“Harry, nämä ovat häät.”

“Ovatko?”

Ahahahahah, gotta love puupää!Harry <3 Mä luulen, että tää jäi viimeiseksi kerraksi kun Harry ei usko Dracon asuvinkkejä Nolottaisi itseänikin!

Mutta tässä oli kyllä läpi tekstin niin huolettoman söpö ja romanttinen tunnelma :'3 Pansyn ja Lunan yllärihäät oli jotenkin tosi kiva idea, mutta vielä enemmän nautin Dracon epävirallisesta kosinnasta ja Harryn hölmistyneisyydestä. Toivottavasti nämä kaksi saavat vähintään yhtä nätit häät ♥ Ja ai että, millainenkohan on Dracon kunnollinen kosinta?? Siitäkin melkein voisi vielä kirjoittaa

Uniprinsessa: Kiva, kun palasit lukemaan loppuun. Kiitos kommentistasi! 

Kiitos kaikille ihanista kommenteista Meldis, Uniprinsessa ja Odo! Kiitos myös kannustuksesta jatkaa tätä maailmaa,  en uskalla kyllä luvata mitään, mutta en halua kyllä myöskään sanoa, että tämä oli tässä :) Katsellaan, mitä ideoita kevät tuo tullessaan 💚

Muistan hämärästi lukeneeni Akubesta ja Simonista kerran aiemminkin, mutta en mitään selvää, joten tämä oli kiva lukea vain tällaisena yksittäisenä isomman tarinan palasena ja toimi siten oikein hyvin. Olen sanonut ennenkin, miten hyvä olet tiputtamaan lukijan keskellä valtavaa maailmaa, jonka syvyys tuntuu lyhyessäkin pätkässä hyvin selkeästi. Ensimmäisessä kappaleessa jo opin, että tämä ei ole oma maailmamme, mutta ei suoraan mikään fantasiamaailmakaan. Sirkuksen kiertämisestä ja kaikesta siihen liittyvästä lukisin mielelläni lisää, mutta tämäkin oli tosi kiva makupala Simonin elämää ainaisella kiertueella. Hirmuisen jännittävä tiedon palanen oli myös nämä nomadit, joihin Akube kuuluu. En yleensä tykkää puhekielestä tekstissä, elleivät hahmot ole selvästi suomalaisia, mutta tällaisessa kontekstissa se toimi tosi hyvin. Akube ei kuulu oikein joukkoon, on rennompi ja näyttää sen myös puhetavallaan, kun taas Simon on asiallisempi ja se käy ilmi kirjakielen käytöstä.

Kävi surku, että Simon on joutunut karkaamaan kotoa sen takia, että pitää miehistä, mutta onneksi on löytänyt paikkansa sirkuksesta. Tosi mielenkiintoinen yksityiskohta tuokin, että niin vapaamielinen kuin sirkus onkin, oli silti iso juttu ottaa Akube mukaan. Höhö, hauskaa, että money talks tässäkin universumissa.

Akube kiinnitti katseensa häneen. ”Ootko varma? Tanssin omistus on kulkijoiden keskuudessa vähän niin ku – miksi te paikallapysyjät sitä sanottekaan – riiauskutsu.”

Simonin sydän alkoi pomppia villisti ja solmiutui lopuksi sievälle rusetille. ”Suostun minä…. tai siis olen varma!”

Hih ja olihan tämä myös hurjan suloinen. ^^ Akube oli aivan ihana kertoessaan omistavansa tanssinsa Simonille, joka ei halua uskoa heti, että se tarkoittaa juuri sitä, mitä toivoo sen tarkoittavan. Erinomainen sana tuo riiauskutsu ja jotenkin tosi kertovaa myös, miten Akube pohti sopivaa termiä käytettäväksi ihmisen kanssa, joka ei ole samanlainen kuin hän. Tuli todella olo, että hän on kasvanut aivan eri kulttuurissa. Ja Simonin vastaus tähän riiauskutsuun oli hellyyttävä! Mitään kutsujahan hän ei enää tarvitse, kun jo valmis ihan kaikkeen, mitä Akube keksii ehdottaa. Suloista!
Kiitos tästä!

Ai kun oli ihana tarina! Tai no siis, kamala ongelmanratkaisukeino Harrylla, mutta sellaista sattuu paremmissakin piireissä 

Tykkäsin erityisesti, ettei Cedric ollut toisaalta heti Harryn lumoissa, mutta toisaalta myös, että pystyi näkemään känniääliöyden läpi sinne oikeaan ihmiseen. Lempparikohta olikin krapulakeskustelu ja fyysinen kontakti, ja vieläkin enemmän se, että Cedric sitä arasteli.

Olin kieltämättä helpottunut, kun kyseessä olikin "vain" viikon putki, alussa kävi mielessä että tätäkö Harryn elämä nyt on. Teemana Harry, joka ei eläkään unelmaelämää vaimon ja kolmen kauniin lapsen kanssa, vaan on vähän hukassa, on yksi mun lemppareita 

Hän avasi suunsa pari kertaa ennen kuin päräytti vielä: ”Ja olet tosi kuuma.”

Loll, tää oli pakko lainata, aivan mahtikohta ja upea repla!

Tuli iihanan nostalginen olo Potterin parissa, jospa tää potkisi muakin palaamaan joskus Harryn pariin (ja saamaan sen samperin FF100 valmiiksi tässä elämässä 🙈).

Kiitos tästä herkusta! 💜