Kirjoittaja Aihe: Twilight: Käännös: Someone Wake Me Up || S, Canon  (Luettu 9445 kertaa)

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Author: MadderThanTheCheshire
Translater: Salla
Title: Someone Wake Me Up
Disclaimer: The only thing I own is the plot, Anna, Brian and Gavin...and I don't exactly own them either. They belong to the six inch green aliens that live under my desk and give me plot ideas in exchange for the dust bunnies they find down there. T/N: En omista tästä tarinasta mitään, minä vain suomennan. Kaikki kunnia kuuluu MTTC:lle ja Meyerille.
Summary:
 
AU - It's been three years since Edward left Bella, and now she's moving on with her life as a singer in a band. What happens when the Cullen's show up at one of her concerts?

On kolme vuotta siitä kun Edward jätti Bellan, ja Bella on jatkanut elämäänsä bändin laulajana. Mitä tapahtuu kun Cullenit ilmestyvät yhteen hänen konserttiinsa?

Rating: T -> laitoin S, modet saa nostaa/laskea jos tarpeen.
Genre: angst, hurt/comfort
Pairings: Bella/Edward + muut normaalit
T/N: Sain MTTC:ltä luvan suomentaa tämän aivan jumalattoman ihanan ficin, ja toivon että muutkin innostuvat tästä yhtä paljon. Osia tähän on tulossa prologi + 15 lukua + epilogi. Tässä tulee prologi, hope u like it! ;)



Prologue

BPOV

Kolme vuotta sitten elämäni muuttui. Kolme vuotta sitten Edward Cullen perheineen jätti minut Forksiin aikomuksenaan olla palaamatta enää koskaan. Kuuden kuukauden ajan istuin isäni talossa kiertyen syvään masennukseen, tuntien etten ikinä noususu siitä.

Sitten elämäni muuttui uudestaan, tällä kertaa hyvään suuntaan.

Tapasin Annan kesällä vieraillessani äitiäni Seattlessa. Äiti oli lentänyt sinne uuden miehensä Philin kanssa, jolla oli lehdistötilaisuus pienen luokan baseball-joukkueensa kanssa. Löysin Annan sattumalta juhlasalista soittamassa kitaraa, kun kuljeksin ympäri hotellia. Seisoin ovella, vain katsellen hänen soittoaan kun hän hyräili itselleen kappaleita, joita ei ollut vielä kirjoittanut.

Kuunnellessani kitarasta tulvivaa kaunista musiikkia aloin hyräillä hänen kanssaan, tullen mukaan sanoilla hänen lauluunsa. Kuullessaan minun hyräilevän Anna lopetti soittamisen ja kysyi osasinko soittaa jotakin. Sanoin etten osannut, mutta että mielestäni hän oli erittäin hyvä. Kun hän pyysi minua laulamaan, sanoin että laulan vain suihkussa.

Istuimme tunteja juhlasalissa jutellen satunnaisista aiheista. Mistä musiikista pidimme, mistä olimme kotoisin, koulu, työ ja niin pois päin. Huomasimme nopeasti että meillä oli paljon yhteistä ja että musiikkimakumme oli aivan samanlainen.

Sain tietää että Anna oli kotoisin Indianasta ja oli tullut Washingtoniin poikaystävänsä kanssa viikkoa aikaisemmin. Hän oli kahdeksantoista ja todella kaunis. Kun kättelimme ja katsoin häntä silmiin, tiesin välittömästi mikä hän oli.

Annan silmät olivat kirkkaan topaasin väriset ja iho kalpea ja jääkylmä.

Vampyyri. Itse asiassa kasvissyöjävampyyri.

En kertonut Annalle tuona iltana tietäväni mikä hän oli; annoin hänen kuvitella että oli huijannut minua. Paljastin hänelle ja hänen poikaystävälleen Brianille kuitenkin kaksi päivää myöhemmin, kun he kutsuivat minut kanssaan päivälliselle. He olivat niin kovasti yrittäneet näytellä ihmisiä ja syödä ruokaa, mutta minä tiesin ettei heidän ollut pakko. Sen jälkeinen keskustelu oli iloinen, mutta myös informoiva.

Kuulin, että Brian oli 95 vuotta vanha ja muutettu kahdeksantoista vuoden herkässä iässä. Anna oli vasta vuoden ikäinen. He olivat tavanneet kun Anna oli elänyt vampyyrinä vasta kuusi viikkoa. Hän oli nähnyt Brianin Nashvillessä, Tennesseessä, ja rakastunut tähän täysin. Brian löysi hänet metsästä juomasta hirveä, ja sai shokin kuullessaan hänen olevan vastasyntynyt. Kuullessaan ettei Anna tiennyt, kuka hänet oli luonut, Brian otti hänet siipensä suojaan ja opetti häntä selviytymään.

Brian oli vegetaristi ennen kuin tapasi Annan, ja piti huolen ettei tyttö päässyt lähellekään ihmisverta. Anna kertoi että vaikka hän pystyi kontrolloimaan itsensä ihmisten keskellä eivätkä ihmiset oikein edes viehättäneet häntä, silti vuotava ihmisveri sai hänen kurkkunsa palamaan sietämättömästi ja hänen oli tehtävä toimenpiteitä jotta saisi itsensä pidettyä hallinnassa.

He tuntuivat kuitenkin yllättyvän enemmän siitä tiedosta että olin tuntenut vampyyriperheen ennen heitä. He tahtoivat tietää kaiken Culleneista; heidän ruokavalionsa, olivatko he satuttaneet jotakuta ja miten olin heihin tutustunut.

Kun kävi selväksi että minusta oli erittäin epämukavaa puhua Culleneista, Anna ja Brian lopettivat kyselemisen vähäksi aikaa. Sitten yhtenä päivänä vain sorruin ja kerroin heille kaiken.

