Kirjoittaja Aihe: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 39/50  (Luettu 3075 kertaa)

Ygritte

  • [igrit]
  • ***
  • Viestejä: 642
Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 33/50
« Vastaus #20 : 06.06.2024 09:03:59 »
Voi kun tämä on suloinen tarina:3 Minusta kirjoitit tosi kauniisti Nevillen elämästä ja puuhista majakkasaarella, ei mitenkään häirinnyt, ettei "tapahtunut mitään", kun tapahtui kuitenkin niin paljon kaikkea. Tosi ymmärrettävää, että Neville päättää suoriutua töistä ilman taikuutta, fyysinen työ on varmasti hyvä keino saada muuta ajateltavaa, kuin Remus ja majakka ja mihin kaikki heidän välillään jäikään.

Ja tiedätkö, minua on juuri tänä keväänä ja kesänä kiehtonut ihan hirveästi tällaiset fikit, joissa melkein ollaan toisen kanssa, tehdään aloitteita, on toiveita ja haaveita, mutta sitten tulee jotain, eikä se onnistukaan! Tätä on ollut ihana lukea, kun miehillä on jatkuvasti epämääräisiä tunteita, mutta sitten...jotain vielä puuttuu. Toki toivon onnellista loppua, mutta tällä hetkellä voisin itse lukea tällaista jahkaamista vaikka 100 rapaaleen verran:D
This won't turn into a hyperfixation
and
Other Hilarious Jokes You Can Tell To Yourself

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 529
  • bii-boh-bi
Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 33/50
« Vastaus #21 : 06.06.2024 16:58:01 »
zilah: kiitos, ihanaa että olet jaksanut seurata tätä. ♥ Olen ihan samaa mieltä, että nämä kaksi sopivat hyvin yhteen, hih.

Ygritte: kiiiiiitos! ♥ Minä aika paljon stressasin sitä, että tuossa alkupuoliskossa ei hirveästi tapahdu mitään niin kiva kuulla, että se ei tuntunut sinusta (tai muistakaan) ollenkaan siltä. :) Minä rakastan slow burn -jahkailufikkejä, haha, joten kiva kuulla että se uppoaa myös sinuun.

A/N: Minä jumitan nyt kolmessa viimeisessä raapaleissa oikein urakalla. 3 osaa/300 sanaa tuntuu tällä hetkellä romaanilta. Tässä kuitenkin taas lisää, kyllä tämä valmiiksi tulee jossain vaiheessa! Sellainen perinteinen hernekeitto taitaa olla suomalainen juttu, mutta tässä nyt silti syödään hernekeittoa!



34.

Yhtenä iltana he juovat kaljaa tölkeistä laiturilla ja tuijottelevat merta ja aaltoja, mutta lähinnä vain toisiaan, vaikka Remus ei tietenkään myöntäisi sitä, jos joku kysyisi.

On pimeää ja hiton kylmä, tuulee Remuksen takin ja villapaidan läpi. Neville puhuu rotista (joita sitten kuitenkin oli aika monta), hylkeestä, kurtturuusuista ja kasvihuoneesta, ja Remus kuuntelee häntä ja kätkee kaikki yksityiskohdat Nevillen kertomuksista syvälle sisimpäänsä. Hän toivoo, että muistaa ne vielä silloinkin, kun hän on täyttänyt kuusikymmentä ja kasvattanut parran.

Tuuli pureutuu Remuksen poskiin, ja Neville huokailee monta kertaa, ennen kuin kääntyy katsomaan Remusta ja hymyilee lämpimän suloisesti.

Remus juo kaljaansa ja katsoo tähtiä.



35.

Cassandra alkaa pyydystää rottia oikein urakalla, ja Remus on iloinen siitä, että toi sen mukanaan saarelle. Neville istuu portailla ja rapsuttelee sen leukaa etusormellaan pieni hymynkare huulillaan. Remus katselee heitä vähän aikaa ennen kuin palaa takaisin majakan pieneen keittokomeroon, jossa hän on keittämässä liedellä purkkihernekeittoa lounaaksi.

Se haisee vähän oudolle, mutta on oikeasti ihan hyvää. He ovat syöneet sitä nyt pari päivää. Nevillen mielestä siinä pitäisi olla enemmän kinkkua, mutta Remus on oppinut vuosien varrella olla valittamatta ruoasta.

Cassandra tulee ennen pitkää kiehnäämään hänen jalkojensa juureen, ja Remus antaa sille palan makkaraa jääkaapista.

Hän tajuaa silloin tuntevansa olonsa jotenkin onnelliseksi.



36.

He menevät veneilemään Lucian päivänä. Remus ei oikeastaan pahemmin pidä veneilystä, hänelle tulee vähän paha olo korkeista aalloista ja meren paukkeesta ja linnuista jotka kirkuvat. Se ei ole oikein hänen juttunsa.

Mutta tietenkään hän ei kerro sitä Nevillelle, joka on haltioissaan siitä kaikesta ja jolle tulisi varmaan paha mieli.

Neville ajaa veneen ulapalle, niin kauas että majakkasaari on vain pieni täplä Remuksen silmänurkassa. Neville kalastaa ja Remus katsoo häntä ja vettä ja taivasta vuoron perään. He eivät puhu tällä kertaa, mutta se on turvallinen hiljaisuus, sellainen joka ei värise luissa.

