Kirjoittaja Aihe: Enkelini, K11  (Luettu 1689 kertaa)

Netti

  • Vieras
Enkelini, K11
« : 02.08.2010 00:02:45 »
// Alaotsikko: K11, Angst, ei ole päätetty parituksesta

Ikäraja: K11 (vihjataan seksiin)
Genre: Angst
Paritus: Parituksen voitte itse keksiä ;)
Summary: Sade hakkaa maata allani, taivas myrskyää synkkänä päälläni ja minä istun vain odottaen ihmettä. Ihmettä, että hän vielä tulisi luokseni. En edes huomaa kyyneleitäni; sade vie mukanaan, jopa oikeuden surra.

Enkelini


Istun kylmässä, karussa maassa. Tuuli tuivertaa hiuksiini ja sade kastelee ne. Ja siinä, siinä minä odotan sinua, kuin kuuta nousevaa, muistellen lämmintä hajuasi ja pehmeitä hiuksiasi. Aurinko on jo kadonnut jättäen minut yksin kylmään.

Sinä olet minun aurinkoni ja kuuni, sinä pidät minut siinä missä olenkin. Missä sinä olet? Miksi tummat myrskyävät pilvet asettuivat julmasti väliimme? Olen vain yksinäinen susi ilman sinua, erakoitunut nuori, joka on sokea.

Sade hakkaa maata allani, taivas myrskyää synkkänä päälläni ja minä istun vain odottaen ihmettä. Ihmettä, että hän vielä tulisi luokseni. En edes huomaa kyyneleitäni; sade vie mukanaan, jopa oikeuden surra.

Minä menen makaamaan maahan, toivoen että tuntisin sinun lämpösi maassa, mutta turhaan, olet kadonnut. Sade ei vie tuskaani pois, se ei pyyhi kasvoiltani kuin kuran.

Kun aamu sarastaa ja auringon säteet valaisevat maan, sinä et tule. Toinen tulee. Sinä annat toisen kantaa minut pois, et huuda, raivoa, tai edes tule paikalle. Miksi? Mihin sinä olet kadonnut?

Annan toisen lohduttaa minua ja lohduttautua minulla siinä samassa. Mikset sinä estä? Aurinko paistaa kyllä, mutta se ei enää lämmitä, sillä nyt minä tiedän että sinä olet poissa. Minun enkelini on kadonnut.
« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 13:31:52 kirjoittanut Pyry »