Kerroin heille kuinka tapasimme, kerroin Edwardista ja ja kaikesta siitä mitä olimme kokeneet yhdessä. Kun kerroin kuinka hän jätti minut metsään rikki ja yksinäni ja kuinka hän oli katsonut minua kuin viimeisen kerran, Anna ja Brian suuttuivat todella. He tahtoivat jäljittää Edwardin ja, Brianin sanoin, "purra häneen vähän järkeä".

Sen viikon jälkeen noista kahdesta tuli nopeasti ystäviäni. Kun minun oli aika palata Forksiin Charlien luo, Anna ja Brian päättivät muuttaa sinne ja kirjautua Forksin lukioon kanssani. Olin innoissani.

Siihen aikaan Anna opetti minua soittamaan kitaraa ja Brian pianoa ja viulua. Yllätyin siitä että opin soittamaan jokaista soitinta nopeasti ja hyvin. Anna myös antoi minulle laulutunteja vahvistaakseni ääntäni, ja vähitellen pystyin laulamaan yhdessä kirjoittamiamme lauluja pehmeästi ilman että ääneni säröili tiettyjen nuottien kohdalla.

Valmistumisen jälkeen pieni bändimme esiintyi satunnaisissa baareissa ja juhlissa. Saimme jokaisesta keikasta hyvin rahaa ja kun saimme mahdollisuuden soittaa konsertin Seattlessa uutena vuotena, otimme tarjouksen nopeasti vastaan.

Siellä me tapasimme managerimme Gavinin. Kolmas vegetaristivampyyri jolla oli erinomainen musiikkimaku, enkä sano näin vain siksi että hän piti meistä. Sanon niin siksi että hän oli tuottanut muutamia erittäin kuuluisia ja suosittuja artisteja.

Gavinin avulla ja opastuksella nousimme nopeasti listojen kärkeen. Gavin muistutti minua niin paljon Carlislesta, että löysin itseni monesti itkemästä kun muistin tämän ja muut Cullenit.

Vihdoinkin tunsin elämäni palaavan raiteilleen. Olin saanut vampyyrit takaisin elämääni parhaina ystävinäni. He suojelivat minua odottamattomalta vaaralta, mutta myös itseltäni. En enää tuntenut itseäni masentuneeksi. Aloin olla taas onnellinen.

Mutta mikään ei olisi ikinä voinut valmistaa minua siihen, mitä tapahtui kaksi vuotta myöhemmin.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014 10:36:23 kirjoittanut Beyond »
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


En-nu

  • Vieras
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #1 : 10.02.2011 16:00:46 »
Ihana! Mahtavaa kun Bella osaa soittaa kitaraa ja jne. =)) Jatkoa! pakko muuten vähän lueskella seuraavaa lukea enkuksi ;)

COLORRBLIND

  • ***
  • Viestejä: 17
  • Because the drugs never work
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #2 : 10.02.2011 17:38:05 »
Mä olin tosi surullinen kun... en löytänyt toista lukua luettavaksi :<

Kun tää on nii ihana! Bella ei oo sellane nyyhksangstaankunedwardjättimut- tyyppi, eikä ihkuedwardinipelastaa -, vaan aivan omanlaisensa :) Odotan kyl silti innolla miten käy ku ne näkee Cullenit :D
avatar © haava

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #3 : 12.02.2011 22:23:31 »
T/N: En-nulle ja COLORRBLINDille iiiiisot kiitokset kommenteista, niitä saa heitellä edelleen! :-* Nyt ensimmäinen luku, enjoy!



Luku 1

Alicen POV

Istuin sohvalla kotonamme Kanadassa käyden läpi poikien vaatiman taulutelevision kanavia. En oikeastaan kiinnittänyt siihen huomiota, mutta olin tylsistynyt ja tarvitsin tekemistä.

Jasper, Edward ja Emmett olivat lähteneet metsästämään tunteja sitten eivätkä olleet vielä palanneet. Rose ja Esme olivat shoppailemassa ja Carlisle sairaalassa. Esme ja Rose olivat yrittäneet saada minut mukaansa, mutta en vain saanut itseäni enää innostumaan siitä. En niin kuin ennen. Jättäessämme Bellan osa sydämestäni jäi hänen luokseen, mukaan lukien rakkauteni shoppailuun. En vain pystynyt enää nauttia siitä.

Tuntia myöhemmin kaikki tulivat hitaasti kotiin tullakseen viimein kotiin yöksi. Olin yhä sohvalla selaten kaikkia yhdeksääsataa kanavaa.

”Oletko kunnossa, kultaseni?” Esme kysyi tullen viereeni ja laittoi kätensä harteilleni. Hn oli tehnyt sen joka päivä viimeisen kolmen vuoden ajan.

”On”, huokaisin. Jasper istui vasemmalle puolelleni, veti minut kiinni itseensä ja kiersi vahvat käsivartensa ympärilleni pitäen minua tiukasti rintaansa vasten.

”Kaikki on hyvin, rakas”, hän kuiskasi korvaani.

Silmäkulmastani näin Edwardin juoksevan ylös huoneeseensa. Hän vihasi minun satuttamistani, mutta se kaikki oli täysin hänen syytään. Jos hän ei olisi jättänyt Bellaa ja käskenyt meitäkin lähtemään, me emme kärsisi näin, minä ja hän.

Edward ei edes antanut minun helpottaa tuskaani katsomalla Bellan tulevaisuuteen. Meitä kaikkia oli kielletty soittamasta, lähettämästä hänelle sähköpostia tai katsomasta hänen tulevaisuuteensa. Edward tahtoi antaa Bellan elää omaa elämäänsä, ja minun oli pakko totella.

Ainoa toivoni oli tieto siitä ettei Edwardin ja Bellan yhteinen tulevaisuus ollut muuttunut. Bellan kohtalo oli edelleen olla Edwardin kanssa vampyyrinä. Veljeni vain jatkoi sen kieltämistä.

