Kirjoittaja Aihe: SK8 the Infinity: Hiivatin monta T-paitaa, S, Joe/Cherry, oneshot  (Luettu 54 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 274
  • Olla möllöm
Ficin nimi: Hiivatin monta T-paitaa
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Paritus: Joe/Cherry
Genre: Kepeä slice of life

Summary: Kojiro on päättänyt konmarittaa vaatekaappiaan.

A/N: Jälleen yksi teksti, johon sain tunkea keksimistäni bändinimistä lempilapseni TH:n. Lisäksi tämä oli hieno tekosyy päästää Joe pullistelemaan lihaksiaan. Omistan tämän tekstimoisen Larjukselle. :D



***



"Tulipa tänne paljon tilaa", Kojiro ällisteli pällistellessään vaatekaappiaan, jonka henkareilta hän oli karsinut ylimääräisiä vaatekappaleita. "Näköjään Kondo-sanilla oli muutama hyvä pointti esitettävänään."

"Siltä näyttää", makuuhuoneeseen kurkistanut Kaoru sanoi. "Eikä siinä edes ollut vielä kaikki."

"Ei ollut, ei", Kojiro hymähti ja kahmaisi seuraavaksi hyllyllisen T-paitoja sängylle tarkempaa perkausta varten. Vapaapäivän uhraaminen vaatekaapin perusteelliseen inventaarioon ei ollut kuulostanut mukavalta, mutta jopa häntä oli alkanut lopulta raivostuttaa ylenpalttinen tavaran pursuaminen. Jotain oli täytynyt tehdä, ja pakko oli paras motivaattori, sanottiin. Sen lisäksi, että pääsi eroon turhista vaatekappaleista ja pukineista, saattoi lisäksi tehdä hyvää kierrättämällä. Kaikki siis voittivat.

"Miten yhdellä ihmisellä voi olla noin hiivatin monta T-paitaa?" Kaoru kysäisi.

"Eikö sinulla ollut työjuttuja meneillään?" Kojiro esitti vastakysymyksen ja heitti vaatekasaan pari paidankuvatusta lisää.

"Minä olen tauolla."

"Jaha."

"Lisäksi minua kiinnostaa, mitä kaikkea täältä – oho, onko sinulla vieläkin tämä?"

"Mikä?" Kojiro kohotti katseensa laskettuaan tyhjän pahvilaatikon sängylle vaatekasan viereen. "Ai, näköjään on."

Kaoru hypisteli kulahtanutta mustaa paitaa, jota koristi hänen – heidän – yhden silloisen lempiyhtyeensä logo. Voi pojat, siitä keikasta oli aikaa. Kahdeksan vuotta oli kulunut kuin siivillä.

"Twisted Hysteria..." Kaoru mutisi muistellessaan itsekin, miten innoissaan he olivat kyseisestä keikasta olleet. Näin myöhemmällä iällä päällimmäiseksi nousi lähinnä hykerryttävä myötähäpeä.

"Jestas, siellä oli kyllä meno katossa", Kojiro naurahti. "Ja väitän, ettet ole nähnyt missään yhtä rumaa bändipaitaa."

Kaoru naurahti. "Ei tätä esteettiseksi riemuvoitoksi voi sanoa, mutta nostalgia on tainnut purra, kun tämä edelleen pyörii kaapissasi?"

"Totuuden nimissä en edes muistanut sen olemassaoloa."

"Milloin sinä sitten viimeksi perkasit kaappisi...?"

"Ei sillä väliä", Kojiro virkkoi ja otti paidan vastaan. "Täällähän on reikäkin poikineen ja kainalot haisevat kuolemalle... Joutanee vihreämmille niityille."

"Ellet sitten halua vaalia sitä hienona keikkamuistona."

"Nääh, minulla on siitä keikasta yhä tallessa rumpukapula ja kymmeniä noloja valokuvia, joissa sinäkin muuten esiinnyt eduksesi", Kojiro virkkoi ja hekotti Kaorun ärtyneelle ilmeelle. "Mutta tästä pirulaisesta ei ole enää kuin ehkä siivousliinaksi, se on vissi se. Pakko silti kokeilla..."

Hetkellisestä mielijohteesta Kojiro puki paidan päälleen. Se kiristi epämukavasti rinnasta ja käsivarsista, ja helma kipusi rullalle hänen napansa yläpuolelle. Hyvä että hän edes kykeni liikuttamaan ylävartaloaan.

"Kappas, tämähän istuu solakasti?"

