Kirjoittaja Aihe: Hitaasta sytytyksestä | S, treffailudraama, Konsta/Perttu  (Luettu 1098 kertaa)

Neptunus

  • Vieras
Nimi: Hitaasta sytytyksestä
Ikäraja: S
Tyylilaji: treffailudraama, fluff
Paritus: Konsta/Perttu
Haasteet: Spotify Wrapped (Vesta - Anteeksi), One True Something, Fluffy10 #4, Originaalikiipeily (143. Treffit)

A/N: En millään meinannut keksiä, mitä kirjoittaisin tuohon Vestan biisiin, mutta lopulta inspaannuin tähän ja epävarmailevaan ja hitaaseen Perttuun.

Kaikenlainen palaute on tervetullutta!



Hitaasta sytytyksestä




Konsta saattoi mut kotiin meidän yhteisen päivän jälkeen. Treffit ne kai olivat olleet, vaikka mä en oikein vieläkään tahtonut uskoa sitä. Okei, kyllä me oltiin kahvin äärellä puhuttu, että sellaiset ne olivat. Sanat olivat lämmittäneet mua rinnasta ja saaneet perhoset villiksi vatsasta. Mua vain hämmensi, kuinka joku Konstan kaltainen, niin lempeä ja ihana, oli kiinnostunut musta.

”Mulla oli kivaa”, Konsta sanoi, kun me pysähdyttiin mun asunnon ovelle. Se hymyili vilpittömästi. ”Oliko sullakin?”

”Oli”, vastasin ja kaivoin avaimet taskustani. Näpersin niitä tietämättä, mitä tehdä. Pitäisikö mun kutsua se sisälle? Olihan Konsta ennenkin ollut mun luona, mutta täysin eri merkeissä.

”Otetaanko uudestaan joku kerta?”

Kysymys sai mut hymyilemään niin typerästi, että mun oli pakko laskea katseeni rappukäytävän harmaaseen lattiaan. Tunsin perhosten lepatuksen jälleen.

”Otetaan vaan.”

Tunsin kosketuksen avaimia pitelevällä kädelläni. Nostin silmäni Konstaan, jonka silmissä oli pehmeyttä. Odotin että se olisi kiusoitellut, kuinka mä ujostelin, mutta me vain katseltiin toisiamme kuin yhteisymmärryksessä. Aivan niin kuin niinä muutamina yhden yön kertoina. Mun vatsaa kouraisi, kun muistelin niitä.

”Jos sitten soitellaan?” Konsta ehdotti. Mä olin niin kiitollinen, että se osasi ottaa ohjat, kun mä kompastelin omaan epäröintiini. Treffailu oli niin paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä seksi. Siinä ei tarvinnut ajatella. Oli vain halu ja kaksi hikistä kehoa. Treffailu taas... Koko juttu pelotti mua, koska se oli uutta.

”Tai viestitellään”, sanoin. Konsta nyökkäsi. Me katseltiin hetki toisiamme ihan hiljaisina. Alakerrasta kuului, kuinka rapun ovi kävi ja joku meni hissiin. Yskäisin lopulta ja helistin avaimiani. ”No, mä menen kotiin. Soitellaan tosiaan.”

”Okei. Moikka sitten.”

Konsta kääntyi ja lähti, kun mä työnsin avaimen lukkoon ja väänsin. Katselin nuoren miehen loittonevaa selkää ja tunsin itseni yhtäkkiä aivan helvetin tyhmäksi. Konsta olisi varmasti halunnut suudella äsken! Se varmasti odotti, että mä olisin kutsunut sen luokseni! Tässä mä vaan olin menossa rauhassa kotiin kuin me ei millään treffeillä olisi oltukaan.

Vitun ääliö, tee jotain, käskytin itseäni.

Konsta oli jo katoamassa rappusiin, kun mä sain suuni auki. ”Hei, Konsta!” Se peruutti askeleen ja katsoi suoraan mua kohti. Sydän jyskytti mun rinnassa. ”Öh, haluisit sä tulla sisälle?”

Näin kuinka iloinen hymy muotoutui Konstan kasvoille. ”Totta kai.”