Jasperin rauhoiteltua minua hieman jatkoin loputonta kanavien kelausta. Kuva yhdellä kanavalla kiinnitti huomioni ja palasin siihen äkkiä.

Ruudulla olivat kasvot, joita en luullut enää koskaan näkeväni.

”Voi herra jumala!” huusin aiheuttaen kaikki ryntäämään takaisin olohuoneeseen katsoen minua paniikissa. Jopa Edward tuli huoneestaan katsomaan mikä sai minut huutamaan.

He alkoivat kysellä minulta mikä oli hätänä, huolissaan että olin nähnyt kammottavan näyn. Pystyin vain osoittamaan televisiota ja päästämään kurkustani ääniä, jotka kuulostivat siltä kuin sanat kamppailisivat pääsystään ulos.

He käänsivät katseensa televisioon ja haukkoivat henkeään näylle.

Bella seisoi lavalla jossain päin Seattlea, laulaen ja soittaen kitaraa. Hän oli kaunis, ja hänen äänensä oli uskomaton.

”Vau”, Jasper huokaisi.

”Tyypit, en edes tiennyt että hän osaa laulaa!” Emmettin ääni huusi takaani.

Vilkaisin Edwardia. Hän ei ollut sanonut sanaakaan tai näyttänyt yhtään elonmerkkiä. Hänen katseensa oli lukittunut ruutuun, ja pystyin kertomaan ettei hän kuunnellut reportteria joka puhui Bellasta. Pistin ääntä kovemmalle haluten kiihkeästi tietää mitä aiottiin sanoa.

” The Unwanted eivät todellakaan ole sitä, haluamattomia! Tytöt ovat nousseet huipulle nopeasti sen jälkeen kun heidän kappaleestaan 'No such thing as forever' tuli hitti!” nuori reportteri MTV:ltä intoili. ”Onneksemme saimme Izzy Swanilta ja Annalta haastattelun kaksi päivää sitten hotelli Hiltonissa Los Angelesissa.”

Filmi haastattelusta alkoi.

”Izzy Swan?” kysyin uskomatta korviani.

”Ehkä se on hänen taiteilijanimensä tai jotain”, Rose kohautti olkiaan. Huomasin että hänkin oli kavahtanut Bellan uutta nimeä.

”No tytöt, mikä inspiroi teitä kirjoittamaan hitin 'No such thing as forever'? haastattelija kysyi. Bella ja Anna katsoivat toisiinsa, ja Bella puhui ensin.

”No, kun on nuori ja rakastuu – tai luulee rakastuvansa – johonkuhun jompikumpi lupaa ikuisuuden”, hän aloitti liikehtien levottomasti tuolillaan. ”Mutta loppujen lopuksi huomaa, ettei ikuisuutta sen ihmisen kanssa ole. Silloin joko jättää tai tulee jätetyksi.”

”Kirjoitimme laulun hymniksi niille tytöille, joita on loukannut joku joka on luvannut heille ikuisuuden mutta jolla ei ollut aikomuksia antaa sitä heille”, Anna jatkoi.

”Vau, tuo on todellakin totta”, haastattelija myönsi. ”Ja ilmeisesti se uppoaa teinityttöihin. Miten fanit reagoivat tavatessaan teidät?”

”Hienosti”, Bella nyökkäsi. ”Nuori noin kuusitoistavuotias tyttö lähestyi minua eilen tiellä ja kertoi että hänen entinen poikaystävänsä oli luvannut hänelle ikuisuuden ja jopa ostanut hänelle lupaussormuksen. Heti seuraavana päivänä tyttö oli nähnyt tämän toisen tytön kanssa. Tyttö kertoi että laulu oli auttanut häntä jaksamaan ja että hän oli jopa lähettänyt siitä pojalle kopion.”

”Se on epätodellista”, Anna myönsi.

”Kirjoitatteko te tosielämän kokemuksista vai pelkästään siitä mitä näette ja kuulette mediassa?”

”Iso osa lauluistamme on kirjoitettu tosielämän tapahtumista”, Anna vastasi. ”Esimerkiksi 'No such thing as forever' on kirjoitettu Izzyn kokemuksista hänen entisen poikaystävänsä kanssa.” Bella hymyili ujosti, muttei kertonut tarinaa sen takana.


Haastattelu päättyi ja kaikki olivat juurtuneet paikoilleen.

”Näette The Unwantedin Kanadan Torontossa kahdeskymmenes marraskuuta konserttihallissa”, reportteri ilmoitti ennen kuin mainokset alkoivat.

”Vau”, oli kaikki mitä pystyin sanomaan. Olin shokissa. Selvästi Bella oli jatkanut elämäänsä, mutta oli kivuliaan ilmeistä että hän oli silti loukkaantunut kolmen vuoden takaisista tapahtumista.

”Edward”, Carlisle aloitti, mutta veljeni oli jo juossut ylös ja paukauttanut oven perässään ennen kuin hän ehti sanoa mitään muuta.

Edwardin POV

Bella oli nyt laulaja. Laulaja nimellä 'Izzy'. Se ei ollut hän; se ei ollut minun Bellani. Minun Bellani ei laulanut, soittanut kitaraa tai tanssinut lavalla. Minun Bellani oli ujo, hänellä oli huono tasapaino, eikä hän koskaan olisi astunut parrasvaloihin tahallaan.

Ei, hän ei ollut minun Bellani. Mutta miksi olisikaan? Jätin hänet metsään kolme vuotta sitten murtuneena ja itkien.

Kun kuulin laulun nimen, tiesin heti että se oli meistä. Mutta sanojen kuuleminen hänen omasta suustaan oli kuin miljoona pientä veistä puukottaisi minun kuolematonta sydäntäni.