"Näytät hädin tuskin oikeustoimikelpoiselta", Kaoru totesi virnettä pidätellen. "Sinusta on tullut melkoinen kaappi tuon hankkimisen jälkeen."

"Älä muuta viserrä", Kojiro nauraa hörähti poseeratessaan peilin edessä. "No, Kaoruseni, tahdotko nähdä jotain siistiä?"

"Mitähän niin?"

"Katsopa!"

Kojiro otti tukevamman asennon, veti syvään henkeä ja jännitti ylävartalon lihaksiaan päästäen samalla mahtipontisen huudahduksen. Kaoru hätkähti, kun vanha bändipaita otti ja repesi monesta kohtaa kovaäänisten ritsahduksien saattelemana.

"Hahaa, mitäs tästä sanot?" Kojiro hykersi voitonriemuisesti.

"Mahtailijan maineesi sen kuin jatkaa eloaan", Kaoru hymähti. "Ei sinua suotta sanota lihasaivoksi."

"Sinä olet ainoa, joka sanoo minua siksi", Kojiro virkkoi ja riisui tuhonsa kohdanneen paidan yltään pienen venkoilun päätteeksi. "Pitääpä sitten leikellä tämä liinan kokoisiksi siivuiksi ja hävittää loput... Mitäs sinä sillä?"

Kaoru oli poiminut kasasta tummansinisen tiikeriprintillä varustetun paidan. "Tätä en olekaan nähnyt vähään aikaan. Ainakaan pariin vuoteen."

"Ai niin, tuo", Kojiro sanoi. "On se ihan kiva, muttei ole tullut turhan montaa kertaa käytettyä. Viskaa laatikkoon vain."

"Enpä taida."

"Ahaa? Ajattelitko kähveltää sen itsellesi?"

"Mahdollisesti." Kaoru viikkasi paidan käsivarrelleen ja painoi nenänsä hetkeksi sen pehmeään kankaaseen. Herttainen näky sai Kojiron hymyilemään. Kaoru takuulla pisti hänen ilmeensä merkille, muttei sanonut mitään.

"Saat sinä auttamaankin jäädä, jos siltä tuntuu", Kojiro virkkoi. "Ties vaikka täältä löytyisi sinulle kymmenenkin uutta yöpaitaa."

"Ikävä kyllä taukoni päättyy", Kaoru totesi väistäen ehdotuksen ja asteli makuuhuoneen ovelle. "Jatka hyvää työtä."

"Hah, saatpa nähdä!" Kojiro virkkoi rystysiään naksauttaen. "Minä pistän tuulemaan sitä rataa, että Kondo-sankin jää kakkoseksi. Sitten puhutaan enää vain Nanjon tavarankarsimistyylistä ja meikäläinen tienaa ison kasan riihikuivaa..."

Kaoru naurahti hiljaa antamatta järkevää tai kärkevää vastakommenttia ja kääntyi palatakseen töidensä pariin hänen vanha paitansa mukanaan. Kojiro virnisti itsekseen ja risti käsivartensa puuskaan paitakasaa silmäillessään.

Se oli kyllä hyvä kysymys, miten hiivatin monta T-paitaa yksi ihminen saattoikin omistaa.

一夜の徹夜でこの世の星を知り
二度目の夜明けで陽の歌を聴く

Larjus

  • Отабекқызы
  • ***
  • Viestejä: 3 021
  • En kaipaa teksteihini parannusehdotuksia tms.
    • twitter
Lainaus
Omistan tämän tekstimoisen Larjukselle. :D
😍😍😍 Kiitos muru ♥ Ja vähänkö tipahdin kun kerroit WhatsAppissa syynkin tälle 😂😂 Pitänee jatkaa samojen keskustelujen äärellä.

Tää oli kyllä ihanaa luettavaa, kepeä slice of life toimii aina. Voin hyvinkin kuvitella, että Joe on sitä tyyppiä, jolle vain kasaantuu julmetusti t-paitoja, ja sitten kun sitä kasaa käy läpi, tajuaa käyttävänsä niistä noin joka viidettä. Ihana Kaoru kun tuli häälyilemään taustalle, eittämättä etsimässä itselleen uusia yöpaitoja :3 Kaorua on kyllä jännä kuvitella perusvaatteissa, kun on jo niin tottunut, että hänellä on about aina jonkinlainen kimono yllään (ihana tyyli kyl, ei sillä et en tykkäis ♥) paitsi sit teiniflashbackeissa koulupuku. Mut mielikuvat vastaheränneestä Kaorusta Kojiroun iso t-paita yllään on aikas ihana 😍😍 Ja uskon et Kojirou itsekin siitä tykkäis.

