Kirjoittaja Aihe: Jahdissa (S) | Luna ja Ksenofilius Lovekiva | slice of life  (Luettu 2517 kertaa)

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 943
  • 🇺🇦
Nimi: Jahdissa
Ikäraja: S
Kirjoittaja: marieophelia (2024, hurraa!)
Tyylilaji: matkakertomus, slice of life
Henkilöt: Luna ja Ksenofilius Lovekiva
Haasteet: Juhannustaikoja

A/N: Feeniksin killan lopussa Luna kertoo lähtevänsä kesälomalla Ruotsiin pyydystämään ruttusarvisia niistaisikkeja. Tämä ficci kertoo hieman siitä. Toivotan tämän myötä Linnelle hauskaa kesää! :)

P.S: Älä pelästy, vaikka ficin ensimmäiset sanat olisivat sinulle vieraita, loppuun on lisätty käännökset.  :)




Jahdissa


”En skrynkelhornad snorkacka? Skryn-kel-hor-nad? Missä?”

”Ursäkta”, mutisi leirintäalueen kioskin hoitaja ja alkoi penkoa jotakin tiskin alta. Ksenofilius vilkaisi innoissaan tytärtään Lunaa. Kartta! Kohta he varmaankin saisivat kartan, joka johdattaisi heidät ruttusarvisten niistaisikkien asuinsijoille!

”Varsågoda!” kioskinoita sanoi. Hän ojensi Ksenofiliukselle pientä sinistä purkkia. Ksenofililus tutkaili purkkia kummissaan. Mikä se oikein oli olevinaan?

”Tuo on ryppyvoidetta”, hihkaisi Luna. ”Ylva varmaan ymmärsi jotakin väärin.”

”Nej, nej”, Ksenofilius sanoi pontevasti ja ojensi purkin takaisin noidalle, jonka kaapuun kiinnitetyssä lapussa tosiaan tarkemmin katsottuna luki tuo kiintoisa sana Ylva. ”Eläin. Iso. Harvinainen.”

Ksenofilius osoitti Lunaa, joka nosti avuliaasti kätensä sarveksi otsansa eteen ja päästi muutaman rahisevan röhkäisyn. Noita tuijotti silmät pyöreinä.

”Pitäisikö kokeilla käännösloitsua?” ehdotti Luna, joka oli nyt alkanut kuopia maata nenällään.

”Aivan totta, Lunaseni, ymmärrys on viisauden ydin”, myönsi Ksenofilius. ”Ja parasta loitsia samalla äännösloitsu, sillä täkäläisillä lienee jokin oma murre.”



Mutta käännösloitsu sen paremmin kuin äännösloitsukaan ei auttanut. Ei vaikka Ksenofilius selitti virheettömällä norlanninruotsilla kaiken ruttusarvisista niistaisikeista: niiden poikkeuksellisista elintavoista, oikukkaasta luonteesta ja harvoin havaitusta joskin hieman kiistanalaisesta ulkomuodosta. Ei, noita ei tiennyt niistaisikeista mitään, vaikka oli työskennellyt samalla leirintäalueella jo kuusi vuotta. Lähimetsien kartan Ksenofilius sentään sai, ja lisäksi hän osti kioskista kaksi isoa kassillista eväitä tuleville jahtipäiville.

”Ehkei Ylva vain halunnut kertoa. Etteivät kaikki ryntää säikyttelemään ruttusarvisia niistaisikkeja. Ne ovat tosi arkoja, ja jos minä asuisin täällä, haluaisin, että ne voisivat hyvin”, pohti Luna. Hän oli edelleen valoisalla tuulella. Kioskista oli löytynyt pussi joka maun rakeita, mutta nepä eivät olleetkaan mitä tahansa joka maun rakeita, sillä täällä noita arkipäiväisiä makeisia kutsuttiin kiehtovalla nimellä Bertie Botts bönor i alla smaker! Miten hyvältä kylpyvaahtorae maistui, kun sen sai napata suuhunsa pussista, jonka kyljestä hymyili suloinen o pienet korvat päälaellaan! Luna tunsi mukavaa värinää sydämessään joka kerran, kun vain katsoikin pussia. Pippurinmakuiset rakeet hän kuitenkin jätti syömättä, sillä niitä tarvittiin ruttusarvisten niistaisikkien houkutteluun.

