Author: Kettu
Genre: angst, drama
Pairing: H/?
Rating: sallittu
Disclaimer: Ei ole minun hahmoja/biisin (Trading Yesterday - The Beauty & the Tragedy) pätkä.
A/N - Tämän ficin syntyyn ei ole edes mitään syytä. En ollut mitenkään erityisen surullisella tuulella tai vastaavaa.
Se itseasiassa tässä vähän pelottaa, pystyn luomaan surullista tekstiä ihan tyhjästä. o.o Apaattinen persoona?
||
Don't Say Olen istunut paikallamme ikuisuudelta tuntuvien tuntien ajan. Kylmä on jo turruttanut jäseneni, mutta en näe tarvetta liikkua. Mitä väliä sillä oli, sinä et tulisi kuitenkaan.
Vaikka järki käski lähtemään, sydän vaati odottamaan vielä hetken. Kuutamo paistoi korkealta ja hohti lumen pinnasta kuin tuhannet timantit. Lampi oli hiljainen, ohut kuori sen päällä houkutteli kokeilemaan onnea.
Hetken mieleni teki astua tuolle huteralle jäälle ja upota lammen kylmään syliin.
Vieläkö tulisit pelastamaan?On hölmöä kuvitella, että sinä välittäisit. Että olisin sinulle vielä tärkeä. Nousen ylös ja otan askeleen lampea kohti.
Katsahdan vielä taakseni, kuin varmistaakseni ettet seiso takanani.
Toinen ja kolmas askel. Lampi on jo lähellä.
Neljäs ja viides. Kokeilen jalallani sen pintaa.
Kuka olisikaan uskonut tämän päättyvän näin? Astun jäälle ja katselen kuinka ohut särö lähtee jalkojeni alta matkaan kohti toista rantaa.
Se etenee hitaasti kuten minäkin.
Hengitän raikasta pakkasilmaa suunnatessani askeleeni lammen keskelle.
Niin usein olin ajatellut tätä, kuitenkaan koskaan tekemättä mitään. Näin tämän kuului mennä. Ei minulla ollut enää syytä elää.
Sinä olit vienyt sen mukanasi.”Mitä kuvittelet tekeväsi?” kuulen äänesi takaani. En uskalla kääntyä ja kohdata katsettasi. Silmäni täyttyvät hiljaisista kyyneleistä, jotka kulkevat valuen poskillani ja lopulta tippuen jäiseen lammenpintaan.
”Ole kiltti ja tule pois sieltä”, sinä anelet.
Kuvittelenko vain vai väriseekö äänesi?Käännyn hitaasti ja kohtaan silmäsi. Ne ovat täynnä anteeksipyyntöä ja huolta. Kuinka voisinkaan vastustaa katsettasi. Se anoo minua palaamaan syliisi, lämpimään ja turvaan.
Kävelen kuin hiipien luoksesi. Seisomme hetken vastakkain. Tuot kätesi koskettamaan poskeani. Hoikat sormet pyyhkivät kyyneleeni.
”Anna anteeksi”, sinä silität poskeani peukalollasi, kuitenkaan pystymättä katsomaan silmiini.
Nostan leukaasi ja pakotan katseesi minuun. Jokin on muuttunut.
Mitä sinä olet tehnyt?”Olen niin pahoillani, rakas”, sinä purskahdat itkuun ja soperrat. Irrotan kätesi kasvoistani ja astun askeleen taaksepäin.
Kuinka saatoit?”En minä tarkoittanut…se ei merkinnyt mitään”, annat kyyneleiden valua poskillasi.
”Tiedäthän sinä minut…” kurotat kättäsi kasvojani kohti.
”Älä koske minuun!” huudan ja läpsäytän kätesi pois. En tahdo kuulla tätä, en sinulta.
”Harry, kiltti. Älä tee tätä minulle”, sinä anot ja laskeudut polvillesi lumiseen maahan. Ristin käteni rinnalleni ja tuijotan pakkasen koristamia puita. Pidättelen kyyneleitä sinun tarttuessa takkini helmoihin.
Olen saanut kestää niin monet sinun aiheuttamat kolhut, mutta yksikään ei ole sattunut yhtä paljon kuin tämä. Tiedän ettei sinua voi muuttaa.
”Ei enää”, minä kuiskaan. Sinä nostat itkuisen katseesi ja katsot minua suoraan silmiin.
”Minä en pysty tähän enää”, ääneni murtuu.
Sinä olet tehnyt minusta tällaisen.”Älä sano noin”, sinä hätäännyt ja revit pitkää takkiani.
”Harry, minä lupaan muuttua. Usko minuun ole kiltti.”
”Ei. Kaiken sen jälkeen, tämä on viimeinen pisara”, minä huokaisen sinun haudatessa kyyneleesi polviini. ”Minusta ei ole enää tähän”
”Älä sano noin…”
Astun askeleen taakse nykäisten kätesi irti minusta. Ne jäävät onnettomina haromaan ilmaa.
”Minä tosiaan rakastin sinua”, luon viimeisen katseeni sinuun kunnes käännän selkäni ja lähden kävelemään pois. Pois jumalaisen tuoksusi, pois lämpimän vartalosi luota.
Se jäätää sydäntäni, mutta sanotaan, että aika parantaa haavat. Ehkä tämä tapaus on silti poikkeus.
Hyvästi Draco.||
Watch your step, love is broken,
I am every tear you cry.
Save your breath, your heart has spoken,
You already have my life.||
A/N2 - Toivottavasti ei ollut liian masentavaa tekstiä. ;<<<
Kommenttia, jotain rakentavaa?
Aina nää samat pyynnöt...
