Kirjoittaja Aihe: MCU: Rakkauden vuodenajat, S (Perhefluffy-mikroja 4/4)  (Luettu 375 kertaa)

Violetu

  • Jedi Knight
  • ***
  • Viestejä: 5 036
  • You wear fine things well
Otsikko: Rakkauden vuodenajat
Fandom: Marvel/MCU
Ikäraja: Sallittu
Kirjoittaja: Violetu
Hahmot: Bucky, Tony, Morgan ❤
Genre: fluffy, gen, platoninen siirappi, (mikrofic x 4)

A/N: Olin melkein kyynelissä kun kirjoitin, mitähän hemmettiä 😂❤
Lapset osaa olla niin ihania vilpittömyydessään ja aitoudessaan. Enjoy!


***

Rakkauden vuodenajat


Pakkanen puri Buckyn nenänpäätä. Eikä se ollut mikään kertaluontoinen haukkaus.

Kylmyys näykki hänen nenäänsä vähän samaan tapaan kuin Morgan Stark otti parsakaalin lautaselta, nakersi, totesi yököttäväksi, ja laittoi takaisin.

Tony katsoi nirsoilevaa tytärtään alahuuli mutrulla, surusilmin.
 
“Parsakaalille tulee paha mieli, jos sinä et syö sitä, Maguna.”

Morgan noukki vihanneksen uudestaan haarukkaansa silmät kyynelissä ja maistoi taas.

Bucky pyyhkäisi nenäänsä ja hymyili muistolle.


***


Lempeä tuuli pyyhki Buckyn poskia, kuin perhosen siipi olisi hipaissut. Kevät.

Siinä oli jotain kovin samaa kuin Morganin pikkuruisissa sormissa.
Bucky muisti tunteneensa ensimmäisenä hedelmäkarkkien tuoksun, ja sen jälkeen keveän kosketuksen poskellaan.

 Hän oli nukahtanut - harvinaista - mutta vielä tavattomampaa oli, että Bucky oli nukahtanut Starkien mökin olohuoneen sohvalle, missä kuka tahansa saattoi nähdä hänet.

Tony oli ollut suunniltaan, kun oli löytänyt tyttärensä silittelemästä nukkuvan Winter Soldierin naamaa.

Muisto nauratti, mutta sai myös palan nousemaan kurkkuun.


***

Kesän lämpö levisi kaiken ylle kuin lämmin peitto, eikä sitä voinut torjua millään vippaskonsteilla.

Hyvin samaan tapaan Morgan oli päättänyt, että halusi Buckysta itselleen ystävän, eikä Tonylla ollut asiaan nokan koputtamista.
Morganin pienet sormet tarttuivat vaativina Buckyn käteen, kun tyttö halusi näyttää milloin mitäkin leikkejään, ja Bucky kulki perässä kuin olisi saanut pyhää johdatusta.

Ensimmäistä kertaa vuosiin hän piteli jotain pientä ja haurasta, ja joku piti hänestä kiinni ilman väkivaltaa tai sen uhkaa.
Jokainen kosketus paransi.


***

Syksyn lehdet rahisivat nilkoissa, ja Bucky saattoi melkein kuulla Morganin juoksevan niiden seassa. Tyttö rakasti lehtikasoihin heittäytymistä.

“Sinä tulit”, Tonyn ääni hätkähdytti Buckyn ajatuksistaan, ja Bucky tajusi saapuneensa perille. 
Tony oli haravoimassa.

“Maguna sekoaa. Muuta en ole kuullutkaan viikkokausiin. 'Koska Bucky tulee, koska, koska?'”

Bucky hymyili niin leveästi, että sattui.

“Oli minullakin sinua ikävä, ettäs tiedät”, Tonyn poskille häivähti syksyn lehtien äksyä punaa.

Bucky oli kotona.


***

Helpompi ois päästää hengestään kuin päästää sinusta

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 822
Vs: MCU: Rakkauden vuodenajat, S (Perhefluffy-mikroja 4/4)
« Vastaus #1 : 01.02.2022 21:41:39 »
Naaawweee voi pikku-Magunaa ♥ Morganin ja Buckyn ystävyys oli tässä kyllä niin kovin precious, en yhtään ihmettele että itketit ittees :'3

Hahha, vähän naurahdin tuolle miten kauhuissaan Tony oli löytäessään Morganin silittelemässä nukkuvaa Winter Soldieria - oikein papa bear paniiikissa :'D Mutta ihan turhaan Tony pelästyi.

Oli ihanaa huomata miten Bucky tunsi olonsa koko ajan paremmaksi pienen lapsen seurassa! Ja tuo, miten Bucky ajatteli että ensimmäistä kertaa vuosiin hän saa pidellä jotain pientä ja haurasta, jonka jokainen kosketus parantaa ;; <3

Lainaus
“Oli minullakin sinua ikävä, ettäs tiedät”, Tonyn poskille häivähti syksyn lehtien äksyä punaa.

