Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Godrickin notko / Vs: Harry Potter: Lumihiutaleita Godrickin notkossa (S)
« Uusin viesti kirjoittanut Sisilja 22.01.2026 15:00:05 »
Moi! Vielä on tammikuuta jäljellä ja joulufikkejäkin voi yhä fiilistellä! Nappasin sut teksteinesi pikku projektikseni Ihailijakaartissa ja päätin aloittaa kommentoinnin tästä fikistä. Rhea ei ole mulle entuudestaan tuttu hahmo (sain Meldiksen kommentista käsityksen, että hän saattaisi hyvinkin seikkailla useammassakin fikissäsi), mutta hyvin tähän pääsi silti mukaan, koska tässä mukavasti selitettiin Rhean taustoja ja suhdekuvioita. :) Rankkaa, että hän on mennyt ihastumaan Malfoyn perheen jäseneen, koska Malfoyista jos keistä uskoo kyllä helpolla, että heitä harmittaa vaikka kuinka kaukaisen esi-isän jästiys. Siinähän se puhtoinen sukupuu menee oitis pilalle! ;D

Tykkäsin siitä, että Rhea ei jäänyt yksinään vellomaan kurjaan oloonsa vaan päätti lentää katsomaan lunta ihan yksinkin. Ja kätevää jättää kartta pöydälle löydettäväksi. ;) Ihanaa että Abraxas oli heti käynyt Rhean luona velvollisuuksista vapauduttuaan ja päättänyt lähteä tämän perään! Tässähän herää pieni toivonkipinä, josko hän päättäisi samanlaisella päättäväisyydellä myöhemmin vastustaa järjestettyä avioliittoakin!

Ja ah, ilahduin kovasti kun fikin lopusta löytyi Albus tanssivia ihmisiä katselemasta ja muistelemassa melankolisella kaiholla Gellertiä. Rhealla alkoikin olla ihan liian onnellinen meno, joten oli luontevaa että keskityttiin seuraavaksi toiseen sydänsuruiseen rukkaan, jonka sydän ei ehkä yhtä vaivattomasti paikkaannukaan. Onneksi sieltä löytyi myös Minerva, tarttumaan Albusta kädestä ja vakuuttamaan, että kaikki järjestyy kyllä. Oih, kosketti kovasti tuo Albuksen romahtaminen, kertoo tosi paljon hänen ja Minervan välisen suhteen lujuudesta, että hän salli tunteiden vyöryä viimein ylitseen. <3

Kiitos tosi paljon tästä kaihoisasta joulutarinasta, tässähän rupesi tekemään mieli taas markkinoille! Onneksi ensi jouluun ei ole enää mahdottoman pitkä aika. ;D
92
Hunajaherttua / Vs: Harry Potter: Kotimatkalla | K-11 | H/D | 5/5
« Uusin viesti kirjoittanut valokki 21.01.2026 22:24:48 »
Meldis, Draco sujahti ihan hyvin Weasleyiden joukkoon, vaikkei se ihan pelkkää onnea ja auvoa ollutkaan, ja kaikilla on varmasti aika paljon vielä totuttelua ja sulattelua uusien kuvioiden kanssa näin tuoreeltaan sodan jälkeen. Mutta ihana kuulla, että höttöinen loppu välittyi! Jouluruokailu Luciuksen seurassa oli sellainen katastrofi, että halusin antaa Harrylle ja Dracolle edes vähän toiveikkaamman lopun. Vaikkei Dracosta vielä kovin luontevalta tunnukaan Weasleyiden perheen luona, Weasleyt pyrkivät ainakin olemaan varovaisen avoimia Dracoa kohtaan. Kiitos hurjan paljon kaikista kommenteista tässä matkan varrella!