Istuin huoneessani yli tunnin harkiten mitä tekisin. Sydämeni ja ruumiini – sieluni, kuten Bella sitä kerran kutsui – huusi minulle että minun pitäisi juosta Bellan luo, rukoilla häneltä anteeksiantoa, pitää häntä sylissäni päästämättä koskaan irti. Mutta järjen ääni päässäni, se, joka oli käskenyt minua jättämään hänet, käski minun jäädä ja olla pilaamatta hänen elämäänsä uudestaan.

Olisi vähättelyä sanoa että olin repaleinen.
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


ssenja-

  • ***
  • Viestejä: 65
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #4 : 13.02.2011 11:18:59 »
Rupesin lukemaan tätä, ja tää vaikuttaa TODELLA hyvältä!! Jatkoo! :)
Pidän tästä uudesta Bellasta, ja on kiva nähdä miten tää alkaa tästä kehittyä.

N1gg1h

  • ***
  • Viestejä: 53
  • So little nd still so cold
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #5 : 13.02.2011 11:27:39 »
Ihana luku!!  ;D
Tykkäsin jotenki vaa tost et Alice ja tälläsetki oli maassa  Bellan takii ja näin.
Sori ei mitää rakentavaa, mut pari virhettäkyllä huomasin, mut ne oli sellasii pikku virheit...
Joo, eli jatko mah  nopeesti <3  :D

rileyeatsworld

  • ***
  • Viestejä: 6
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #6 : 13.02.2011 12:12:46 »
Ouu rakastuin ♥

Toi oli tosi hienoo ku Bella pysty itkemättä kertoo haastattelijalle tost biisist, ja odotan kyl innol jatkoa!
Ava © Haava

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #7 : 13.02.2011 19:47:25 »
Kiitos taas kaikille kommenteista. Toivon että jos joku näkee virheitä niin ilmoittelee niistä että voin korjailla. Ja muutenkin kommentit ovat erittäin mukavia. Tässä tulisi luku kaksi, enjoy! :-*



Luku 2

Jasperin POV


Tunsin kuinka Edwardin kipu ja hämmennys levisi yläkerrasta. Se oli voimakasta, eikä mikään määrä rauhoittavia aaltoja jotka lähetin hänelle voineet auttaa. Se oli kuin hän halusi tuntea sen kivun, rankaista itseään teoistaan.

Kaikki olivat edelleen olohuoneessa, odottaen mitä Edward aikoi tehdä. He lähettivät hämmennystä aalto aallon jälkeen koskien sitä, mitä olimme nähneet ja kuulleet televisosta.

Minun on pakko myöntää, että olin erittäin hämmentynyt siitä että Bella lauloi bändissä ja oli tunnettu nimellä 'Izzy Swan'. Se ei ollut Bella jonka tunsin. Se ei ollut Bella jonka me tunsimme. Myönnän etten ollut tuntenut häntä kauaa, ja että olin pitänyt häneen etäisyyttä, mutta se johtui siitä että pelkäsin satuttavani häntä. En luottanut itseeni kun olin lähellä hänen makeaa, houkuttelevaa vertaan.

Bellasta oli nopeasti tullut pikkusisko meille kaikille, jopa Rosalielle. Hän ei ehkä pitänyt Bellasta aluksi, mutta kun James oli yrittänyt tappaa tämän, hän kiintyi Bellaan. Rosalie ei kuitenkaan myöntänyt sitä kenellekään, ei edes Emmettille.

Ei mennyt kuin tunti niin kuulimme askeleet portaista. Räväytimme katseemme ylös ja näimme Edwardin kiitävän alas portaita iso musta duffelilaukku kädessään. Aice hyppäsi ylös ja katosi portaisiin palaten muutaman minuutin kuluttua oman laukkunsa kanssa.

”Minne olet menossa, Edward?” Esmen huolestunut ääni kysyi.

”Toronto”, oli ainoa vastaus jonka hän sai.

”Alice”, sanoin.

”Jasper, minä menen etkä sinä pysty estämään minua”, hän murisi. Tiesin, että jos hän olisi voinut itkeä, hän olisi ollut lähellä kyyneliä. ”Sinä joko pakkaat tavarasi ja tulet mukaani, tai sitten jäät tänne.”

Minua ei tarvinnut kahdesti käskeä, minä en tahtonut olla pitkään erossa Alicesta, joten kiiruhdin ylös, tartuin laukkuuni, tungin sisälle joitain vaatteita ja olin hetkessä Alicen vierellä.

Katsoessani ympärille huomasin, että myös Rosalie, Emmett, Esme ja Carlisle olivat pakanneet ja odottivat nyt etuovella. Edward oli jo pakkamassa laukkuaan autoon, huutaen meille että meidän olisi raahattava itsemme kyytiin.

Emme aikoneet uhmata häntä.

Edwardin POV

Matka Torontoon tuntui kestävän ikuisuuden. Koko matkan mietin mitä sanoisin ja tekisin kun näkisin Bellan ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Mitä hän tekisi? Juoksisiko hän pois? Huutaisi? Kirkuisi? Kieltää minua tulemasta enää ikinä hänen lähellen? Luoja, toivon että ei.

Osa minusta toivoi että hän kieltäisi. Se osa halusi että Bella huutaisi minulle, sanoisi että hän vihasi minua, että hän halusi minut pois elämästään. Mutta se itsekäs osa minussa toivoi Bellan kietovan kätensä kaulaani ja rukoilevan etten enää koskaan jättäisi häntä. Että hän kertoisi rakastavansa minua ja sitten kosisin häntä ja hän sanoisi kyllä.

Jep, tiedän, kuvittelen harhoja.

