Nimi: Mitä joulupukille tapahtuikaan
Kirjoittaja: amorgirl
Paritus: eipä mitään oikeestaan
Genre: joku huumori kai.
Disclaimer: Noh, enhän mä joulupukkia keksiny ite!
Summary: Mitä joulupukille voi tapahtua ennen joulua?
Ikäraja: S
Mitä joulupukille tapahtuikaanOlipa kerran mies. Miehellä oli valkoinen tuuhea parta, valkoiset hiukset jotka olivat vanhuuttaan kaljuuntuneet päälaelta. Kuten ehkä huomaatte kuvaus muistuttaa kovasti joulupukkia, mutta se hän ei ole. Tämä mies vihasi yli kaiken joulua. Hän vihasi joulun punaista ja joulun vihreää, hän inhosi joululauluja ja jouluruokia. Joulu koristeet vasta häntä ällöttivätkin. Vuoden viimeinen kuukausi joka oli selvästi pyhitetty joululle, johan sen nimikn sanoo joulukuu. Nimihän voisi yhtä hyvin olla Talvikuu, mutta ei ole. Sekös on miehen harmi.
Kauppaan mennessän häntä ärsytti kovasti pikku lapset, ei pelkästään se, että hän inhosi niitä. Vaan se kuinka he nykivät äitejään hihasta ja osoittivat miestä, kuiskasivat äideille: '' Katso, se on joulupukki.'' Mies usein mulkaisi äitejä pahasti ja jatkoi matkaa.
Se mitä hän inhosi joulussa kaikista eniten ei suinkaan ollut rumat joulukoristeet, ärsyttävät joululaulut tai haisevat jouluruuat. Se oli hänen veljensä.
Miksi hän inhosi veljeään? Siihen on hyvä syy. Kaikkihan inhoisivat jos pikkuveli olisi syrjäyttänyt virasta. Eikä mistä tahansa virasta, vaan joulupukin virasta. Joulupukin veli oli päättänyt tehdä asialle jotain, hänen täytyi murhauttaa veljensä.
Eräänä päivänä kun hän oli normaalilla ilta kävelyllä hän päätti sen tehdä. Kotiin päästessä hän meni soittamaan palkka murhaajalle jonka oli reippaana poikana netistä etsinyt. Sovittuaan hinnasta ja määrä ajasta mies meni tyytyväisenä saunomaan. Tai ainakin meinasi, kunnes muisti, että sehän on jouluista.
Muutaman viikon kuluttua miehelle soitettii suru-uutisesta. Loistavilla näyttelijän lahjoillaan hän esitti todella surullista hautajaisissa jotka oli järjestänyt ainoana sukulaisena.
Muutaman viikon hautajaisten jälkeen korvatunturin tontut soittivat hänelle ja kertoivat tarvitsevansa kipeästi apua. Mies lähti innolla matkaan kohti korvatunturia. Perillä tontut innoissaan kertoivat mitä hänen pitäisi tehdä. Kaikkien hommiensa lomassa hän hioi suunnitelman loppuun, juuri sopivasti se olikin jouluaattona valmis toteutettavaksi.
Kun aatto aamu sitten koitti hän ei lähtenytkään asian kuuluvalle kierrokselle vaan jäi nukkumaan tyytyväisenä. Pian tontut tulivat hädissään hakemaan pukkia.
''Joulupukki, joulupukki! Olemme myöhässä aikataulusta!'', tonttu piipitti hädissään.
''Mhmhh, häipykää! Haluan nukkua!'', hän ärähti ja käänsi kylkeä.
''Mutta joulupukki, sinun pitää mennä jakamaan lahjat! Kiltit lapset pettyvät muuten!'', toinen tonttu piipitti.
''Miten se mua pitäs kiinnostaa?'', mies ärähti peiton alta.
''Kyllä sen pitäisi! Sinä olet joulupukki!'', kolmas tonttu vinkui.
''No mene itte jakamaan jos noin vaikeeta on! Tai ei, älä menekkään!'', mies ärähti ja muutti suunnitelmaa. Tontut katsoivat nukkuvaa joulupukkia oudoksuen.
''Nyt on kuulkaas sellanen päätös tehty, että joulua ei enään ole. Menkää vaikka sirkuksiin kummajaisiks kun noin oudoilta näytätte. Hei, hei!'', mies kertoin ja sulki silmänsä nukkuakseen.
''Voittehan te tietty metsäänkin muuttaa kavereines! Ja muistakaa ne oudot punanenäiset porot! Niin, ja ota se ruma akka sieltä tuvasta mukaas kun lähhet.'', mies jatkoi ja osoitti sanat ensimmäiselle tontulle. Kyyneleet silmissä tontut juoksivat pakkaamaan tavaransa lähteäkseen.
Viestintä tonttu kävi päästämässä porot tallista vapaaksi ja jatkoi matkaansa metsään. Useat tontut muuttivat sinne, osa lähti viettämään kiertoilais elämää sirkuksien kummajaisiks.
Illan saapuessa vanhemmat patistivat lapsensa nukkumaan. Lapsien nukahdettua he soittivat vuokra pukit paikalle. Pian useat työttömät saivat jotakin työtä edes hetkeksi.
Onnistuneen tunteisena joulupukki laskeskeli kuinka usealle oli saanut töitä. Tyytyväisenä tulokseen hän meni tupaan katsomaan josko sieltä löytyisi jotakin syötävää. Pian mies näkikin ison puuro kattilan. Hän päätti maistaa hiukan, eihän hän voinut muistaa mille puuro maistui jos sitä oli viimeksi syönyt kolmekymmentä vuotta sitten. Huomattuaan, että puurohan oli hyvää hän jäi tyytyväisenä syömään sitä. Sellainen oli joulupukin veli. Ilkeä saadakseen työnsä takaisin, työn jolla ei loppujen lopuksi tehnyt mitään.
Ja nyt kun olette lukeneet sen, niin kommentti ois kiva.
