Kirjoittaja Aihe: Zirkoneita, S  (Luettu 1499 kertaa)

Audrina

  • ametistikvartsi
  • ***
  • Viestejä: 167
  • pumped up kicks
Zirkoneita, S
« : 25.02.2011 18:30:20 »
Nimi: Zirkoneita
Kirjoittaja: Audrina
Ikäraja: S
Paritus: Pansy/Daphne
Genre: fluff, romance, one-shot
Vastuuvapaus: Rowlingille kuuluu kaikki, minkä tunnistat hänelle kuuluvaksi.
A/N: Ystävänpäivään verrattuna ehkä hieman myöhässä - mutta ei voi mitään, kun koulukiireet vaikeuttivat kirjoittamista. Osallistuu Ystävänpäivähaaste III ja random10 - haasteisiin.
//Luci lisäsi ikärajan otsikkoon

Zirkoneita

Ruusunpunaisia paperisydämiä, messinkisiä kerubeja, kultaisia silkkiruusuja, kahvilan ikkunasta tulviva talvipäivän valo ja nelisentoista paria katselemassa toistensa ystävänpäivän uumeniin hukkuvia silmiä.

Tyttö, jonka tummat hiussortuvat juoksevat vapauteen – hänen vapauttaessa ne valkoisen villapipon alta ja vaaleaverikkö, joka kosketti vaaleanpurppuraa akryylineulettaan. 

Katseita pähkinänruskeiden ja taivaansinisten silmien välillä, lyhyeksi jääneitä vilkaisuja ja pitkiä huomaamattomia katseita – uusien yksityiskohtien etsimistä soikion ja sydämen muotoisilta kasvoilta. Toisella hymy karmiininpunaisilla huulillaan – toisella hymykuopat loistaa kalpealla iholla. Virnistys kohtaa tummaverikön huulet ja tarttui pian kultakutriin.

Kahvia maidolla ja persikan makuista jääteetä. Pala sacherkakkua ja mustikkamuffineita.

Hopeinen ranneketju kolahti – sen jalokivien koskettaessa pöydän pintaa. Hopeaa ja zirkoneita. Koru oli ilmestynyt tummaverikön hoikkaan ranteeseen tämän kuudentoista syntymäpäivän aikoihin. Kovinkaan suurta tunnearvoa koru ei ollut tavoittanut; se ei ulkonäöllään erottunut verratessa muihin aristokraattineidon koruihin. Hän ei edes aina muistanut keneltä oli sen saanut.

Vastapäätä istuva siniset bambisilmät omistava neiti katsoi rakkaansa korua ja laski mielessään ratkaisematonta arvoitustaan: kuinka monta zirkonia hän löysi rannekorusta. Hän tarttui korun omistajan ranteeseen kääntäen sen, nähdäkseen korun toisen puolen.

Daphne piti korusta – ja niin piti Pansykin, vaikka se tuntui uppoavan mielen pimentoon että hänen vaaleahiuksinen rakastajansa oli sen antanut hänelle. Korun antaja ei kuitenkaan antanut sen haitata.
« Viimeksi muokattu: 19.03.2013 17:12:05 kirjoittanut Luci »
syystuulista viis,
kun tapaamme elossa:
sinä ja minä

Audrina

  • ametistikvartsi
  • ***
  • Viestejä: 167
  • pumped up kicks
Vs: Zirkoneita
« Vastaus #1 : 28.02.2011 17:01:01 »
EpikFeil, Daphne/Pansy - paritus on kyllä toden totta mielenkiintoinen paritus. Olen kyseistä paritusta jonkin verran lukenut muilta ficcareilta, ja jotenkin nyt teki mieli kirjoittaa siitä. Molemmat henkilöt yleensä mielletään parhaiksi ystäviksi (ainakin itse miellän), joten tämän kautta en itse ajatellut heidän romanssinsa/rakkaustarinansa aivan mahdottomaksi. Hihih, vaaleanpurppuraa - en tiedä onko se edes väri - tai onhan purppura/punavioletti väri, mutta onko sitä vaaleana; niin siitä en ole varma. (liittyy toki asiaan) Mukavaa, että teksti aiheutti ajatuksia kaksikon taustasta; niin kuin tuo että Daphnen ja Pansyn suhde olisikin salainen, että Pansylla olisikin se ns. päivänvaloa kestävä poikaystävä nuoriherra Malfoy.

Kiitos itsellesi piristävästä kommentistasi!  :)
syystuulista viis,
kun tapaamme elossa:
sinä ja minä