Kirjoittaja Aihe: Our Flag Means Death: Missä sydän on, S, Stede Bonnet/Edward Teach  (Luettu 1121 kertaa)

Hallahäive

  • ***
  • Viestejä: 719
Kirjoittaja: Hallahäive
Ikäraja: S
Fandom: Our Flag Means Death
Paritus: Stede Bonnet/Edward Teach
Tyylilaji: Draama
Disclaimer: En omista piraatteja, kunhan leikin ja lainaan.
A/N: Tämä ficci osallistuu 12+ virkettä XX-haasteeseen. Sanalista löytyy ficin lopusta. Haaste oli taas kerran haastava, sillä sanat kyllä inspiroivat, mutta tekstiä olisi syntynyt liiaksikin.

Summary: Kodilla ei aina ole osoitetta.


Missä sydän on


Stede lähettää lapsilleen kirjeen aina kun Koston miehistö pääsee käymään maissa. Enää se ei saa häntä tuntemaan oloaan niin syylliseksi kuin aiemmin. Raskas henkäys pakenee siitä huolimatta hänen huuliltaan hänen pohtiessaan kuinka paljon Alma ja Louis ovat mahtaneet kasvaa hänen poissaollessaan. Kovasti, mikäli hänen entisen vaimonsa kirjeenvaihtoa on uskominen.

Tuuli tunkee läpi Steden pellavapaidasta ja hän hieroo käsivarsiaan viluisesti. Sininen päällystakki oli kastunut miehistön aamuisen vesisodan yhteydessä, joten hän oli jättänyt sen kuivumaan kannelle.

Juuri kun veri on lähellä lakata virtaamasta hänen kohmeisiin suoniinsa, lämpimät kädet laskeutuvat hänen vyötärölleen ja vetävät hänet tuttua kehoa vasten. Stede sallii itsensä taipua lähemmäs, tarrautua vapaasti tarjottuun lämpöön ja lohtuun.

“Lähetitkö jo kuulumiset kotiin?”

Stede toistaa mielessään sanan ja puistaa päätään. “Tiedät, ettei minun kotini ole enää niiden puiden keskellä.”

“Olen oppinut, että kaikkea ei kannata otaksua ennalta.”

“En aio vaihtaa mieltäni.” Hän arvostaa silti ajatusta, vaikka se juontuukin rakkauden lisäksi vanhoista haavoista. Ajan virta ei ole vielä pyyhkinyt niitä pois kokonaan.

“Haluaisin käydä vielä ostamassa laventelia kylpyyn ennen kuin lähdemme”, hän sanoo tarttuen Edin käteen pois vetäytyessään. Hänen rintakehänsä värisee heidän sormiensa solahtaessa paikoilleen, ja siinä hetkessä hän tietää täsmälleen, missä hänen kotinsa on.


Sanalista:
1. kirje
2. syyllinen
3. henkäys
4. mikäli
5. viluinen
6. sininen
7. suoni
8. taipua
9. koti
10. toistaa
11. puu
12. ennalta
13. vaihtaa
14. silti
15. virta
16. laventeli
17. väristä

« Viimeksi muokattu: 07.05.2023 22:06:16 kirjoittanut Hallahäive »
Who lives, who dies, who tells your story?

Ava by Auro, banneri by Ingrid

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 049
Aaah, saisipa jo kakkoskauden! Sitä odotellessa tää oli suloista luettavaa. <3 En kyllä kestä, kuinka konkreettisesti tää teksti osoittaa, kuinka vähän 17 virkettä on. Tämä juttuhan ehti vasta alkaa! Mutta ehti tässä silti olla se kaikkein olennaisin, totuus siitä missä Steden koti on. :-* Ihana ajatus, että hän kuitenkin kirjoittelisi lapsilleen. Mietiskelin huvikseni, miten ihmeessä Maryn vastauskirjeet oikein löytävät perille, mutta välimatkat ja niiden taittaminenhan ovat itse sarjassakin ihan toisarvoisia seikkoja, joten mikseivät tässäkin kirjeet löytäisi perille, koska niin nyt vain on tarkoitettu. ;D

Lainaus
“Olen oppinut, että kaikkea ei kannata otaksua ennalta.”
Yhyy, Ed. :'((( Voihan vanhat haavat. Jännä kyllä nähdä, miten haavat paranevat sitten kakkoskaudella. Toivottavasti kuitenkin paranevat (ja pikaisesti!!).

Lainaus
“Haluaisin käydä vielä ostamassa laventelia kylpyyn ennen kuin lähdemme”, hän sanoo tarttuen Edin käteen pois vetäytyessään.
Hihii! Mullekin tuli sanasta laventeli välittömästi mieleen OFMD, ja ilahduin kovasti että olit ujuttanut tänne laventelisaippuan. :> Olisin mieluusti lukenut siitä kylpyhetkestäkin, mutta ei nyt sitten makeaa mahan täydeltä, tämän haasteen puitteissa ainakaan. :D Sulavasti toteutettu haasteteksti! Kateeksi (ja vähän myös kauhuksi, en ole kunnolla vielä aloittanut omaani) käy!
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

Simma

  • The Witch
  • ***
  • Viestejä: 419
  • banneri © Ingrid
Kilometrifikkien suurkuluttajana on hyvä aina välillä käydä lukemassa tällaisia lyhyempiäkin tekstejä. Oon aina vähäsen ällistynyt siitä, miten toiset saavat kerrottua tarinan niin lyhyesti ilman jaarittelua, mitä itse harrastan. Näissä lyhyissä teksteissä jokaisella lauseella on paljon isompi merkitys, ja tässäkin joka lause tuntuu tarkkaan harkitulta ja asetellulta. Muutamaan virkkeeseen oot saanut mahdutettua paljon tunnetta, kuten Steden ikävä lapsiaan kohtaan, mutta samalla se onni ja koti, minkä hän on löytänyt Edin luota. Nää kaksi miestä on niin ihana pari, toivon heille kaikkea hyvää (ja toivon myös nopeasti tokaa tuotantokautta, jossa pääsemme näkemään kun he palaavat yhteen). <3

Nätti fikki kaiken kaikkiaan.