Pitäisikö meidänkin pussailla? | S | H/D | mikrojoulukalenteri 24/24

[valokki]

Kyllä niin tyypillistä Harrya tällä tavalla vain puskista heittää tämmöinen idea, että hei, mitäpä jos palattaisiinkin takaisin yhteen. Mutta tunnelma alkoi kieltämättä olla jo sen verran lämpöinen näiden kahden välillä, kun molemmista aistii, kuinka he vielä välittävät toisistaan ja toisen seura saa sydämen hypähtelemään. Uskon myös, että Draco on kyllä jo hyvinkin tottunut Harryn spontaaniuteen ja yllättäviin päähänpistoihin. Tämä päähänpisto kun vaikuttaa olevan Dracollekin oikein mieluinen. <3

[Vendela]

Voi että, harmi että ero on tullut Dracon sitoutumiskammon takia. Mutta lupaavaa, jos hän on kuitenkin kaivannut rinnalleen kumppania. Harrylla oli tietenkin aivan loistava ehdotus Eiköhän tässä kuitenkin pussailla ennen tuota kahvittelua

Kiitos taas

Vendela

[Fiorella]

Tässähän tuli yllättävän tunnelmallinen käänne vähän kiusallisesta alusta huolimatta. Jospa se siitä lähtee, kun vanha suola alkaa janottaa...

[Elfmaiden]

Aww, olipa Harryllä rohkea esitys ja Dracolla samoin rohkeutta suostua! Lupaavaa, ja hieno tunnelma!

[mursuhilleri]

Kiitoksia kommenteista teille Thelina, valokki, Vendela, Fiorella ja Elfmaiden! Kiva kuulla, että tunnelma on kohdillaan <3


13. luukku

Äkkiä ovi aukesi ja kaksi viidesluokkalaista oppilasta pelmahti luokkaan kikattaen.

“Mitä te täällä teette?” toinen oppilaista parkaisi silmät suurina kuin lautaset.

“Sama pätee teihin”, Draco tuhahti. “Mitä te täällä teette? Takaisin juhliin siitä, hop hop.”

Oppilaat näyttivät olevan purskahtamaisillaan nauruun kun he poistuivat luokasta.

“Olen yllättänyt nuo kaksi pussailemasta milloin mistäkin tyhjästä luokasta”, Draco kertoi huvittuneena. “Välillä näin päin.”

“Pitäisikö meidänkin sitten pussailla”, Harry naurahti. “Oltaisiin niin kuin piilossa muhinoivia teinejä.”

“Kyllä se minulle sopii”, Draco sanoi perhosten lepattaessa hänen vatsassaan

[valokki]

“Pitäisikö meidänkin sitten pussailla”, Harry naurahti. “Oltaisiin niin kuin piilossa muhinoivia teinejä.”

“Kyllä se minulle sopii”, Draco sanoi perhosten lepattaessa hänen vatsassaan

No niin, tämähän etenee oikein sujuvasti. Hauska, kun teinit inspiroivat Harrya pussailemaan ja Draco on heti yhtään vastustelematta mukana. Ei tarvitse kahville saakka odottaa pussailua, ja siis mikäs sen parempaa kuin salaa Tylypahkan käytävillä, alkoveissa tai autioissa luokkahuoneissa pussailu. Kiitos taas uudesta osasta! Saapa nähdä, päästäänkö huomisessa luukussa viimein jo pussailemaan.

[Elfmaiden]

Hauskaa että otsikon lause esiintyi jo nyt! Olin aavistellut, että se olisi ehkä jouluaaton huipennus, mutta mainiota kun aikajänne pääsi yllättämään näin!

[mursuhilleri]

Kiitos kommenteista teille valokki ja Elfmaiden


14. luukku

Kahden vuoden tauon jälkeenkin Harryn huulet Dracon omilla tuntuivat tutuilta. Juuri siltä kuin aina ennenkin.

Se oli kuin paluu kotiin pitkän matkan jälkeen.

“Olen kaivannut sinua”, Harry sanoi painaessaan otsansa vasten Dracon otsaa. “Todella paljon.”

