Kirjoittaja Aihe: Erään tarinan loppu, K-11, deathfic, lyhyt oneshot  (Luettu 1612 kertaa)

zesty

  • ***
  • Viestejä: 45
  • Fabelhaft
    • Fabelhaft
Author: Zesty
Rating: K-11 // Scarlett nosti ikärajan
Disclaimer:Minun hahmot, minun, minun, minun!
Warnings: Kuolema / itsemurha, kiroilua
A/N: Tämä oli mulla äidinkielen portfoliossa yhtenä vapaaehtoistekstinä. Kokonaisuutena sain portfoliostani 9. Ottaisin mielelläni kommentteja vastaan. Anteeksi tämä on näin helkutin lyhyt, kun yritin näissä vapaaehtoistöissä pitää tekstit lyhyinä.


Kaikki ärsytti, eikä mikään tuntunut olevan hyvin. Ainoa, joka ei ottanut päähän oli musiikki. Jo melusaasteen rajoja hipova The Distillersin Sing Sing Death House pauhasi vanhoista stereoista ja täytti pienen huoneen. Lattialla lojui rikkinäinen peili ja sen vieressä makasi hento nuorimies alushoususillaan. Mies katseli kattoa, jossa räikeän vihreä maali oli alkanut lohkeilla, ja osa olikin jo varissut pois. Miehen sinimustat hiukset ympyröivät päätä ja saivat tämän näyttämään entistäkin kalpeammalta, melkein jopa kuolleelta. Vitutus paistoi miehen silmistä.

Miksi mikään ei vittu ota onnistuakseen? Miksi helvetissä mä en voi onnistua missään? Enkö mä, saatana, voi edes kuolla silloin kun mä haluan?

Ainoa asia, jonka mies enää tunsi, oli vitutus. Millään ei ollut ollut mitään väliä enää pitkiin aikoihin. Aika lipui käsistä ja miestä kyrpi aina vain enemmän ja enemmän. Nyt kaiken muun vitutuksen lisäksi häntä alkoi ärsyttää, ettei hän enää päässyt liikkumaan kunnolla. No ainakin alkaa vaikuttaa.. viimein Hän ei tiennyt, kuinka kauan oli maassa löhönnyt. Miestä väsytti, mutta hän ei halunnut vaipua uneen. Väsymys raastoi miestä ja kaikki alkoi näyttää sumealta. Hän sulki silmänsä, mutta ei nukahtanut.

Tälläistäkö se sitten oli? Ei valoa tunnelin päässä, ei mitään vitun tekopyhää enkelikuoroa veisaamassa ja soittamassa lyyraa. Täysin yliarvostettua ja vieläpä tehty kuulostamaan tekotaiteelliselta paskalta. Ajatus katkesi ja miestä ei enää ollut, oli vain tyhjä ruumis, kasa lääkepurkkeja, pari viina pulloa ja autio huone. Miehen pettymyksien täyteinen elämä oli tullut päätökseensä.

Aamun sarastaessa ovi naksahti auki. Miehen äiti, Marjo, asteli sisään kädet täynnä kasseja.  Hän noukki maasta oven edestä kirjekuoret ja vei sitten kantamuksensa pieneen keittiöön. Pyöreähkö nainen siivoili hieman keittiössä ja olohuoneessa ja palasi sitten keittiön pöydän ääreen. Hän avasi kirjekuoret ja huomasi harmikseen, että suuriosa niistä oli valituksia yöllisestä melusta. Tuhahdus karkasi Marjon huulilta ja hän lähti herättelemään poikaansa, olihan kello jo paljon.

Makuuhuoneen ovi narahti auki ja kädet lensivät suun eteen peittämään kauhistuneen kiljaisun. Nainen sortui maahan polvilleen itkemään. Marjon kyyneleet sekoittuivat lattialle valuneeseen vereen ja viinaan.
« Viimeksi muokattu: 16.11.2014 16:32:24 kirjoittanut Pyry »