Angelina, joo Harry on aika takki auki ja vähät välittää enää, mitä velhomaailma ajattelee hänestä. :D Onneksi hän nyt kuitenkin vähän laittaa jarrua päälle Dracon takia, enkä loppujen lopuksi usko, että Harrykaan ihan hirveästi jaksaisi ylimääräistä huomiota juuri nyt. Ronista ja Hermionesta tuli tässä vähän semmoinen turvaverkosto Harrylle Harryn ja Dracon suhdetta silmällä pitäen ja he toimivat tässä vähän tasapainona Luciukselle, jonka kanssa on vielä tosi paljon työstettävää pitkällä tähtäimellä. Mutta eiköhän tässä pikkuhiljaa eteenpäin päästä, ja ainakin Weasleyiden taholta on jo vähän valoa tunnelin päässä! Kiva, kun kolutessasi tartuit tähän! Kiitos paljon ihanasta kommentista!
93
Hunajaherttua / Vs: Harry Potter: Lunta hiuksissa (takapuolessa) | K-11 | H/D
« Uusin viesti kirjoittanut valokki 21.01.2026 22:10:22 »
Meldis, voi apua, kuinka suloiselta ajatus lumihiirestä kuulostaakaan! Ja voin hyvin ymmärtää veljenpoikaasi, kyllähän se lumikolassa kyydissä istuminen on mukavaa puuhaa. ;D Onneksi teillä sujui lumiotusten rakentelu vähän rauhallisemmissa merkeissä kuin Harrylla ja Dracolla, ja kuten sanoitkin, heillä kahdella on kyllä taipumusta saada ihan tavallisista aktiviteeteista kunnon show aikaiseksi. Toisaalta lopputulos taitaa onneksi yleensä olla molemmille kohtuullisen mieluisa! Kiitos paljon kommentista!

mursis, Draco ei taida itsekään kunnolla tajuta, kuinka sydänjuuriaan myöden hän on rakastunut Harryyn ja on valmis tekemään mitä vain Harryn vuoksi. Vaikka hänen sitten pitäisikin vähän kihistä ja manailla hiljaa mielessään. Eikä hänestä varmaan ole mukavaa sekään, että he ovat päätyneet aktiviteettiin, josta hän ei tiedä yhtään mitään, ja Harry joutuu melkein kädestä pitäen opastamaan häntä. :D Jee, tosi kiva kuulla, että tämä oli mieleen! Kiitos paljon kommentista!
94
Larjus, onpa kiva, että saamenkieliset mikrofikit ilahdutti! Mustakin on hauska bongailla tutuilta kuulostavia sanoja suomen sukulaiskielissä, eritoten virossa, kun välillä bongaa jotain tuttua, ja siitä on sitten innoissaan, mutta mitään takuitahan ei ole, että se oma tulkinta olisi osunut oikeaan. :D Tulin tosi iloiseksi sun kommentista, on jotenkin tosi jännittävää kirjoittaa tämmöistä sekalaista tajunnanvirtaa (saatikka vielä julkaista sitä!), joten oli kiva kuulla, että tästä sai jotain irtikin. Kiitos paljon kommentista! ♥

Vilna, mä olen ihan samaa mieltä, on kiva, että eri kielet näkyvät Finissä! Välillä sitä yllättyy, kuinka kauniilta itselle täysin vieraat kielet voivat näyttää, vaikkei niistä mitään ymmärtäisikään. Tosi kiva kuulla, että nämä oli mieleen! Yleensä mäkin olen juuri sellainen tyyppi, joka miettii yhtä lausetta viisi minuuttia, joten shuffle-haasteella oli kiva haastaa itseä ja mennä hetkeksi epämukavuusalueelle. Kiitos paljon kommentista! ♥
95
Hunajaherttua / Vs: Puolimatkassa (K-11, Harry/Draco, 5/5 VALMIS)
« Uusin viesti kirjoittanut Meldis 21.01.2026 09:49:49 »
valokki, kivaa, kun tulit lukemaan tämänkin. Ihana kuulla, että mielenterveyden kuvaaminen on ilahduttanut. Kirjoita siitä, mistä tiedät, hehe. :D Minusta se on jotenkin kurja ajatus, että masennus ei koskaan kokonaan katoa elämästä, mutta hyvän tukiverkon kanssa sen kanssa voi elää ja se on ihan ok. Narcissaa oli varsinkin kivaa kirjoittaa haparoivan läsnäolevaksi äidiksi Dracolle, kivaa, että olet tykännyt hänestä. ^^ Ja Harryn toimiminen Dracon kanssa on tosiaan inhimillistä, mutta harva on oikea terapeutti ja siten halusin hänet kuvata. :) Kiitos kovasti kommentistasi!
96
Rinnakkaistodellisuus / Dare You to Death: Ei sittenkään yksinäinen joulu, S
« Uusin viesti kirjoittanut Violetu 20.01.2026 19:41:01 »
Otsikko: Ei sittenkään yksinäinen joulu
Ikäraja: S
Fandom: Dare You to Death (netflix)
Hahmot: Kamin & Jade

Joulutropeista napsahti Joulu yksin, mutta eihän minulla ollut sydäntä jättää Kaminia ihan yksin kuitenkaan. Onneksi poliisitarkastajalla on poliisikapteeni työkaverina.