He palaavat takaisin saarelle, kun aurinko alkaa sulaa meren väreihin.

avatar by Claire, banneri by Ingrid

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 529
  • bii-boh-bi
Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 36/50
« Vastaus #22 : 09.06.2024 11:44:45 »
A/N: Tuntuu vähän hassulta kirjoittaa joulusta keskellä kesää, mutta ehkä tällainen kylmän ilman fiilistely saisi omankin olo viileäksi helteiden keskellä.


37.

Remus sairastuu pieneen nuhaan tai johonkin flunssan tapaiseen heidän veneretkensä jälkeen. Hänen äänensä muuttuu rahisevaksi ja keuhkot tuntuvat olevan täynnä limaa, ja Neville on suloisen huolestunut hänestä, vaikka Remus yrittää sanoa hänelle, että ei se ole niin iso asia.

Neville jopa kirjoittaa mummolleen, joka antaa hänelle tehokkaan pippurijuomareseptin. Kun Neville alkaa keittää hänelle taikalientä, vaikka ne eivät koskaan ole olleet hänen suurin vahvuutensa, Remus on niin otettu siitä, että hänen silmänsä vettyvät vähän. Liemi epäonnistuu ensimmäisellä kerralla, mikä aluksi harmittaa Nevilleä kovasti, mutta toisella kerralla siitä tulee täydellinen, eikä Remuksen tarvitse kärsiä pahaisesta flunssasta kuin vain muutaman päivän sinä jouluna.



38.

Yhtenä päivänä Neville haluaa leipoa piparkakkuja, joihin heillä ei tietenkään ole aineksia. He päätyvät lähettämään pikapöllön Martan Maagiseen Leipomoon, jonka Remus näki jossain mainosesitteessä muutama kuukausi sitten. Martta lähettää heille pipariainekset pikimmiten isossa ruskeakuorisessa paketissa, jonka kuljettavat kaksi huuhkajaa, joista Cassandra on erityisen kiinnostunut.

He ahtautuvat keittiöön ja leipovat ja nauravat paljon. Remuksen nenänpäähän eksyy taikinaan ja Nevillen villapaita on yltäpäältä jauhoissa, mutta heillä on kivaa ja Remus haluaisi vähän suudella kikattavaa Nevilleä, jonka posket ovat punaiset ja silmät kiiltävät. Ei sitten uskalla kuitenkaan loppujen lopuksi, mutta miettii sitä pitkään ja hartaasti, kun käy levolle sinä iltana.

Ehkä jossain vaiheessa.



39.

“Oletko miettinyt mitä teet tulevaisuudessa?” Remus kysyy uudestaan syödessään aamupuuroa 19. joulukuuta. Neville katsoo häntä vähän vaikeana seitsemännen vuoden yrttitietokirjansa yli, jota tämä on selaillut hajamielisenä koko aamun.

Edellisellä kerralla hän ei kunnolla vastannut vaan vaihtoi nopeasti puheenaihetta, mikä jäi vähän vaivaamaan Remusta. Remus lusikoi suuhunsa lisää kanelista puuroa ja tuijottaa Nevilleä ja tämän tukkaa, kunnes Neville huokaisee.

“Ehkä jossain vaiheessa menen takaisin Tylypahkaan. Haluaisin suorittaa opintoni loppuun”, Neville sanoo, mutta lisää sitten kiireesti: “Tykkään olla täällä. Majakassa.” Neville pitää tauon. “Se on alkanut tuntua kodilta, enkä halua lähteä ihan vielä”, hän jatkaa ja Remus nyökkää ja hymyilee.

avatar by Claire, banneri by Ingrid

zilah

  • Sydänten kapteeni
  • ***
  • Viestejä: 750
  • "Olet tullut laivaan, luumuseni?"
    • Zilahin Kirjasto
Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 39/50
« Vastaus #23 : 14.06.2024 23:47:18 »
Voi että tämä oli ihana jatko! <3 Olen laiminlyönyt tämän ihanan sarjan kommentoimisen aivan liian pitkäksi aikaa.

Lainaus
Neville jopa kirjoittaa mummolleen, joka antaa hänelle tehokkaan pippurijuomareseptin. Kun Neville alkaa keittää hänelle taikalientä, vaikka ne eivät koskaan ole olleet hänen suurin vahvuutensa, Remus on niin otettu siitä, että hänen silmänsä vettyvät vähän.

Tämä kohta osui suoraan sydämeen, ja myönnän että minun silmäni vettyivät enemmänkin kuin vain vähän. <3 Kun miettii, miten vaikeaa Nevillellä on täytynyt olla ne kaikki vuodet Kalkaroksen kaltaisen opettajan kanssa, niin tuo liemenkeitto on oikeasti iso juttu! Kertooko se ehkä siitä, että Nevillestä on oikeasti tulossa aikuinen, joka alkaa olla sinut voimiensa kanssa? Sitä toivoisin niin kovasti!

Ja kaikkein eniten toivoisin, että Remuksella olisi tosiaan rohkeutta toteuttaa tahtonsa ja suudella Nevilleä. <3 En usko, että Neville panisi pahakseen.  ;D Ja ehkäpä Neville jokin kaunis päivä palaa Tylypahkaan. Mutta on ihanaa että heillä on toisensa ja tämä majakkasaari, joka alkaa tuntua heistä kodilta.


Kiitos näistä ihanista raapaleista. <3 Odotan lisää innolla.



zilah