Meldis: Olen laittanut Jurin suuhun paljon omia tuntemuksiani Karjalan evakoilta peritystä uskonnosta. En tosiaan usko, että saman sukupuolen avioiittoja hyväksytään minun elinaikanani, kun emme ole samalla tavalla itsenäinen kuin vaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko (Suomen ev-lutien pitää päästä sopuun vain keskenään, meidän taas pitää mennä linjassa esim. Kreikan ortodoksisen kirkon kanssa, joka lienee aika lailla vanhoillinen). Jurin nimettömässä kotipaikkakunnassa on hyödennetty paljon mm. oma pienen kotikuntani maantietoa

. Kiva, kun seuraat ja kommentoit!

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Luku 6
Merja palasi töihin intoa täynnä. Mikael ja Juri saivat kuulla tämän omat ja naapurien kesäkuulumiset.
”Haluaisitko sinä Mikael työtodistuksen lisäksi jonkun loppuraportin siitä, millainen työntekijä olet ollut? Me voidaan joku päivä keskustella vielä Jurin kanssa ja sitten minä kirjoittaisin sellaisen, vähän niin kuin suosituskirjeen.”
”Öh joo… kai sellanen olis ihan kiva”, Mikael vastasi harteitaan kohauttaen.
Oliko muka jo oikeasti aika kirjoittaa työtodistusta? Hän ei ollut ajatellut, että aikaa oli niin vähän jäljellä. Mutta katsahdus kalenteriin osoitti, että koulun alkuun oli enää muutama viikko. Jurin kanssa suudellessa unohti tehokkaasti sellaisen pikkuasian kuin, että heidän pitäisi jossain vaiheessa erotakin. Ja tietysti päättää, miten heidän juttunsa jatkuisi kesän jälkeen vai jatkuisiko mitenkään. Mikael ei ainakaan enää halunnut sen jäävän pelkäksi kesäromanssiksi. Hän oli alkanut katsoa montaa asiaa eri kantilta kesän aikana. Hänellä oli aiemminkin ollut tunteita ihmisiä kohtaan ja hän oli halunnut harrastaa seksiä useammankin tytön kanssa. Mutta hän oli halunnut sitä lähinnä sen takia, että voisi jälkeenpäin kehuskella, kuinka monta kertaa oli puristanut tissejä pannessaan.
Jurin kohdalla kaikki oli toisin. Hänellä ei ollut mitään kiinnostusta jakaa heidän intiimejä hetkiään kenellekään. Lisäksi hän oli valmis myöntämään, ettei ollut vielä valmis seksiin. Jännitti, kuinka asia hoituisi kahdelta mieheltä, hän kun tiesi pelkästään heteroseksistä ja siitäkin lähinnä teoriassa. Säätöjensä kanssa Mikael oli yksinkertaisesti kuvitellut, että kunhan vain sänkyyn päästäisiin, kaikki nauttisivat ja sillä hyvä. Mutta Jurin kanssa sellainen itsevarmuus haihtui taivaan tuuliin. Toinen kyllä tyydyttäisi hänet, helvetti, hän saattaisi jopa tulla ennen aikojaan, mutta riittäisikö Jurille vain himoissa tärisevä poikkis. Mikaelin ei olisi pitänyt ajatella tällaisia töissä, mutta Merja juttuineen oli saanut sen aikaan. Kaipa hänen pitäisi vain uskaltaa puhua Jurille. Iltapäivällä miehellä oli kuitenkin aikaa vain pikaisille halauksille, koska tilalla tapahtui jotain, johon tarvittiin kaikki käsiparit. Mikael painui mummun ja papan luokse.
Seuraavana päivänä Juri näytti siltä, että se voisi räjähtää pienimmästäkin ärsytyksestä. Se ei hymyillyt edes hevoskirjatytöille, jotka pelästyivät moista ihan aiheesta.
”Mikä on?” Mikael kuiskasi pukuhuoneessa.
”Ei täällä.” Juri tiuskahti. ”Merjakin on vielä paikalla.”
Heidän päästyään ulos Juri lähti päättäväisesti kulkemaan kaupan suuntaan eikä Mikael voinut muuta kuin seurata. He ohittivat marketin, päiväkodin ja vielä kauempana sijaitsevan terveysasemankin, kunnes saapuivat vierasvenesatamaan. Siellä ei ollut ketään, vaikka oli kaunis ja lämmin sää.
Toisaalta miksipä veneilijät satamassa olisivat olleetkaan, Mikael huomautti itselleen.
Juri käveli huoltomökin kuistille, jossa oli hieman näkösuojaa. ”Riideltiin Vihtorin kanssa”, se päästi ennen kuin Mikael ehti kysyä uudestaan.
”Mistä?”
”Meistä.” Sitten Juri peitti kasvonsa käsillään. ”Viktorin mielestä meidän… tai siis mun pitäisi erota susta.”
Mikaelia vihlaisi vatsanpohjasta, mutta toisaalta tuntui hassulta, että Viktorilla olisi noin jyrkkä mielipide heidän yhdessä olemisestaan tai olemattomuudestaan. ”Ehkä se ei tarkottanu…”
”Voi, kyllä tarkoitti.” Nyt Jurin äänessä kuului kyyneliä. ”Minä olen kuulemma liian innokas ja luottavainen ja oon saanut äidinkin innostumaan ja isäkin on suostuvainen meitä kohtaan. Ja Vihtori on muka ainoa koko perheestä, joka on osannu pitää päänsä kylmänä.”