A/N: Viimeaikainen hulluus jatkuu, kirjoitan pelkkää Dare You to Deathia toistaiseksi, sorry not sorry. Tai no, laajennetaan, että kirjoitan lähinnä Joongin ja Dunkin hahmoja ;D
Hyvää tammikuuta, sitä on vielä vähän jäljellä (onneksi ei paljon). Enjoy!

***

Ei sittenkään yksinäinen joulu


Kamin ripusti yksinäistä joulusukkaa tekotakan reunukselle. Niin hieno kuin hänen lukaalinsa olikin, asunnossa ei ollut erityisen kodinomainen tunnelma, tietty lämpö puuttui. Valkoinen marmori hallitsi olohuonetta, lattia ja pylväät olivat samaista materiaalia.
Kamin arvosti sitä, että asunto oli helppo pitää puhtaana. Ei hän siellä paljon aikaa viettänyt muutenkaan, työt veivät liki kaiken hänen aikansa.

Jos hän olisi ollut edelleen Yhdysvalloissa, hän olisi varmasti nytkin ollut töissä, mutta täälläpäin jopa jouluaatto oli pyhä. Kaminin vastusteluista huolimatta hänen esimiehensä oli halunnut välttämättä antaa hänelle joulun vapaaksi jonkinlaisena hyväntahdon eleenä.
Kamin ei arvostanut odottamatonta vapaapäivää tippaakaan.

Ei hänellä ollut ketään, kenen kanssa viettää joulua. Hän oli tullut Bangkokiin vasta reilu kuukausi sitten, ja tutustunut hädin tuskin muutamiin työkavereihin ja alaisiinsa.
Ihmissuhteiden solmiminen ei ollut koskaan ollut Kaminin vahvoja puolia. Hän oli tehokas työssään ja hyvä pysymään asiassa, mutta ihmisten päästämisestä lähelle Kamin olisi varmaan saanut huonot arvosanat, jos sitä taitoa olisi jossain mitattu.

Sekään ei auttanut, että Kamin piti läheisiä ihmissuhteita jossain määrin heikkoutena. Se, ettei hänellä ollut ketään, jonka rikolliset olisivat voineet ottaa panttivangiksi kiristääkseen häntä, tarkoitti, että hänellä oli yksi heikkous vähemmän.

Kamin laittoi karkkitangon joulusukkaansa roikkumaan. Miksi hän edes vaivautui?
Jos hän olisi halunnut, Jaden ja tämän veljen joulupöydässä olisi varmasti tilaa…
Ei. Jade oli muutenkin turhan innokas, Kamin ei halunnut antaa työkaverilleen väärää kuvaa.

Jos hän tunsikin pienen yksinäisyyden pistoksen… no, sellaista elämä joskus oli. Hän pärjäsi vallan mainiosti itsekseen, vaikka olikin joulu.

Kamin oli juuri aikeissa ottaa soodaveden minijääkaapista, kun huoneiston ovelle koputettiin. Kamin huokasi turhautuneena. Vaikka hän vähän yksinäinen olikin, hän ei kaivannut ovelleen siivoojaa, kuten “älä häiritse”- läpyskän olisi pitänyt viestiä.

“Mitä nyt?” Kamin avasi oven kasvoillaan ilme, jonka olisi pitänyt pelottaa kenet tahansa tiehensä.

Ovella seisova Jade kuitenkin vastasi aina yhtä aurinkoisella hymyllään.

“Oi, minä vain ajattelin kysyä, haluaisitko lähteä ulos syömään? Jay meni kavereidensa kanssa, ja minulla sattui olemaan vapaapäivä, joten -”

“Hetki vain, otan takkini”, Kamin sulki oven ennen kuin Jade ennätti kutsua itsensä sisään. Se kaikennielevä lämpö, joka Kaminin sisuksiin levisi, sai hänet miettimään, tarvitsiko hän oikeastaan edes takkia.

“Ajattelin, että olisi aika ikävästi tehty, jos antaisin sinun viettää ensimmäisen joulusi täällä yksin”, Jade katsoi Kaminia kiinteästi, kun he odottivat yhdessä hissiä.

Kamin ei oikein tiennyt, miten olisi suhtautunut. Hänen teki mieli sanoa, ettei hänen yksinäisyytensä ollut Jaden vastuulla, että se oli hänen oma ongelmansa, mutta silloin hän olisi myöntänyt olleensa yksinäinen.

Kamin tyytyi hymyilemään pienesti ja katsomaan Jadea silmiin.
“Kiitos.”