Päästessämme hotellille jossa majoittuisimme ollessamme Torontossa, veimme tavaramme huoneisiimme ja suuntasimme konserttialliin varaamaan liput. Luojan kiitos lippuja ei vielä oltu myyty loppuun, ja onnistuimme myös saamaan bagstage-passit meille kaikille.

Bellan POV

Tänä iltana olisi konsertti ja oli hermostunut. Olimme ennenkin esiintyneet tuhatpäisen yleisön edessä, mutta tällä kertaa se televisioitaisiin kaikkialle Kanadaan. En enää ollut Forksin tasapainoton tyttö, joten en enää huolehtinut kaatuvani tai putoavani lavalta. Ei, se ei ollut miksi huolehdin.

Pari viikkoa sitten Anna sai näyn kolmesta vampyyristä jotka etsivät minua. Anna ei tiennyt miksi, mutta jostain syystä he olivat tulossa tänne. Hän, Brian ja Gavin eivät päästäneet minua näkyvistä kuin pariksi sekunniksi kerralla. Tavallaan se oli helpottavaa, se muistutti minua siitä kun Cullenit olivat suojelleet minua Jamesilta, Victorialta ja Laurentilta.

Brian oli kuin henkivartijani joka paikassa minne menimme, samoin kuin Gavin Annan kun olimme esillä. Nyt he saattoivat meitä pukuhuoneeseemme, missä voisimme pukeutua ja laittautua valmiiksi. Sitten antaisimme pari nopeaa haastattelua paikallisille radiokanaville ja lehdille. Vihasin haastatteluja, mutta ne olivat Gavinin mukaan 'hyvää mainosta'. Minusta ne olivat vain ärsyttäviä.

Anna pomppasi maskeeraustuoliinsa vinkuen iloisesti sen iltaisesta asustaan.

”Jestas! Ne ovat niin nättejä!” hän vinkui. Brian katsoi minuun ja pyöritti silmiään.

”Tyttöystäväsi”, mutisin hänelle leikkisästi.

”Eikö olekin sitten hyvä asia että rakastan häntä?” Brian nauroi.

”Hei!” Anna vastusti. ”Siinä ei ole mitään vikaa jos rakastaa vaatteita. Jos Bella vain oppisi olemaan kuin normaali tyttö, hänkin tietäisi sen.”

Näytin Annalle kieltäni. Äh, toinen Alice.

Ajatus siitä miten hyvin Anna ja Alice tulisivat toimeen satutti minua vähän. Koska kun olisin kuollut ja poissa, ne kaksi varmaankin tapaisivat ja varmastikin tulisivat hyvin juttuun. Heillä oli samanlaiset lahjat, Annan vain oli... määräisempi. Toisin kuin Alicen, Annan näyt tulevaisuudesta tulivat ilman ääntä. Mutta hänen näkyjensä mukana tulivat haju ja kosketus, mikä oli hänestä joskus ärsyttävää.

Brianin lahja oli yksi suosikeistani. Koskettamalla minua me pystyimme kommunikoimaan ajatuksissamme, tai hän pystyi puhumaan minulle pääni sisällä. Tosin hän itse ei pystynyt kuulemaan minua ilman että kosketin häntä ja etsin hänen mielensä. Julkisilla paikoilla se oli aika siistiä.

”Muutama minuuttia haastatteluun”, Gavin huusi huoneeseen. Hän olisi voinut vain sanoa sen hiljaa ja Anna tai Brian olisi voinut informoida minua, mutta kun ympärillä oli niin paljon ihmisiä, hän halusi pitää kulissit pystyssä.

”Kiitos, Gavin”, huusimme takaisin.

”Anna”, kysyin, ”oletko – ”

”Ei, Bella, en ole nähnyt heidän tulevan tänne”, Anna vakuutti. ”He pitävät nyt matalaa profiilia. Luulen että sen jälkeen kun viimeksi potkimme heitä perseelle he ovat vähän peloissaan siitä mitä heille tapahtuu jos he tulevat lähellemme.”

”Toivotaan”, Brian murisi.

Pieni koputus pukuhuoneen oveen kertoi meille että olisi aika mennä. Huokaisin; taas mennään.
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


alexsandra

  • Vieras
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #8 : 15.02.2011 17:57:41 »
Vähän tää on hyvä ficci. Erillainen kun muut.
JATKOO pliis!!!!

Susskku_-

  • ***
  • Viestejä: 38
  • Ava by : Lady Dynamite
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #9 : 18.02.2011 20:24:16 »
Ihan kiva ja hyvin suomennat. Jään seuraamaan :)
Don´t cry say fuck and smile!

Lööperiikka

  • ***
  • Viestejä: 481
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #10 : 19.02.2011 17:43:46 »
Hmm... jäin lievästi sanottuna koukkuun.
Nuo uudet hahmot ovat ihania<3 Rakastan niitä jo nyt.
Kirjoitat sujuvasti ja koukuttavasti.
Toivon siis jatkon tulevan nopeasti.

latelan

  • ***
  • Viestejä: 12
  • It's nice to be important, but it's more important
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #11 : 20.02.2011 19:15:42 »
Uusi lukija! Kiitos kun suomennat tätä!! Virheitä en oikein huomannut. Jatkoo pian!!!

BrownAndGreen

  • ***
  • Viestejä: 74
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #12 : 21.02.2011 23:29:35 »
Olet kommentoinut niin ahkerasti minun suomentamaani ficiä ja viime kommenttisi perusteella päättelin, että itsekin suomennat jotain, joten ajattelin etsiä sen käsiini ja lukea sen. :)

Joo elikkä tää idea on tosi kiva ja oon lukenu joskus englanniksi tän tyylisen ficin. Suomennat itse mainiosti ja tekstiä oli helppo ymmärtää. Itellä ainaki käy monesti niin, että jotku lauseet on tosi vaikea saada suomeksi ja sitte ne yrittää vaan jotenki kääntää ja lopputulos on jotain ihan hullua, mutta tässä ficissä niitä ei ollut yhtään, joten pojot siitä :)

Sanoit luvun 2 alussa, että jos huomaa virheitä niin huomauttaa niistä sinulle, joten tässä on muutamia mitä minä huomasin...

