Title: Ihmisanatomiaa
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Helluva Boss
Pairing: Blitzø/Stolas
Genre: Pre-smut-höpöttelyä tai jotain semmosta
Rating: K-11
Disclaimer: Hahmot ovat Viziepopin luomuksia, minä vain lainailen. En ole hyötynyt tämän kirjoittamisesta rahallisesti.
Summary: Blitzø menee tapaamaan Stolasia.
A/N: Mulle tuli mieleen tyhmä ajatus ja sitten keksin, että siitähän voisi kirjoittaa ficinkin.
Osallistuu haasteisiin
Ikärajahaaste sekä
Otsikoinnin iloja II (yhdyssanaotsikko).
IhmisanatomiaaKun Blitzø oli saanut Stolasilta viestin, että tämä halusi nähdä, hän oli saman tien alkanut valmistautua hyvin tapaamista varten. Mitä ikinä pöllöprinssi edes keksisikään häneltä pyytää, hän toteuttaisi tämän jok’ikisen toiveen. Hänellä olikin mukanaan melkoinen arsenaali välineitä kahdenkeskiseen hauskanpitoon, kun hän kapusi Stolasin kotikartanon ikkunasta sisään.
”Heii, Stolas”, Blitzø tervehti reteästi loikatessaan alas ikkunalaudalta. ”Oletko valmis pitämään ha-aus-kaa? Panopirusi on saapunut ja valmis tekemään mitä vain ikinä pyydätkään.”
”Ai, hei Blitzy.”
Stolas nousi ylös nojatuolista, jolla oli istunut, ja hänet nähdessään Blitzø häkeltyi hetkeksi niin että pudotti kassin, jota roikotti kädessään. Stolas ei ollutkaan nyt pitkänhuiskea pöllödemoni niin kuin tavallisesti, vaan hän näytti päästä varpaisiin ihan ihmiseltä.
”Stolas, tuota… miksi olet ihmisvaleasussasi?” Blitzøn oli pakko kysyä. ”Oletko menossa...
sinne? Ihmisten maailmaan?”
Tämänkö takia Stolas olikin pyytänyt hänet luokseen? Saadakseen hänestä henkivartijan turvaamaan selustan, kun tämä meni tekemään Saatana ties mitä kuolevaisten maailmaan. Ihan sellaista päivää Blitzø ei ollut suunnitellut itselleen, kun oli Stolasin viestin ensimmäisen kerran lukenut. Hän kuitenkin aikoi pitää itselleen antamansa lupauksen ja parhaansa mukaan toteuttaisi Stolasin jokaisen toiveen, kuuluivat ne heidän sopimukseensa tai eivät.
”Mitä? Voi ei, ei”, Stolas kiiruhti sanomaan. ”En aikonut lähteä mihinkään, kunhan muuten vain päätin muuttaa muotoani, ja…”
Hänen suupielilleen piirtyi hymy, ja hän astui lähemmäksi Blitzøa. ”En ollut koskaan aikaisemmin kiinnittänyt sen enempää huomiota siihen, miltä näytänkään ihmisen ruumiissa. Ja arvaapa, mitä tajusin?”
”No, öääää, tuota…” Blitzø tuijotti suoraan Stolasin silmiin, joissa kiilteli kärsimätön, melkein lapsenomainen into. Tämän hymy oli nyt entistäkin leveämpi. ”Sinulla on ihmisenä vain kaksi silmää, joten näkökenttäsi… on… erilainen? Sinulla ei ole enää nokkaa mutta sen sijaan hampaat? Pyrstösi puuttuu, joten istuminen on helpompaa?”
”Ei höpsö pikku pirulaiseni, tuon kaikenhan minä olen huomannut jo aikoja sitten”, Stolas sanoi ja kumartui niin, että hänen kasvonsa olivat suurin piirtein Blitzøn pään korkeudella. ”Tarkoitan jotain muuta asiaa ihmisanatomiassa. Jotain, mitä ei vaatteiden takia voi juuri nyt nähdä.”
”Aaaa, vai niin”, Blitzø sanoi ensin tuiki tavallisella äänellä, kunnes sitten tajusi Stolasin sanojen tarkan merkityksen. ”
Aaaa. Vai niin.”
”Minulla ei ole ennen ollut fallosta, Blitzy”, Stolas sanoi, ja Blitzø pystyi kuulemaan hänen äänestään, miten innoissaan hän asiasta oli. ”Tämä on minulle jotain aivan uutta ja erilaista, ja… ja…”
”Ja mitä?”
”Haluan kokea, miltä se tuntuu. Millaista on, kun otat minut näin…”
Stolasin ääni suorastaan tihkui seksiä, mikä sai Blitzønkin vain innostumaan lisää. Se tapaaminen menisi sittenkin niin kuin hän oli ennakoinutkin – ainakin suunnilleen. Hänen laukustaan löytyisi kyllä sopivia leluja ja vempeleitä Stolasin ihmiskehollekin. Ensin hän kuitenkin haluaisi itse tutustua siihen ihan lähietäisyydeltä.
”No, sittenhän meidän pitää ottaa asiasta selvää”, Blitzø totesi tavoitellen ääneensä tunnelmaan sopivaa seksikkyyttä ja tuuppasi Stolasin istumaan nojatuoliin. Hän heittäytyi polvilleen tämän eteen, tarttui jaloista määrätietoisesti kiinni ja taivutti ne kauemmas toisistaan. ”Mutta oli sinulla mitä tahansa jalkojesi välissä, saan kyllä aina vietyä sinut Taivaan porteille asti.”
Stolasin myötäilevä hyminä muuttui hetkessä hurmiolliseksi huokailuksi.