Jos hänen hartiansa hipoi Jaden omaa, kun he astuivat hissiin rinnakkain, ja Jaden hymy sai jotain lämmintä läikähtämään Kaminin rinnassa, sen ei tarvinnut tarkoittaa mitään.


***
97
Olitpa saanut lyriikoista aikaan oikein söpöstelytekstin! :D Kivat nimetkin miekkosilla.

Mikäpä voittaisi rennon ja kiireettömän haliköllöttelyn. Ihanan leppoisaa! Tässä oli tunnelmaa.
98
Rinnakkaistodellisuus / Vs: SK8 the Infinity: Hulvaton hunsvotti, S, Joe/Cherry, ficlet
« Uusin viesti kirjoittanut Larjus 18.01.2026 21:01:44 »
Oli kyllä ihana huomata, että olit pitkästä aikaa kirjoittanut Matchablossomia! 😍 Se on todellakin mitä mainioin kaksikko, ja oli niin kiva lukea heistä taas tämmöinen lälläröinti ;D Just tämmönen dynamiikka heidän välillään toimii ♥

Lainaus
Olin alun perin tuumaillut tämäntyylistä skenaariota toisille hahmoille, mutta aika nopeasti tuli sellainen olo, että MB toimisi paljon paremmin.
Ja mä jo lukiessa ehdin ihmetellä, että miten muka, kun Kaoru tiskaa 😂😂😂 Sen jäbän ei kyl osaa kuvitella uittavan käsiään tiskivedessä, ellei ole ihan pakko. Ja niinhän tässä tekstissä olikin, ja kun alettiin puhua vedonlyönnin häviämisestä, totesinkin, että joo, on tää sittenkin niin Matchablossomia ;D Mitäs muutakaan ne osaisivat tehdä, kuin lyödä vetoa kaikesta mahdollisesta, ja sitten vedon voittajan pitää tulla viereen vähän ärsyttämään! :D

Lainaus
“Se on kyllä totta”, Kojiro virkkoi ovela häivä äänessään. “Vaikka enhän minä niinkään sinua kehunut, vaan tuota essua.”
Kaorun olisi niin kovasti tehnyt mieli heittää Kojiroa lautasella, mutta sääliksi olisi käynyt hienoa keramiikkaa.
Kojirou nauttii tilanteesta selvästikin ihan liikaa XD Ja hahah, voi Kaoru! Tietenkin hän haluaa viskoa Kojirouta lautasilla, vaikka onnistuukin hillitsemään itsensä. Meinasin eka kirjoittaa jotain, että tyypillistä Kaorulle, mutta sitten pakitinkin hieman, koska kun on tästä kaksikosta kyse, niin todellakin voi lentää lautaset ja siihen perään veitsetkin iloisessa kaaressa puolin ja toisin XD Kenen tahansa muun seurassa Kaoru ilman muuta pysyisi tyynenä, vaikka miten paljon vituttaisikin, mutta Kojiroun seurassa hänkin tohtii räyhätä ihan kunnolla. Rakkauden osoitus sekin ♥

Lainaus
“Ja sinä olet hyvä poika ja otat eri lasit vedelle ja viinille”, Kaoru tokaisi sävyyn, joka kehotti Kojiroa harkitsemaan tarkasti enempiä vastaväitteitä.
Pirttihirmu Kaoru ♥

Lainaus
“Kyllä, muru.”
“Mikä?” Kaoru tiukkasi. Se oli kuulostanut vähän liian vilpittömältä.
“Kyllä, armollinen ankeuttajani!” Kojiro puuskahti kurkottaessaan astiakaapista vastatiskattuja laseja. “Sinä valoisan elämäni varjoisin kuolio.”
“Sitähän minäkin!” Kaoru myhäili ja piilotti leveän hymynsä itsekseen jurnuilevalta Kojirolta.
Haha 😂 Tykkään siitä, miten Kaorulle ei kelvannut muruttelu tuossa tilanteessa. "Armollinen ankeuttajani" sopii paremmin. Se muuten kuulostaa ihan joltain Leipäjuuston sutkautukselta, ja siis voisin melkein vannoa, että se on sanonut noin! 😂😂
Ihanasti myös Kaoru myhäilee ja hymyilee itsekseen, kun sai Kojiroun tossunsa alle narisemaan, koska kuinkas muutenkaan ;D Vaikka hän vedon hävisikin, niin ihan kokonaan hän ei suostu häviämään! Ja mikäs sen parempi voitto kun ärsyttää Kojirouta. Ai jestas nää kaksi on kyllä semmoset toopet, ettei tosikaan, mutta niin täydelliset toisilleen ♥ Ihan parasta paskea kyllä, ei voi muuta sanoa. Kiitos tästä ihastuttavasta ficistä!
99
Ficin nimi: Hulvaton hunsvotti
Kirjoittaja: Moi
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Mukana: Joe/Cherry
Genre: Mikä lie lälläröinti 😂

Summary: “Kun nyt siinä toimitat tyhjää ja loksutat leukojasi, saat luvan olla hyödyksi ja kattaa pöydän.”