Prologi

Lainaus
Kuuden kuukauden ajan istuin isäni talossa kiertyen syvään masennukseen, tuntien etten ikinä noususu siitä.
nousisi?

Lainaus
Tapasin Annan kesällä vieraillessani äitiäni Seattlessa.
äitini kanssa?

Lainaus
Seisoin ovella, vain katsellen hänen soittoaan kun hän hyräili itselleen kappaleita, joita hän ei ollut vielä kirjoittanut.
Kyllä kai sen voi noinkin sanoa, että hyräili itselleen, mutta eikö se yleensä ole, että hyräili itsekseen..?
Ja sitte toi hän-sana joita-sanan perään niin kuulostaa paremmalta.

Lainaus
Huomasimme nopeasti että meillä oli paljon yhteistä ja että musiikkimakumme oli aivan samanlainen.
että-sanan eteen useimmiten pilkku, muttei kuitenkaan aina. Muutenki huomasin aika paljon pilkkuvirheitä, enkä jaksa laittaa niitä kaikkia nyt tähän. :)

Lainaus
En kertonut Annalle tuona iltana tietäväni mikä hän oli; annoin hänen kuvitella että hän oli huijannut minua.
hän-sana tuohon

Lainaus
Brian otti hänet siipensä suojaan ja opetti häntä selviytymään.
yleensä sanotaan, että siipiensä

Lainaus
Kerroin heille kuinka tapasimme, kerroin Edwardista ja ja kaikesta siitä mitä olimme kokeneet yhdessä.
yks ja-sana liikaa

Lainaus
kuinka hän oli katsonut minua kuin viimeisen kerran
En oikeen ymmärtänyt, et miks tässä kohtaa luki tolleen, joten katoin siitä alkuperäsestä ja siinä luki, että: ja kuinka hän oli saanut kaiken näyttämään aivan siltä, kuin hän ei olisi koskaan ollutkaan elämässäni En tiedä olitko suomentanut sen tahallasi tolleen vai et... :)

Lainaus
Sen viikon jälkeen noista kahdesta tuli nopeasti ystäviäni.
heistä


Luku 1

Lainaus
En vain pystynyt enää nauttia siitä.
nauttimaan

Lainaus
Esme kysyi tullen viereeni ja laittoi kätensä harteilleni. Hn oli tehnyt sen joka päivä viimeisen kolmen vuoden ajan.
laittaen kuulostaa paremmalta tossa lauseessa.
hän

Lainaus
”Voi herra jumala!” huusin aiheuttaen kaikki ryntäämään
kaikkia

Lainaus
”Nuori noin kuusitoistavuotias tyttö lähestyi minua eilen tiellä
Kun luin tätä ja eteeni tuli sana tiellä, töksähin vaan siihen. Ihan ku joku maalaisjuntti puhuis. (Ei mitään loukkausta maalaisjuntteja vastaan, koska olen itsekin semmoinen ja ylpeä siitä.) Mutta siis, koska tämä on varmaan tapahtunut kaupungissa niin kadulla olisi parempi vaihtoehto tähän.  :D


Luku 2

Lainaus
mitä olimme nähneet ja kuulleet televisosta.
televisiosta

Lainaus
Aice hyppäsi ylös
Alice

Lainaus
Toronto”, oli ainoa vastaus jonka hän sai.
tohon vois laittaa ihan, että Torontoon

Lainaus
Kieltää minua tulemasta enää ikinä hänen lähellen?
Kieltäisi
lähelleen

Lainaus
suuntasimme konserttialliin varaamaan liput.
konserttihalliin

Lainaus
Tänä iltana olisi konsertti ja oli hermostunut.
olin

Lainaus
Hän, Brian ja Gavin eivät päästäneet minua näkyvistä kuin pariksi sekunniksi kerralla.
kerrallaan

Lainaus
Koska kun olisin kuollut ja poissa, ne kaksi varmaankin tapaisivat 
he

Lainaus
”Muutama minuuttia haastatteluun”, Gavin huusi huoneeseen.
minuutti

Huh huh, tulipa tästä kommentista pitkä...  ::) Noita virheitä löytyki aika monta, mutta kuten huomasit ne ei olleet mitään kauhean vakavia.

Mutta kiitos suomennoksesta ja jatkoa odotellessa :)
Someday, we will look back on this, laugh nervously and change the subject.

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #13 : 26.02.2011 19:10:09 »
Ooh, kiitos kaikille kommenteista, ihanaa saada uusia lukijoita!  :-* Sen verran että Elkq, mä tiedän että sä luet tätä, olis kiva jos kommentoisit niin tietäisin mitä mieltä säkin oot. ;) Ja muillekin mahdollisille piilolukijoille samat ohjeet!

Koska mulla nyt vihdoin on loma (yay!) ja mä lähden huomenna viikoksi Lappiin (YAY!!) ja siellä mulla ei ole mahdollista kirjoittaa tai suomentaa mitään (yay?) niin ajattelin antaa teille tässä viikoksi lukemista. YAYY!!! Eihän tässä toki oo kuin tää yksi luku, mutta koittakaa pärjätä. :D Tässä siis olisi luki numerolla kolme, toivottavasti ei ole kamalasti virheitä tai epäselviä lauseita. [BrownAndGreen, mä korjailen noita virheitä kun ehdin. Kiitos kun huomautit!  :P]



Luku 3

Carlislen POV


Istuimme ylhäällä parvella ja katsoimme kun ihmisfanit parveilivat sisään. Jännittynyt höpinä kuului jatkuvana sirinänä enkä voinut olla katsomatta miten poikani Edward ja Jasper pärjäsivät sen kanssa.