Ksenofilius vilkaisi taakseen. Kioskinoita supatti jotain roskakoreja tyhjentämään tulleille velhoille. Kaikki kolme vilkuilivat Ksenofiliuksen ja Lunan perään.

”Totta!” Ksenofilius innostui. ”Touhu vaikuttaa salaperäiseltä. En ihmettelisi, vaikka kioskilla kokoontuisi parhaillaan Niistaisikkien Salaisten Ystävien Yhdistys!”

He saapuivat omalle telttapaikalleen. Luna oli koristellut edelliskesänä huispauksen maailmanmestaruuskisoja varten ostetun, apilakuvioisen teltan heleänvärisillä ilmapalloilla, jotka illan tullen alkaisivat laulaa tuutulauluja.

”Luulen että minun täytyy istahtaa hetki”, Ksenofilius tokaisi.

Luna vilkuili ympärilleen. Leirintäalue oli melko harvaan teltoitettu, mutta omalta telttapaikaltaan itään päin hän havaitsi hauskan, raidallista matoa muistuttavan asumuksen.

”Minä voisin lähteä vielä tutkailemaan aluetta. Ehkä joku asukas on jo päässyt niistaisikkien jäljille.”

Ksenofilius haukotteli. Miten häntä saattoikin väsyttää näin, vaikka aurinko laski tuskin lainkaan? Hän napautti Lunan kielenkärkeä taikasauvallaan ja mutisi käännösloitsun sanat. Äännösloitsua ei kannattanut loihtia, sillä telttailijat olivat todennäköisesti kauempaa matkanneita.

”Du borde ta en tupplur!” kehotti Luna ystävällisesti. Miten jännittävältä se kuulostikaan! Harmi vain, ettei isä tainnut ymmärtää, mitä hän oli sanonut.

”Hyvä ajatus”, Ksenofililus nyökytteli unisena.

Luna hymyili. Hän ja isä ymmärsivät toisiaan aina.




Spoiler: näytä
Käännökset:
en skrynkelhornad snorkacka = ruttusarvinen niistaisikki
en skrynkla = ryppy
ursäkta = anteeksi
varsågoda = olkaa hyvät
Bertie Botts bönor i alla smaker = Bertie Bottin joka maun rakeet
Du borde ta en tupplur = Sinun pitäisi ottaa nokoset.

« Viimeksi muokattu: 10.08.2024 14:38:00 kirjoittanut marieophelia »

Linne

  • ***
  • Viestejä: 946
  • Hämmentynyt pesukarhu
Ai että, kiitos tuhannesti nopeasti toteutetusta toiveesta ja tosi kiva nähdä sinua taas finissä!

Tämä teksti kyllä täytti kaikki toiveeni! Oli ihanaa nähdä Luna vaihteeksi tekemässä jotain mukavaa ja viettämässä aikaa isänsä kanssa. Tylypahkassa elämä kun voi Lunan positiivisesta luonteesta huolimatta olla välillä raskasta ja yksinäistä. Hihittelin lukiessa sekä ryppyvoiteelle että täkäläisten omalle murteelle. Luna ja Ksenofilius olivat tässä hyvin itselleen uskollisia, juurikin näin voisin kuvitella, että heidän Ruotsin reissunsa sujui.

Lainaus
Luna oli koristellut viime kesänä huispauksen maailmanmestaruuskisoja varten ostetun, apilakuvioisen teltan heleänvärisillä ilmapalloilla, jotka illan tullen alkaisivat laulaa tuutulauluja.