Tunsin keveää hermostusta, kun Konsta käveli mun luo. Me katsottiin hetki toisiamme ennen kuin mä tajusin avata oven ja päästää meidät sisään. Eteisessä mä toimin aivan yhtäkkiä, itsenikin yllättäen. Painoin Konstan seinää vasten ja suutelin sitä. Se vastasi, kädet painautuen mun selälle. Jokin väkevä ja väreilevä ravisteli mua sisältäpäin, kun uskalsin olla näin rohkea. Tunsin hetken hallintaa tilanteesta, kun ei tarvinnut katsoa silmiin tai puhua. Kun sai vain koskea ja hengittää.

”Um”, äännähdin suudelman loppuessa. Ei se ollut ensimmäinen kerta, kun me suudeltiin, mutta Konsta hymyili niin suloisesti ja yllätetysti, että se olisi voinut olla. ”Mitä sä haluat tehdä?”

”Ollaanko vaan rennosti?” Konsta ehdotti. Sen kädet lepäsivät yhä mun selällä. ”Katsotaan joku leffa?”

”Okei.”

Konsta nojautui lähemmäs ja suuteli mua hellästi. Huokaisin tahattomasti sen suuhun. Perhoset mun vatsassa saivat ihonkin värisemään kiireellä. Olin niin iloinen, että olin huikannut Konstan takaisin. Ehkä mun pitäisi vain antaa itseni luottaa eikä epäröidä.

Loppuillaksi me pesiydyttiin sohvalle katsomaan seikkailuelokuvaa. Me vilkuiltiin toisiamme välillä, koskettaen kevyesti olkapäästä tai käsivarresta. Puolivälissä leffaa mä uskalsin hivuttautua Konstan lähelle, jolloin se otti mut kainaloonsa. Mun posket helottivat kuumina, mutta mä yritin olla välittämättä.

Soin itselleni kehut siitä, että olin lähtenyt elämäni parhaille treffeille.
« Viimeksi muokattu: 02.07.2021 22:29:19 kirjoittanut Neptunus »

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 963
Kommenttikampanjasta iltaa o/

OMG, jännite tässä oli niin kohdillaan, että tunsin about kaikki Pertun tunteet, ai että 😍
Muutenkin ihan tosi samaistuttava hahmo ja tilanne ja kaikki.
Ja vielä se, että siellä sisällä ei sitten oikeasti tapahtunut mitään sen kummempaa kun leffan katselua, eikä kummallakaan tuntunut olevan odotuksiakaan enemmästä 👌
Ai että, tää oli vaan niin hieno ja tykkäsin kuin hullu puurosta <3

Lempparikohtia oli suunnilleen kaikki, joissa näkökulmahahmon mahasta kouraisi ja oli perhosia jne, koska ne meni ihan lukijan omiin sisuksiin asti 😳
Ihan paras oli myös, kun Perttu vihdoin sai aikaiseksi huutaa Konstan perään ja kutsua sen takaisin 🥰

Tykkäsin tästä tosi paljon, kiva kun kirjoitit <3

~Violet kiittää

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
Noniin ihailijakaartin kautta vielä tämä kommentti, joka toivoakseni ei sentään jäisi viimeiseksi ♥️ on ollut ilo lueskella sun tekstejä eikä tämä ollut poikkeus ☺️

Mun draamannälkäiseen makuuni tämä oli jotenkin kuitenkin  ehkä liian hmm konfliktiton, vaikka ei se ihan totta ole, olihan Pertulla vaikka mitä sisäisiä vaikeiluja ja konflikteja. Ehkä se oli tuo ihan viimeinen lause mikä oli vaan niin sokerinen 🙈 mutta siis ihanaa! Ja mikäs sen ihanampaa kuin onnistuneet treffit. Aina siirtyminen yhden yön jutuista päivädeittailuksi ei ole niin yksinkertaista ja Pertun tunteet olit kyllä kirjoittanut tosi samaistuttaviksi, kuten Violetukin mainitsi!

Ja tämmöiset arkipalaset on kyl aina tosi kivoja, kuin pääsisi tirkistelemään oikeiden tyyppien normielämään :Dd

Kiitos tästä pehmoisen suloisesta ihastushuuruisesta lukukokemuksesta 🧡 mukavaa päivää!

kaaos kuittaa!
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid