Ja nyt Luihuspossu, lava on sinun! ' Juoksee pois hurraten: SAIN INSPIKSENI TAKAISIN! ♥ '
Ömh. Okeei. Kiitos.
Fazerin Lontoorae-suklaan voimalla nyt kirjoitan tämän tarinan 8]
OSA 2Taistelu trampoliineista
Seuraavana aamuna Will teki normaalisti aamutoimet, osoitti hellyyttä vaimolleen Elizabethille ja alkoi tehdä kaikkea, mitä normaalistikin teki. Silti jokin kalvoi Willin sisintä. Ihan kuin hän jäisi jostain paitsi. Silloin muistot eilisestä pomppasivat esille.
"Pilates!" Will ähkäisi hiljaa ja Elizabeth rypisti kulmiaan.
"Pilates? Se naisille enimmäkseen suunnattu jumppa?"
"Eiiii kun minä sanoin 'pirates'. Nniih. Piraattejahan minä ajattelin."
Elizabeth nyyhkäisi: "Piraattejako sinä ajatteletkin, kun voisit ajatella minua!"
Will huokaisi ja kietoi kätensä vaimonsa ympärille, vaikka hänen joka solunsa halusi päästä sepän pajalle jumppaamaan.
Tunnin päästä Will juoksi Port Royalin halki niin lujaa, kuin pääsi. Pajalle päästyään hän repäisi oven auki ja kiljaisi: "MINÄ TULIN!"
Jack Sparrow, Tia Dalma ja herra Gibbs olivat venyttelemässä trikoopuvuissaan ja Will juoksi mukaan repäisten pois vaatteensa, joiden alta paljastui kirkkaan oranssi asu.
"Will, kuomaseni, sinä näytät ihan porkkanalta", Jack Sparrow virnuili lattiatasolta.
Will kohautti olkapäitään ja nykäisi sukistaan trampoliinin, joka hohti sateenkaaren väreissä ja alkoi pomppia siinä.
Puolen tunnin päästä kaikilla oli hiki ja Jack kävi pöllimässä appelsiinimehupurkin vanhoista Barbossan sukista.
"Sukkamehuaaa! Kuka haluaa?"
Tia Dalma oli ainoa, joka uskalsi ottaa puoli lasillista. Yllättäen möreä ääni kajahti heinäkasan päältä:
"
KUKA VEI MINUN SUKKAMEHUNI?"
Jack kirkaisi kimeästi, pomppasi pystyyn ja huomasi tuijottavansa Barbossaa, joka näytti hyvinkin elävältä ollakseen niin kuollut.
"Mit... Sinähän elät!"
"Aijoo, herätin sen henkiin kun oli tylsää", Tia Dalma haukotteli ja venytteli pari vaikeaa liikettä.
Jack ei saanut sanaa suustaan, kun ovi potkaistiin taas auki ja hysteerinen Elizabeth astui sisään.
"Will! Mitä sinä tääl- WILL!" hän kiljaisi nähdessään Willin porkkanapuvussa, hikisenä ja istumassa samalla trampoliinilla aivan tiukka-asuisen ja hikisen Tia Dalman vieressä. "MITÄ TE OLETTE TEHNEET?!" Elizabeth kiljaisi ja lähti juoksemaan pois itkuisena.
Will yritti miettiä, mitä oli nyt tehnyt, mutta ei tajunnut mitään. "Naiset", hän tuhahti ja meni omalle trampoliinilleen.
"Pilates jatkukoon!" Jack huudahti ja alkoi hyppiä hullun näköisenä trampoliinillaan parin sentin korkeudelle, korkeanpaikankammo kun piinasi miesparkaa.
Kaikki alkoivat pomppia, mutta pian Barbossa huudahti:
"
Minulle ei ole trampoliinia!"
Muut loivat toisiinsa varoittavan katseen, eikä kukaan halunnut päästää Barbossaa omalle trampoliinilleen. Siitä suuttuen merirosvokapteeni nykäisi Jackin alta trampoliinin (on aika vaikeaa, kun tyyppi hyppii parin sentin loikkia) ja hyppäsi sille. Trampoliini kuitenkin räsähti rikki Barbossan painon alla.
"Haa haa, läski läski!" Jack sanoi ja alkoi nauraa. "Sinä haiset hassulta!" Yllättäen Jack alkoi itkeä. "Byhyy, rikoit minun trampoliinini! Nyyh!"
Tia Dalma hyppäsi omalta trampoliiniltaan lohduttamaan Jackia. Sitten hän osoitti Barbossaa sormellaan ja sanoi: "Barbossa von Lihavisto!" Barbossan vatsa alkoi turvota ja tämä muuttui kaksi kertaa sumopainijan paksuiseksi ja alkoi laahustaa hiljaa jupisten pois.
"Taistelu trampoliineista on voitettu!" Will kiljaisi.
"Porkkana puhuu asiaa!" Jack sanoi unohtaen rikki menneen trampoliininsa.
Ja niin he jumppasivat vielä pitkälle yöhön.
~
Jooh. Että näin tänään. ~P
ossu