Sain tästä myös hyvät mielikuvat herrojen teinivuosista, kun he ovat yhdessä riehuneet jossain keikoilla ;D Pitäis kyllä ehdottomasti kirjoittaa niistä ajoista jotain (mulla olis pari ideaa, mut säästän ne Aina Ekan Kerran uusintakiekan varalle), kun vaikka he eivät nuorina aikuisinakaan kovin viisaita ole, on ne teinisekoilut taatusti olleet älyttömämpää toimintaa ;D

Ja voi apua kun repesin kun Kojirou alkoi pullistella niin, että paita poksahti rikki! :D Siitähän meillä oli joskus puhetta moobsien yhteydessä... On se hyvä, että sä tartuit siihen aiheeseen näinkin nopeasti! Kojirou oli kyllä tosi itsevarma siitä, että saa vanhankin paidan pelkällä pullistelulla rikki. Oliski ollut aika hyvä käänne, jos mitään ei oliskaan tapahtunut. Siinä olis ainakin ollut Kaorulle pitkästä aikaa syy nauraa oikee kunnolla ja räkäsesti :D

Lainaus
Kaoru viikkasi paidan käsivarrelleen ja painoi nenänsä hetkeksi sen pehmeään kankaaseen. Herttainen näky sai Kojiron hymyilemään.
Herttainen näky (mielikuva) sai minutkin hymyilemään 😍😍 Mä niin tykkään tämmösistä pienistä eleistä, jotka kertoo hahmojen tunteista paljon. Varsinkin kun on kyseessä tällaiset hahmot, joiden suusta helliä sanoja ei kovin usein kuule (vaikka rakkautta ne kaikki irvailut ja nimittelytkin ovat).

Lainaus
"Minä pistän tuulemaan sitä rataa, että Kondo-sankin jää kakkoseksi. Sitten puhutaan enää vain Nanjon tavarankarsimistyylistä ja meikäläinen tienaa ison kasan riihikuivaa..."
Joe on oikee kunnon bisnesmies, kun ravintoln pyörittämisen lisäksi suunnittelee tuollaistakin :D Vaikka pelkkää puhettahan se tietenkin on, oon yhtä luottavainen kuin vaiti pysyvä Cherry.

Oi voi ja wäää, kun tästä jäikin hyvä mieli ja hyvät mielikuvat ^^ Paras pääsiäisyllätys ♥ (Ja arvaa vaa tuliko mulle tän otsikosta mieleen se mun Sakarin villpaitapeli -fici... 🙈🙈 oh god)

Жүрегім сені таңдады.

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 274
  • Olla möllöm
Tämän ficin myötä tuli sellainen outo tarve alkaa itsekin käydä vaatekaappia läpi, mutta ikävä kyllä se on tällä hetkellä sen verran hyvässä jamassa, ettei oikein ole mistä karsia. :D Pitänee palata sitten parin vuoden päästä taas asian ääreen! Se on kyllä rentouttavaa ja puhdistavaa penkoa kaapin sisältöjä ja heittää sekä poistoon että kierrätykseen juttuja.

Mutta kuten sanottu, tämän ficin pääasiallinen tarkoitus oli päästää Joe pullistelemaan lihaksiaan ja siinä rytäkässä repäisemään paitansakin. Kaikki muu on silkkaa kulissia. xD No joo, onhan se lämmittävää miettiä, missä kaikkialla nämä kaksi ovat vuosien varrella pyörineet ja missä seurassa. Joku ficci vanhojen valokuvienkaan tiirailulle ei olisi yhtään huono.

Lainaus
Oliski ollut aika hyvä käänne, jos mitään ei oliskaan tapahtunut. Siinä olis ainakin ollut Kaorulle pitkästä aikaa syy nauraa oikee kunnolla ja räkäsesti :D
Kojiro raasu, yrittäisi parhaansa eikä mitään tapahdu! :D

Lainaus
Ja arvaa vaa tuliko mulle tän otsikosta mieleen se mun Sakarin villpaitapeli -fici... 🙈🙈 oh god
"Pue Kojirolle vanha bändipaita."
KYLLÄ
*krits*
"Hävisit pelin."

Kiitoksia kommentista jälleen, Larjus! <33

- Mai
一夜の徹夜でこの世の星を知り
二度目の夜明けで陽の歌を聴く