“Minäkin olen kaivannut sinua”, Draco kuiskasi ja painoi vielä yhden kevyen suudelman Harryn huulille.

[Meldis]

Ensin harmitti, että Harry ja Draco ovat kaivanneet toisiaan kaksi vuotta, vaikka onhan Dracon syy erolle ihan hyvä ja ehkä tuo kaksi vuotta olisi nyt tehnyt tehtävänsä, että voisi kokeilla uudelleen. ^^ Tosi kiva tämä tunnelman muutos, alkuun oli hirveän hauskaa ja äkkiä tosi suloista, kun on kaivattu toista ja katsotaan toista silmiin kiinteästi. <3 Oih ja tulihan se sieltä se ficin nimikin, tietenkin se on Harry, joka tuota ehdottaa. Tykkään tosi paljon, että hän näin yksityisesti, kohteliaasti kysyy Dracolta haluaisiko hän kokeilla uudelleen. Kun Dracon ongelma ennen oli sitoutumisen vaikeus niin Harry ei tee tilannetta vaikeammaksi tekemällä jotain suurta julkista tunnustusta tai purkamalla sydäntään hirveästi. Ei pakota Dracoa suhteeseen tai suutelemaan mitenkään vaan menee Dracon tunteiden mukaan. Kiitos taas uusista luukuista!

[valokki]

Voi että mitä ihanaa siirappia tämä luukku olikaan! ♥ Mua jotenkin aina kevyesti vihlaisee fikeissä, joissa Harry ja Draco eroavat ja tapaavat sitten myöhemmin, mutta tässä oli niin ihanasti kuvailtu, kuinka toisen suuteleminen tuntui tutulta ja kodilta ja muutenkin kaikin puolin ihanalta. Vähän niin kuin aikaa ei olisi kulunut ollenkaan välissä. Vähän semmoisen kuvan tästä molemminpuolisesta kaipuusta ja toisen huulien tuttuudesta saa, että ehkäpä tällä kertaa Dracokin malttaa pysyä Harryn kanssa vähän pidempään yhdessä.

[Fiorella]

No nyt päästiin otsikkolauseeseen!  Olipas herttaista, että sopu löytyi näin helposti. Mutta vielähän tässä on puolet päivistä jäljellä, kuinka mahtaa tarina edetä...

[mursuhilleri]

Kiitos taas kommenteista, kiva kun seuraatte


15. luukku

“Meidän pitäisi varmaan-”

“Älä sano sitä”, Harry keskeytti. “En halua vielä.”

“En minäkään”, Draco sanoi hiljaa. “Mutta kaikki ihmettelevät minne kuuluisa Harry Potter on kadonnut.”

“Siinähän ihmettelevät”, Harry naurahti. “Minä haluan olla hetken rauhassa.”

“Siinä tapauksessa minun pitäisi varmaankin jättää sinut yksin”, Draco sanoi virnistäen.

“Älä kuvittelekaan!” Harry parkaisi ja nappasi Dracon käden omaansa.

[Sielulintu]

Nää on jotenkin tosi tunnelmallisen ihanaa luettavaa. Oon niin onnellinen molempien puolesta, että ovat taas päässeet lähemmäs toisiaan. Ja jostain syystä saatoin vähän naurahdella tälle:

“Olen yllättänyt nuo kaksi pussailemasta milloin mistäkin tyhjästä luokasta”, Draco kertoi huvittuneena. “Välillä näin päin.”

“Pitäisikö meidänkin sitten pussailla”, Harry naurahti. “Oltaisiin niin kuin piilossa muhinoivia teinejä.”

Silleen roolit vaihtuneet yhtäkkiä toisin päin. On varmaan ollut hauskaa oppilaillakin tuon todistamisen jälkeen. Kiitos näistä. Näitä on tosi kiva lukea

[mursuhilleri]

Kiitos kommentista Sielulintu


16. luukku

“Tiedätkö”, Draco aloitti hieman takellellen sanoissaan. “Kun näin sinut tänään juhlassa, halusin vain karata. Pakkasin ruokaa, jotta voisin kadota paikalta ja viettää joulun yksin omassa huoneessani. Jotta minun ei tarvitsisi kohdata sinua.”