Mikael ei osannut oikein tehdä muuta kuin mennä halaamaan toista. Jurikin kiersi kätensä hänen ympärilleen. Tämä tosiaan näytti itkuiselta. ”Se oli silloin aiemminkin suojeleva. Jos se nytkin vaan haluaa pitää susta huolta?” Mikael ehdotti lyhyen maadoittavan hiljaisuuden jälkeen.
Juri painoi päänsä hänen kaulaansa vasten. ”Vihtori sanoo, ettet sä tiedä, mitä haluat elämältä. Ihan kuin se muka rikkoisi mut… ja ihan kuin mäkään tietäisin omalta osaltani.”
Mikael hengitti sisäänsä Jurin kirpeän miehistä tuoksua, jossa oli häivähdys navetassa vietettyjä tunteja. ”Sulla on selkeet suunnitelmat ja mä oon vain tällainen teinipunkkari. Mä kyllä toivon, että me jatkettais, mutta kai tätä pitää ajatella järjen kautta.”
Juri suukotti hänen solisluutaan. ”Hiivattiin järki! Mä en todellakaan uskonut rakastuvani tänä kesänä. Ajattelin, että ekasta yliopistovuodesta tulee sitten oikea rakkauden fuksivuosi. Mutta sitten sä tupsahdit kirjastolle ja sekoitit kaiken.”
Mikaelin sydän jätti lyönnin väliin. Juri oli heidän jutussaan mukana täysillä. Hän ei halunnut missään nimessä satuttaa tai pettää toista. Nyt pitäisi kai vaan luottaa itseensä ja omiin tunteisiinsa. ”Kuule, hiiteen Vihtori! Mä aion pitää susta kiinni. Mut sä saat kyllä rakastua siellä yliopistolla johonkin toiseen, jos voidaan olla kavereita sen jälkeenkin, ok?”
Juri nosti katseensa häneen. Sen silmät olivat täynnä tunnetta. ”En mä rakastu. Mun sydän on jo täynnä.”
Sitten tämä suuteli Mikaelia hellästi ja pitkään. Mikael nautti siitä, kuinka heidän kielensä leikkivät keskenään ja kiertyivät toistensa ympärille. Heidän lopetettuaan Juri painoi otsansa hänen omaansa vasten.
”On rikollista, että sä suutelet noin hyvin”, se hyrisi hiljaa.
Joka ikinen karva Mikaelin kehossa nousi pystyyn kuin ruumiin läpi olisi kulkenut sähkövirta. Juri taas osasi olla rikollisen seksikäs. ”Se johtuu siitä, että mulla on ollu tollanen syntinen heinämies opettajana.”
Juri naurahti. ”Vähän aikaa sitten mä olin muistaakseni vielä viaton maalaispoika.”
Mikael vei kätensä tiukoille pakaroille ja puristi. ”Oon tullu siihen tulokseen, että oot tuhmeliini ja enkeli samaan aikaan.”
Juri punastui söpösti, mutta ei todellakaan ollut ajamassa hänen kämmeniään pois. Sen sijaan tämä tuntui äkkiä muistavan, etteivät he olleet kaikkein yksityisimmässä paikassa ja pälyili selvästi hänen olkansa yli. Ketään ei kuitenkaan ollut ilmestynyt näköpiiriin, koska tämä rentoutui saman tien.
”Säkin oot tuon kaiken shokkitukan alla kiltti ja ajattelevainen tapaus, Mikke. Helpotti hirveästi, kun sai jutella sulle. Luulen, että Viktorkin tajuaa jossain vaiheessa, että oot kultaa.”
Mikael veti suunsa veikeään virneeseen. ”Kyllä se musta tykkää. Se on nähny, että osaan tehdä töitä ja oon muutenkin niin rakastettava, että on vaikee vastustaa.”
Juri pärskähti ja suukotti hänen poskeaan. ”Lisään äskeiseen vielä, että sulla on järkyttävä huumorintaju.”
Mikael nipisti tätä kyljestä. ”Vie mut kotiin. Taitaa olla aika esitellä mun heila mummulle ja papalle.”
Juri siirtyi kauemmas silmät pyöristyen. ”Ootko ihan varma? Meillä ei oo mitään kiirettä…”
”Juri-kulta”, Mikael keskeytti. ”Mä haluan kertoa niille. Ne rakastaa sua jo nyt, että ei tää mikään iso juttu ole. Tai siis… meinaan, että sä muutut vaan mun poikapuolisesta kaverista poikakaveriksi.”
Suloinen ujouden puuska ihan paistoi Jurin kasvoilta. ”Mutta entä jos ne ajattelee, että mä olen turmellut niiden lapsenlapsen… tai jotain.”
Mikael olisi oikeastaan halunnut räyhätä kaikille niille, jotka olivat saaneet Jurin noin epävarmaksi, mutta hän asetti vain kämmenensä hellästi tämän suulle. ”Nyt hiljaa, pöhelö. Mummu ja pappa kyllä hyväksyy sukupuolesta riippumatta sen, jonka mä tuon näytille, kunhan se on mulle vaan tarpeeks hyvä. Ja sä olet ihan satavarmasti.”
Juri pysytteli hiljaa ja irtautui hänestä vähitellen. He lähtivät Toivosten talolle käsi kädessä eikä Mikael irrottanut edes keskusraitilla, puristi vain kovemmin.