Piti erikseen lainata tämä kohta, koska miten ihanan lunamaista <3

Lainaus
Ksenofilius haukotteli. Miten häntä saattoikin väsyttää näin, vaikka aurinko laski tuskin lainkaan?

Sitä minäkin ihmettelen joka kesä, Ksenofilius xD

Myönnän, että oma ruotsini on niin ruosteessa että joitakin repliikkejä piti ihan kääntää. Tähän sopi tietenkin ruotsi kuin nenä päähän ja oli hauskaa, että sitä oli myös tekstissä käytetty eikä vaan kirjoitettu kaikkea suomeksi.

Kiitos vielä tästä ja ihanaa kesää myös sulle <3
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 943
  • 🇺🇦
Kiitos kommentista Linne, ihanaa, jos teksti ilahdutti! <3 Ja kiitos myös armollisesta toiveestasi! Teksti, jossa ei tapahdu mitään suurta, kuulosti sellaiselta, että siitä voisikin selvitä, vaikken ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään. :) Olen vähän sellainen, että, jos jokin asia ei suju nopeasti, en tee sitä ollenkaan...  ::)

Lisäsin loppuun käännökset. En minäkään osaa ruotsia erityisen hyvin, mutta minusta on hauska selvitellä, miten mikin HP-termi on käännetty eri kielille. Minusta tuntui myös, että Luna on juuri sellainen hahmo, joka on aivan haltioissaan kaikesta uudesta, löytyi niistaisikkia tai ei.

Mukavaa kesää sinulle vielä! <3

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 141
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Oon ihan rakastunut tämän ficin ideaan, että Luna ja Kesonofilius matkaa ympäri Ruotsia ja ties mitä muitakin maita etsimässä kummallisia taikaotuksiaan! En edes muistanut, että kirjoissa oli sellaisesta mainintaa, mutta tosi kiva kun tartuit siihen ja kirjoitit aiheesta ficin. Eipä tällaisia palasia olisi päästykään kirjoissa todistamaan.

Kielimuurit ovat yleinen "riesa" ulkomailla matkatessa, mutta onneksi velhoilla on käännösloitsut ja muut apunaan! Vaikkei niistä ollutkaan tässä tapauksessa paljoakaan apua, kun ei paikallisilla ollut aavistustakaan, mistä Ksenofilius puhuu ;D

Lainaus
Ehkei Ylva vain halunnut kertoa. Etteivät kaikki ryntää säikyttelemään ruttusarvisia niistaisikkeja.
Joo siitähän se tietysti johtuikin 😂

Niin symppistä myös miten Luna löytää tavallisistakin asioista jotain erikoista, kuten ihan vaikka vain siitä, että Bertie Bottin rakeita kutsutaan toisessa maassa eri nimellä (joka on käytännössä vain sama nimi mutta toisella kielellä :D). Hänellä ja isälläänkin on niin ihana suhde, miten he ymmärtävät aina toisiaan vaikkei kukaan muu ymmärtäisikään :3

Tää oli ihanan symppis ja hyväntuulinen pieni tarina, tykkäsin tosi paljon :3 Kiitos!
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 943
  • 🇺🇦
Larjus: Kiitos! ❤️ Kiva kuulla, että idea ja toteutus ovat mieleisiä. Luna tosiaan mainitsee Ruotsin-matkan FK:n loppupuolella. Nyt kun kommenttisi palautti aiheen mieleeni, tulin vielä katsoneeksi, sanooko hän Puoliverisessä prinssissä mitään kesän sujumisesta (tai kysyykö kukaan). No, Luna sanoo Tylypahkan junassa vain, että hyvin sujuu, ja Saivatelijan levikki on noussut -- ei mitään matkasta, höh! Mutta siinäpä sitten kaksinkertainen syy minulle itselleni kirjoittaa siitä. :D