“Miksi?” Harry kysyi.

“En tiedä”, Draco sanoi. “Kai minä pelkäsin, että sinä olet vihainen minulle.”

“En voisi koskaan olla sinulle vihainen”, Harry sanoi ja tiukensi otettaan Dracon kädestä.

[Thelina]

Voi että, onpa ihanaa että he ovat kaivanneet toisiaan ja suudelma tuntuu kuin kotiinpaluulta<3 ja ihanaa, että Harry tosiaankaan halua lähteä Dracon luota juhlimaan, vaikka muut kuinka ihmettelisi. Tykkään kovasti näiden uusimpien luukkujen lämpöisestä tunnelmasta<3

[mursuhilleri]

Kiitos kommentista Thelina


17. luukku

“Minä olin itselleni vihainen”, Draco tuhahti. “Pitkään. Ja olen vähän edelleen.”

“Älä ole”, Harry sanoi. “Se ei sovi sinulle. Sitä paitsi minä olen nyt tässä.”

“Me hukkasimme kaksi vuotta”, Draco kuiskasi.

“Meillä on kyllä aikaa”, Harry sanoi.

“Entä jos sinä olisit löytänyt jonkun toisen tässä välissä”, Draco heitti ilmaan ajatuksen, joka oli vaivannut häntä. ”Et sinä varmaankaan minun kypsymistäni ole odottanut.”

“En”, Harry sanoi. “Mutta sinä asetit riman aika korkealle. En löytänyt ketään, joka olisi saanut minussa aikaan samankaltaisia tunteita kuin sinä.”

[Claire]

“En”, Harry sanoi. “Mutta sinä asetit riman aika korkealle. En löytänyt ketään, joka olisi saanut minussa aikaan samankaltaisia tunteita kuin sinä.”

Tähän on ihan validi syy, tai siis eihän Harrylle nyt vain ole olemassa ketään sopivampaa kuin Draco

Ihana on ollut seurata tätä joulukalenteria ja kun miehet viimein pääsivät etenemään siihen pussailuun asti! Söpöä myös lukea, että ovat noin kovasti toisiaan kaivanneet, kun heti ovat palaamassa yhteenkin, ja mäkin Thelinan tapaan tykkään kovasti näistä uusiempien luukkujen tunnelmasta <3

[Elfmaiden]

Mukavia lukuja tullut paljon lisää, kiitos! Hyvä että he nyt viimein keskustelevat ja lähentyvät uudelleen, tulee oikein toiveikas olo että he voivat nyt aloittaa uudelleen!

[Meldis]

Jälleen tunnelman muutoksia. Tällä kertaa vakavammaksi, mutta ihanaa, että Harry ja Draco vihdoin puhuvat asioista. On tosi harmi, että he hukkasivat kaksi vuotta, mutta ei tunteita voi pakottaa, toivottavasti Draco ymmärtää sen. Jos hän ei ollut valmis, sitten hän ei ollut valmis ja se on ihan okei. ^^ Ja Harry on oikeassa, heillä on aikaa. Söpöä, että Harryn mielestä Draco asetti riman korkealle. <3 Kiitos uusista luukuista!

[valokki]

Tämähän alkaa vakavoitua luukku toisensa jälkeen. Alkuun kaksikon jälleennäkeminen vaikutti kevyeltä kuulumisten vaihdolta ja hiljalleen se on siitä mennyt vakavampaan suuntaan, kun on päästy taas pussailemaan ja Harry ja Draco ovat alkaneet puida aikaisempaa suhdettaan ja sitä, mikä siinä ei onnistunut. Erityisen paljon pidin tässä viimeisimmässä osassa siitä, kuinka Dracokin alkaa viimein avautua ja tuomaan esille pelkojaan. Onneksi hänen pelkonsa eivät kuitenkaan käyneet toteen, eikä Harry ollut löytänyt ketään uutta heidän eronsa aikana. Kiitos taas uusista luukuista!