A/N: Matchablossomia piiitkästä aikaa! 😁 Tämä kaksikko kyllä iskee edelleen niin kivasti, vaikka Hellaverse onkin vienyt huomiota tehokkaammin viime aikoina. Olin alun perin tuumaillut tämäntyylistä skenaariota toisille hahmoille, mutta aika nopeasti tuli sellainen olo, että MB toimisi paljon paremmin. Kun se oli päätetty, oli helppo jatkaa, muokkailla ja väkertää pätkänen lopulliseen muotoonsa. ^^



***



“Kaaooru!” Kojiro tervehti saapastellessaan keittiöön ja tupsahti kullanmurunsa viereen tiskialtaan ääreen. “Miten sujuu?”

“No miltä näyttää?” Kaoru tiedusteli kireästi vaivautumatta katsomaan Kojiroa.

“On se kyllä pienentynyt aika roimasti”, Kojiro tokaisi mittaillen kädellään tiskivuoren puolikasta, joka tovi sitten oli ollut puolet korkeampi. “En ollut edes tajunnut, miten paljon meillä on astioita.”

“Niin vain näytti olevan! Tässä menee vielä hyvän aikaa, joten jätä minut rauhaan”, Kaoru äsähti ja tuuppasi Kojiroa säärellään etäämmälle. Vedon häviäminen ei ollut aikoihin korventanut yhtä kipakasti, ja Kaoru olisi mieluiten suorittanut rangaistuksensa rakentavassa yksinäisyydessä.

“Ilman muuta jätän! Ajattelin vain sanoa, että tuo essu näyttää ihan hiton hyvältä”, Kojiro myhäili, ja Kaoru tunsi korvallaan tämän hengityksen ilmavirran.

“Hmh, kiitos vain. Kuten tiedät, pyrin näyttämään moitteettomalta missä hyvänsä vaatekappaleessa”, Kaoru hymähti vaivautumatta edelleenkään kääntymään Kojiroa kohti. Hänellä oli tiskivuori selätettävänään.

“Se on kyllä totta”, Kojiro virkkoi ovela häivä äänessään. “Vaikka enhän minä niinkään sinua kehunut, vaan tuota essua.”

Kaorun olisi niin kovasti tehnyt mieli heittää Kojiroa lautasella, mutta sääliksi olisi käynyt hienoa keramiikkaa.

“Oletpa kerrassaan hulvaton hunsvotti. Jos tiedostat oman parhaasi, häivyt siitä heti paikalla”, Kaoru virkkoi otsasuoni vaarallisesti sykkien.

“Mennään, mennään...” Kojiro sipsutti sivummalle karkuun hänen pahaenteistä auraansa.

“Tai odotas!” Kaoru tuli toisiin ajatuksiin. “Kun nyt siinä toimitat tyhjää ja loksutat leukojasi, saat luvan olla hyödyksi ja kattaa pöydän.”

“Höpö höpö, sinähän sen vedon hävisit...!”

“Ja sinä olet hyvä poika ja otat eri lasit vedelle ja viinille”, Kaoru tokaisi sävyyn, joka kehotti Kojiroa harkitsemaan tarkasti enempiä vastaväitteitä.

Kojiro kävi Kaorun kanssa lyhyen tuijotuskilpailun ja päästi sen päätteeksi nuutuneen hengähdyksen. “Kyllä, muru.”

“Mikä?” Kaoru tiukkasi. Se oli kuulostanut vähän liian vilpittömältä.

“Kyllä, armollinen ankeuttajani!” Kojiro puuskahti kurkottaessaan astiakaapista vastatiskattuja laseja. “Sinä valoisan elämäni varjoisin kuolio.”

“Sitähän minäkin!” Kaoru myhäili ja piilotti leveän hymynsä itsekseen jurnuilevalta Kojirolta.

100
Royal-AU, mikä ihana idea! Jään innolla odottamaan jos tähän joskus syntyy jatkoa. ❤️🔥👑

-Ansa
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]