Jasper oli itse asiassa hyvin pirteänä kaikesta siitä jännityksestä jonka tunsi; Edward oli painanut päänsä käsiinsä, yrittäen ilmeisesti sulkea kaikkien ajatukset ulkopuolelle.

Alice istui Jasperin vieressä pitäen tätä kädestä ja kuiskaili hänen korvaansa rauhoittavia sanoja – hän yritti kääntää Jasperin huomion muualle vahvoista tunteista, jotka hallitsivat koko tämän olemusta. Se näytti toimivan, ihan kuten se aina toimikin. Alicella oli lahja rauhoittaa Jasperia tämän kaltaisissa tilanteissa; melkein kuten Jasperin manipulaatio, tavallaan.

Emmett, joka – kuten me kaikki – rakasti Bellaa älyttömästi, oli luultavasti kaikkein jännittynein näkemään Bellan esiintymässä. Tämä teki sen vaikeammaksi Jasperille, ja tuon tuostakin Emmett sai Rosalielta läpsäisyn takaraivoon, kun ei pystynyt olemaan paikoillaan yrittämättä kurkkia kaiteen yli parempaa näköyhteyttä lavalle. Vähän ajan päästä hän alkoi laulaa, mikä ärsytti Rosalieta.

”Me tahdomme the Unwantedin! Me tahdomme the Unwantedin!” Emmett karjui mysrkyisän väkijoukon yli. Sadat fanit yhtyivät hänen hoilaukseensa, ja se vain yllytti häntä.

”Milloin esitys alkaa?” Esme kysyi oikealta puoleltani. Laskin käsivarteni hänen harteilleen ja vedin hänet lähemmäs.

”Yleensä on bändi tai kaksi jotka esiintyvät ennen kuin pääesiintyjä astuu lavalle”, informoin häntä. ”Luultavasti joudumme odottamaan vielä toisen tunnin ennen kuin näemme Bellan.”

Katsoin taakseni Edwardiin ja näin että hän oli keskittynyt tutkimaan sitä osaa lavasta, joka vei backstagelle. Ei tarvinnut osata lukea ajatuksia tai nähdä tulevaisuuteen tietääkseen, että hän etsi kaikkia niitä ajatuksia jotka koskivat Bellaa.

Emmettin POV

Rose sai minut vihdoinkin lopettamaan paikallani hyppimisen ja rauhoittumaan, koska se teki tämän kaiken vaikeammaksi Edwardille. Jännittyneisyyden ja lämpimän ihmisveren tuoksu kiusasivat häntä, ja tiesin että minun olisi kevennettävä vähän.

Kaikki kuvittelivat että olin typerä, vastuuton isoveli joka kiusasi nuorempia veljiään hellittämättä, mutta – no ei, he ovat oikeastaan oikeassa. Mutta se ei tarkoita etten osaisi lopettaa ajoissa, etten tietäisi milloin riittää. Tarkoitan etten tahdo olla se syy miksi Jasper teurastaa puolet paikan ihmisistä.

Edward kääntyi ja mulkaisi minua. Sori, veli... ajattelin ja pistin kasvoilleni Viattoman Ilmeen. Aloin vältellä ajatuksiani Edwardilta, en tahtonut häiritä häntä mietinnöilläni. Tiesin että tämä oli vaikeaa erityisesti hänelle. Edward jätti neljä vuotta sitten pikkusiskomme, hänen elämänsä rakkauden, taakseen, ja nyt hän näkisi tämän uudelleen.

Jos ei tuntenut Edwardia kuten minä, tai ylipäätään ketään meistä, näki vain alakuloisen ja äreän seitsemäntoistavuotiaan pojan, jolla oli joskus tapana lukita itsensä huoneeseensa viikkokausiksi.

Minä välitän hänestä. Todella. Elämäni rakkaus istuu vieressäni ja tiedän etten koskaan jättäisi häntä tai hän minua. Tiedän että Rose rakastaa minua. Mutta Edward ei todellakaan tiedä miten Bella suhtautuu hänen näkemiseensä uudestaan. Hän ei tiedä aikooko Bella antaa hänelle anteeksi, voiko tyttö rakastaa häntä yhä.

Sen on oltava vaikeaa.

Toivon yhtä lailla heidän molempien puolesta että Bella antaa anteeksi. He molemmat ansaitsevat onnen.

Rosalien POV

Olimme olleet siellä tunnin ja olin jo kyllästynyt. Kyllä, tahdoin nähdä Bellan ihan yhtä lailla muiden kanssa, mutten vain kestä fanien jatkuvaa höpinää ja kiljuntaa. Lavalla oleva bändi oli hyvä, annan heille tunnustuksen, mutta en ollut kiinnostunut heistä. Vaikka en ollut koskaan myöntänyt sitä kenellekään, tahdoin vain nähdä Bellan uudelleen. Jamesin onnettomuuden ja sen Bellan syntymäpäivänä tapahtuneen välikohtauksen jälkeen olin oppinut – pitämään hänestä. Tahdoin hänen edelleen pysyvän ihmisenä, mutta olin kiintynyt häneen ja olin alkanut näkemään hänet pikkusiskonani.

Huokaisin. ”Eikö tämä bändi jo lopeta?”

”Pian”, Alice visersi innostuneena vierestäni. Jasper näytti kärsivän siitä.

Käänsin huomioni takaisin lavalla olevaan bändiin ja kuuntelin. Saatoin nähdä kuinka näyttämömiehet yrittivät saada faneja rauhoittumaan; silloin sain heistä vainun. Vampyyreja. Enkä ollut todellakaan ainoa joka sen huomasi.

Emmett, Jasper, Carlisle ja Edward hyppäsivät äkkiä ylös valmiina juoksemaan alas. Alice, Esme ja minä olimme vetäneet heidät takaisin ennen kuin he ehtivät kiinnittää meihin mitään huomiota.