Bucky oli kotona.

NAAAAAWWW ;;;, <3 Mä aattelin, että niinkö mäkin luen tän vaan platonisena siirappina, mutta kyllä mun shippisydän vähän sykki tälle :'3

Musta oli kiva, miten tää rakentui vuodenaikojen ympärille! Se kertoi hienosti ajan kulumisesta ja antoi tälle kivan rakenteen. Tästä tuli kyllä kaiken kaikkiaan niin hyvä ja soft olo, ai että ♥♥


Who's the more foolish - the fool or the fool who follows him?

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 972
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Vs: MCU: Rakkauden vuodenajat, S (Perhefluffy-mikroja 4/4)
« Vastaus #2 : 04.02.2022 12:51:36 »
Kommiksesta hyvää päivää :D

Fluffyiset Marvel-mikrot oli se, mikä sai tarttumaan tähän tekstiin tuolla kommiksessa ja sitä tämä kyllä tarjosikin alusta loppuun ♥ Olipas ihana ja suloinen kokonaisuus ja minä myös ihastuin tuohon kuinka tämä rakentui noiden vuodenaikojen ympärille aivan kuten Angie tuossa jo sanoikin. Nimi on myös aivan täydellinen näille ja saa jo yksinään hymyn kohoamaan huulille!

Hihii, tuo Tonyn asettuminen parsakaalin puolelle oli ihan supersöpöä! Toki tunteisiin vetoaminen toimii aina, kuten tässä hyvin nähtiin ;D Morgan on kyllä varsin hellyttävä lapsi ja hänen vilpittömyytensä sai kyllä sydämen särkymään tätä lukiessa ♥ Saatoin ehkä vähän sulaa tuolle Winter Soldierin posken silittelylle!

Kaksi viimeistä osaa olivat kyllä suloiset! Tuo Morganan päättäväisyys oli täydellistä ja tässä oli luettavissa Tonyn ja Buckyn suhteen alkutahdit. Ihanaa ajatella kuinka tämä kolmikko muodostaa tulevaisuudessa yhteisen kodin missä kaikilla on hyvä olla. Sydän sulaa tämän sokerihötön myötä :D

Kiitos tästä!

Vendela

Bannu©Ingrid

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 359
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: MCU: Rakkauden vuodenajat, S (Perhefluffy-mikroja 4/4)
« Vastaus #3 : 05.02.2022 15:40:38 »
Ei apua, miten söpöä! ❤ Ihan oikein arvasit, että tykkäisin.

Lainaus
Lempeä tuuli pyyhki Buckyn poskia, kuin perhosen siipi olisi hipaissut. Kevät.

Siinä oli jotain kovin samaa kuin Morganin pikkuruisissa sormissa.
Bucky muisti tunteneensa ensimmäisenä hedelmäkarkkien tuoksun, ja sen jälkeen keveän kosketuksen poskellaan.
Miten herttaista, saatan niin kuvitella tuon, kuinka Bucky on aistinut makean karkkisen tuoksun ja sitten pienten sormien sipaisun. Ja voin kuvitella, että hetkeksi on isän sydän saattanut seisahtaa, mutta eihän nyt Talvisotilaskaan lasta satuttaisi.

Lainaus
Morganin pienet sormet tarttuivat vaativina Buckyn käteen, kun tyttö halusi näyttää milloin mitäkin leikkejään, ja Bucky kulki perässä kuin olisi saanut pyhää johdatusta.

Ensimmäistä kertaa vuosiin hän piteli jotain pientä ja haurasta, ja joku piti hänestä kiinni ilman väkivaltaa tai sen uhkaa.
Jokainen kosketus paransi.
Oi, tämä oli niin söpöä. ❤

Erityisesti (canon-)Buckyssa minua on puhutellut juuri se, että hän ei tykkää väkivallasta, kun on joutunut sitä pakotettuna harrastamaan. Ja myös kokemaan itseensä kohdistettuna. Miten parantavaa ja henkisesti hoitavaa on silloin lempeä, rakastava kosketus. Etenkin, kun kyse on vielä lapsesta, jolloin kosketus on viaton eikä vaadi mitään.

Pidin myös tosi paljon siitä, miten jokainen muisto herää Buckyn mielessä jonkin muun tekijän kautta, kuten tuulen tai kesän lämmön. Se ikään kuin rakentaa hänelle uuden kokemuspohjan, joka perustuu nimenomaan kaikkeen lämpimään ja kotoisaan, herättää hyviä mielikuvia ja muistoja peittämään alleen kaiken menneen murheen ja ikävän. Bucky on niin suloinen, että ansaitsee vain valtavasti kaikkea hyvää ja ihanaa! ❤

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~