittää tämän lempireseptin yksityiskohdalle. Luna oli ollut itsekin aivan hulluna inkiväärikakkuun.

Kaksikymmentä grammaa sokeria.

Lisättyään vielä viimeisen pisteen tyttö kieritti pergamentinpalan rullalle ja sitoi tekeleensä utuisensinisellä nauhalla. Nauhan päähän hän kiinnitti kortin, johon kirjoitti syntymäpäiväonnittelut itselleen.

Aamulla pergamentti oli kadonnut, nauhasta ja kortista ei näkynyt jälkeäkään. Luna halusi ajatella, että ehkä äiti oli vienyt listan käydessään vahtimassa tyttärensä unta, että enkeli halusi tietää, mitä hänestä oli tullut.

Kaksi vuotta myöhemmin, valmistautuessaan muuttamaan kotoa, Luna löysi listansa kirjoituspöydän takaa, jonne avonaisesta ikkunasta puhaltanut tuuli oli sen viskannut. Nainen kiersi rullan auki ja nauroi hiljaa itsekseen.

[Brunburga Blue]

Ihana!  Idea oli suloinen ja niin on lopputuloskin. Itekin voisi antaa itelleen tollasen lahjan, vois tulla aika hyvä mieli. ^^

Sopivan hassu ja lunamainen, tosiaan. Hymyilyttävä teksti. Kiitokset tästä!

B. Blue

[Hermione Granger]

Hei, tämähä oli aivan ihana! Ficci oli just niin lunamainen... Tykkäsin tositosi paljon! 

Hermione

[appledark]

Tämän lukemisesta tuli ihanan rauhallinen olo ja jäi hymy huulille. Idea oli herttainen, sellainen hyvää mieltä tuova. Kuten joku jo taisi sanoakin, tuosta listauksesta tuli jotenkin runo mieleen.
Luna oli onnistunut hahmo, ihan oma itsensä, ehkä vähän poissaolevan oloinen, mutta sitten kuitenkin viisas tekemättä siitä sen suurempaa numeroa. :) Eniten pidin tuosta lopun viittauksesta tulevaisuuteen ja tuli sellainen olo, että muutaman vuoden vanhempi Luna oli ehkä muuttunut ihmisenä aika paljon, mutta ei toivottavasti liikaa.

[Scaramouche]

Vau.

Mä tykkään tällaisista ficeistä missä tollainen yksi sama simppeli tema pysyy koko ajan.

Luna on tosi symppis hahmo, ja siitä tulee kaikki nää parhaat utuisensiniset tarinat. Hitsi, ihana sana, utuisensininen. Jotenkin niin Luna ettei mitään rajaa.

Mä en ole kamalan pitkää aikaan lukenut mitään tällaista näin suloista ja viatonta, että mun oli ihan pakko sitten kommentoida tätä vaikka mulla ei oikeastaan olekaan mitään järkevää sanomista. Sitä vaan, että tässä pitäisi olla enemmän kommentteja kun tää on niin hyvä.

Jatkathan kirjoittamista, tällaisia tarvitaan lisää!!