”Rauhoittukaa!” Alice sihisi heille. Miesten päät napsahtivat hänen suuntaansa. Jasperilla ja Emmettillä oli heille tyypilliset ”puolustusasennot”, jotka he ottivat aina kun muita vampyyreitä oli lähettyvillä. Carlisle näytti jo rauhalliselta mutta valmiilta suojelemaan ketä tahansa tarvittaessa, ja Edward – no, hän näytti murhanhimoiselta.

”Rauhoittukaa nyt!” Alice sanoi taas. ”He ovat myös vegetaareja kuten me. Heistä ei ole mitään harmia, he ovat vain tavallinen bändi.”

Se rauhoitti Emmettiä ja Carlislea tarpeeksi, mutta Edward ja Jasper pysyivät vahdissa. Jasper historiansa takia, Edward koska Bella oli niin lähellä vieraita vampyyreja.

”Edward, Bella on fiksu tyttö; ei hän tarkoituksella pysyisi vaarallisten vampyyrien tavoitettavissa. Hän tietää miten vaarallista se on”, kerroin veljelleni. Oli minun vuoroni kerätä kaikkien tuijotus. ”Mitä?” vaadin.

”Puolustitko sinä – ” Emmett aloitti.

” – juuri Bellaa?” Jasper lopetti hänen puolestaan.

Kohautin olkiani. ”Itse asiassa puolustin. Hei, älkää katsoko minua tuolla tavalla! Kyllä minäkin rakastan Bellaa!”

Kaikki nostivat kätensä ja huokaisivat luovuttamisen merkiksi.

”Me tiedämme, kulta. Se vain että – et ole koskaan antanut merkkiäkään siitä että pitäisit hänestä”, Emmett rauhoitteli.

”No, minä pidän, eikä sinun minun mielestäni pitäisi ajatella hänestä noin yksinkertaisesti, Edward. Hän oli kanssamme tarpeeksi kauan oppiakseen pysymään turvassa”, puhkuin. Edward nyökkäsi retkottaen toiseen suuntaan. Hän lepäsi leukaansa käsiinsä ja vahti lavaa.

”Tiedätkö, Rose on oikeassa”, Alice lisäsi. ”Bella oli tarpeeksi fiksu saadakseen ei vain yhden vaan kolme vegetaristivampyyria bändiinsä. Ja nyt näyttää siltä että hän on napannut vampyyribändin kiertueelleenkin”, hän sanoi viitaten lavalla olevaan bändiin. ”Hän on erittäin turvassa.”

”He ovat oikeassa, Edward”, Carlisle nyökkäsi. ”Bella on erittäin viisas nuori nainen.”

”Tiedän, tiedän”, Edward ärjyi. ”Se ei tarkoita että minun olisi tykättävä siitä.”

Kukaan ei sanonut että sinun pitäisi”, lisäsin mielessäni. Hän ei viitsinyt vastata – katsoi vain suoraan eteenpäin.
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


iina

  • ***
  • Viestejä: 33
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #14 : 26.02.2011 21:37:06 »
ensimmäisten lukujen perusteella tykkään kovasti ja innolla odottelen mitä tulee tapahtumaan! ;)  muutamia kirjoitusvirheitä oli (joku oli niitä jo aikasemmin listannut), mutta yleisesti katsottuna suomennat oikeen hyvin. :) jatkoa odottelen :)


Lööperiikka

  • ***
  • Viestejä: 481
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #15 : 27.02.2011 18:22:42 »
oooooh... I love that!<3
Aivan ihana, ja haluan heti tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.
Joten sitä jatkoahan sinä kirjoitat meille pian?

mmiru

  • ***
  • Viestejä: 69
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #16 : 27.02.2011 19:24:24 »
Uusi lukija ilmoittautuu! Tämä on aivan mahtava. Haluan tietää miten Bella reagoi nähdessään taas Cullenit ja sen että tuleeko Bellan bändille ja Culleneille riitaa. :D Käännät hyvin, jatkoa vaan nopeasti! :D

BrownAndGreen

  • ***
  • Viestejä: 74
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #17 : 27.02.2011 22:02:27 »
Kiva kappale, vaikkei juoni oikeestaan edennytkään.

Pilkkuvirheitä oli jonkin verran, mutta muuten en virheitä huomannut (enkä kyllä katellukkaan). Tosi kivasti suomennettu.

Sitte ku Bella näkee Cullenit, niin toivottavasti hän ei vaan kapsaha Edwardin kaulaan ja anna kaikkea heti anteeksi. Se on niin maailman typerin kohta Uudessa kuussa.

Mutta jatkoa taas sitten, kun ehdit. :)
Someday, we will look back on this, laugh nervously and change the subject.

ElkQ

  • Vieras
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #18 : 08.03.2011 18:57:46 »
no joojoo... laitan kommenttia...  :D

kiva että laitoit lisää tulemaan.
...ää... mulla on kaikki ajatukset täysin kateissa....
joo. no jos mä laitan kommenttia vaikka sitten ku mä taas ajattelen? sopiiko?
hyvä, tehään niin!  :)

ElkQ

mariamo

  • maggara.
  • ***
  • Viestejä: 213
Vs: Käännös: Someone Wake Me Up
« Vastaus #19 : 08.03.2011 21:35:05 »
Virheitä hieman löytyi, ei kylläkään paljon.
Jotkut sanat olisin saattanut henkilökohtaisesti muotoilla toisin,
mutta ihan hyvältä tuo näytti.

Juonesta pidän, koska Culleneitä ei ole muutettu ihmisiksi ja
esiintyy myös muita vampyyrejä. Jatkoa toivoisin.

~m.
mitä jos tietäisit, että tämä kaikki päättyy tänään?